Opinnäytetyötietokanta

Tähän tietokantaan on koottu suomalaisissa korkeakouluissa toteutettuja psykedeeliaiheisia opinnäytetöitä (kandidaatin, pro gradu- tai lisensiaatin tutkielmat, diplomityöt tai AMK-opinnäytetyöt).

Maassamme on toteutettu kymmeniä psykedeeliaiheisia opinnäytetöitä ja määrä kasvaa jatkuvasti. Mikäli suunnitelmissasi on psykedeeliaiheisen opinnäytetyön laatiminen, voit halutessasi olla meihin yhteydessä esimerkiksi ohjaajan tai aiheen etsimistä varten.

Mikäli olet laatinut psykedeeliaiheisen opinnäytetyön, voit ehdottaa sitä lisättäväksi tietokantaan alla olevan linkin kautta. Emme julkaise opinnäytetöitä ilman tekijän lupaa.

 


Tietokannan hakukone

 

Selaa opinnäytetöitä korkeakoulun mukaan:
[aalto-yliopisto] [helsingin yliopisto] [itä-suomen yliopisto] [jyväskylän ammattikorkeakoulu] [tampereen yliopisto]
[turun yliopisto]

 

Selaa opinnäytetöitä oppiaineen mukaan:
[biolääketiede] [farmakologia ja toksikologia] [fysiologia ja neurotiede] [historia] [kulttuurintutkimus]
[kuvataidekasvatus] [käytännöllinen filosofia] [lääketiede] [maantiede] [mediatutkimus] [psykologia]
[sairaanhoitaja] [sosiaalipolitiikka] [sosiaalityö] [sosiologia] [translationaalinen lääketiede] [uskontotiede]
[visuaalisen viestinnän muotoilu] [yleinen kirjallisuustiede] [ympäristötieteet]

 

Ehdota opinnäytetyötä lisättäväksi tietokantaamme!

 


 

Tietokannasta löytyvät opinnäytetyöt lisäämisjärjestyksessä
(klikkaa laajentaaksesi):

 

Metsän lääkkeet: Amazonian yawanawa-shamanismin opiskelijoiden terveyskäsitykset ja shamanismin parantavat elementit (Inka Oikarinen, 2020)
Oppiaine:maantiede
Opinnäytetyön tyyppi:pro gradu
Laitos:Geotieteiden ja maantieteen laitos
Tiedekunta:Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Amazonian alkuperäiskansat ovat viime vuosikymmeninä vahvistaneet eri tavoin kolonisaation aikana tukahdutettuja perinteitään, minkä seurauksena muun muassa shamanistisien käytänteiden jatkuvuutta vahvistetaan, elvytetään ja tuodaan laajempaan tietoisuuteen. Nykymaailmassa shamanismi on myös väylä, jonka kautta kohtaavat kansainvälisesti eri toimijat. Amazonian Acressa asuvalle Yawanawa-kansalle yksi kulttuurisen elpymisen näkyvä esimerkki ovat vuosittaiset kulttuurifestivaalit. Näissä tapahtumissa kansainväliset vieraat tutustuvat perinteiseen kulttuuriin musiikkin, tanssien, taiteen, käsitöiden sekä shamanististen rituaalien ja substanssien välityksellä. Samalla luodaan yhteyksiä ja liittolaisuuksia yawanawojen ja vierailijoiden välille.

Tutkielmani käsittelee Amazonian shamanistisiin verkostoihin osallistuvien, alkuperäiskansaan kuulumattomien henkilöiden näkemyksiä terveydestä ja hyvinvoinnistä. Erityisesti tutkin, miten yawanawa-shamanismiin perehtyminen ja shamanistiset kokemukset muokkaavat terveyskäsityksiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Mitä terveys ja sairaus merkitsevät Amazonian ja etenkin yawanawa-kansan sosiofilosofioissa? 2) Millaisia terveyskäsityksiä Amazonian shmanismista kiinnostuneilla länsimaisilla ilmenee, ja miten käsitykset yhtenevät ja eroavat yawanawa-shamanismin käsitysten kanssa? 3) Mitä ovat parantamisen elementit yawanawá-shamanismissa? Pääasiallisena aineistonani käytän kuutta eri maista tulevan, shamanismia opiskelevan henkilön haastattelua. Käytän tutkimuksessa kahta teoreettista viitekehystä. Tutkielma kiinnittyy lääketieteelliseen antropologiaan, joka tarkastelee terveyden, sairauden ja parantamisen käsitteistöä sekä kulttuurista ja sosiaalista monimuotoisuutta. Hyödynnän Schmidin (2010, 2011) subjektiivisten terveyden teorioiden mallia tarkastelemaan aineistossani ilmeneviä terveyskäsityksiä yksilöllisenä merkityksenantona. Alkuperäiskansojen relationaaliset terveyskäsitykset muodostavat toisen teoreettisen kehyksen, jonka kautta tarkastelen alkuperäiskansojen ja yawanawojen terveyskäsityksiä tasapainoisten suhteiden tuottamisena ja hallitsemisena suhteessa sekä inhimillisiin että yli-inhimillisiin olentoihin.

Tutkielman kirjallinen katsaus piirtää kuvan Amazonian perinteisestä shamanismista suhdeverkostojen maailmana, jossa on keskeistä ihmiselle näkyvä ja näkymätön puoli. Terveys pohjautuu Amazonian alkuperäiskansojen parissa relationaaliseen ihmiskäsitykseen, jossa korostuvat oikeanlaisten suhteiden luominen sosiaalisella, ekologisella ja kosmologisella tasolla: hyvinvointi on sekä yhteisesti tuotettu ja jaettu resurssi että neuvottelua muiden olentojen kanssa, joilla voi olla kilpailevia intressejä. Yawanawoilla terveys määrittyy erityisesti kehon eri osatekijöiden suhteissa muihin olentoihin sekä yksilön kiinnittymiseen yawanawa-identiteettiin kehollisin keinoin. Myös shamanismi perustuu kehon ja sen kapasiteettien muunteluun eri substansseja poistamalla ja lisäämällä. Viimeisten vuosikymmenien shamanismin muutosta Amazonilla on toisaalta leimannut kansainvälinen verkottuminen, jossa uusshamanismin ja shamanistisen turismin vaikutuksien esitetään muokkaavan myös shamanismin harjoittamista alkuperäiskansojen parissa. Paikkaan sitoutumatonta uusshamanismia on kritisoitu länsimaista ihmiskuvaa heijastavana, yksilöllisenä projektina, jossa ei ole interpersoonallisia ulottuvuuksia. Kehitystä kuvaa myös Amazonian shamanismiin kuuluvien elementtien, kuten ayahuascan medikalisointi sekä shamanististen rituaalien subjektiivinen tulkinnallinen avoimuus.

Haastatteluaineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että haastateltavien terveyskäsityksissä ilmenee relationaalisia piirteitä, jotka ovat monilta osin yhteneviä alkuperäiskansojen ihmiskuvan kanssa. Shamanismista on löydetty maailmankuva, joka tarjoaa vaihtoehdon biolääketieteen ihmiskuvalle ja tieteelliselle reduktionismille.Tämä näkyy erityisesti tavassa, jolla shamanismi laajentaa terveyteen vaikuttavien elementtien kenttää kahteen suuntaan: terveys merkitsee vertikaalisesti tasapainoa yksilön fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen ulottuvuuden välillä, ja sen tuottamiseen osallistuvat horisontaalisesti inhimilliset ja yli-inhimilliset olennot. Aineistossa on nähtävissä yksilöllinen, subjektiivinen orientaatio, jossa shamanistisille kokemuksille sallitaan useita tulkintoja ja hyvinvoinnin tuottamisessa korostuu yksilöllinen vastuu. Myös eroja yawanawojen kosmo-ontologiaan esiintyy erityisesti ei-inhimillisten olentojen toimijuuden suhteen. Kuitenkin voidaan todeta, ettei shamanismi ole haastateltaville pelkästään individualistinen hanke, vaan perehtyminen shamanismiin lisää tietoisuutta suhdeverkostoista sekä shamanismin toimintakentällä että sosiaalisissa suhteissa. Tämä näkyy myös tavoissa, joilla yawanawa-shamanismin elementtien parantava vaikutus nähdään ja koetaan subjektiivisten sekä intersubjektiivisien elementtien kokonaisuutena.
Tiivistelmä EN: In recent decades there has been a revival of customs and traditions among several indigenous Amazonian peoples, one feature of which is the strengthening of many shamanic practices repressed and partially abandoned under colonial rule. For the Yawanawa people of Acre, Brazil, annual cultural festivals have become a prominent symbol of cultural revitalization. Festivals enable an international audience to experience a live tradition in the form of song, dance, games, art and crafts as well as shamanic rituals and substances. In the context of shamanic ritual, the terms medicine and healing are some of the prominent discourses through which shamanic networks connect and alliances are created between visitors and the Yawanawa.

The present study looks at the understandings of health and wellbeing of non-indigenous persons participating in contemporary shamanic networks in Amazonia. The aim of the study is to describe how knowledge of Yawanawa shamanic practices affects understandings of health, sickness and healing. My research questions are: 1) What are the meanings assigned to health and illness in Amazonian sociophilosophies and those of the Yawanawa people? 2) How do Western people practicing Amazonian shamanism perceive health and illness, and how do their understandings relate to those present in Yawanawa shamanism? 3) What constitute the main elements of healing in Yawanawa shamanism? My primary research data consists of six thematic interviews with non-indigenous people practicing and studying Yawanawa shamanism. I will employ two theoretical approaches to frame the analysis. The study locates in medical anthropology which examines concepts around health, illness and healing and their cultural and social diversity. I will refer to the framework of subjective theories of health by Schmid (2010, 2011) to view individual health-related understandings as subjective meaning-making frameworks that resemble but are not reduced to scientific medical theories. Indigenous relational philosophies of health comprise the second theoretical framework, through which the Yawanawa medical system and shamanism will be understood as consisting of the creation and management of harmonious relationships with both human and nonhuman actors.

Literature review represents Amazonian shamanism as an interconnected world with a visible and invisible side. Health for indigenous peoples is based on a relational cosmovision where principles of right relationship and reciprocity are recreated at social, ecological and cosmological levels. Wellbeing is a co-created, shared resource as well as the result of successful negotiation with nonhuman beings with potentially conflicting interests. For the Yawanawa, health is defined through the balanced relations of bodies and souls that constitute a human person, as well as creating a distinct Yawanawa identity through embodied means. Traditional Yawanawa shamanism equally relies on the transformation of the body and its different capacities through removal and adding of substances. More recently, the changes occurring in Amazonian shamanic practices have been characterized by increased interconnectedness and exchange on a global level with an increase in shamanic tourism and neo-shamanic movements alongside the practice of indigenous shamanism. Non-local neo-shamanic activities, such as the ritual consumption of ayahuasca for self-healing, have been criticized as reflecting a western, individualistic worldview that does not recognize the relational, intersubjective dimensions of shamanism. Similarly, the elements of Amazonian shamanism undergo a translation that includes the medicalization and commercialization of ayahuasca as well as a tendency to psychologize shamanic experiences with nonhumans.

Analysis of the interview data shows that the understandings of health of shamanic practitioners reflect a relational worldview that shares several elements with indigenous socio-philosophies of health. For the study participants, shamanism offers an alternative worldview and framework for understanding wellbeing compared to that of biomedicine characterized by scientific reductionism. A central effect of maintaining relational conceptions of health can be seen in an expanded view of the determinants of health. Individual wellbeing is defined holistically as the balance between the physical, psychological, social and spiritual dimensions of a person. At the same time consideration of elements and actors affecting health is spread horizontally to include relations between individual and their social and intergenerational ties, as well as ecological ties to the nonhuman world which includes other species as well as invisible beings of the spirit world. There is an individualistic orientation present whereby individual responsibility and autonomy are considered as important determinants of wellbeing. Interviewees also recognize some differences between their views and those of the Yawanawa regarding the agency of nonhuman beings. However, the study concludes that practicing and studying shamanism is not merely an egoistic pursuit for the study participants, but increased understanding of the principles of Amazonian shamanism and worldviews shows in an expanded awareness of relational ties in both shamanic cosmology as well as in interpersonal ties with the Yawanawa and Amazonian peoples. This is also reflected in the way the elements of healing in shamanism are understood as containing both subjective and intersubjective elements.
Yhdiste:ayahuasca, tupakka
Aihe:Amazonian shamanismin opiskelijoiden käsitykset shamanistista parannusmenetelmistä
Menetelmät:teemahaastattelu, laadullinen sisällönanalyysi
Otoskoko:6
Muuta:
Tagit: alkuperäiskansat, Amazonia, parantaminen, shamanismi
URL: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316949
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psychedelic Unselfing and Moral Perception (Juuso Kähönen, 2020)
Oppiaine:Käytännöllinen filosofia
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu
Laitos:Filosofian laitos
Tiedekunta:Valtiotieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Psykedeeleihin kohdistuva tutkimus on hiljattain elpynyt. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että psykedeeliset kokemukset voivat muuttaa arvoja ja käyttäytymistaipumuksia, kuten voimistaa luontoon kohdistuvaa arvostusta ja lisätä prososiaalista käytöstä. Täten psykedeelien on ehdotettu olevan lupaava vaihtoehto moraaliseen kohentamiseen (eng. moral enhancement). Kuitenkin ymmärryksemme näistä arvostusten muutoksista sekä tarkat syyt sille, miksi psykedeelit voisivat olla moraalisesti hyödyllisiä ovat vasta hahmottumassa.

Tässä tutkielmassa rakennan filosofisen viitekehyksen psykedeelien tuottamien arvojen muutosten ymmärtämiseksi, yhdistäen Iris Murdochin ja Abraham Maslow’n ajattelua empiirisiin tutkimuksiin, jotka koskevat psykedeelejä ja itsen ylittämisen (eng. self-transcendence) kokemuksia. Psykedeelien tuottamiin itsen ylittämisen kokemuksiin liittyy arvostusten muutoksia. Argumentoin, että nämä muutokset eivät ole satunnaisia, vaan seurausta ymmärrettävästä prosessista. Ensimmäinen pääväitteeni on, että osa psykedeelikokemuksista tuottaa itsen vähentämistä (eng. unselfing), eli itselle annetun tärkeyden vähenemisestä seuraavia, kokemukselliseen perspektiiviin ja arvostuksiin liittyviä muutoksia. Itsen vähentäminen, vähentämällä itseen keskittymistä, avaa huomiomme maailmalle ja voi tuottaa perspektiivin laajenemista itseen keskittyneestä katsonnosta toiskeskeiseen (allosentriseen) tai maailmakeskeiseen (kosmosentriseen) perspektiiviin. Toinen pääväitteeni on, että itsen vähentämisen prosessi liittyy usein arvojen tarkentuneeseen havaitsemiseen. Itsen vähentämisestä seuraava lisääntynyt huomion keskittäminen maailmaan ja vähentynyt itselle annettu tärkeys voivat laajentaa arvostusten ja arvioimisen kontekstia ja mahdollistaa itseisarvojen näkemisen tai käsittämisen paremmin, ja täten virittää ‘moraalista kompassia’ poispäin instrumentaalisesta, itseen keskittyneestä arvointitavasta.

Tutkielma edistää tämänhetkistä moraalista kohentamista koskevaa keskustelua esittämällä yksityiskohtaisesti perustellun yhteyden itseyden ylittämisen kokemusten ja arvostusten muutoksen välille. Osa psykedeelien käytöstä seuraavista arvojen muutoksista liittyy itsen vähentämiseen. Lisäksi työssä rakennettu viitekehys tarjoaa psykedeelikokemusten ymmärtämisen lisäksi myös käsitteellisiä ja teoreettisia välineitä lukuisten muiden itsen vähentämistä ilmentävien ilmiöiden sekä henkisiin, moraalisiin ja eksistentiaalisiin muutoksiin tähtäävien tekniikoiden ymmärtämiseksi. Toinen tutkielman omintakeinen panos on psykedeelisten kokemusten ja moraalisen kohentamisen käsittely Murdochin ja Maslow’n ajattelun valossa.
Tiivistelmä EN: Scientific and scholarly attention to psychedelics has recently faced a resurgence. Recent studies suggest that psychedelic experiences can change values and behavioral dispositions, for example increase appreciation of nature and increase prosocial behavior. For this reason psychedelics have been identified as a promising option for moral neuroenhancement. However, we still struggle to understand these changes in the valuations psychedelics induce, or why exactly they are morally enhancing.

In this thesis I construct a philosophical framework to understand these changes. I combine Iris Murdoch and Abraham Maslow’s thinking with empirical studies on psychedelics and experiences of self-transcendence. Psychedelics induce experiences of self-transcendence which involve evaluative changes. I argue that these changes are not random but result from an intelligible process. I first claim that psychedelics in some cases induce unselfing, that is, perspectival and evaluative changes resulting from reduction of salience attributed to oneself. By reducing egoic centering, unselfing opens our attention to the world and can cause perspectival widening from egocentric into more allocentric (other-directed) or cosmocentric (universal) perspective. The second main claim is that the process of unselfing is often connected to sharpened perception of values. The increased attention to the world and reduced egocentric attributions of salience, resulting from unselfing, can widen our evaluative context and make it possible to perceive or grasp intrinsic values better, thus ‘tuning the moral compass’ away from instrumental egocentric mode of evaluation.

This thesis makes an original contribution to current discussions on moral neuroenhancement by presenting a well-elaborated connection between the experiences of self-transcendence and the evaluative changes. At least some changes in values associated with psychedelic experiences are related to unselfing. Further the framework provided is relevant not only for understanding value changes in psychedelic experiences, but it can be used to understand and to conceptually and theoretically integrate various phenomena which involve unselfing and techniques that aim at spiritual, moral and existential changes. Another original contribution of this thesis is that psychedelic experiences and moral neuroenhancement are discussed with the conceptual means of Murdoch’s and Maslow’s thought.
Yhdiste:
Aihe:Psykedeelisten itseyden kokemuksen muutosten vaikutukset arvoihin
Menetelmät:Filosofinen argumentaatio
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: Abram Maslow, arvot, filosofia, Iris Murdoch, itsen vähentäminen, itsen ylittäminen, itseys, moraalinen havainnointi, moraalinen kohentaminen, moral enhancement, moral perception, self-transcendence, unselfing
URL: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315556
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Älä tule paha trippi, tule hyvä trippi. Psykedeelisen kokemuksen kontekstuaalinen rakentuminen haastatteluaineiston valossa. (Ronja Järvelin, 2020)
Oppiaine:Sosiologia
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu
Laitos:Sosiaalitieteiden laitos
Tiedekunta:Valtiotieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan psykedeelisen kokemuksen kontekstuaalisia ulottuvuuksia siitä näkökulmasta, miten psykedeelejä käyttäneet ihmiset itse kertovat kokemuksistaan. Lisäksi tarkastellaan, millaisia merkityksiä eri kontekstitekijät saavat haittojen vähentämisen näkökulmasta. Käyttökontekstin merkitykseen haittojen vähentämisen näkökulmasta on kirjallisuudessa perinteisesti viitattu käyttöympäristön (setting) käsitteellä. Tällä on vuoroin tarkoitettu välittömästi käyttötapahtumassa läsnä olevia esineitä ja ihmisiä, vuoroin kulttuurin, arvojen ja normien kaltaisia tekijöitä. Tämä tutkimus ottaa etäisyyttä sosiaalisen ja materiaalisen sekä välittömän ja kulttuurisen kaltaisiin kahtiajakoihin tukeutumalla toimijaverkostoteoriasta vaikutteita ottavaan lähestymistapaan, jossa ilmiöiden keskiöön nostetaan toimijoiden väliset suhteet. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdestätoista (11) yksilöhaastattelusta. Aineisto on analysoitu laadullisin menetelmin.

