Tulokset kategoriasta korkeakoulu hakusanalla turun yliopisto. Takaisin
Äiti Ayahuasca: Ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaa (Aatu Poutanen, 2017)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkielmassa tutkin kahta Suomessa syksyllä 2016 peräkkäisinä päivinä järjestettyä ayahuascaseremoniaa. Ayahuasca on voimakkaasti hallusinogeeninen, kasvipohjainen juoma, jolla on historiallinen sakramentin asema useissa Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuureissa. Ayahuascaa sakramenttina käyttävät uskonnolliset liikkeet ovat viime vuosikymmeninä ottaneet uusia muotoja ja siirtyneet Etelä-Amerikasta Eurooppaan, mutta niitä on tutkittu eurooppalaisessa kontekstissa melko vähän. Tutkielmassani keskityn ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaan ja erityisen huomioni kohteena tutkin äitiydelle, naiseudelle ja feminiinisyydelle annettuja merkityksiä ayahuascaseremoniassa. Suomessa ayahuascaan perustuvia liikkeitä ei ole tutkittu aiemmin, joten olen varannut ilmiön kontekstualisointiin runsaasti sivutilaa. Tutkin ilmiötä keräämällä etnografista aineistoa peräkkäisinä päivinä järjestettyihin kahteen eri seremoniaan osallistuneilta informanteilta. Informantteja oli tutkielmassani yhteensä 6 kappaletta. Tutkin seremoniaa ja ayahuascalla tuotettuja kokemuksia Benny Shanonin luoman ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologian pohjalta. Kokemuksen analysoinnissa hyödynsin ankkuroitua teoriaa ja sovelsin analyysissa ohjelmistoavusteisuutta käyttämällä YAML-merkintäkieltä ja R-ohjelmointikieltä. Ayahuascauskonnot ovat sopeutumiskykyisiä pluralistisuutensa ja vapaamuotoisuutensa ansiosta. Ennakkotapaukset antavat olettaa ayahuascaan tai sen johdannaisiin perustuvan hengellisyyden kasvavan myös Suomessa lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen lopputuloksena totean, että kokemuksen keskiössä ovat muuntuneen tajunnantilan tuottamat hallusinatiiviset, useimmiten suljetuin silmin nähdyt voimakkaat ja monimuotoiset näyt, joihin liittyy voimakasta affektiivista ja älyllistä sisältöä. Osallistujan ennakko-oletukset ja kulttuuriset mallit ohjaavat kokemusta voimakkaasti, mistä myös ayahuascaan assiosioidut äitiyden ja feminiinisyyden ominaisuudet näyttävät kumpuavan. Myös seremoniallisilla elementeillä, erityisesti musiikilla, on voimakkaasti kokemusta ohjaava vaikutus. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | ayahuasca |
| Aihe: | fenomenologia |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | 6 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ankkuroitu teoria, ayahuasca, enteogeenit, hallusinogeenit, ohjelmistoavusteisuus, psykedeelit, Suomi |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Holotrooppinen tajunnantila – Käsitetutkimus Stanislav Grofin teoreettisesta viitekehyksestä (Valde Orrenmaa, 2017)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkimuksessa tarkastelen psykedeelitutkimuksen uranuurtajan ja transpersoonallisen psykologian keulahahmon Stanislav Grofin teoreettista viitekehystä ihmispsyykelle ja epätavallisille tajunnantiloille. Grofin viitekehyksen ja tämän tutkimuksen keskeisin käsite on holotrooppinen tajunnantila. Grof tarkoittaa sillä epätavallisten tajunnantilojen alakategoriaa, jolla on parantavaa ja muutosvoimaista potentiaalia. Holotrooppisia tajunnantiloja on mahdollista saavuttaa esimerkiksi psykedeelien tai kokemuksellisten psykoterapeuttisten menetelmien avulla. Analysoin tutkimuksessa holotrooppisen tajunnantilan lisäksi sen lähikäsitteitä sekä viitekehyksen filosofisia lähtökohtia. Viitekehyksen analyysin pohjalta voidaan esittää tarve tajunnantilaherkän tutkimuksen tekoon, jonka lähtökohtana on, että todellisuutta voidaan kokea erilaisista tajunnantiloista lähtien, joiden kautta se myös näyttäytyy toisessa valossa. Tämä tutkimus valaisee erityisesti sitä, miten todellisuus koetaan holotrooppisissa tajunnantiloissa. Tutkimuksen aineistona käytän viittä Grofin kirjoittamaa teosta. Tutkimus sijoittuu ymmärtävän ja teoreettisen