Haastatteluiden perusteella psykedeelisen kokemuksen konteksti muodostuu käytännöistä, aineesta ja ympäristöstä. Kokemusta edeltävään aikaan sijoittuvilla käytännöillä optimoidaan olosuhteet ja valmistaudutaan objektien, suhteiden ja toimintakyvyn muutoksiin. LSD puolestaan rakentaa kontekstia paitsi näiden muutosten kautta myös käyttäytymällä eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, kuinka suuri annos on, mihin muihin psykoaktiivisiin aineisiin sitä yhdistellään ja millaisia toimijoita käyttötapahtumassa on läsnä. Näiden toimijoiden materiaalis-sosiaalinen yhteenliittymä, tila, sekä rakentuu käytännöissä että vaikuttaa näihin mahdollistaen ja rajoittaen. Tilan lisäksi myös yhteiskunnan kaltaiset kollektiivit muodostavat osan kokemuksen kontekstia heijastumalla kokemuksen emotionaaliseen vireeseen esimerkiksi huumausainepolitiikan herättäminä vainoharhaisina pelkoina. Haittojen vähentämisen näkökulmasta olennaisena näyttäytyy se, että muihin kontekstuaalisiin toimijoihin on mahdollista vaikuttaa aktiivisilla valinnoilla. Vaikka myös ei-inhimilliset toimijat, kuten LSD ja ympäröivät tavarat, rakentavat kontekstia vaikuttaen jatkuvasti myös inhimillisiin toimijoihin, mahdollistaa inhimillinen ennakointikyky näiden vaikutusten arvioinnin ja huomioimisen etukäteen.

Kontekstin tarkasteleminen jatkuvan muutoksen ja uudelleen rakentumisen liikkeenä poikkeaa sosiaalitieteellistä päihdetutkimusta hallinneesta ajattelutavasta, jossa "(sosiaalisen) settingin" on pitkälti katsottu määrittelevän kokemuksia ikään kuin yksilön ulkopuolelta. Tutkimus tarjoaa yhdenlaisen jaottelun kokemuksen kontekstuaalisesta rakentumisesta. Olennaisempaa kuin tarjotun jäsennyksen sovitteleminen uusiin aineistoihin olisi kuitenkin kiinnittää myös päihteiden käytön tutkimuksessa nykyistä enemmän huomiota todellisuuden kompleksisuuteen, epäselvyyteen ja muutokseen. Vaikka tällainen lähestymistapa tarjoaa harvoin selkeitä vastauksia, se voi mahdollistaa yksityiskohtaisemman, paikallisemman ja sitä kautta myös hyödyllisemmän tiedontuotannon päihdevalistuksen ja haittojen vähentämistä tukevien toimien kehittämisen tueksi.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:teemahaastattelu
Otoskoko:11
Muuta:
Tagit: haittojen vähentäminen, konteksti, LSD, psykedeelit
URL: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314367/Jarvelin_...
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


The Acute Effects of LSD on Reward Behavior in Mice with Intracranial Self-Stimulation (Juliana Harkki, 2020)
Oppiaine:Translationaalinen lääketiede
Opinnäytetyön tyyppi:Pro Gradu
Laitos:Translational Medicine
Tiedekunta:Lääketieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin Yliopisto
Tiivistelmä: Ei suomenkielistä tiivistelmää.
Tiivistelmä EN: Background: Alcohol dependence is a chronic severe substance use disorder that has devastating personal and public health consequences. The efficacy of the current pharmacotherapy options for the treatment of alcohol dependence are modest at best, therefore better alternatives are greatly needed.

Lysergic acid diethylamide (LSD) has shown promise in treatment of alcohol dependence in several clinical trials. A sigle high dose of LSD has been suggested to have a treatment effect that last for at least six months, indicating a remarkably better efficacy than the currently available methods. LSD itself has been reported to have a low addiction potential. In mouse models, acute LSD has been demonstrated to reduce ethanol consumption. Yet, the mechanism of action behind these effects has remained largely unknown. LSD is an agonist of serotonin’s 5-HT2A and 5-HT2C receptors which have been shown to modulate the dopaminergic activity of the reward circuitry, a crucial brain area in the initiation of addiction.

Intracranial self-stimulation (ICSS) is a procedure for a quantitative assessment of reward behavior in animal models. In ICSS, laboratory rodents self-administer electric stimulation to the dopaminergic pathways of the reward circuitry inducing a reinforcing effect similar to drug reward.

Aim: The aim of the current body of work was to use ICSS to assess the acute effects of LSD on reward behavior in C57BL/6JRj mice. This was done to improve the understanding of the mechanism of action of LSD and to evaluate whether the ethanol- consumption-reducing effect of LSD in mice is mediated through the reward mechanism.

Methods: Bipolar electrodes targeting the medial forebrain bundle were implanted in the brains of C57BL/6JRj mice in a stereotaxic surgery. The animals were trained to acquire the self-stimulation in the discrete-trial current-intensity procedure. First, the possible dose-dependent acute effects were tested with three different doses of LSD. Next, the acute effect of LSD on amphetamine-induced changes in ISCC were tested.

Lastly, a small preliminary test on the effects of LSD on lipopolysaccharide (LPS) -induced changes on ICSS were conducted.

Results and conclusions: Acute LSD did not affect reward behavior in ICSS on any of the tested doses. Accordingly, LSD did not affect the facilitation of ICSS induced by acute amphetamine. The results of the LPS experiment were likely to be skewed by the development of tolerance to LPS, therefore the evaluation of the possible effect of LSD was not possible. These findings suggest that the previously reported LSD-induced reduction in ethanol consumption in mice, is not mediated through alteration of the reward mechanism. At the same time, these findings provide further evidence supporting the suggestion that LSD itself does not induce facilitation of the reward circuitry needed for the development of addiction.
Yhdiste:LSD
Aihe:Akuutin LSD:n vaikutus palkkiokäyttäytymiseen.
Menetelmät:Intracranial Self-stimulation
Otoskoko:9,7,4
Muuta:
Tagit: 5-HT2A, 5-HT2C, addiction, alcohol dependence, amphetamine, ethanol, intracranial self-stimulation, lipopolysaccharide, lysergic acid diethylamide, reward circuitry
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202011114451
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Mystiset kokemukset aivotutkimuksen näkökulmasta (Liisa Vaalasranta, 2020)
Oppiaine:Psykologia
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatin tutkielma
Laitos:Psykologian oppiaine
Tiedekunta:Lääketieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Mystiset kokemukset ovat harvinaislaatuisia kokemuksia, joita kuvaa vähentynyt tietoisuus itsestä ja voimakkaat yhteyden kokemukset ympäröivän maailman tai jonkin itseä suuremman voiman kanssa. Mystisiä kokemuksia pidetään yleensä hyvin merkityksellisinä, jopa elämän- ja maailmankatsomusta mullistavina kokemuksina, ja niille annetaan usein hengellisiä merkityksiä. Mystisten kokemusten aivoperustaa on pyritty tutkimaan kartoittamalla tiettyjen aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä ilmeneviä hengellisiä kokemuksia sekä hengellisen harjoittamisen aikaisia aivotapahtumia. Viime vuosina kiinnostavaa uutta tietoa mystisiin kokemuksiin liittyvistä aivotoiminnan muutoksista on saatu aiheuttamalla tällaisia kokemuksia niin kutsuttujen psykedeelisten aineiden avulla. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on luoda katsaus ajankohtaisiin teorioihin ja tutkimusnäyttöön mystisten kokemusten aikaisista aivotapahtumista.

Mystisten kokemusten fenomenologiset piirteet viittaavat tunne- ja kehollista tietoa käsittelevien aivoalueiden rooliin näissä kokemuksissa, ja osalla näiden aivoalueiden toimintahäiriöistä kärsivistä ihmisistä esiintyy poikkeavia kehollisia kokemuksia, jotka saatetaan tulkita hengellisiksi tai mystisiksi. Sekä kokeneet meditaation harjoittajat että psykedeelisten aineiden vaikutuksen alla olevat henkilöt kuvaavat mystisen ykseyskokemuksen piirteet täyttäviä kokemuksia. Meditaation ja psykedeelisten aineiden piirissä tehdyn aivokuvantamistutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että mystisiin kokemuksiin saattaa liittyä aivojen lepotilaverkoston toiminnan muuttuminen tällaisten kokemusten aikana. Meditaatiotutkimuksessa lepotilaverkoston vähentynyt aktivaatio on yhdistetty mielen vaeltamisen lakkaamiseen meditatiivisen tilan aikana. Psykedeelisissä tiloissa lepotilaverkoston toiminnan vaimeneminen ja konnektiivisuuden heikentyminen on yhdistetty itsen katoamisen kokemuksiin. Lisäksi alustavaa tutkimusnäyttöä on lepotilaverkoston ja niin kutsuttujen tehtäväsuuntautuneiden aivoverkostojen keskinäisten suhteiden muuttumisesta mystisten ykseyskokemusten aikana.

Meditaation harjoittaminen on pitkällinen prosessi, johon liittyy monia hienovaraisia muutoksia kokemuksessa ja aivotoiminnassa, joiden aivoperustan tutkiminen laboratorio-oloissa on haastavaa. Psykedeelisten aineiden avulla pystytään kuitenkin melko luotettavasti aiheuttamaan täysimittaisia mystisiä kokemuksia laboratorio-oloissa, mikä saattaa avata uuden oven näiden kokemusten aivoperustan tutkimiseen.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:LSD, psilosybiini
Aihe:Mystiset kokemukset aivotutkimuksen näkökulmasta
Menetelmät:Kirjallisuuskatsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: aivotoiminnan häiriöt, aivotutkimus, hengellinen harjoittaminen, mystiset kokemukset, psykedeeliset aineet
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelien hoitopotentiaali (Olga Peus, 2020)
Oppiaine:Sairaanhoitaja
Opinnäytetyön tyyppi:opinnäytetyö
Laitos:Ammattikorkeakoulu
Tiedekunta:Sosiaali- ja terveysala
Korkeakoulu:Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tiivistelmä: Psykedeelien hoitopotentiaali psykiatristen sairauksien hoidossa on noussut esille 2000-luvulla. Opinnäytetyssä kartoitettiin psykedeelien vaikutuksia ja mahdollista hoitopotentiaalia, unohtamatta psykedeelien käyttöriskiä ja lainsäädännön rajoitteita. Tarkoitus oli selvittää psykedeelien vaikutusta ja tavoitteena jakaa tietoa psykedeeleista ja niiden vaikutuksista sairaanhoitajille.  

Kirjallisuuskatsauksen aineiston keruu tehtiin hyödyntäen eri tietokantoja (Medic, CINAHL) Myös manuaalista tiedonhakua tehtiin. Kirjallisuuskatsaukseen valitut julkaisut on haettu neljän kriteerin perusteella. Näitä kriteereitä ovat hakusanoilla löydetyt tulokset tietokannoista, julkaisuajankohta, suomenkielinen ja englanninkielinen julkaisu ja yhteys tutkimuskysymykseen. Aineistosta on otettu esille tärkeimmät asiat, jotka kuuluvat aihepiiriin. Ne on esitetty tutkielmassa tiivistetyssä muodossa.

Tuloksissa esiteltiin tutkittavien aineiden vaikutuksia, sivuvaikutuksia ja ei toivottuja vaikutuksia. Lainsäädännön ja farmakologisen luokittelun välille tuli esille iso ristiriita. Kliinisissä tutkimuksissa psykedeelien käyttöä pidettiin turvallisena hallituissa olosuhteissa, kun taas Suomen lainsäädännössä ne luokitellaan erittäin vaarallisen- tai vaaralliseen luokkaan.  Maailmalla tälläkin hetkellä jatketaan psykedeelien tutkimusta hoidollisessa tarkoituksessa. 

Alustavan näytön perusteella psykedeeleilla on positiivinen vaikutus masennuksen, ahdistuksen, kivun ja riippuvuuksien hoitoon.
Tiivistelmä EN: The therapeutic potential of psychedelics has emerged in the 21st century. This study delved into the effects of psychedelics and their treatment potential, also taking into consideration the risks of using psychedelics and the limitations of current legislation. The aim was to analyze the positive and negative effects of using psychedelics as a treatment and to share this information with nurses.

The source material was collected using various databases (Medic, CINAHL) and manual information retrieval. The publications selected for the source material have been selected based on four criteria: i) database results using specified keywords, ii) the time of publication, iii) publication in Finnish or English, and iv) relevance to the research question.

The results highlight the effects (including undesirable side effects) of the examined substances. Furthermore, there was a major discrepancy between the current legislation and the pharmacological classification. In clinical trials, the use of psychedelics is considered safe under controlled conditions, while Finnish legislation classifies them as a dangerous or extremely dangerous substance. Research into the use of psychedelics for therapeutic purposes is still an ongoing process.
Preliminary evidence suggests that psychedelics have a positive effect on the treatment of depression, anxiety, pain, and addictions.
Yhdiste:MDMA, DMT, ayahuasca, psilosybiini, LSD
Aihe:psykedeelit
Menetelmät:kirjallisuuskatsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: #DMT #LSD #MDMA #psykedeelit #masennus #masennuksenhoito
URL: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/354136/Opinnaytetyo...
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Katsaus psykedeelien ja MDMA:n käyttöön liittyviin psykososiaalisiin riskeihin ja keinoihin ehkäistä niitä (Juulia Järvenpää, 2019)
Oppiaine:Sosiaalityö
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatintutkielma
Laitos:Sosiaalitieteiden laitos
Tiedekunta:Valtiotieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Tavoitteet.

Tarkoituksenani on kartoittaa eräiden psykedeelien ja MDMA:n itsenäiseen käyttöön liittyviä riskitekijöitä sekä keinoja ehkäistä näitä riskejä. Itsenäisellä käytöllä tarkoitan sellaista käyttöä, joka ei tapahdu esimerkiksi valvotuissa tutkimusolosuhteissa, vaan käyttäjä ottaa ainetta niin sanotusti omin päin. Päihdehuolto on rakentunut pitkälti riippuvuuksien hoidon ympärille, eivätkä tässä tutkielmassa käsitellyt aineet nykytiedon valossa aiheuta ainakaan fyysistä riippuvuutta. Näillä aineilla voi kuitenkin olla muita ongelmia, joita päihdehuollon työntekijät ymmärtävät ja tuntevat huonosti. Tutkielman tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä aihepiiriä kohtaan, ja nostaa pohdittavaksi sitä, pitäisikö päihdetyötä kehittää niin, että sopivia palveluita olisi tarjolla myös psykedeelejä ja MDMA:ta käyttäville henkilöille.

Menetelmät.

Tutkielma on kirjallisuuskatsaus.

Tulokset ja johtopäätökset.

Psykedeelejä ja MDMA:ta käytetään usein muista päihteitä poikkeavilla tavoilla, ja käyttö voi liittyä itsetutkiskeluun tai tavoitteena voi olla erilaisten mielenterveysongelmien omahoito. Haitat voivat olla joko akuutteja eli vaikutuksen aikana ilmeneviä tai vasta jälkikäteen ilmeneviä. Akuuteista haitoista yleisin ovat vaikeat ja epämiellyttävät kokemukset, joiden hoidoksi riittää pääsääntöisesti rahoitteleva puhe ja turvallisen ympäristön takaaminen. Psykedeelit voivat tuottaa mystisiä ja uskonnollisluonteisia kokemuksia, minkä vuoksi ne saattavat laukaista myös niin sanottuja spirituaalisia kriisejä. Tällaiset kriisit voivat kestää myös akuutin vaikutuksen lakattua tai alkaa vasta akuutin vaikutuksen lakattua. MDMA lisää monilla halukkuutta fyysisesti intiimiin sosiaaliseen kanssakäyntiin. Käyttäjien tulisi olla tietoisia tästä, sillä väärässä seurassa tapahtuva intiimi kanssakäyminen voi johtaa epämiellyttäviin kokemuksiin. MDMA:lla on yhteyksiä myös lisääntyneeseen impulsiivisuuteen, vaikkei syy-seuraussuhdetta ole kyetty tutkimuksissa osoittamaan. Faktoihin perustuva päihdevalistus sekä kokemusten jäsentelemiseen auttava keskusteluapu voivat olla tehokkaita keinoja ehkäistä psykedeelien ja MDMA:n aiheuttamia ongelmia.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:LSD, MDMA, psilosybiini
Aihe:
Menetelmät:Kirjallisuuskatsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: ekstaasi, haittojen vähentäminen, MDMA, psykedeelit, päihdehuolto, päihdetyö, sosiaalityö
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Ensimmäisen psykedeelikokemuksen aiheuttaman mystisen kokemuksen yhteys koettuun muutokseen hyvinvoinnissa ja elämäntyytyväisyydessä (Aino Hausen ja Tarina Rauteenmaa, 2019)
Oppiaine:psykologia
Opinnäytetyön tyyppi:kandidaatin tutkielma
Laitos:Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Tiedekunta:Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Korkeakoulu:Tampereen yliopisto
Tiivistelmä: Psykedeelin käytön herättämä mystinen kokemus saattaa pysyvästi muuttaa yksilön uskomusjärjestelmiä johtaen pitkäaikaisiin positiivisiin muutoksiin käsityksissä itsestä ja elämästä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, raportoivatko ne henkilöt, joiden ensimmäinen psykedeelin käyttökokemus luokitellaan mystiseksi, suurempaa elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua verrattuna heihin, joiden kokemus ei ollut mystinen. Tutkimuksemme aineistona käytimme WWW-pohjaisella lomakkeella luotua suomenkielistä itsearviointikyselyä, jonka vastaajat ovat käyttäneet psykedeeliä vähintään kerran elämänsä aikana.

Ensimmäisen psykedeelin käyttökokemuksen mystisyyden mittaamista varten suomensimme mystisten kokemusten tutkimiseen kehitellyn Revised Mystical Experience Questionnaire (MEQ30) –kyselyn. Suomentamamme MEQ30-suomi – kyselyn avulla jaoimme henkilöt joko “täyden mystisen” tai “ei-täyden mystisen” kokemuksen ryhmään, ja testasimme suomennoksen toimivuutta tutkimuksemme yhteydessä. Analyysissä vertailimme ryhmän “täysi mystinen kokemus” ja ryhmän “ei-täysi mystinen kokemus” välistä keskiarvoeroa itsearvioidussa hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden muutoksessa käyttämällä kahden riippumattoman otoksen t-testiä.

Tutkimuksessamme havaittiin, että ensimmäisen psykedeelin käyttökerran aiheuttaman mystisen kokemuksen kokeneet henkilöt raportoivat merkitsevästi suurempaa itsearvioitua elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana kuin ne, joiden kokemus oli “ei-täysi mystinen”. Tutkimuksemme tukee teoriaa sekä aiempia tutkimustuloksia (Griffiths ym., 2011; 2016; MacLean, Johnson & Griffiths, 2011; Roseman, Nutt & Carhart-Harris, 2018; Ross ym. 2016) mystisten kokemusten yhteydestä positiivisiin muutoksiin yksilön asenteissa ja hyvinvoinnissa.

Tutkimuksemme aineisto antaa suomalaisten psykedeelin käyttökokemuksista hyödyllistä tietoa, jota voidaan käyttää tulevissa psykedeelitutkimuksissa Suomessa. Tutkimuksemme antia ovat myös se, että vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa vielä tehty, sekä se, että kääntämämme MEQ30- suomi -kysely todettiin alustavasti toimivaksi. MEQ30-suomi -kyselyä voidaan mahdollisesti hyödyntää myös tulevissa suomalaisissa psykedeelitutkimuksissa.

Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, mikä mystisessä kokemuksessa saa aikaan koetut muutokset. On mahdollista, että mystinen kokemus on selittävä tekijä sille, miksi psykedeelien käytöstä aiheutuvat terapeuttiset vaikutukset ilmenevät käyttäjistä osalla, mutta eivät kaikilla. Tulevissa psykedeelitutkimuksissa on tärkeää kiinnittää huomiota mystiseen kokemukseen psykedeelien käytöstä aiheutuvan muutoksen mahdollisena selittävänä tekijänä.

Avainsanat: mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet, hyvinvointi, elämäntyytyväisyys
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: elämäntyytyväisyys, hyvinvointi, mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


"Ne lyö niinku elämän perspektiiviin": psykedeelien käytölle annetut merkitykset käyttäjien haastatteluissa (Saarinen, Ella, 2019)
Oppiaine:sosiologia
Opinnäytetyön tyyppi:pro gradu
Laitos:-
Tiedekunta:Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Korkeakoulu:Tampereen yliopisto
Tiivistelmä: Tarkastelin tässä tutkielmassa millaisia merkityksiä psykedeelisten päihteiden käyttäjät itse liittävät psykedeelien käyttöönsä. Käyttäjien omien merkityksenantojen huomiointi antaa mahdollisuuden ymmärtää ilmiötä sisältäpäin ja laajentaa ymmärrystä huumeidenkäytön motiiveista sekä niiden kytkeytymisestä nykykulttuuriin. Ensinnä tarkastelin psykedeelien käyttöön liitettyjä henkilökohtaisia merkityksiä: millaisia psykologisia ja henkilökohtaisia vaikutuksia käytöllä nähtiin olevan ja millaisia muutoksia psykedeelien koettiin edesauttaneen. Toiseksi tutkin, miten psykedeelien käyttö suhteutui ympäröivään yhteiskuntaan: miten haastateltavat näkivät itsensä suhteessa toisiin ihmisiin ja millaisin kielellisin ja kulttuurisin keinoin psykedeelikokemuksia käsiteltiin. Peilasin merkityksiä myös yleisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin virtauksiin, etenkin terapiakulttuuriin nousuun. Tutkimusaihe sijoittuu osaksi huumeiden viihde- tai satunnaiskäytön tutkimusta. Aiemmissa tutkimuksissa psykedeelien käyttöön on liitetty henkisiä ja uskonnollisia, sosiaalisia, nautinnollisia, kokemuksellisia ja terapeuttisia ulottuvuuksia. Terapeuttisista vaikutuksista on saatu alustavia tuloksia myös lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimukseni aineistona toimi kymmenen psykedeelejä käyttäneen henkilön teemahaastattelut. Haastatteluja lähestyin aineistolähtöisesti hyödyntäen sisällön- ja diskurssianalyyttisiä menetelmiä.

Tutkimuksessani psykedeelien käyttö koettiin ennen muuta hyödyllisenä ja terapeuttisena, ja käyttöön liitettiin pääasiassa positiivisia merkityksiä. Psykedeelien aikaansaaman perspektiivimuutoksen koettiin auttavan arkisissa haasteissa, itsetutkiskelussa ja mielen hyvinvoinnissa. Haastateltavat kokivat yleensä kehittyneensä psykedeelien myötävaikutuksesta parempaan suuntaan. Haastateltavat pyrkivät myös korostamaan omia järkeviä käyttötapojaan ja -motiivejaan ja erottautumaan huonommiksi kokemistaan käyttäjistä tai käyttötavoista, jotka he yhdistivät vastuuttomuuteen ja päihteiden ongelmakäyttöön. Toisaalta myös valtavirtayhteiskuntaan suhtauduttiin usein epäluuloisesti. Yhteyttä koettiin toisten psykedeelejä käyttävien kanssa ja käytölle annettiin myös sosiaalisia merkityksiä. Henkisten kokemusten sanallistaminen oli haasteellista, joten niitä kuvatessa turvauduttiin usein terapian kieleen tai uushenkisyyteen liittyvään sanastoon. Terapeuttisuuteen vetoaminen on luontevaa, sillä terapeuttinen diskurssi on kulttuurisesti vahva, toisin kuin esimerkiksi henkiset diskurssit. Lisäksi se on tehokasta, sillä se rakentuu yksilön kokemukselle, jonka kyseenalaistaminen on vaikeaa, ja sisältää oletuksen toiminnan hyödyllisyydestä. Tutkimus antaa uutta tietoa psykedeelien käytöstä sekä sen suhteesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan, sekä laajemmin lisää tietämystä huumeidenkäytön kirjosta.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:psilosybiini, LSD, DMT, LSA, 2C-x
Aihe:psykedeelien käyttäjien kokemukset, terapeuttisuus
Menetelmät:sisällönanalyysi, diskurssianalyysi
Otoskoko:10
Muuta:
Tagit: diskurssianalyysi, psykedeelit, sisällönanalyysi, terapiakulttuuri, uushenkisyys, viihdekäyttö
URL: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105446
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelinen muotoilu – psykedeelien vaikutus visuaalisen viestinnän muotoilussa (Jenni Lintumäki (o.s. Laaksoharju), 2019)
Oppiaine:Visuaalisen viestinnän muotoilu
Opinnäytetyön tyyppi:Taiteen kandidaatin opinnäytetyö
Laitos:Median laitos
Tiedekunta:Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Korkeakoulu:Aalto-yliopisto
Tiivistelmä: Tutkielma tarkastelee psykedeelisten huumausaineiden vaikutuksia, visuaalisessa kulttuurissa ja visuaalisen viestinnän muotoilun alalla 1960-luvulta lähtien, teoriataustan ja kuvallisten esimerkkien kautta. Kiinnostus tutkielman aihetta kohti lähti, siitä kun pohdin mitä sana psykedeelinen tarkoittaa visuaalisessa kulttuurissa ja miksi sitä käyttävät monet alan ihmiset. Halusin tutkia tabua ilmiötä, mistä ei tiedetä paljoa, mutta joka on kuitenkin vaikuttanut visuaalisen viestinnän muotoilun alalla.

Psykedeelit kuuluvat hallusinogeeneihin eli psykoaktiivisiin aineisiin, jotka synnyttävät aistiharhoja, sekä muutoksia havainnoissa, ajattelussa, tunteissa ja tajunnantilassa. Psykedeelit tehostavat kyseenalaistavaa ajattelua, jonka myötä ne vaikuttivat 1960-luvun nuorten aatteisiin ja kulttuuriin. Tutkielman teoriatausta käsitteli syvemmin tunnetuimpien ja käytetyimpien psykedeelisten huumausaineiden visuaalisia ja kulttuurillisia vaikutuksia. Psykedeelien mikroannostelu ja terapeuttiset vaikutukset, sekä Steve Jobsin positiivinen suhde LSD:hen ovat olleet syynä sille, miksi kiinnostus psykedeelejä kohtaan on viime vuosina noussut.

Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys oli, mitkä ominaisuudet tekevät visuaalisesta teoksesta psykedeelisen? Hypoteesini oli, että psykedeelien visuaaliset vaikutukset ovat psykedeelisen tyylisuuntauksen keskeisimpiä ominaisuuksia, joka todettiin oikeaksi käytettyjen lähteiden kautta. Tyypillisimpiä psykedeelisissä teoksissa esiintyviä psykedeelisten huumausaineiden visuaalisia vaikutuksia ovat värikkyys, sekavuus, geometriset kuviot ja aaltoilevat muodot. Sen lisäksi psykedeelien muiden vaikutusten inspiroimat teemat, kuten vaikka monitasoisuus, surrealismi ja symbolismi ovat myös psykedeelisen tyylin keskeisimpiä piirteitä.

Psykedeeliset huumausaineet ja niiden kulttuuri muovasivat yhteiskuntaa 1960-luvulla, jonka seurauksena myös visuaalisen viestinnän muotoilu sai vaikutteita psykedeeleistä. Tutkielman toinen tutkimuskysymys oli miten psykedeelit ovat vaikuttaneet visuaalisen viestinnän muotoilun alalla? Psykedeelinen tyyli näkyi parhaiten rock-konserttien julisteissa ja vastakulttuurin sanomalehdissä. Psykedeelinen visuaalisen viestinnän muotoilu kapinoi alan käytäntöjä vastaan esimerkiksi epäkäytännöllisillä kirjaintyypeillä ja sommitelmilla. Nykyään psykedeelinen kuvamaailma ei ole täysin samanlaista kuin mitä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta psykedeelien vaikutteita näkee yhä monissa töissä. Psykedeeliset kuvat eivät välttämättä pyri kopioimaan psykedeelisten huumausaineiden alaisena koettuja kokemuksia, vaan enemmänkin poimimaan joitakin tyylille ominaisia piirteitä.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: taide, tyyli, visuaalisen viestinnän muotoilu
URL: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/38141
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psilosybiinin hyödyntäminen masennus- ja ahdistushäiriöiden hoidossa (Anni Karjala, 2019)
Oppiaine:Lääketiede
Opinnäytetyön tyyppi:gradu
Laitos:Lääketieteen laitos / Psykiatria
Tiedekunta:Terveystieteiden tiedekunta
Korkeakoulu:Itä-Suomen yliopisto
Tiivistelmä: Psilosybiini on useissa Psilocybe-suvun sienilajeissa esiintyvä hallusinogeeni. Sitä syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1958. Syntetisoinnin jälkeen psilosybiiniä tutkittiin aktiivisesti viime vuosituhannen keskivaiheilla masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa, kunnes sen käyttö kiellettiin runsaan viihdekäytön vuoksi lailla 1970-luvulla. Kliiniset tutkimukset on kuitenkin 2000-luvun alkupuolella käynnistetty uudelleen.

Tässä katsauksessa aineistona käytettiin vuoden 1980 jälkeen psilosybiinillä toteutetettuja kliinisiä tutkimuksia. Mukaan otettiin myös joitain tutkimuksia, joissa psilosybiinin vaikutuksia oli tutkittu terveillä koehenkilöillä. Katsauksen perusteella psilosybiini on potentiaalinen, mutta vielä hyvin vähän tutkittu hoitomuoto masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Psilosybiini on valikoiduille koehenkilöille valvotuissa olosuhteissa annosteltuna turvallinen aine, eikä tutkimuksissa tullut esiin vakavia haittavaikutuksia. Yleisimpiä psilosybiinin käytön riskejä näyttäisivät kirjallisuuden perusteella olevan erilaiset annostelun jälkeen aiheutuvat aistiharhat.

Kaikissa kliinisissä tutkimuksissa saatiin yhdellä tai kahdella psilosybiini annoksella lupaavia alustavia tuloksia masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Oireilu väheni, ja vaikutus kesti keskimäärin useita viikkoja. Mahdolliseksi toimintamekanismiksi nousi tutkimusten perusteella psilosybiinin vaikutus aivojen lepotilajärjestelmän toimintaan serotoniinireseptori 5-HT2A:n kautta.

Useimmista tutkimuksista kuitenkin puuttui kontrolliryhmä ja otoskoot olivat pieniä. Tutkimukset eivät olleet randomoituja tai plasebo-kontrolloituja, eikä niiden luotettavuus täten ollut hyvä. Lisäksi seuranta-ajat olivat lyhyitä, joten pitkäaikaisia vaikutuksia tai pitkäaikaishaittoja ei näiden tutkimusten perusteella vielä voida arvioida. Tulosten varmistamiseksi tarvitaan siis vielä lisää randomoituja kontrolloituja kokeita, sekä seurantatutkimuksia. Psilosybiini on vaikutuksiltaan lupaava uusi masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitomuoto. Ainutlaatuista muihin lääkehoitoihin verrattuna on sen harvoin tapahtuva annostelu, ja pitkäkestoinen vaikutus. Runsaasti lisää laadukkaita tutkimuksiaa kuitenkin tarvitaan, jotta saadaan tietoa psilosybiinin vaikutusmekanismeista, tehosta ja turvallisuudesta.
Tiivistelmä EN: This literature review investigated the use of psilocybin in the use of depression and anxiety disorders. Psilocybin is a serotonergic hallucinogen, that can be found in many species of Psilocybe genus. Psilocybin was first synthetized in 1958. After that it became a subject of eager research for many psychiatric conditions. Due to frequent use outside scientific and medical settings, it was listed as an illegal substance in 1970. This made scientific research difficult, and clinical research ceased for a large part. In the recent decades, the clinical research has started again.

This review included clinical research executed after 1980, and preclinical research executed after 1958. Out of anxiety disorders, psilocybin has been investigated for obsessive compulsive disorders and the anxiety in patients with life-threatening cancer. Research investigating the effects of psilocybin in healthy volunteers were also included.

Based on the literature, psilocybin seems like a potential treatment option for depression and certain anxiety disorders. In the reviewed literature, no severe adverse events were encountered. Some mild adverse events, such as headache, occurred more frequently. The most common risks of psilocybin use seem to be different kinds of sensations that resemble the effects of psilocybin, but occur long after its intake.

Psilocybin relieved depression and anxiety in all of the included studies. In all of the cases, the effects lasted for several weeks. The suggested mechanism of action was the dampening of the default mode network through the serotonin receptor 5-HT2A activation. However, many of the studies lacked a proper control group, and were not double-blinded. The sample sizes were often small, and the duration of follow-up short. More research on the effects and mechanisms of action is still needed.
Yhdiste:psilosybiini
Aihe:masennus, ahdistuneisuushäiriöt
Menetelmät:Kirjallisuuskatsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: ahdistuneisuushäiriöt, masennus, psilosybiini
URL: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/20274
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Ayahuasca - miksi siitä on kiinnostuttu ympäri maailman? (Anni Uotinen, 2018)
Oppiaine:Uskontotiede
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatintutkielma
Laitos:Teologia
Tiedekunta:Filosofinen tiedekunta
Korkeakoulu:Itä-Suomen yliopisto
Tiivistelmä: Tutkielma esittelee tutkimusaineiston systemaattiseen analyysiin pohjautuen mitkä seikat saattavat olla syinä ayahuascan suosioon maailmalla.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:Ayahuasca (dimetyylitryptamiini)
Aihe:
Menetelmät:Systemaattinen analyysi
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: ayahuasca
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


LSD ja suomalainen underground (Kristian Wester, 2018)
Oppiaine:Historia
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatintutkielma
Laitos:Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Tiedekunta:Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Korkeakoulu:Tampereen yliopisto
Tiivistelmä: Työssä tutkitaan suomalaisen underground-liikkeen ja LSD:n välistä suhdetta. Tutkimus keskittyy underground-aktiivien kokemuksiin ja käsityksiin LSD:stä. Myös muita hallusinogeeneja sivutaan.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:LSD
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: LSD, underground
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelien katalysoima mystinen kokemus kokemuskerronnan valossa (Terhi Pieskä, 2018)
Oppiaine:Uskontotiede
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:
Tiedekunta:Teologinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Pro gradu -tutkielmani on teemahaastatteluin toteutettu narratiivien tutkimus psykedeelien katalysoimista mystisistä kokemuksista. Tutkielmassani analysoin kahdeksan informantin kokemuskerronnan kautta psykedeeleiksi kutsuttujen substanssien vaikutuksessa saatuja kokemuksia.

Käytän tutkielmassani Antoon Geelsin ja Owe Wikströmin (1999) määritelmää mystisestä kokemuksesta. Geels ja Wikström määrittelevät mystisen kokemuksen kontekstista riippumatta kokemukseksi, jonka kokija tulkitsee kohtaamiseksi korkeamman tai perimmäisen todellisuuden kanssa. Tämä kohtaaminen tapahtuu välittömällä, kokijan tulkinnan mukaan ei-rationaalisella tavalla ja tuo mukanaan syvän tunteen ykseydestä sekä vaikutelman siitä, että kokemus on tapahtunut muulla kuin arkisella tasolla. Kokemus tuo mukanaan laajalle ulottuvia seurausvaikutuksia yksilön elämässä.

Tutkielmassani syvennyn selvittämään, mitä mystisen psykedeelikokemuksen aikana koetaanja erityisesti, miten haastateltavien henkilökohtaiset kertomukset esittävät muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdatun perimmäisen todellisuuden.

Analysoin tutkielmassa yhteensä yhdeksän mystisen kokemuksen kriteerit täyttävää kokeuskertomusta, jotka olen jakanut temaattista narratiivien analyysiä käyttäen kolmeen teemaan: ykseyden kokemus, rakkauden kokemus sekä transsendenttien entiteettien kohtaaminen. Teemoihin jaetut kertomukset käydään läpi sisällönanalyysiä soveltaen.

Ykseyden kokemuksiksi luokittelemissani kertomuksissa egon häviämisen kautta sulaudutaan hetkellisesti muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdattuun todellisuuteen. Näissä kertomuksissa kertojat kuvaavat tulevansa yhdeksi tietoisuudeksi tai löytävät itsensä ikuiseksi tyyneyden tai tyhjyyden tilaksi nimeämästään todellisuudesta.

Rakkauden kokemuksen teemaan sijoittamani kertomukset kuvaavat positiivisia tuntemuksia täynnä olevia psykedeelimatkoja ja matkan aikana koetut tunteet saavat jokaisessa kertomuksessa viittauksen jumalallisuuteen. Näissä kokemuksissa rakkaus yhdistetään Jumalaan tai jumaluuteen essentiaalisena osana.

Transsendenttien entiteettien kohtaamiset ovat kolmas selkeästi muusta kertomusaineistosta erottuva teema. Näissä kokemuksissa aktiivinen transsendentti toimija ohjaa kokemusta kokijan itsensä ollessa hyvin passiivisessa roolissa. Kuten ykseyden ja rakkauden kokemuksissa, entiteettien kohtaamiset ovat muokanneet kokemuskertomusten mukaan huomattavasti sitä minkälaisena haastateltavat näkevät maailman ja itsensä.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:Psykedeelit yleisesti
Aihe:Mystinen kokemus
Menetelmät:Haastattelu
Otoskoko:8
Muuta:
Tagit: kokemuskerronta, mystinen kokemus, narratiivien tutkimus, psykedeelit
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelinen kokemus riippuvuuden hoidossa (Jari Mustonen ja Teo Ajantaival, 2018)
Oppiaine:Psykologia
Opinnäytetyön tyyppi:Syventävien opintojen kirjallisuuskatsaus
Laitos:Psykologian ja logopedian osasto
Tiedekunta:Lääketieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Erilaiset päihderiippuvuudet ovat merkittävä mielenterveyden ongelma. Alkoholin haitat, kuten tapaturmat, aivovammat, tulehdukset, hormonihäiriöt ja univaikeudet, lisääntyvät suorassa suhteessa kulutetun alkoholin määrään. Alkoholi on myös merkittävä työikäisten tappaja. Suomalaisen terveydenhuollon piiriin saapuvista ihmisistä noin 15% on alkoholin ongelmakäyttäjiä (10% naisista ja 20% miehistä). Tupakointi taas on merkittävin kuolleisuuden aiheuttaja, joka voidaan estää. Tupakointi on suhteellisen yleistä Suomessa (23% miehistä, 16% naisista vuonna 2010).

Alkoholiriippuvuus ja tupakkariippuvuus on luokiteltu sairauksiksi, joihin on kehitetty useita vieroitushoitomenetelmiä. Tässä katsauksessa keskitytään nyt tutkimusvaiheessa olevaan uuteen hoitomenetelmään, jossa käytetään psykedeelisillä aineilla tuotettavaa psykedeelistä kokemusta vieroittamiseen tähtäävän terapian tukena. Kirjallisuus tuntee useita eri aineita, jotka tuottavat luotettavasti psykedeelisen kokemuksen. Näistä aineista tässä katsauksessa keskitytään erityisesti psilosybiiniin ja ayahuascaan, sillä niihin liittyvä kirjallisuus on laadullisesti korkeatasoisinta ja tutkimuksia on enemmän.