tutkimusintressin sekä tieteentutkimuksen kenttään, sillä tarkastelen ja vertailen tieteellisessä tutkimuksessa hyödynnettäviä viitekehyksiä. Tutkimuksen kantavana ajatuksena on pohtia, miten Grofin viitekehys suhteutuu valtavirtaiseen akateemiseen tutkimukseen sekä minkälaisena työkaluna sitä olisi mahdollista soveltaa uskontotieteellisessä ja ihmistieteellisessä tutkimuksessa. Käytän metodina käsitetutkimusta, joka liittyy hermeneuttiseen lähestymistapaan. Vertaan Grofin viitekehystä tarkemmin filosofi ja psykologi Lauri Rauhalan kehittämään humanistisessa tutkimuksessa hyödynnettävään regionaaliseen ontologiaan ja sen ihmiskäsitykseen. Rauhalan aineiston ja oman pohdintani pohjalta esitän, että Grofin viitekehys on mahdollista yhdistää Rauhalan viitekehykseen melko vaivattomasti, jolloin muodostuu laaja ja käsitteellisesti eriytynyt teoreettinen työkalu. Avoimeksi kysymykseksi jää akateemisessa tutkimuksessa hyödynnettävän viitekehyksen suhde holotrooppisten tajunnantilojen ja transsendentin todellisuuden ontologiaan. Esitän, että ymmärtävään tiedonintressiin perustuvassa tutkimuksessa näihin ontologisiin kysymyksiin voidaan suhtautua agnostisesti. Grofin viitekehyksen avulla voidaan lähestyä erilaisia tutkimuskohteita, joista se valaisee erityisesti niihin liittyvää kokemuksellista tasoa. Viitekehys auttaa paikantamaan useasta uskontotieteellisesti mielenkiintoisesta tutkimuskohteesta holotrooppisia tajunnantiloja sekä perinataalisia ja transpersoonallisia kokemuksia. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | käsitetutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | holotrooppiset tajunnantilat, käsiteanalyysi, Lauri Rauhala, muuntuneet tajunnantilat, Stanislav Grof, tieteentutkimus, transpersoonallinen psykologia |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelit tieteen tutkimuskentällä (Valde Orrenmaa, 2012)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Proseminaariesitelmä |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | ”Tunsin rinnastani puhkuvan euforian nousevan välähdyksinä päähäni. Sekunnissa elin tuhansia vuosia, sillä jokainen välähdys oli kohtaus elämästäni, tapahtuma jonka elin uudestaan ja hyvinkin yksityiskohtaisesti ja pikkutarkasti. Minä tarhassa, minä naapurin tytön kanssa kiipeämässä puuhun, minä harrastamassa ekaa kertaa seksiä, minä joutumassa pahoinpidellyksi, minä rakastumassa ekaa kertaa, minä nähdessäni painajaisia ja pelätessäni yöllä nukkumista, minä itkiessäni kun isä löi äitiä, minä halatessani pikkuveljeäni kun olin kiusannut häntä, minä tekemässä ties mitä. Näin myös vaihtoehtoisia tapahtumia, kuinka tilanteet olisivat voineet mennä tai ehkä menivätkin jossain toisessa todellisuudessa. Olin yhteydessä multitodellisuuksiin, kaikki rajat liukenivat minun ja maailman välillä. Minä? Mikä minä? Mikämikämikäminä? Elin elämäni uudestaan tuhansia kertoja, elin sen eri versioina, näin tulevaisuuteni ja näin entiset elämäni, näin Ykseyden ja yhdyin siihen ja tulin takaisin ja yhdyin siihen uudestaan uudessa elämässä, ikuista loputonta looppausta ja toistoa ajassa joka ei kulje mihinkään.” -kohokohta nimimerkki wRRa:n kirjoittamasta LSD-kokemuksesta suomalaiselle psyvault foorumille. Aloittaessani kandityötäni, lähdin tarkastelemaan, mitä tiedemaailmalla on nykyään sanottavaa psykedeeleistä. Eri tutkimuksia lukiessani kävi hyvin nopeasti ilmeiseksi, että psykedeelitutkimuksella on varsin omalaatuinen historia, jolla on ollut merkittävät vaikutukset myös nykyisen tutkimuksen laatuun ja määrään. Näin ollen olen päätynyt esittelemään lyhyesti myös psykedeelitutkimuksen historiaa. Tutkimusta tehdessä huomasin, että yleisesti ihmiset, ja jopa uskontotieteilijät, tietävät psykedeeleistä melko vähän ja pintapuolisesti, jos siis ylipäätään tietävät. Psykedeeleistä levinnyt tieto ei ole mitenkään systemaattista ja se on monilta osin värittynyttä kaupallisten ja poliittisten syiden vuoksi (Grof, 2008, 6). Lisäksi psykedeelit ovat yhteiskunnassamme jonkinasteinen tabu: olen huomannut