Sekä psilosybiini että ayahuasca (kuten muutkin psykedeelit) toimivat 5-HT2AR-agonisteina, jonka arvellaan olevan näiden aineiden keskeisin psykotrooppinen vaikutusmekanismi. Ayahuascan voidaan ajatella olevan dimetyylitryptamiinin (DMT) oraalisesti aktiivinen muoto, jolla on pitkä historia Amazonin alkuperäiskansojen keskuudessa. Se valmistetaan sekoittamalla kahta kasvia: shamaanikahvikin (Psychotria viridis) lehdet sisältävät DMT:tä, ja amazoninajahuaskaliaanin (Banisteriopsis caapi) kuori sisältää monoamiinioksidaasia (MAO) inhiboivia aineita. Tavanomaisissa oloissa MAO hajottaa DMT:n ennen kuin tämä ehtii toimia psykoaktiivisesti. Ayahuasca nautitaan tavallisesti edellisten kasvien osista valmistettuna “teenä.” Psilosybiiniä taas saadaan perinteisesti madonlakkien (Psilocybe) suvun sienistä. Kasviperäisiä psykedeelejä on käytetty ennen kirjoitettua historiaa ja käytetään yhä hoitotarkoituksiin monissa alkuperäiskulttuureissa.

Tässä katsauksessa käsiteltyjen 5-HT2AR-agonististen aineiden yhteydessä raportoidaan ilmiötä, jota kutsutaan “psykedeeliseksi kokemukseksi.” (Ilmiön nimi ei ole vakiintunut kirjallisuudessa. Siitä käytetään ainakin termejä “psykedeelinen kokemus” ja “mystinen kokemus”. Lisäksi kokemuksen tuottaviin aineisiin viitataan termeillä “hallusinogeeni”, “enteogeeni” ja “psykointegraattori.” Tässä katsauksessa käytetään selkeyden vuoksi termejä “psykedeelinen kokemus” ja “psykedeeli.”) 5-HT2AR-agonistit poikkeavat tavanomaisista farmakoterapioiden lääkkeistä siinä, että niillä on havaittu kykyä auttaa riippuvuuteen monessa eri aineluokassa (nikotiini, alkoholi, opiaatit), mahdollisesti psykedeelisen kokemuksen välittämänä.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:ayahuasca, psilosybiini
Aihe:alkoholismi, riippuvuus, tupakkariippuvuus
Menetelmät:Kirjallisuuskatsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: mystinen kokemus, psykedeelinen kokemus
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psilosybiiniavusteisen psykoterapian teoriasta käytäntöön – tarkistuslista intervention suunnitteluun (Volodymyr Mykhalevych, 2018)
Oppiaine:Psykologia
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatintutkielma
Laitos:Psykologian ja logopedian laitos
Tiedekunta:Lääketieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Psilosybiiniavusteinen psykoterapia on tutkimusvaiheessa oleva psykologinen ja psykofarmakologinen yhdistelemäinterventio, jonka vaikuttavuutta tutkitaan mieliala-, persoonallisuus- ja päihdehäiriöiden hoitamiseksi. Psilosybiini on lyhytkestoinen keskushermostoon vaikuttava molekyyli, joka voi tuottaa nk. psykedeelisen kokemuksen. Psilosybiinin kliinisiä sovelluksia on tutkittu 60–70-luvuilla, sekä uudestaan 2000-luvulta lähtien.

Katsauksessa tarkastelen psilosybiiniavusteisen psykoterapian ominaispiirteiden teoriaa ja luonnostelen psilosybiini-istunnoille tyypillisiä käytännönjärjestelyitä. Käytän ensisijaisina lähteinäni 2000-luvulla alkaneen tutkimusaallon ensimmäisen ja toisen faasin kliinisiä tutkimuksia.

Psykedeelinen kokemus on muuntunut tajunnantila, johon kuuluu voimakkaita muutoksia aistihavainnoissa, emootioissa ja kognitioissa. Itseymmärrystä tukevat ja yhteyttä ympäristöön voimistavat oivallukset ovat kokemuksen aikana yleisiä. Tutkimukset antavat näyttöä psilosybiinin turvallisuudesta ja kontrolloiduissa olosuhteissa hyvästä siedettävyydestä. Terapeuttisessa ympäristössä psykedeelinen kokemus vaikuttaisi lieventävän psyykkisiä häiriöitä ja tukevan myönteisiä elämäntapamuutoksia.

Psilosybiinin farmakologinen vaikutus kestää kuusi tuntia eli menetelmän käyttö vaatii tavanomaisesta psykoterapiasta poikkeavaa istuntorakennetta. Istunnon suunnittelulla pyritään maksimoimaan psykedeelisen kokemuksen parantavaa potentiaalia. Kielellinen vuorovaikutus on kokemuksen aikana vaikeutunutta eli keskustelu pyritään jättämään toisille istunnoille. Psykedeelisen kokemuksen ajaksi terapian osallistujaa kehotetaan pysymään makuultaan silmämaski silmillä ja kuuntelemaan istunnolle tarkoin suunniteltua soittolistaa. Istunnoissa on läsnä kaksi muuntuneita tajunnantiloja omakohtaisesti tuntevaa terapeuttia. Psilosybiini altistaa voimakkaalle, mutta ohimenevälle ahdistukselle, joka on tutkimusolosuhteissa lieventynyt terapeuttien rauhoittavalla tuella.
Tiivistelmä EN: Psilocybin assisted psychotherapy is a combined psychological and psychopharmacological mental health intervention. It is currently in research for the treatment of mood and personality disorders, and addiction. Psilocybin is a short-lasting central nervous system drug which can produce a psychedelic experience. Its clinical applications have been studied in the 60s and 70s and again during the 21st century.

In this review I examine the theoretical characteristics of psilocybin assisted psychotherapy and outline the practical arrangements of a psilocybin session. My primary sources are first and second phase clinical studies published this century during the new wave of psychedelic research.

A psychedelic experience is an altered state of consciousness affecting perception, emotions and cognitions. The experience frequently provides insights into oneself and one’s connectedness to the surroundings. Research suggests the safety of therapeutic dose psilocybin use and good tolerability in a controlled environment. A psychedelic experience within a therapeutic setting appears to decrease mental health disorder symptoms and promote positive life-style changes.

The pharmacological effects of psilocybin last for six hours. The method requires a novel session structure. The session is planned to maximize the positive impact of a psychedelic experience. Verbal interaction is hindered by the effects of psilocybin and discussion is left for other sessions. For the duration of the experience, the participant is encouraged to lay down, wear a sleep mask, and listen to a carefully created playlist. Two therapists with personal experience in altered states of consciousness are present by the participant. Psilocybin may occasion intense but transient anxiety which has subsided through the therapists’ psychological support in clinical research settings.
Yhdiste:psilosybiini
Aihe:psykoterapia
Menetelmät:katsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: katsaus, psilosybiini, psykoterapia
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psychedelics and indicators of mental distress in adults: National Survey on Drug Use and Health 2008–2014 (Teo Ajantaival, 2018)
Oppiaine:Psykologia
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:Psykologian ja logopedian osasto
Tiedekunta:Lääketieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Tavoitteet. Elpyneen kliinisen psykedeelitutkimuksen hoitovasteet psilosybiini- tai LSD-avusteisessa terapiassa näkyvät yhä 12 kk seurannassa. Väestötutkimukset elinaikaisen psykedeelien käytön (edes kerran, Kyllä/Ei) yhteydestä nykyiseen mielenterveyteen raportoivat olemattomia tai suojaavia yhteyksiä huomioituaan sosiodemografian, riskinottotaipumuksen ja muiden aineiden käytön. Tässä selvitettiin, onko psykedeelien käytön äskettäisyys (>12, 1–12 tai <1 kk sitten) yhteydessä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin. Lisäksi huomioitiin aiemmin esitetty huoli, että aiemmat tulokset johtuisivat muiden aineiden käytön yliadjustoinnista; selvitettiin, kuinka adjustointi tulisi tehdä; ja verrattiin psilosybiinin, LSD:n sekä psilosybiinin ja/tai LSD:n käyttöä keskenään. Kaikki koodi julkaistiin.

Menetelmät. Analyysi perustui aikuisiin vastaajiin vuosien 2008–2014 yhdistetystä National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) -aineistosta, joka on Yhdysvaltojen väestöstä satunnaisotannalla kerätty edustava otos. Psykedeeliä ja sen käytön äskettäisyyttä edustavat vertailuryhmät pääteltiin aineistosta. Painotetut vedonlyöntikertoimet laskettiin huomioiden sosiodemografia, riskinottotaipumus ja muiden aineiden käyttö, joka verrattain adjustoitiin käytön elinaikaisuuden tai äskettäisyyden mukaan. Heroiinin ja crack-kokaiinin äskettäisyys peilaten adjustoitiin tutkittaessa, yhdistyvätkö ne psykologiseen distressiin odottamattomasti suojaavasti, mikä viestisi yliadjustoinnista myös psykedeeliyhteyksien kohdalla.

Tulokset. Kohonnutta riskiä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin ei esiintynyt millään psykedeeliryhmällä millään käytön äskettäisyydellä. Madaltunut riski viime vuoden itsemurha-ajatuksille esiintyi ryhmillä, jotka olivat käyttäneet psykedeelejä yli 12 kk sitten tai psilosybiiniä alle 1 kk sitten, sekä viime vuoden itsemurhasuunnitelmille ja viime kuun vakavalle psykologiselle distressille niillä, joiden viimeaikaisin käyttö oli psilosybiini yli 12 kk sitten. Viimeaikaisempi crack-kokaiinin tai heroiinin käyttö oli yhteydessä viime kuun psykologisen distressin kohonneeseen riskiin myös huomioitaessa muiden aineiden elinaikainen käyttö. LSD:n ja psilosybiinin vertailu ei onnistunut johtuen yllättävän pienistä LSD-ryhmistä. Muiden aineiden käytön adjustoinnilla oli iso merkitys, mutta adjustoinnit käytön elinaikaisuudella tai äskettäisyydellä eivät eronneet keskenään.

Johtopäätökset. Tutkimus vahvasti tukee aiempien väestötutkimusten tuloksia, sillä psykedeelien käytölle itsenäistä riskiä ei esiintynyt edes huomioitaessa käytön äskettäisyys. Tulokset yhtenevät myös aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan psykedeelit eivät aiheuta riippuvuutta ja saattavat pitkäaikaisesti parantaa ahdistusta, masennusta, neuroottisuutta, riippuvuutta, kognitiivista muovautuvuutta ja merkityksellisyyttä.
Tiivistelmä EN: Objectives. Renewed clinical research finds treatment effects from psychedelic (psilocybin or LSD)-assisted therapy sustained at 12 month follow-up. Population studies find the association between lifetime psychedelic use (even once, Yes/No) and current mental health absent or protective after adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. This study aimed to investigate whether the recency of psychedelic use (>12, 1–12, or <1 months ago) is associated with past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment. This study also addressed a previously expressed concern that the previous results stem from overadjustment for non-medical use of other drugs, explored how such adjustments should be done, and compared use of psilocybin, LSD, and psilocybin and/or LSD. All code was published.

Methods. The analysis was based on combined data of adult respondents of the National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) years 2008–2014 randomly selected to be representative of the population of the United States. Comparison groups by the psychedelic used and its recency of use were inferred from the data. Weighted odds ratios were calculated adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. Adjustments for other drug use were compared between a minimally adjusted model, a lifetime use-adjusting model, and a recency of use-adjusting model. Mirroring adjustments were made in order to see whether crack cocaine and heroin use recency would associate to psychological distress in an unexpectedly protective way, indicating overadjustment in the psychedelic recency associations.

Results. No independent association between any recency of any psychedelic use and increased likelihood of past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment was found. A decreased likelihood for past year suicidal thinking was found among all groups that had last used psychedelics >12 months ago or psilocybin <1 month ago, as well as for past year suicide plans and past month serious psychological distress among those whose last psychedelic use was psilocybin >12 months ago. More recent crack cocaine or heroin use was still associated with a higher risk for past month serious psychological distress after adjusting for lifetime non-medical use of other drugs. LSD and psilocybin could not be properly intercompared due to surprisingly small LSD-only recency groups. Adjusting for non-medical use of other drugs made a big difference, but adjustments for their lifetime use or recency of use did not mutually differ.

Conclusions. This study strongly supports the results of previous population studies, as no independent risk from psychedelic use was found even when considering their recency of use. The results are also consistent with research indicating that psychedelics may have long-lasting beneficial effects for anxiety, depression, neuroticism, substance dependence, cognitive flexibility, and meaningfulness, and do not lead to dependence.
Yhdiste:psilosybiini, LSD
Aihe:
Menetelmät:Populaatiotutkimus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: arjen toimintarajoitteet, LSD, NSDUH, psilosybiini, psykedeelit, psykologinen distressi, suisidaalisuus
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901211100
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psilosybiini - terapeuttisen potentiaalin juurilla, Katsaus psilosybiinitutkimuksen nykytilaan metodologian kautta (Anna-Riikka Vehviläinen, 2018)
Oppiaine:Farmakologia ja toksikologia
Opinnäytetyön tyyppi:Syventävä opinnäytetyö
Laitos:Lääketieteen laitos / Farmakologia ja toksikologia
Tiedekunta:Terveystieteiden tiedekunta
Korkeakoulu:Itä-Suomen Yliopisto
Tiivistelmä: Tiivistelmä:

Tutkielmani tarkoitus on kartoittaa psilosybiiniä pääasiallisena tutkimuskohteenaan soveltaneiden kliinisten tutkimusten nykytilaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Katsaus käsittelee erityisesti psilosybiinitutkimuksen metodologiaa. Tavoitteenani on tutkimuksen luonteen havainnoinnin lisäksi tuoda esiin mahdollisia ongelmakohtia sekä selvittää asetelmia, joiden kautta tutkimusta on toteutettu.

Psilosybiinin terapeuttista potentiaalia tarkasteltiin jo 50–60-luvulla, mutta uutta tietoa ei juuri saatu ennen viime vuosikymmentä psykedeelien kriminalisoinnin vuoksi. Viitteet psilosybiinin mahdollisista hyödyistä monien nykylääketieteen keinoin haasteellisiksi koettujen sairauksien hoidossa ovat korostaneet tarvetta jatkotutkimuksille ja näin ollen myös hyödynnettyjen menetelmien tarkastelu kuvautuu tarkoituksenmukaisena.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella nykytutkimuksen voidaan todeta keskittyneen kapealle alalle tutkimuskohteiden rajautuessa kolmeen ryhmään: masennuksen hoitoon, vakavaan sairauteen liittyvän masennuksen ja/tai ahdistuksen hoitoon sekä riippuvuuskäyttäytymiseen. Toteutettujen psilosybiinitutkimusten määrä oli vähäinen ja osallistujille asetetuissa kriteereissä, annosteluissa, asetelmissa sekä havainnointimenetelmissä ilmeni puutteita objektiivisuuden suhteen: koehenkilöille oli asetettu tarkat hyväksymiskriteerit johtaen eriarvoiseen asemaan suhteessa valtaväestöön, annostelua ei tosiasiallisesti oltu sokkoutettu eikä asetelma ollut satunnaistettu yhdenkään tutkimuksen kohdalla. Toteutustavoista löytyvät yhtäläisyydet viittaavat jo osittain muodostuneisiin vakiintuneisiin käytäntöihin.

Katsaukseni pohjalta voidaan todeta lisätutkimusten olevan tarpeen tarkempien johtopäätelmien tekemiseksi. Katsaukseni perusteella voidaan kuitenkin todeta jatkossa tarvittavan lisäresursointia riittävän kattavien menetelmien sekä erityisesti tutkimusasetelmien kehittämisen suhteen.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:psilosybiini
Aihe:
Menetelmät:Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: kliininen tutkimus, metodologia, psilosybiini
URL: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20181156/
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


MDMA-avusteisen psykoterapian vaikuttavuus ja psyykkinen turvallisuus (Teo Ajantaival, 2017)
Oppiaine:Psykologia
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatin tutkielma
Laitos:Psykologian ja logopedian osasto
Tiedekunta:Lääketieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: MDMA:ta (3,4-metyleenidioksimetamfetamiini) käytettiin psykoterapian apuna ennen kuin MDMA:n viihdekäyttö “ekstaasin” muodossa johti sen kriminalisaatioon Yhdysvalloissa vuonna 1985. MDMA:lla on kuitenkin yhä ajateltu olevan psykoterapiatilanteelle hyödyllisiä vaikutuksia sosioemotionaaliseen prosessointiin. Tutkimus MDMA-avusteisen psykoterapian (MDMA-AP) soveltumisesta pitkäkestoisen, hoitoresistentin, traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoitoon on etenemässä Yhdysvalloissa kolmannen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin, ja hoitomuodolle pyritään saamaan myös Euroopan lääkeviraston hyväksyntä.

Tässä työssä arvioitiin MDMA-AP:n vaikuttavuutta sekä psyykkistä turvallisuutta. Tutkimusaineistona käytettiin kliinisiä ja kokeellisia tutkimuksia puhtaan MDMA:n vaikutuksista ihmisillä rajoittuen viimeisten kymmenen vuoden aikana julkaistuihin, placebo-kontrolloituihin kaksoissokkotutkimuksiin sekä näihin pohjaaviin seuranta- ja analyysijulkaisuihin.

MDMA-avusteisen psykoterapian todettiin olevan vaikuttavuudeltaan lupaava hoitomuoto ainakin pitkäkestoisen, hoitoresistentin PTSD:n hoitoon. Monituntiset MDMA-AP-tapaamiset vaativat kuitenkin sekä terapeuteilta että potilailta suurempaa sitoutumista ja jaksamista kuin perinteisen pituiset tapaamiset, ja terapeuttien roolista MDMA-AP:n vaikuttavuudessa tarvitaan lisätietoa.

Puhtaalla MDMA:lla ei todettu kontrolloiduissa olosuhteissa olleen vakavia tai pysyviä psyykkisiä haittavaikutuksia tutkimuksissa käytetyillä kerta-annoksilla (<= 125 mg). Myös fysiologiset vaikutukset olivat enimmäkseen lieviä ja itsestään ohimeneviä sekä hyvin ennustettavia. Huomattavimmat riskit MDMA-AP- hoitoon osallistumisessa saattavat olla kardiovaskulaarisia. MDMA-AP:n ei todettu altistavan laittomien aineiden ongelmakäytölle tutkimusolosuhteiden ulkopuolella, vaan onnistunut hoito ennemmin suojaa siltä.
Tiivistelmä EN: MDMA (3,4-methylenedioxymethamphetamine) was used as an adjunct to psychotherapy before recreational use of MDMA in the form of “ecstasy” led to its criminalization in the U.S. in 1985. However, MDMA has still been thought to have psychotherapeutically beneficial effects on socioemotional processing. Research into MDMA-assisted psychotherapy (MDMA-AP) for chronic, treatment-resistant post-traumatic stress disorder (PTSD) is moving into Phase III clinical trials in the U.S., and the approval of European Medicines Agency will also be sought.

The purpose of this thesis was to assess the efficacy and psychological safety of MDMA-AP. Source material included, and was limited to, placebo-controlled & double-blind clinical (and experimental) studies of pure MDMA’s effects in humans, as well as follow-up and analysis studies based on them, from the last decade.

The efficacy of MDMA-AP was found promising at least for chronic, treatment-resistant PTSD. However, MDMA-AP meetings that last for many hours do require, both from the therapists and the patients, more commitment and stamina than meetings of traditional length, and more research is needed on the role of therapists in MDMA-AP’s efficacy.

Pure MDMA in a controlled setting was not found to have severe nor non-transient adverse psychological effects in the single doses (<= 125 mg) used in the studies. Physiological effects were also mostly mild, transient, and highly predictable. The most considerable risks in participating in MDMA-AP treatment might be cardiovascular. MDMA-AP was not found to predispose the participants to problem use of illegal substances outside the research setting; rather, successful treatment protects from it.
Yhdiste:MDMA
Aihe:PTSD, haitallisuusarvio
Menetelmät:kirjallisuuskatsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: MDMA, psykoterapia, psyykkiset vaikutukset, PTSD, turvallisuus, vaikuttavuus
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Äiti Ayahuasca: Ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaa (Aatu Poutanen, 2017)
Oppiaine:Uskontotiede
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Tiedekunta:Humanistinen tiedekunta
Korkeakoulu:Turun yliopisto
Tiivistelmä: Tässä tutkielmassa tutkin kahta Suomessa syksyllä 2016 peräkkäisinä päivinä järjestettyä ayahuascaseremoniaa. Ayahuasca on voimakkaasti hallusinogeeninen, kasvipohjainen juoma, jolla on historiallinen sakramentin asema useissa Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuureissa. Ayahuascaa sakramenttina käyttävät uskonnolliset liikkeet ovat viime vuosikymmeninä ottaneet uusia muotoja ja siirtyneet Etelä-Amerikasta Eurooppaan, mutta niitä on tutkittu eurooppalaisessa kontekstissa melko vähän.

Tutkielmassani keskityn ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaan ja erityisen huomioni kohteena tutkin äitiydelle, naiseudelle ja feminiinisyydelle annettuja merkityksiä ayahuascaseremoniassa. Suomessa ayahuascaan perustuvia liikkeitä ei ole tutkittu aiemmin, joten olen varannut ilmiön kontekstualisointiin runsaasti sivutilaa. Tutkin ilmiötä keräämällä etnografista aineistoa peräkkäisinä päivinä järjestettyihin kahteen eri seremoniaan osallistuneilta informanteilta. Informantteja oli tutkielmassani yhteensä 6 kappaletta.

Tutkin seremoniaa ja ayahuascalla tuotettuja kokemuksia Benny Shanonin luoman ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologian pohjalta. Kokemuksen analysoinnissa hyödynsin ankkuroitua teoriaa ja sovelsin analyysissa ohjelmistoavusteisuutta käyttämällä YAML-merkintäkieltä ja R-ohjelmointikieltä.

Ayahuascauskonnot ovat sopeutumiskykyisiä pluralistisuutensa ja vapaamuotoisuutensa ansiosta. Ennakkotapaukset antavat olettaa ayahuascaan tai sen johdannaisiin perustuvan hengellisyyden kasvavan myös Suomessa lähitulevaisuudessa.

Tutkimuksen lopputuloksena totean, että kokemuksen keskiössä ovat muuntuneen tajunnantilan tuottamat hallusinatiiviset, useimmiten suljetuin silmin nähdyt voimakkaat ja monimuotoiset näyt, joihin liittyy voimakasta affektiivista ja älyllistä sisältöä. Osallistujan ennakko-oletukset ja kulttuuriset mallit ohjaavat kokemusta voimakkaasti, mistä myös ayahuascaan assiosioidut äitiyden ja feminiinisyyden ominaisuudet näyttävät kumpuavan. Myös seremoniallisilla elementeillä, erityisesti musiikilla, on voimakkaasti kokemusta ohjaava vaikutus.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:ayahuasca
Aihe:fenomenologia
Menetelmät:
Otoskoko:6
Muuta:
Tagit: ankkuroitu teoria, ayahuasca, enteogeenit, hallusinogeenit, ohjelmistoavusteisuus, psykedeelit, Suomi
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Holotrooppinen tajunnantila – Käsitetutkimus Stanislav Grofin teoreettisesta viitekehyksestä (Valde Orrenmaa, 2017)
Oppiaine:Uskontotiede
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Tiedekunta:Humanistinen tiedekunta
Korkeakoulu:Turun yliopisto
Tiivistelmä: Tässä tutkimuksessa tarkastelen psykedeelitutkimuksen uranuurtajan ja transpersoonallisen psykologian keulahahmon Stanislav Grofin teoreettista viitekehystä ihmispsyykelle ja epätavallisille tajunnantiloille. Grofin viitekehyksen ja tämän tutkimuksen keskeisin käsite on holotrooppinen tajunnantila. Grof tarkoittaa sillä epätavallisten tajunnantilojen alakategoriaa, jolla on parantavaa ja muutosvoimaista potentiaalia. Holotrooppisia tajunnantiloja on mahdollista saavuttaa esimerkiksi psykedeelien tai kokemuksellisten psykoterapeuttisten menetelmien avulla. Analysoin tutkimuksessa holotrooppisen tajunnantilan lisäksi sen lähikäsitteitä sekä viitekehyksen filosofisia lähtökohtia. Viitekehyksen analyysin pohjalta voidaan esittää tarve tajunnantilaherkän tutkimuksen tekoon, jonka lähtökohtana on, että todellisuutta voidaan kokea erilaisista tajunnantiloista lähtien, joiden kautta se myös näyttäytyy toisessa valossa. Tämä tutkimus valaisee erityisesti sitä, miten todellisuus koetaan holotrooppisissa tajunnantiloissa. Tutkimuksen aineistona käytän viittä Grofin kirjoittamaa teosta.

Tutkimus sijoittuu ymmärtävän ja teoreettisen tutkimusintressin sekä tieteentutkimuksen kenttään, sillä tarkastelen ja vertailen tieteellisessä tutkimuksessa hyödynnettäviä viitekehyksiä. Tutkimuksen kantavana ajatuksena on pohtia, miten Grofin viitekehys suhteutuu valtavirtaiseen akateemiseen tutkimukseen sekä minkälaisena työkaluna sitä olisi mahdollista soveltaa uskontotieteellisessä ja ihmistieteellisessä tutkimuksessa. Käytän metodina käsitetutkimusta, joka liittyy hermeneuttiseen lähestymistapaan.

Vertaan Grofin viitekehystä tarkemmin filosofi ja psykologi Lauri Rauhalan kehittämään humanistisessa tutkimuksessa hyödynnettävään regionaaliseen ontologiaan ja sen ihmiskäsitykseen. Rauhalan aineiston ja oman pohdintani pohjalta esitän, että Grofin viitekehys on mahdollista yhdistää Rauhalan viitekehykseen melko vaivattomasti, jolloin muodostuu laaja ja käsitteellisesti eriytynyt teoreettinen työkalu. Avoimeksi kysymykseksi jää akateemisessa tutkimuksessa hyödynnettävän viitekehyksen suhde holotrooppisten tajunnantilojen ja transsendentin todellisuuden ontologiaan. Esitän, että ymmärtävään tiedonintressiin perustuvassa tutkimuksessa näihin ontologisiin kysymyksiin voidaan suhtautua agnostisesti.

Grofin viitekehyksen avulla voidaan lähestyä erilaisia tutkimuskohteita, joista se valaisee erityisesti niihin liittyvää kokemuksellista tasoa. Viitekehys auttaa paikantamaan useasta uskontotieteellisesti mielenkiintoisesta tutkimuskohteesta holotrooppisia tajunnantiloja sekä perinataalisia ja transpersoonallisia kokemuksia.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:käsitetutkimus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: holotrooppiset tajunnantilat, käsiteanalyysi, Lauri Rauhala, muuntuneet tajunnantilat, Stanislav Grof, tieteentutkimus, transpersoonallinen psykologia
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Elämänhallinta ja psykedeelit - Nuorten aikuisten kokemuksia psykedeelien käytön ja elämänhallinnan yhteydestä (Katri Lehtinen, 2017)
Oppiaine:Sosiaalipolitiikka
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:Sosiaalitieteiden laitos
Tiedekunta:Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Turun yliopisto
Tiivistelmä: Tutkimukseni aiheena on tarkastella miten laittomiksi huumausaineiksi luokiteltujen psykedeelien käyttö vaikuttaa nuorten aikuisten elämänhallintaan. Yhteiskunnan muutos traditionaalisesta postmoderniksi on muuttanut nuoruudesta aikuisuuteen johtavan siirtymän suoraviivaisesta prosessista monisyiseksi tapahtumasarjaksi, mikä luo uusia haasteita nuorten aikuisten elämänhallinnalle. Valitsin tutkimusaiheeni sen ajankohtaisuuden vuoksi ja koska viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt psykedeelitutkimus on tuottanut positiivisia tuloksia muun muassa mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja niiden käyttö on linkitetty positiivisiin muutoksiin koehenkilöiden ajattelussa ja käyttäytymisessä.

Tutkimusmenetelmäni on sekä narratiivinen että fenomenologinen. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta ja yhdestä kirjoitelmasta, jotka olen analysoinut käyttäen kategorista narratiivien analyysimenetelmää. Tarkastelen työssäni tutkimukseen osallistuneiden käytön säännöllistymistä, käyttöfrekvenssejä ja -kontekstia sekä heidän käytölleen antamiaan motiiveja ja merkityksiä. Käytän tutkimuksessani Aaron Antonovskyn teoriaa salutogeneesistä ja koherenssin tunteesta, sillä Antonovskyn tavoin olen kiinnostunut ihmisten terveyttä ja hyvinvointia vahvistavista tekijöistä.

Haastatteluhetkellä useimmilla tutkimukseen osallistuneista psykedeelien käyttö oli säännöllistä, mutta käyttöfrekvenssit vaihtelivat. Käyttötavoiltaan tutkimukseen osallistuneista jokainen edusti psykedeelikulttuuria ja yleisimmät käytetyt huumausaineet olivat kannabis, LSD sekä psilosybiinisienet. Käyttö määriteltiin pääasiassa työkalun näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuneiden elämänhallintaan liittyvät kokemukset teemoittelin Antonovskyn hallintaresurssien eri kategorioita vastaaviksi ryhmiksi, joita olivat kognitiivis-emotionaaliset, fyysis-biokemialliset, ihmissuhde-yhteisöllisyys- ja makrososiokulttuurelliset resurssit.

Tutkimukseni perusteella psykedeelien käyttö vahvisti tutkimukseen osallistuneiden itsetuntemusta, itsehyväksyntää ja empatiakykyä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kokivat psykedeelien käytön lisäävän luovuutta ja mahdollistavan perspektiivien kirjon moninaistumisen ja oman paikan ymmärtämisen maailmassa. Psykedeelien avulla tutkimukseen osallistuneet olivat lisäksi saaneet positiivisia kokemuksia mielialan, masennuksen ja migreenin hoidossa. Aikaisemmat psykedeelitutkimukset tukevat näitä tuloksia.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:LSD, psilosybiini
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:8
Muuta:
Tagit: elämänhallinta, huumausaine, huume, koherenssin tunne, nuori aikuisuus, psykedeelit
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelinen teknologia - Tietoisuuden kemiallisen muuntamisen ja mediateknologian risteyksissä (Ville Kurki, 2017)
Oppiaine:Mediatutkimus
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Tiedekunta:Humanistinen tiedekunta
Korkeakoulu:Turun yliopisto
Tiivistelmä: Tässä tutkielmassa tarkastelen psykedeelien ja mediateknologian välistä yhteyttä. Lähestyn niiden välisiä kytkentöjä aluksi käsitteiden ja diskurssien kautta. Käyn läpi psykedeelien tuloa euro-amerikkalaisten yhteiskuntien laajamittaiseen tietoisuuteen 1960-luvulta alkaen ja siitä nousseen psykedeelisen vastakulttuurin vaikutuksia muihin yhteiskunnallis-kulttuurisiin liikehdintöihin.

Kartoitan vastakulttuurisen ajattelun siirtymiä digitaalisia teknologioita koskeviin puhetapoihin. Osoitan yhtäläisyyksiä 1990-luvulle tultaessa syntyvään kyberdiskurssiin ja virtuaalitodellisuusteknologioihin sekä psykedeeleihin liittyviin utopioihin ja dystopioihin. Esimerkkinä mediateknologioiden vaikutuksesta psykedeelejä käsittelevään keskusteluun tutkin suomalaisen psykedeelejä käsittelevän internetkeskustelun luonnetta ja muutosta.

Lopuksi tarkastelen nykyhetkessä vallitsevien diskurssien kenttää ja niitä yhteyksiä, joita psykedeelien ja erityisesti virtuaalitodellisuuteknologioiden välillä on. Merkittävänä kontekstina psykedeelien ja mediateknologioiden välisen suhteen tarkastelulle on molempien kontekstuaalinen luonne. Näen niiden vastustavan sijoittumista kaksinapaisiin jaotteluihin; hyvä/paha, luonnollinen/kulttuurinen ja aito/keinotekoinen. Tämä mahdollistaa niistä tehtyjen tulkintojen moninaisuuden ja hyödyntämisen eri tarkoituksissa.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: internet, teknologia, tietoisuus, verkkokeskustelu, virtuaalisuus
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelikokemukset välitysten yhteenliittyminä – Tarkastelussa kokemuskertomukset toimijaverkostoteoreettisesta näkökulmasta (Petteri Koivula, 2017)
Oppiaine:Sosiologia
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:Sosiaalitieteiden laitos
Tiedekunta:Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Turun yliopisto
Tiivistelmä: Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen psykedeelien käyttötapahtumia käyttökokemuskertomusten pohjalta. Keräsin aineiston kirjoituspyynnön avulla internetfoorumeilta ja Facebook -ryhmistä, joissa käytiin aineiston keräämisen aikaan keskustelua psykedeeleistä. Aineiston tarkastelussa sovellan toimijaverkostoteoreettista (Actor-Network-Theory = ANT) näkökulmaa, jonka kautta tutkittavaa ilmiötä lähestytään inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden välisistä suhteista ja niistä muodostuneista yhteenliittymistä. Yhteiskunta nähdään osana suhteiden verkostoa, selitettävänä ilmiönä, ei kaiken taakse kaartuvana asioiden selittäjänä tai rakenteena. Toiminta nähdään pikemminkin moninaisina tapahtumina, joihin vaikuttavat poikkeuksetta moniaineksiset, ylipaikkaiset ja yliajalliset toimijaverkostot. Lähestyn aihetta vahvasti Bruno Latourin ajattelun kautta, sillä hänen teoksensa Reassembling the Social on tietääkseni ainoa jonkinlaista menetelmäopasta muistuttava teos kyseisen tutkimussuuntauksen kentällä. Pohjustan toimijaverkostoteorian esittelyä Michel Serresin yhteiskunta- ja tieteenfilosofialla, josta ANT:n kehittäjät ovat ottaneet paljon vaikutteita. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa aikaisemmin hyvin vähän suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tutkittua psykedeelien käyttöä, sekä tarkastella miltä päihteiden käytön ilmiö näyttäytyy, kun analyysin yksikkönä ovat tapahtumat ja niihin liittyvät suhdeverkostot subjektien sijaan. Analyysini pohjalta kirjoituspyyntööni vastanneiden henkilöiden psykedeelien käyttötapahtumiin vaikuttavat moninaiset ja moniaineksiset toimijaverkostojen muuttuvat kokoonpanot, eikä toimintaa voida käyttötapahtumissa palauttaa mihinkään yksittäiseen toimijaan, kuten subjektiin, käytettyyn aineeseen tai ’sosiaaliseen kontekstiin’. Tätä tietoa voisi hyödyntää esimerkiksi päihdepoliittisia päätöksiä tehdessä tai päihteiden käytön haittojen vähentämisessä. Konkreettiset käytännön implikaatiot jätän kuitenkin mahdolliseen jatkotutkimukseen, jo siitä syystä, että toimijaverkostojen jäljittäminen ei ulotu tämän tutkielman rajoitusten puitteissa riittävän pitkälle.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: ANT, kokemuskertomusaineisto, materiaaliset toimijat, psykedeelien käyttö tapahtumana, psykedeelit, toimijaverkostoteoria, toiminnan moniaineksisuus
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Kirjallisuuskatsaus sarjoittaiseen päänsärkyyn ja sen itsehoitokeinoihin, sekä kyselytutkimussuunnitelma hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi (Sakari Rusanen, 2016)
Oppiaine:Lääketiede
Opinnäytetyön tyyppi:Syventävien opintojen opinnäytetyö
Laitos:Farmasian laitos
Tiedekunta:Terveystieteiden tiedekunta
Korkeakoulu:Itä-Suomen yliopisto
Tiivistelmä: Sarjoittainen päänsärky on yleisin harvinaisista trigeminaalisten autonomisten neurovaskulaaristen päänsärkyjen oireyhtymistä. Sairauden elinikäinen esiintyvyys väestössä on n. 1/1000 ja se on miehillä yleisempää. Kuvaileva nimi viittaavaa sairauden tyypilliseen esiintymismuotoon: äärimmäisen voimakas, äkillisesti alkava ja loppuva toispuoleinen päänsärky iskee hoitamattomana minuuteista tunteihin kestävinä kohtauksina, jotka voivat toistua useita kertoja vuorokaudessa. Päänsäryn lisäksi kohtauksiin liittyy joukko muita, pääosin neurologisia oireita. Episodisessa tautimuodossa kohtaukset toistuvat muodostaen viikkoja, jopa kuukausia kestäviä sarjoja, joiden välillä on yli kuukauden kestäviä oireettomia jaksoja. Kroonisessa muodossa oireettomat jaksot kestävät alle kuukauden tai niitä ei ole lainkaan. Sairauden etiologia on merkittäviltä osin tuntematon, mutta joitakin patofysiologisia mekanismeja tunnetaan. Sairaus on osin perinnöllinen. Sarjoittainen päänsärky voidaan Suomessa luotettavasti diagnosoida vain erikoissairaanhoidossa, mutta sairauden hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Sairauden hoito jaetaan kohtausten akuuttihoitoon ja kohtausten ehkäisyhoitoon. Akuuttihoidossa vahvinta näyttöä on hapen ja suonensisäisten triptaanien tehosta, ehkäisyhoidossa verapamiilista ja kortikosteroideista. Mikäli lääkehoidot ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai sopimattomiksi, voidaan sarjoittaisen päänsäryn hoitamisessa turvautua myös kirurgisiin keinoihin, joista selkeintä näyttöä on takaraivohermon neuromodulaatiosta. Sopivin hoitokeino löytyy vain kokeilemalla. Vaihtoehtoisina hoitomuotoina sarjoittaisen päänsäryn estohoidossa erityisesti klassisiksi psykedeeleiksi luokiteltavilla psilosybiinisienillä ja LSD:llä koetaan kolmen retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella olevan selkeästi paitsi muita itsehoitokeinoja, myös tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampi vaikutus. LSD-analogi BOL-148:lla (2-bromo-LSD) on tehty pieni kliininen tutkimus, jossa sen estohoitovaikutuksen koettiin vastaavan kyseltutkimuksissa kuvailtua LSD:n vaikutusta. Kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella hieman tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampaa estohoitovaikutusta koetaan olevan myös psykedeelisiä ergoliineja sisältävillä siemenillä. Psykedeelien käyttö kohtaushoitokeinona on harvinaisempaa, mutta kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella psilosybiini koetaan hengitettävän hapen veroiseksi kohtaushoitokeinoksi. Vaikutusta koettiin olevan myös ei-psykedeelisillä annoksilla ja ei-psykedeelinen BOL-148 koettiin yhtä tehokkaaksi kuin psykedeeliset aineet. Haittavaikutukset koettiin vähäisiksi. Olemassaolevat tutkimukset aiheesta ovat hyvin alustavia, mutta toisaalta niistä saadut tulokset ovat lupaavia ja tämän vuoksi lisätutkimus on aiheellista. Huolellisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen esitellään laatimani kyselytutkimussuunnitelma eri hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi.