tämän muun muassa ihmisten ensireaktioissa kuullessaan tutkimusaiheeni. Tiedon puutteellisuuden ja värittyneisyyden vuoksi olen päätynyt luomaan kokonaisvaltaisen esityksen psykedeeleistä. Jos olisin keskittynyt tarkemmin vain esimerkiksi uuteen tutkimustietoon, olisi luki- 3 jan käsitys aiheesta saattanut jäädä liian yksipuoliseksi. Lukijalle on tarpeen korostaa jo tässä vaiheessa, että tutkimuksessa esiintyvien psykedeelien käyttäminen on Suomessa laitonta. Psykedeelit linkittyvät monella tavalla uskontoon ja uskonnollisiin ilmiöihin, joten lähtökohtaisena oletuksenani oli, että eri tieteenalojen tutkimukset linkittyvät selvästi myös uskontotieteen alaan. Selkeimmin tämä tulee esiin psykedeelisen kokemuksen uskonnollisen tai transpersoonallisen luonteen vuoksi. Tutkimus on monin osin poikkitieteellinen: painopisteenä ovat kliiniset tutkimukset, psykiatria ja psykologia, monien kiinnostavien uskontoanropologisten ja muiden humanististen alojen tutkimusten jääden taka-alalle. Tutkimuksessa tarkastellaan aihetta hieman myös neurotieteen, psykofarmakologian ja tieteenfilosofian näkökulmista. Tutkimuksesta on muotoutunut siis jonkinlainen yleisesitys psykedeeleistä, ja tarkastelun keskiöön on tullut eritoten kaksi kysymystä: (1) miksi psykedeelit ovat uskontotieteellisesti merkittäviä ja (2) minkälaista tieteellistä tutkimusta psykedeeleistä on tehty. Koen tutkimukseni onnistuneeksi, jos lukijan käsitys psykedeeleistä sen luettuaan on muuttunut syvällisemmäksi, ja jos hän yhdistellen erilaisia tutkimuksessa esille tulleita aiheita kykenee näkemään psykedeelit hieman laajemmassa kontekstissa. Tutkimus perustuu pääasiassa tieteellisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Useat näistä liittyvät kliinisiin tutkimuksiin, joten pidän niitä lähteinä melko luotettavina. Mielenkiintoisin ja vaikuttavin kirja on ollut psykiatri Stanislav Grofin LSD – Doorway to the Numinous (2009). Grofista tarkempaa tietoa löytyy kappaleesta 3.3. Yleistä tietoa psykedeeleistä olen kerännyt muun muassa biologi Sinikka Piipon ja Ulla Salon kirjasta Mielen ja Rakkauden Kasvit (2006), sekä Michael Winkelmanin artikkelista Psychointegrator Plants: Their Roles in Human Culture, Consciousness and Health (1995). Nykyaikaisista tutkimuksista tärkeimmät ovat olleet Roland Griffithsin suorittamat kaksi psilosybiini-tutkimusta terveisiin vapaaehtoisiin vuosina 2006 ja 2011, jotka esittelen tarkemmin kappaleessa 5.3. Antropologien ääni pääsee hieman kuuluviin erityisesti Michael Harnerin toimittamasta kirjasta Hallucinogens and Shamanism (1979). Olen lukenut lisäksi kourallisen internetistä löytyviä tieteellisiä artikkeleja eri ajoilta. Syventääkseni yleistä kuvaa psykedeeleistä ja psykedeelitutkimuksesta, olen lukenut lisäksi LSD:n ”keksijän”, kemisti Albert Hofmanin kirjan LSD – My Problem Child (1980), Rick Strassmanin kirjan hänen tuottamistaan mittavista DMT-tutkimuksista DMT, Spirit-molecyle (2001), James Kentin hyvin mielenkiintoisen, ja osittain tieteellisiin tutkimuksiin ja teorioihin perustuvan kirjan Psychedelic Information Theory – Shamanism in the Age of Reason (2010), Joni Koskimaan tutkielman Psykedeelinen Uskonnollinen Kokemus ja Suomalainen 4 Päihdekulttuuri, sekä filosofin ja psykedeelisen kulttuurin puolestapuhujan Terence McKennan kirjan Food of the Gods (1992). |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | - |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Elämänhallinta ja psykedeelit - Nuorten aikuisten kokemuksia psykedeelien käytön ja elämänhallinnan yhteydestä (Katri Lehtinen, 2017)
| Oppiaine: | Sosiaalipolitiikka |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkimukseni aiheena on tarkastella miten laittomiksi huumausaineiksi luokiteltujen psykedeelien käyttö vaikuttaa nuorten aikuisten elämänhallintaan. Yhteiskunnan muutos traditionaalisesta postmoderniksi on muuttanut nuoruudesta aikuisuuteen johtavan siirtymän suoraviivaisesta prosessista monisyiseksi tapahtumasarjaksi, mikä luo uusia haasteita nuorten aikuisten