Vaihtoehtoisina hoitomuotoina sarjoittaisen päänsäryn estohoidossa erityisesti klassisiksi psykedeeleiksi luokiteltavilla psilosybiinisienillä ja LSD:llä koetaan kolmen retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella olevan selkeästi paitsi muita itsehoitokeinoja, myös tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampi vaikutus. LSD-analogi BOL-148:lla (2-bromo-LSD) on tehty pieni kliininen tutkimus, jossa sen estohoitovaikutuksen koettiin vastaavan kyseltutkimuksissa kuvailtua LSD:n vaikutusta. Kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella hieman tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampaa estohoitovaikutusta koetaan olevan myös psykedeelisiä ergoliineja sisältävillä siemenillä. Psykedeelien käyttö kohtaushoitokeinona on harvinaisempaa, mutta kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella psilosybiini koetaan hengitettävän hapen veroiseksi kohtaushoitokeinoksi. Vaikutusta koettiin olevan myös ei-psykedeelisillä annoksilla ja ei-psykedeelinen BOL-148 koettiin yhtä tehokkaaksi kuin psykedeeliset aineet. Haittavaikutukset koettiin vähäisiksi. Olemassaolevat tutkimukset aiheesta ovat hyvin alustavia, mutta toisaalta niistä saadut tulokset ovat lupaavia ja tämän vuoksi lisätutkimus on aiheellista. Huolellisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen esitellään laatimani kyselytutkimussuunnitelma eri hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi.
Tiivistelmä EN: Cluster headache is the most common trigeminal autonomic cephalalgia. Lifetime prevalence is about 1/1000 and men are more commonly affected. The name describes the typical form of the illness. When untreated, an excruciatingly severe unilateral headache occurs several times per day accompanied by certain neurological symptoms. The symptoms begin and end suddenly lasting from minutes to hours. In the episodic form of the illness the attacks occur several times per day for months, with a yearly symptomless period of spontaneous remission of at least a month. In the chronic form there are no periods of spontaneous remission or the remission periods last for less than a month. The etiology of the illness is mostly unknown but there are some known pathophysiological mechanisms. The illness is partly hereditary. In Finland, cluster headache can be reliably diagnosed only in specialist health care but the treatment can be administered and followed in primary health care. There are acute and preventive treatments. According to scientific evidence, acute treatment with oxygen and triptans is the most recommended while using verapamil and corticosteroids is the most recommended form of preventive treatment. Surgical treatments can be attempted if medication proves ineffective or unsuitable. Neuromodulation of the occipital nerve is the most recommended form of surgical treatment. The most suitable treatment method can only be found by trial and error. According to three retrospective questionnaire studies, using certain classical psychedelics (psilocybin mushrooms or LSD) as an alternative form of preventive medication is perceived more effective than other forms of alternative or ordinary preventive treatment. A small clinical study using the LSDanalogue BOL-148 (2-bromo-LSD) shows the preventive effect of BOL-148 to be similar to the perceived effect of LSD in the questionnaire studies. Also, according to two retrospective questionnaire studies, using seeds containing psychedelic ergolines is perceived as slightly more effective than ordinary preventive treatments. Using psychedelics in acute treatment is not as common, but according to two retrospective questionnaire studies, psilocybin mushrooms are perceived as effective as oxygen. Therapeutic effect was perceived also with non-psychedelic doses and the non-psychedelic BOL-148 was perceived as effective as the psychedelic substances. Side effects were perceived to be minor. The existing scientific studies concerning the use of psychedelics as an alternative form of medication are preliminary but the results are promising and more studies are needed to further examine the subject. After a thorough review of the literature, a questionnaire study on the subject is introduced.

According to three retrospective questionnaire studies, using certain classical psychedelics (psilocybin mushrooms or LSD) as an alternative form of preventive medication is perceived more effective than other forms of alternative or ordinary preventive treatment. A small clinical study using the LSDanalogue BOL-148 (2-bromo-LSD) shows the preventive effect of BOL-148 to be similar to the perceived effect of LSD in the questionnaire studies. Also, according to two retrospective questionnaire studies, using seeds containing psychedelic ergolines is perceived as slightly more effective than ordinary preventive treatments. Using psychedelics in acute treatment is not as common, but according to two retrospective questionnaire studies, psilocybin mushrooms are perceived as effective as oxygen. Therapeutic effect was perceived also with non-psychedelic doses and the non-psychedelic BOL-148 was perceived as effective as the psychedelic substances. Side effects were perceived to be minor. The existing scientific studies concerning the use of psychedelics as an alternative form of medication are preliminary but the results are promising and more studies are needed to further examine the subject. After a thorough review of the literature, a questionnaire study on the subject is introduced.
Yhdiste:LSD, BOL-138, LSA, psilosybiinisienet
Aihe:Sarjoittainen päänsärky
Menetelmät:Kirjallisuuskatsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: alternative, BOL-148, cluster, headache, LSA, LSD, mushroom, psilocin, psilocybin, psilosiini, psilosybiini, psilosybiinisienet, psychedelic, psykedeeli, päänsärky, sarjoittainen, sienet, treatment, vaihtoehtohoidot
URL: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170068/
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Avaruuskavereita ja mosaiikkikuvia – N-N-dimetyylitryptamiini, mystinen kokemus ja vaikutukset kokijan elämään ja maailmankuvaan (Kasperi Tervonen, 2016)
Oppiaine:Uskontotiede
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatin tutkielma
Laitos:Uskontotieteen laitos
Tiedekunta:Teologinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Tarkastelen tässä tutkielmassa N,N-dimetyylitryptamiinin (lyhennettynä DMT) tuottamaa niin sanottua psykedeelistä kokemusta. Tutkielmani on laadullinen tutkimus jota varten haastattelin erästä DMT:tä useita kertoja käyttänyttä henkilöä. Peilaan haastatteluaineistoa Rick Strassmanin DMT: The Spirit Molecule -tutkimuksen raportteihin DMT:tä nauttineiden koehenkilöiden kokemuksista. Strassman jaottelee DMT-kokemukset kolmeen pääluokkaan: henkilökohtainen (personal), näkymätön (invisible) ja transpersoonallinen (transpersonal). Ensimmäinen luokka viittaa kokemuksiin joissa heijastuvat käyttäjän henkilökohtainen psykologia ja elämäntilanne. Toisessa luokassa ovat kokemukset, joissa käyttäjä kokee käyvänsä toisissa todellisuuksissa ja kohtaavansa vieraita ”olentoja”. Kolmanteen luokkaan menevät lähikuolema (near-death), henkiset (spiritual) ja mystiset (mystical) kokemukset.

Toinen teoreettinen viitekehys jota hyödynnän, on Walter Stacen määritelmä mystisestä kokemuksesta. Stace jakaa mystisen kokemuksen yhdeksään tunnusmerkkiin: (1) sisäinen ykseys (esim. yhtenäinen läsnäolo, jakamaton tietoisuus), (2) ulkoinen ykseys (esim. tunne ykseydestä ympäristön kanssa), (3) ei-ajallinen ja ei-tilallinen luonne (esim. tunteet äärettömästä ajasta ja rajattomasta tilasta, jotka ylittävät totutut ajan ja tilan rajoitukset), (4) sisäinen subjektiivisuus (esim. tunne elämästä tai elävästä läsnäolosta kaikissa asioissa), (5) objektiivisuus ja todellisuus (esim. älyllinen ominaispiirre, tunne siitä, että kokemus oli objektiivisen totuuden lähde), (6) pyhyys (esim. tunne arvostuksesta, taivaallisuudesta tai pyhästä), (7) syvästi koettu rauha ja ilo, (8) paradoksaalisuus (esim. tarve käyttää epäloogisia tai ristiriitaisia lauseita kokemuksen kuvaamiseen), sekä (9) sanoinkuvaamattomuus (esim. vaikeus kommunikoida kokemuksesta tai kuvailla kokemusta muille).

Tutkimuskysymykseni ovat:

1) Kuinka hyvin Strassmanin erottelu (personal, invisible ja transpersonal) vastaa haastateltavan DMT-kokemusten todellisuutta? En laittanut tarkkoja sivunumeroita koska tunnusmerkit on jaettu erillisiin lukuihin.

2) Missä määrin DMT:n haastateltavalle tuottamat kokemukset voidaan luokitella Stacen määritelmän mukaisiksi mystisiksi kokemuksiksi?

3) Millaisia pitkäaikaisvaikutuksia DMT-kokemuksilla on ollut haastateltavan elämään ja maailmankuvaan?

Näiden kysymyksien lisäksi pyrin myös yleisesti ymmärtämään ja kuvaamaan haastateltavan DMT-kokemuksia mahdollisimman monipuolisesti. Yksi tavoitteistani on, että haastateltavan kokemuksista ja niiden merkityksestä hänelle välittyisi lukijalle rikas ja kokonaisvaltainen kuva.

Käytin tutkielmani haastattelumetodina puolistrukturoitua teemahaastattelua Sirkka Hirsjärven ja Helena Hurmeen teokseen Teemahaastattelu nojaten. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että olin ennen haastattelun tekemistä päättänyt etukäteen sen mitä teema-alueita halusin haastattelussa käydä läpi. En kuitenkaan halunnut suunnitella haastattelun kulkua tai kysymyksiä liian tarkasti etukäteen jotta haastettulutilanne pysyisi keskustelunomaisena ja spontaanina. Tavoitteenani oli siis löytää sopiva tasapaino jossa haastattelutilanne saisi riittävästi tilaa edetäkseen luontevasti omalla painollaan, mutta olisi samaan aikaan kuitenkin myös riittävän strukturoitu tuottaakseen tutkimuskysymysten kannalta relevanttia tietoa.

Käsittelen ensin lyhyesti aiheen uskontotieteellistä merkitystä, DMT:n luonnetta ja aikaisempaa tutkimusta aiheesta. Tämän jälkeen siirryn aineiston ja teemahaastattelu-menetelmän esittelyyn, joita seuraa varsinainen aineiston analyysi. Lopuksi vedän langat yhteen, pohdin tutkielmani tulosten merkitystä suhteessa uskontotieteeseen tieteenalana sekä esitän ideoita mahdolliselle jatkotutkimukselle.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: -
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


5-HT2A ja MAO-A ayahuascan vaikutuskohteena nykypäivän molekyylipsykiatriassa (Joona Marjamaa, 2016)
Oppiaine:Biolääketiede
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatin tutkielma
Laitos:Lääketieteen laitos
Tiedekunta:Terveystieteiden tiedekunta
Korkeakoulu:Itä-Suomen yliopisto
Tiivistelmä: Maailmanlaajuisesti melkein puoli miljardia ihmistä kärsii mielenterveyden ongelmista. WHO:n mukaan masennuksesta on tulossa yhteiskunnille suurin terveysuhka sekä taloudellisesti että sosiologisesti. Globaalit itsemurhatilastot eivät ole merkittävästi pienentyneet kuluneina vuosikymmeninä ja masennusluvut ovat olleet kasvamaan päin. Ayahuasca on Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen parissa tuhansia vuosia käytetty kasvipohjainen rituaalijuoma, jolla on esitetty olevan lääkinnällistä potentiaalia mielenterveyden hoidossa. Tämän työn tarkoituksena on selventää ayahuascan bioaktiivisten komponenttien molekulaarisia toimintamekanismeja, käsitellä pintapuolisesti moninaisia makroskaalan psykologiskognitiivisia vaikutuksia ja paneutua tutkimustuloksiin. Työn rajallisen mitoituksen vuoksi neuronaalisten järjestelmien yksityiskohtainen systeemitason käsittely jää kirjallisuuskatsauksesta pois. Tavoitteena on myös avata tieteellistä keskustelua, hälventää vuosikymmeniä jatkuneesta kyseenalaisesta huumausainepolitiikasta johtuvia ennakko- ja harhaluuloja sekä tarjota tieteellisesti uskottavia syitä, miksi ayahuasca-avusteisia terapiamuotoja tulisi tutkia laajemmin. Ayahuascajuoma sisältää mm. serotoniini-2A-reseptorin agonistia ja yhdistelmän erilaisia monoamiinioksidaasi-inhibiittoreita. Ayahuascan farmakologiset vaikutukset kohdistuvat ainakin serotoniinijärjestelmään, joka koordinoi muistin, tunteiden, mielialan ja uni-valverytmin säätelyä. Serotoniinijärjestelmän toiminta on yhteydessä mielenterveysongelmiin kuten masennukseen, ahdistukseen ja päihteiden väärinkäyttöön. Useat modernit mielenterveyden hoidossa käytettävät lääkeaineet kohdistuvat serotoniinijärjestelmään lisäämällä serotoniinin määrää synapsiraossa tai aktivoimalla/salpaamalla serotoniinireseptoreita. Ayahuascan komponentit aiheuttavat voimakkaan muutoksen tajunnantilassa moduloimalla aivojen informaatioprosessointia. Ayahuasca vaimentaa aivoissa introspektioon, sisäänpäin kääntyneisyyteen ja mielenvaellukseen liittyvän tiedonkäsittelyverkoston toimintaa, jonka yliaktiivisuus on liitetty toistuvasti masennukseen ja ahdistukseen. Näyttää siltä, että ayahuasca liittyy yleisen psykologisen tilan kohenemiseen ja se saattaa olla potentiaalinen työkalu päihdeongelmien ja masennuksen hoidossa. Ayahuasca-avusteista psykoterapiaa on sovellettu viime vuosina yhä enenevissä määrin erityisesti addiktioiden hoidossa. Maailmanlaajuiset itsemurha- ja masennustilastot antavat modernille psykiatriselle lääketieteelle motiivin kartoittaa uusia toimintamalleja kliinisine sovelluksineen ja lisätutkimukset ayahuascan suhteen ovat perusteltuja.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: 5-HT2A-reseptori, ayahuasca, dimetyylitryptamiini, harmiini, monoamiinioksidaasi A, serotoniini
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelinen communitas - Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys psykedeelisten päihteiden käytön piirissä (Lauri Lattu, 2015)
Oppiaine:Kulttuurintutkimus
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:Humanistinen osasto
Tiedekunta:Filosofinen tiedekunta
Korkeakoulu:Itä-Suomen yliopisto
Tiivistelmä: Tutkielmani aiheena ovat psykedeelisten päihteiden käyttäjien kokemukset päihteiden käytöstään. Se tarkastelee psykedeelien käyttöä paitsi yleisenä ilmiönä, myös yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden teemoja kyseisten päihteiden käytön parissa. Pyrin heijastamaan mainitut teemat psykedeelien käyttäjistä laajempaan yhteyteen.

Kyseisiin päihteisiin lukeutuvat erilaiset huumaavat sienet, yleisimpinä erilaiset psilocybe-suvun sienet, LSD ja useita harvinaisempia päihteitä. Psykedeeliset päihteet ovat Suomessa melko vähän tutkittu aihe, varsinkin kulttuurintutkimuksessa sekä yhteiskuntatieteen puolella ne loistavat poissaolollaan. Tutkielmalle olennaisena tausta-ajatuksena toimii laittomien päihteiden, eli huumeiden, käytön nivoutuminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Koska ne ovat osa yhteiskuntaa, ne muodostavat kulttuurisia ilmiöitä, joiden tutkiminen on merkittävää oman kokonaiskulttuurimme tarkastelun kannalta.

Olen haastatellut yhdeksää käyttäjää tutkielmaani varten. Haastattelujen analyysi muodostaa tärkeimmän osan tutkielmastani. Analyysi nojaa voimakkaasti antropologiseen rituaalintutkimukseen, eritoten Victor Turnerin ja Edith Turnerin kirjoituksiin. Kolmantena tärkeänä vaikuttajan työlleni on nyky-yhteiskunnan henkisistä kehityskuluista paljon kirjoittanut Paul Heelas. Erityisesti hänen ajatuksensa ’elämän henkisyyksistä’, nykyajan henkisyyksien mallista, joiden keskiö on tässä elämässä transkendettisten kokemusten sijaan. Tutkielmassani positioin psykedeelisten päihteiden käytön osaksi näitä ’elämän henkisyyksiä’.

Tarkastelen psykedeelisten päihteiden käytön rituaalisena, elämänlaatua kohentavana toimintana, johon liittyy myös vahva henkisyyden ulottuvuus. Valotan päihteitä käyttävien ihmisten motivaatioita päihteiden käytölleen, joista yhteisöllinen elementti nousee esiin yhtenä tärkeimmistä. Päihteillä aikaansaadun liminaliteetin kautta psykedeelien käyttäjät tuottavat communitaksen kokemuksia, jotka täyttävät yhteisöllisyyden kokemuksen tarvetta. Toisaalta päihteiden käyttöön liittyy voimakkaasti näkemys yksilön valinnan vapaudesta. Näiden ristiriitojen kautta kuvaan individualistisen ontologian vaikutuksia psykedeelisten päihteiden käyttäjien ajatuksiin ja sitä kautta myös laajemmin yhteiskuntaamme. Psykedeelisten päihteiden käyttö ja siihen yhdistettävä psykedeelinen kulttuuri näyttäytyy tutkielmassani myös selkeästi 1960-luvulla vaikuttaneen hippiliikkeen henkisenä perillisenä. Tämä historiallinen aspekti myös osaltaan osoittaa psykedeelisen kulttuurin osaksi kulttuurissamme vaikuttavia laajempia vireitä.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: communitas, henkisyys, liminaliteetti, psykedeeliset päihteet, yhteisöllisyys
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


En ole työkaluina, oppaina, leikkikaluina ja lääkkeinä käyttämieni psykedeelien orja – Kokemuksia huumausaineiden viihdekäytöstä (Aliisa Koivuranta, 2015)
Oppiaine:Sosiaalityö
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:Sosiaalitieteiden laitos
Tiedekunta:Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Turun yliopisto
Tiivistelmä: Tutkielmani aiheena ovat huumausaineiden viihdekäyttökokemukset. Pyrin selvittämään, miten tutkimukseen osallistuneiden viihdekäyttäjien huumausaineiden käyttö on kehittynyt ensimmäisestä kokeilusta nykyiseen muotoonsa. Halusin tarkastella käytön kehittymisen lisäksi syitä, miksi tutkittavat huumausaineita käyttivät ja millaisia vaikutuksia huumausaineiden käytöllä on ollut tutkittavien elämään. Toteutin tutkimukseni haastattelemalla kahdeksaa huumausaineiden viihdekäyttäjää ja lisäksi käytin seitsemän viihdekäyttäjien minulle lähettämää tekstiä. Käytin tutkimuksessani narratiivista menetelmää. Pyrin keräämään subjektiivisia tarinoita tutkittavien viihdekäytöstä ja saamaan esille tutkittavien oman äänen. Aineiston analysoinnissa käytin narratiivien analysointia eli kategorista lähestymistapaa.

Tarkastelin ensin tutkittavien ensimmäistä huumausaineiden kokeilukertaa ja siihen johtaneita syitä. Ensimmäisenä kokeiltiin yleisimmin kannabista ja kokeiluun johtivat uteliaisuus, sosiaalinen altistuminen sekä päihdevalistuksen ja auktoriteettien kyseenalaistaminen. Tämän jälkeen tutkin, miksi ja mitä huumausaineita tutkittavat kokeilivat seuraavaksi ja miten heidän käyttönsä alkoi säännöllistyä. Uusien huumausaineiden kokeiluun suhtauduttiin varauksellisemmin, mutta kokeiluun johtivat samat edellä mainitut syyt. Suurella osalla tutkittavista huumausaineiden käyttö oli jossain vaiheessa käyttöhistoriaa ollut liiallista. Joillakin tutkittavista huumausaineiden käytön lisääntyminen aiheutti erilaisia lyhytaikaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. Pääasiassa käyttötiheyden kasvua esiintyi kuitenkin vain käyttöhistorian alussa ja tutkittavat alkoivat pian rajata huumausaineiden käyttöään monin eri tavoin, kuten säännöstelemällä käyttöfrekvenssiä ja tekemällä päihteitä koskevia muita rajauksia. Tutkittavien huumausaineiden käyttötavat ja -syyt poikkesivat toisistaan sen mukaan, edustivatko he huumausaineiden viihdekäytön juhlimis- vai psykedeelikulttuuria. Viihdekäyttäjät kertoivat huumausaineiden käytön tuoneen mukanaan erilaisia pysyviä positiivisia vaikutuksia heidän elämäänsä. Huumausaineiden käytön koettiin parantaneen mm. itsetuntemusta, itsetuntoa ja psyykkistä terveyttä. Yli puolet tutkittavista kertoi vähentäneensä selvästi alkoholin käyttöään huumausaineiden käytön myötä.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: huumausaine, huume, huumeet käyttö, viihdekäyttö
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Kuvia toisesta todellisuudesta – Psykedeelinen kokemus Alex Greyn taiteessa (Olli Peter Kuukampi, 2014)
Oppiaine:Kuvataidekasvatus
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatin tutkielma
Laitos:Taiteen laitos
Tiedekunta:Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Korkeakoulu:Aalto-yliopisto
Tiivistelmä: Tutkielma tarkastelee psykedeelisen kokemuksen vaikutuksia taiteelliseen työhön teoriataustan ja tapausesimerkin kautta. Psykedeelisen kokemuksen luonnetta ja sitä määritteleviä käsitteitä on avattu muun muassa Stanislav Grofin ja Robert Mastersin ja Jean Houstonin tutkimuksiin tukeutuen. Teoriataustassa on lisäksi tarkasteltu taiteen ja psykedeelisen kokemuksen välistä suhdetta historiallisessa ja taideteoreettisessa viitekehyksessä. Teoriapohjaa vasten tutkielmassa analysoidaan nykytaiteilija Alex Greyn taiteellista työtä.

Tarkastelun kohteena on kolme Alex Greyn maalausta, joiden analyysiä ohjailee tärkeä psykedeelisen kokemuksen ymmärtämistä helpottava termipari set & setting. Set viittaa psykedeeliseen kokemukseen olennaisesti vaikuttavaan kokijan mielenmaisemaan ja setting yhtälailla merkitykselliseen ulkoiseen ympäristöön, joten tutkielmassa syvennyttään laajalti myös Greyn elämäkerrallisiin tapahtumiin ja aatteisiin teosten taustalla.

Psykedeelinen kokemus on hyvin yksilöllinen ja se reagoi herkästi mielen ja ympäristön muuttujiin. Sillä on potentiaalia muuttaa ihmisen ajattelua ja asenteita monin eri tavoin. Alex Greyn taiteeseen psykedeeleillä on ollut suuri vaikutus ja ne ovat olennaisesti vaikuttaneet hänen taiteessaan näkyvään mystisyyden ja henkisyyden teemaan.

Tutkielman valossa näyttäisi siltä, että psykedeelisen kokemuksen vaikutukset taiteilijan työhön ulottuvat hyvin laajalti ihmisyyden eri osa-alueisiin, eivätkä rajoitu esimerkiksi vain kokemuksen visuaalisiin puoliin. Myös arkikokemuksesta poikkeavien tajunnantilojen suhde todellisuuteen ja kokemusten representaatiohin liittyvät ongelmat ovat tutkielmassa keskeisiä. Lopussa pohdinta laajenee koskemaan muuntuneen tietoisuuden ja sen herättämien ajatusten asemaa yhteiskunnassa.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: Alex Grey, huumeet, LSD, psykedeelinen kokemus, tietoisuus, todellisuus
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Tietoisuuden tasoa muuntavien kemiallisten yhdisteiden käyttö eri potilaspopulaatioiden psykoterapiassa (Iikka Yli-Kyyny, 2013)
Oppiaine:Psykologia
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatin tutkielma
Laitos:Käyttäytymistieteiden laitos
Tiedekunta:Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Psykoaktiiviset kemialliset yhdisteet kuten alkoholi ja huumausaineet aiheuttavat käyttäjässään ohimenevän muutoksen tämän tietoisuuden tasossa. Tätä hetkellistä muutosta tietoisuudessa on hyödynnetty psykoterapian aikana. Psykoterapiassa eniten kokeiltuja yhdisteitä ovat psykedeelit, jotka kuuluvat hallusinogeenisten huumausaineiden alaluokkaan. Niiden pääasiallisia vaikutuksia ovat muuntunut kognitio ja havaintokokemus. Psykiatri Humphrey Osmond ja kirjailija Aldous Huxley kehittivät sanan psykedeeli kirjeenvaihdossaan yrittäessään kuvailla niiden tuottamaa kokemusta (Tanne, 2004). Sana tulee kreikasta ja tarkoittaa suomeksi käännettynä ”mieltä ilmentävä”. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellut tutkimukset käsittelevät pääosin psykedeelejä (LSD, psilosybiini, meskaliini, DMT), mutta myös dissosiatiivisiin yhdisteisiin kuuluvaa ketamiinia ja empatogeeniksi tai entaktogeeniksi kutsuttua MDMA:ta. Kahden viimeisen yhdisteen farmakologinen vaikutusmekanismi eroaa psykedeelien vaikutusmekanismista, eivätkä siksi ole luokiteltavissa psykedeeleiksi. Seuraavaksi puhuttaessa psykedeeleillä avustetuista psykoterapioista on kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi nämä kaikki yhdisteet luokiteltu psykedeeleiksi.

Vaikka psykedeeliksi voidaan luokitella useita eri yhdisteitä, on kullakin psykedeelillä sille ominaiset vaikutuksensa. Joidenkin mittareiden mukaan eri psykedeelien välillä vaikutukset ovat laadullisesti samat, mutta määrällisesti eroavat. Esimerkiksi Vollenweider & Kometer (2010) vertasivat psilosybiinin (useiden sienilajien sisältämä psykoaktiivinen yhdiste) ja ketamiinin vaikutuksia seuraavilla kolmella englanninkielisellä asteikolla: Oceanic boundlessness, anxious egodisintegration ja visionary restructuralization. Ensimmäinen tarkoittaa positiivisesti koettua itsen rajojen katoamista, kohonnutta mielialaa ja yhteyttä ympäristöön, toinen häiriintynyttä ajatuksenkulkua ja itsekontrollin katoamista ja kolmas muuntunutta havaintokokemusta, visuaalisia ja auditiivisia hallusinaatioita, kohonnutta valppautta ja eri aisti-informaation synestesiaa. Esimerkiksi psilosybiini ja ketamiini tuottavat erilaiset profiilit näillä luokilla.

Ihmiset ovat käyttäneet psykedeelejä tuhansia vuosia. Varhaisimmat löydökset ovat yli 5000 vuotta vanhoja (El Seedi, Smet, Beck, Possnert & Bruhn, 2005). Monien alkuperäiskansojen keskuudessa on edelleen tavallista käyttää psykedeelejä ritualistisessa seremoniassa. Tällaisissa konteksteissa psykedeelisiä substansseja tavataan kutsua nimellä enteogeenit. Esimerkiksi Brasiliassa kaksi kirkkoa, Santo Daime ja União do Vegetal, ovat saaneet maansa hallitukselta luvan käyttää seremonioissaan ayahuascaa, teetä, joka sisältää dimetyylitryptamiinia (DMT) ja monoamiinioksidaasiestäjiä (MAO-I) (McKenna, 2004). Yhdysvalloissa toimiva Native American Church on vastaavasti saanut luvan käyttää seremonioissaan peyote-kaktuksesta valmistettua teetä, joka sisältää psykoaktiivista meskaliinia (Bogenschutz & Pommy, 2012). Näissä seremonioissa on usein ollut tapana, että shamaani annostelee enteogeenin ja johtaa rituaalia laulamalla ja rummuttamalla. Rituaaleilla voi olla erilaisia tarkoituksia kuten henkinen tai fyysinen parantaminen.

Myös länsimaissa oli aikakausi, jolloin psykedeelit olivat osa eri psykiatrien ja psykoterapeuttien työtä ja tutkimusta (Mangini, 1998). Kun Albert Hoffman vahingossa loi LSD:n (lysergihapon dietyyliamidi), tuli hän samalla aloittaneeksi ainutkertaisen aikakauden länsimaisessa tieteessä. Monien tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi muodostui muuntuneet tietoisuuden tilat ja eri psykedeelien, etenkin LSD:n ja meskaliinin psykotomimeettiset eli psykoosioireita muistuttavat vaikutukset (Osmond & Smythies, 1952). Kun tutkijoille selvisi, että psykedeelien tuottama tila on ohimenevä, oli jokseenkin tavallista, että psykiatrit ottivat kokeellisessa tarkoituksessa itse näitä yhdisteitä ymmärtääkseen skitsofreenisten potilaidensa mielenmaisemaa. Anekdotaalisten todisteiden ja omien kokemustensa jälkeen monet psykiatrit uskoivat psykedeelien potentiaaliin psykiatrian menetelmänä; LSD:n uskottiin katalysoivan psykoterapian etenemistä, ja niinpä sitä alettiin hyödyntää psykoterapiassa (Mangini, 1998).

Syntyi kaksi LSD:llä avustettua terapiasuuntausta, jotka molemmat nojasivat psykodynaamiseen teoriaan: psykedeelinen terapia ja psykolyyttinen terapia. Psykedeelisessä terapiassa potilas sai suuren annoksen LSD:tä (? 200 µg, kynnysarvo n. 50 µg), jonka jälkeen kokemuksen sisältöä tarkasteltiin ja tulkittiin. Suuren annoksen tarkoituksena oli tuottaa huippukokemus tai mystinen kokemus, jonka itsessään uskottiin tuovan ihmisessä esiin muutosmahdollisuuden. Toisessa terapiasuuntauksessa, psykolyyttisessä terapiassa, potilaalle annettiin pieniä annoksia LSD:tä osana meneillään olevaa psykoanalyyttistä terapiaa. Pienten annosten ajateltiin tuovan esiin repressoituja muistoja ja muuta materiaalia tiedostamattomasta pitäen potilaan samalla kykenevänä raportoimaan niistä. Molempien tekniikoiden ajateltiin madaltavan potilaan defenssejä, auttavan huomaamaan niitä itse ja edesauttavan psykoterapeuttista prosessia (Abraham, Aldridge & Gogia, 1996; Bogenschutz ym., 2012; Grinspoon & Bakalar, 1986; Mangini, 1998; Sessa, 2005).

Optimismi psykedeelien hyödyistä hiipui sen jälkeen, kun LSD:n ja psilosybiiniä sisältävien sienten käyttö levisi tutkimuslaboratorioiden ulkopuolelle. Harvardin yliopiston psykologian luennoitsija Timothy Leary ja professori Richard Alpert suorittivat kokeitaan kyseenalaisin menetelmin, mikä johti Learyn eroamiseen ja Alpertin erottamiseen virastaan. Jälkeenpäin Leary pahensi psykedeelien jo tahrittua mainetta kannustaessaan ihmisiä käyttämään psykedeelisiä yhdisteitä omin päin (Johnson, Richards & Griffiths, 2008). Laajamittaisen kontrolloimattoman vapaa-ajan käytön seurauksena alkoi ilmetä haitallisia reaktioita ja jopa kuolemantapauksia. Tämä ei jäänyt lehdistöltä eikä poliitikoilta huomaamatta ja pian Yhdysvalloissa ja YK:n jäsenvaltioissa säädettiin lakeja, jotka asettivat LSD:n ja sen kaltaiset yhdisteet laittomiksi, mikä käytännössä lopetti psykedeeleillä tehdyn tutkimuksen kokonaan.

Viime aikoina lupia psykedeelien käyttöön ihmiskokeissa on alettu myöntää (Grob ym. 2011; Mithoefer, Wagner, Mithoefer, Jerome & Doblin, 2011). Sitten 1950- ja 60-lukujen psykologisen tutkimuksen standardit ja menetelmät ovat kehittyneet huomattavasti. Vaikka 1950- ja 60-luvuilla julkaistiin tuhansia artikkeleita ja lukuisia kirjoja sekä järjestettiin useita konferensseja, joissa käsiteltiin psykedeeleillä tehtyjä tutkimuksia, löytyy silloisen tutkimuksen laadusta runsaasti huomautettavaa. Johnson kollegoineen (2008) löytävät kritisoitavaa muun muassa tukeutumisesta laadullisiin tuloksiin ja subjektiivisiin raportteihin, normittamattomien mittarien käytöstä, satunnaistettujen koe- ja kontrolliryhmien ja seuranta-ajan puutteesta sekä eettisistä tekijöistä. Koe- ja kontrolliryhmän puutetta perusteltiin tuolloin sillä, ettei standardin mukaista double-blind asetelmaa ollut mahdollista suorittaa. Psykedeelisten yhdisteiden vaikutukset ovat niin silmiinpistäviä, että blindin ylläpitäminen nähtiin mahdottomaksi (Greer & Tolbert, 1998). Nykyään psykofarmakologisessa tutkimuksessa vastaavanlaiset ongelmat ratkaistaan antamalla kontrolliryhmälle aktiivinen plasebo, eli pienempi annos samaa yhdistettä kuin koeryhmälle tai antamalla yhdistettä, jonka vaikutukset näyttävät päällepäin samoilta (Studerus, Kometer, Hasler & Vollenweider, 2011). Teknologian kehittymisen myötä nykyajan mahdollisuuksia tieteen tekemiseen voisi kuvailla paremmiksi kuin 1950- ja 60-luvuilla. Tuolloin ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia tutkia eläviä aivoja, eikä ollut yksityiskohtaista tietoa genetiikasta tai aivojen välittäjäaineista ja niiden yhteyksistä psyykkisiin toimintoihin ja käyttäytymiseen. Muun muassa näistä syistä johtuen olisi perusteltua jatkaa tutkimuksia.

On esitetty, että psykedeeleillä avustettu psykoterapia toimisi muun muassa vakavaa syöpää sairastavien kuolemanpelon ja ahdistuksen lieventämisessä (Grob ym., 2011), alkoholistien retkahduksen välttämisessä (Krebs & Johansen, 2012), pakko-oireisesta häiriöstä kärsivien oireiden lieventämisessä (Moreno, Wiegand, Taitano & Delgado, 2006), posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivien oireilun lieventämisessä (Bouso, Doblin, Farré, Alcázar & Gomez-Jarabo, 2008; Mithoefer, Wagner, Mithoefer, Jerome & Doblin, 2011; Mithoefer ym. 2012; Oehen, Traber, Widmer & Schnyder, 2012) sekä heroiinista riippuvaisten pidättäytymisessä addiktiostaan (Krupitsky ym. 2002). Edellä mainitut tutkimukset sekä niitä aiemmat kliiniset kokeet 1950 - 1970-luvuilta antavat viitteitä siitä, että psykedeeleistä saattaisi olla hyötyä joillekin potilasryhmille. Nykyään on olemassa useita eri psykoterapioita ja hoitoja, joista valita. On silti selvää, etteivät kaikki hoitoon hakeutuvat saa kaipaamaansa helpotusta, mikä näkyy terapiansa keskeyttäneiden lukumäärässä (Hamilton, Moore, Crane & Payne, 2011). Onkin perusteltua tutkia ja selvittää kaikkien keinojen käyttökelpoisuus, niin myös psykedeeleillä avustettujen psykoterapioiden.

Tässä katsauksessa tarkastelen saatuja tutkimustuloksia psykedeeleillä avustetuista psykoterapioista sekä selvitän niiden mahdollisia vaikutusmekanismeja uusimpien teorioiden ja menetelmien valossa. Keskityn lähinnä uudempiin tutkimustuloksiin jo edellä mainittujen varhaisimpien tutkimusten menetelmällisten ongelmien takia ja koska varhaisemmasta tutkimuksesta löytyy jo kattavasti katsausartikkeleita. Käytän kuitenkin muutamia esimerkkejä myös aiemmista tutkimusasetelmista, osoittaakseni niiden ongelmakohtia ja nostaakseni esiin sen ajan tutkijoiden oivaltamia toimintatapoja, joiden mukaan toimimalla varmistetaan mahdollisimman turvallinen, tarkoituksenmukainen ja tehokas tapa yhdistää psykedeelit ja psykoterapia.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: -
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelinen kokemus amerikkalaisessa 1960-luvun kirjallisuudessa – Ken Kesey ja kumppanit matkalla kauemmas (Timo-Veikko Pasanen, 2013)
Oppiaine:Yleinen kirjallisuustiede
Opinnäytetyön tyyppi:Pro gradu -tutkielma
Laitos:Filosofian historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Tiedekunta:Humanistinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Tutkielmani käsittelee psykedeelisen kokemuksen kuvauksia yleisesti lähinnä 1960-luvun pohjoisamerikkalaisessa kirjallisuudessa ja erityisesti Ken Keseyn teoksessa One Flew Over the Cuckoo's Nest (1962; suom. Yksi lensi yli käenpesän) sekä Tom Wolfen Keseysta ja psykedeelisestä liikkeestä kertovassa teoksessa Electric Kool-Aid Acid Test (1968). Lähestyn aihettani psykedeelisten kokemusten kirjallisten kuvausten analyysien ohella historiantutkimuksen ja psykedeelien psykoanalyyttista käyttöä käsittelevän tutkimuksen avulla, sillä psykedeelistä kokemusta on kirjallisuustieteen puitteissa tutkittu vain hyvin vähän. Vaikka psykedeelien vaikutus Keseyn Käenpesän luomistyön taustalla on tunnettu tosiasia, ei monikaan kirjallisuudentutkija ole tarkemmin analysoinut, kuinka psykedeelinen kokemus näkyy teoksen runsaassa symboliikassa ja allegorisessa luonteessa.

Erityisenä tutkielmani huomionkohteena ovat mystisten psykedeelisten kokemusten kuvaukset, jotka vastaavat uskonnollisessa kirjallisuudessa kuvattuja spontaaneja mystisiä kokemuksia. Uskonnollisiksi tai mystisiksi luonnehdittujen kokemusten kuvailussa käytetty kieli on usein pelkistettyä ilmaistakseen arkipäivän logiikan ja kielen riittämättömyyttä. Myös kokemusten pohjimmiltaan sanoinkuvaamatonta luonnetta korostetaan. Psykedeelisiä kokemuksia kirjallisuudessa on toisaalta kuvailtu kielellä, joka on usein luonteeltaan runollista ja runsasta, jotta se tavoittaisi osan koettujen aistihavaintojen ja mentaalisten prosessien ylettömyydestä.

Käsittelen psykedeelisten kokemusten kuvauksia sekä tulkintoja laaja-alaisesti epämääräisenä ja moniselitteisenä psykologisena ilmiönä, joka on ympäristön vihjeille ja vaikutteille huomattavan altis, ja joka tuo usein esiin sen mikä on yksilössä potentiaalista. Psykedeelistä kokemusta lähestytään fenomenologisesti ja monialaisesti myös lukuisten eri tieteenalojen avulla, eikä psykedeelitutkimus muodosta psykedeelien psykologisista vaikutuksista kattavaa ja yleisesti hyväksyttyä teoriaa. Tämän vuoksi en rajoita psykedeelisen kokemuksen käsittelyä yhteen tiettyyn teoriaan tai tieteenalaan. Uskonnollisen analogian lisäksi tuon tutkielmassani esiin psykoanalyyttisen analogian, etnografisen shamanismiin perustuvan analogian, Aldous Huxleyn tieteellisen ja yhteiskunnallisen mallin, William S. Burroughsin sanataiteelliset kokeilut, Keseyn Käenpesän symbolis-metaforisen kielenkäytön sekä Acid Testissa kuvaillun ei-kirjallisen toiminnan.

Yleisluontoisina havaintoina esitän kokemusten kuvausten ja tulkintamallien relativismia sekä sanallisen ilmaisun rajoittuneisuutta psykedeelisten kokemusten kommunikoimisessa.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: Electric Kool-Aid Acid Test, Kesey, monialaisuus, mystinen kokemus, psykedeelinen kokemus, psykedeelit, psykoanalyysi, sanoinkuvaamattomuus, Wolfe, Yksi lensi yli Käenpesän
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelit tieteen tutkimuskentällä (Valde Orrenmaa, 2012)
Oppiaine:Uskontotiede
Opinnäytetyön tyyppi:Proseminaariesitelmä
Laitos:Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Tiedekunta:Humanistinen tiedekunta
Korkeakoulu:Turun yliopisto
Tiivistelmä:
”Tunsin rinnastani puhkuvan euforian nousevan välähdyksinä päähäni. Sekunnissa elin tuhansia vuosia, sillä jokainen välähdys oli kohtaus elämästäni, tapahtuma jonka elin uudestaan ja hyvinkin yksityiskohtaisesti ja pikkutarkasti. Minä tarhassa, minä naapurin tytön kanssa kiipeämässä puuhun, minä harrastamassa ekaa kertaa seksiä, minä joutumassa pahoinpidellyksi, minä rakastumassa ekaa kertaa, minä nähdessäni painajaisia ja pelätessäni yöllä nukkumista, minä itkiessäni kun isä löi äitiä, minä halatessani pikkuveljeäni kun olin kiusannut häntä, minä tekemässä ties mitä. Näin myös vaihtoehtoisia tapahtumia, kuinka tilanteet olisivat voineet mennä tai ehkä menivätkin jossain toisessa todellisuudessa. Olin yhteydessä multitodellisuuksiin, kaikki rajat liukenivat minun ja maailman välillä. Minä? Mikä minä? Mikämikämikäminä? Elin elämäni uudestaan tuhansia kertoja, elin sen eri versioina, näin tulevaisuuteni ja näin entiset elämäni, näin Ykseyden ja yhdyin siihen ja tulin takaisin ja yhdyin siihen uudestaan uudessa elämässä, ikuista loputonta looppausta ja toistoa ajassa joka ei kulje mihinkään.”

-kohokohta nimimerkki wRRa:n kirjoittamasta LSD-kokemuksesta suomalaiselle psyvault foorumille.

Aloittaessani kandityötäni, lähdin tarkastelemaan, mitä tiedemaailmalla on nykyään sanottavaa psykedeeleistä. Eri tutkimuksia lukiessani kävi hyvin nopeasti ilmeiseksi, että psykedeelitutkimuksella on varsin omalaatuinen historia, jolla on ollut merkittävät vaikutukset myös nykyisen tutkimuksen laatuun ja määrään. Näin ollen olen päätynyt esittelemään lyhyesti myös psykedeelitutkimuksen historiaa. Tutkimusta tehdessä huomasin, että yleisesti ihmiset, ja jopa uskontotieteilijät, tietävät psykedeeleistä melko vähän ja pintapuolisesti, jos siis ylipäätään tietävät. Psykedeeleistä levinnyt tieto ei ole mitenkään systemaattista ja se on monilta osin värittynyttä kaupallisten ja poliittisten syiden vuoksi (Grof, 2008, 6). Lisäksi psykedeelit ovat yhteiskunnassamme jonkinasteinen tabu: olen huomannut tämän muun muassa ihmisten ensireaktioissa kuullessaan tutkimusaiheeni. Tiedon puutteellisuuden ja värittyneisyyden vuoksi olen päätynyt luomaan kokonaisvaltaisen esityksen psykedeeleistä. Jos olisin keskittynyt tarkemmin vain esimerkiksi uuteen tutkimustietoon, olisi luki- 3 jan käsitys aiheesta saattanut jäädä liian yksipuoliseksi. Lukijalle on tarpeen korostaa jo tässä vaiheessa, että tutkimuksessa esiintyvien psykedeelien käyttäminen on Suomessa laitonta.

Psykedeelit linkittyvät monella tavalla uskontoon ja uskonnollisiin ilmiöihin, joten lähtökohtaisena oletuksenani oli, että eri tieteenalojen tutkimukset linkittyvät selvästi myös uskontotieteen alaan. Selkeimmin tämä tulee esiin psykedeelisen kokemuksen uskonnollisen tai transpersoonallisen luonteen vuoksi. Tutkimus on monin osin poikkitieteellinen: painopisteenä ovat kliiniset tutkimukset, psykiatria ja psykologia, monien kiinnostavien uskontoanropologisten ja muiden humanististen alojen tutkimusten jääden taka-alalle. Tutkimuksessa tarkastellaan aihetta hieman myös neurotieteen, psykofarmakologian ja tieteenfilosofian näkökulmista. Tutkimuksesta on muotoutunut siis jonkinlainen yleisesitys psykedeeleistä, ja tarkastelun keskiöön on tullut eritoten kaksi kysymystä: (1) miksi psykedeelit ovat uskontotieteellisesti merkittäviä ja (2) minkälaista tieteellistä tutkimusta psykedeeleistä on tehty. Koen tutkimukseni onnistuneeksi, jos lukijan käsitys psykedeeleistä sen luettuaan on muuttunut syvällisemmäksi, ja jos hän yhdistellen erilaisia tutkimuksessa esille tulleita aiheita kykenee näkemään psykedeelit hieman laajemmassa kontekstissa.

Tutkimus perustuu pääasiassa tieteellisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Useat näistä liittyvät kliinisiin tutkimuksiin, joten pidän niitä lähteinä melko luotettavina. Mielenkiintoisin ja vaikuttavin kirja on ollut psykiatri Stanislav Grofin LSD – Doorway to the Numinous (2009). Grofista tarkempaa tietoa löytyy kappaleesta 3.3. Yleistä tietoa psykedeeleistä olen kerännyt muun muassa biologi Sinikka Piipon ja Ulla Salon kirjasta Mielen ja Rakkauden Kasvit (2006), sekä Michael Winkelmanin artikkelista Psychointegrator Plants: Their Roles in Human Culture, Consciousness and Health (1995). Nykyaikaisista tutkimuksista tärkeimmät ovat olleet Roland Griffithsin suorittamat kaksi psilosybiini-tutkimusta terveisiin vapaaehtoisiin vuosina 2006 ja 2011, jotka esittelen tarkemmin kappaleessa 5.3. Antropologien ääni pääsee hieman kuuluviin erityisesti Michael Harnerin toimittamasta kirjasta Hallucinogens and Shamanism (1979). Olen lukenut lisäksi kourallisen internetistä löytyviä tieteellisiä artikkeleja eri ajoilta. Syventääkseni yleistä kuvaa psykedeeleistä ja psykedeelitutkimuksesta, olen lukenut lisäksi LSD:n ”keksijän”, kemisti Albert Hofmanin kirjan LSD – My Problem Child (1980), Rick Strassmanin kirjan hänen tuottamistaan mittavista DMT-tutkimuksista DMT, Spirit-molecyle (2001), James Kentin hyvin mielenkiintoisen, ja osittain tieteellisiin tutkimuksiin ja teorioihin perustuvan kirjan Psychedelic Information Theory – Shamanism in the Age of Reason (2010), Joni Koskimaan tutkielman Psykedeelinen Uskonnollinen Kokemus ja Suomalainen 4 Päihdekulttuuri, sekä filosofin ja psykedeelisen kulttuurin puolestapuhujan Terence McKennan kirjan Food of the Gods (1992).
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: -
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Hallusinogeenisten 5-HT 2A -agonistien neurobiologia, psykofarmakologia ja sovellukset lääketieteessä ja psykiatriassa (Anton Laihi, 2012)
Oppiaine:Fysiologia ja neurotiede
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatin tutkielma
Laitos:Biotieteiden laitos
Tiedekunta:Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Serotoniini eli 5-hydroksitryptamiini (lyh. 5-HT) on neurohormoni ja välittäjäaine, joka säätelee lukuisia eri ihmiskehon toimintoja, joista merkittävä osa sijoittuu keskushermostoon. Keskushermostossa serotoniinia sitovat 5-HT -reseptorit säätelevät kognitiivisia ja psykologisia prosesseja kuten valvetila, mieliala ja muisti. Serotonergisten järjestelmien toiminta on liitetty mielenterveysongelmiin kuten masennus ja skitsofrenia, minkä johdosta yksi modernin psykofarmakologian keskittymisen kohteista on synapsiraossa olevan serotoniinin määrän muuttaminen ja 5-HT-reseptorien aktivointi tai salpaaminen.

5-HT2A -agonistit ovat yhdisteitä, jotka keskushermostossa sitoutuvat serotoniinireseptorin alatyyppiin 5-HT2A, jonka aktivoituminen keskushermostossa säätelee neuronien toimintaa toisiolähettien kautta.

5-HT2A-reseptorin jakautuminen keskushermostossa on painottunut selkeimmin neokorteksille 5-HT2A -agonistit eivät aktivoi pelkästään 5-HT2A-reseptoreja ja ainekohtaiset vaikutukset voivat vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi sekä LSD että lisuridi ovat 5-HT2A-agonisteja, mutta PLC- toisiolähettikaskadin lisäksi LSD aktivoi ylimääräisiä vasteita 5-HT2A-reseptoriin sitoutuessaan ja on hallusinogeeninen, toisin kuin lisuridi.

5-HT2A -reseptori tunnetaan epävirallisemmin myös psykedeelireseptorina ja 5-HT2A -agonisteista puhuttaessa ei voida välttää käsittelemästä nimenomaisesti hallusinogeenisiä 5- HT2A -agonisteja joihin viitataan myös klassisina psykedeeleinä tai alakulttuurin puhekielessä ”deeleinä”. Näitä yhdisteitä koskevaa aineistoa on saatavilla runsaasti, mutta kliinisen, soveltavan psykedeelitutkimuksen ”kulta-ajan” (erityisesti 1960-luvun) ja nykypäivän välille on jäänyt kyseenalaisen huumausainepolitiikan muodostama vuosikymmenten kuilu. Tutkimuksen pitkäikäisen laiminlyönnin johdosta tässä tutkielmassa pyritään käsittelemään hallusinogeenien toimintamekanismeja, farmakologiaa ja psykotrooppisia ominaisuuksia, tarkoituksenaan hälventää niitä koskevia mahdollisia ennakkoluuloja ja harhakäsityksiä sekä tarjota tieteellisesti uskottavia syitä elvyttää niitä koskevaa kliinistä tutkimusta.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: 5-HT2A-agonistit, 5-HT2A-reseptori, DMT, hallusinogeenit, Hortonin oireyhtymä, huumeet, keskushermosto, LSD, lääkintä, meskaliini, OCD, pakko-oireinen häiriö, psilosybiini, psykiatria, psykotrooppiset yhdisteet, päihderiippuvuus, päihteet, serotoniini
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelinen profeetta - Katsaus Terence McKennan filosofiaan, postuumiin suosioon ja rooliin psykedeelisen henkisyyden kentällä (Joni Koskimaa, 2012)
Oppiaine:Uskontotiede
Opinnäytetyön tyyppi:Proseminaariesitelmä
Laitos:Historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Tiedekunta:Humanistinen tiedekunta
Korkeakoulu:Turun yliopisto
Tiivistelmä: Tässä luvussa alalukuineen käsittelen tutkimukseni metodologiaa, aineistonhankintaa ja -arviointia, sekä tutkimusetiikkaa. Lisäksi esitän lyhyen Terence McKennan elämänkerran.

Tutkimukseni esittelee joitakin McKennan keskeisimmistä ajatuksista, sekä hänen rooliansa modernin psykedeelisen henkisyyden kentällä. McKenna oli laaja-alainen ajattelija, jonka mielenkiinnon kohteita olivat shamanismin lisäksi mm. alkemia ja hermeettinen esoteria, UFOilmiöt, jungilainen psykologia, kyberkulttuuri, filosofia ja historia. Pyrin tutkimuksessani tiivistämään McKennan filosofian keskenään yhteenliittyviä teemoja muutamien tarkoin valittujen otsikkojen alle.

Psykedeeliseen henkisyyteen hallusinogeenien lakistatuksen ja länsimaisen valtakulttuurin huumevastaisen ilmapiirin takia varmastikin liittyvästä stigmatisaation vaarasta huolimatta tällä alakulttuurilla on äänenkantajia, joiden joukossa Terence McKenna oli merkittävä. Tätä asemaa kuvannevat hyvin hänen kirjansa Food of the Gods -takakannen suositustekstit:

”Jos edes murto-osa McKennan ajatuksista on totta, häntä tullaan jonain päivänä pitämään tietoisuuden Kopernikuksena”, sekä ”Terence McKenna on villi mies, joka luotaa mielen suurten mysteerien syvyyksiä. Hän kysyy isoja kysymyksiä, hän ratsastaa Reunalla. Hän on tutkimusmatkaaja, inhimillisen tajunnan maailmanympärysmatkaaja”. (McKenna 1992, takakansi.)

Ensimmäinen lause viitannee McKennan omien sanojensa mukaan usein esittämään vertaukseen, jonka mukaan psykedeelit ovat psykologialle, mitä teleskoopit olivat 1500-luvun astronomialle. (Levin 1988, 17.)

Veljekset Terence ja Dennis McKenna sukelsivat psykedeelien tutkimukseen niin sanotusti pää edellä, ja näiden tutkimusmatkojen seurauksena psykedeelisen alakulttuurin kentälle lanseerattiin käsitteet kuten ”sankarillinen annostus” [en. Heroic Dose], ts. viisi grammaa kuivattuja psilosybiisisieniä (mt., 20), ”Eschaton -aika-aalto” [tunnetaan paremmin termillä Timewave Zero], ”hyperavaruus” muuntuneiden tajunnantilojen ”tapahtumapaikkana”, sekä tietenkin ”muuntautuvat konehaltiat” [en. Self-transforming Machine Elves]. Olen pyrkinyt kääntämään nämä termit mahdollisimman hyvin suomen kielelle.

Edellä mainittuja konehaltioita, sekä muita McKennan suurelle yleisölle lanseeraamia ajatuksia erittelen tarkemmin luvussa 2 alalukuineen, jotka käsittelevät McKennan keskeistä filosofiaa. 1 Luvussa 3 käsittelen hiukan McKennan postuumia suosiota.

Tutkimukseni otsikko ”Psykedeelinen profeetta” ei suinkaan tarkoita, että McKennan asema psykedeelisen henkisyyden kentällä vertautuisi suurten maailmanuskontojen profeettoihin. Nähdäkseni hän vertautuu ennemminkin rock-tähtiin; hänellä on ”faneja” seuraajien sijaan.

Otsikkoni syntyi esitellessäni tutkimusideaani eräälle ystävälleni. Kun kerroin kirjoittavani Terence McKennan filosofiasta, ystäväni kommentoi: ”Terence McKenna on ennemminkin profeetta kuin filosofi”. Tämä huomautus ja McKennan ajattelun eskatologiset teemat saivat minut vaihtamaan otsikkoni nykyiseen muotoonsa. Otsikko sitoutuu myös McKennan lehtihaastatteluun nimeltä Psychedelic prophet (Peet & Marcus 1992).
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: -
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Psykedeelikulttuurin virtauksia Suomessa 1960-luvulta nykypäivään (Pia Sellge, 2008)
Oppiaine:Sosiaalipolitiikka
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatin tutkielma
Laitos:Sosiaalitieteiden laitos
Tiedekunta:Valtiotieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Ensikosketuksen aihepiiriini sain 12-vuotiaana, kun lainasin kirjastosta Jarkko Laineen toimittaman 3 antologian Underground. Se sisälsi Laineen valaisevan esipuheen lisäksi yhdysvaltalaisista underground-lehdistä suomennettuja artikkeleja. Aivan koko kirjan sisältö ei minulle auennut, mutta hämmennyin erityisesti sellaisista toteamuksista kuin: ”Suhtaudumme myönteisesti huumausaineiden vaikutukseen ihmismieleen ja -ruumiiseen.” (Berkley Barb -lehti 1969) ja ”Huumausainekulttuuri on vallankumouksellinen uhka plastiikkiselle wasp-amerikalle” (Rubin 1969). Minulle oli nimittäin uusi ajatus, että olisi olemassa jokin huumekulttuuri tai että huumeilla yleensä saattaisi olla muitakin vaikutuksia ihmisiin kuin välitön riippuvuus ja rappio.

Kiinnostuin siis 1960-luvun vastakulttuurista ja psykedeelisten aineiden käytöstä sen piirissä. Myöhemmin mielenkiintoni on laajentunut aihepiiriin yleisemminkin kuin vain historiallisesta näkökulmasta. Erityisesti minua on askarruttanut, mikä saa melko tavallisen oloiset ja elämässään pärjäävät ihmiset kiinnostumaan aineista, vaikka käyttöön liittyy erilaisia psyykkisiä ja sosiaalisia riskitekijöitä.

Haluaisinkin lähteä selvittämään tässä kandidaatin tutkielmassani suomalaisesta näkökulmasta, miten psykedeelisten aineiden käyttökulttuuri on maassamme syntynyt, ja millainen se on nykyään. Onko olemassa yhtenäistä käyttökulttuuria? Millaisia kokemuksia tavoitellaan ja vastaavatko käytännön kokemukset odotuksia? Onko käytöllä ollut vaikutuksia käyttäjien muuhun elämään?

Työni otsikossa käytän sanaa virtauksia, koska epäilen, että historiallinen näkökulmani saattaa olla yksiulotteinen rajallisten lähteiden vuoksi. Nykyaikaa käsittelevässä luvussa olen tietoisesti rajannut päälähteekseni ainoastaan yhden internetin keskustelupalstan. Tarkemmin tätä rajaustani ja sen mahdollisia seurauksia käsittelen luvussa 4.2.

Erityisesti tekstini historiaosuuksissa käytän käsitteitä vastakulttuuri ja underground. Vastakulttuurille on annettu eri aikoina erilaisia merkityksiä (Ala-Ketola 1985, 7-10). Työssäni viittaan sanalla alakulttuureihin, joiden arvot ja normit poikkeavat radikaalisti yleisesti yhteiskunnassa vallitsevista, ja jotka mahdollisesti hakevat tietoista vastakkainasettelua valtakulttuurin kanssa. 60-luvun kontekstissa vastakulttuurilla viitataan useimmiten uusvasemmistolaisuuteen ja hippiliikkeeseen. Sanaa underground voidaan käyttää vastakulttuurin synonyymina tai viittaamaan yleisemmin maanalaiseen, omaleimaiseen ja suurelle yleisölle vieraalta tuntuvaan kulttuuriin. (Ala-Ketola 1985, 7-8, 11.) Käytän sanaa lähinnä jälkimmäisessä merkityksessä viitatessani 60-luvun Suomeen. Tämä siksi, että tutkimukseni kohteena olevat ”underground-ihmiset” eivät niinkään pyrkineet tietoiseen muutokseen yhteiskunnassa kuin tekemään itselleen mieluisia ja jännittäviksi kokemiaan asioita sekä siinä sivussa provosoimaan vanhempaa sukupolvea, jos se vain onnistui. (Lindfors & Salo 1988.)

Luvussa kaksi pyrin määrittelemään, mitä ovat psykedeeliset aineet, ja miten ne eroavat muista 4 päihteistä. Käsittelen erikseen tavallisimpia aineita, niiden historiaa, vaikutuksia ja käytön yleisyyttä.

Kolmannessa luvussa käsittelen ensin psykedeelisten aineiden käytön kytkeytymistä yhdysvaltalaiseen 1960-luvun vastakulttuuriin. Tästä siirryn suomalaiseen underground-liikkeeseen ja sen edustajien päihteiden käyttöön. Lopuksi yritän selvittää, mitä tapahtui psykedeelikulttuurille Suomessa 60-luvun ja 90-luvun alun välillä.

Luvussa neljä tarkastelen aluksi 1990-luvun puolessavälissä alkanutta toista huumeaaltoa sekä viime vuosina suomalaisessa huumetutkimuksessa esiin noussutta viihdekäytön käsitettä. Esittelen myös muiden tutkijoiden näkemyksiä psykedeelikulttuurista. Tämän jälkeen esittelen lähteenä käyttämäni internetin keskustelupalstan ja ryhdyn siellä käytyjen keskustelujen pohjalta tarkastelemaan psykedeelien käyttökulttuuria nykypäivänä.

Viidennessä luvussa kokoan yhteen työni pääteemat ja esitän johtopäätökseni. Arvioin, olenko onnistunut vastaamaan tutkimuskysymyksiini ja hahmottelen myös karkeasti, millainen jatkotutkimus aiheesta voisi olla hedelmällistä.
Tiivistelmä EN: -
Yhdiste:
Aihe:
Menetelmät:Kirjallisuuskatsaus, haastattelu
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: hipit, Psychoactive vault, päihdekulttuuri, vastakulttuuri
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki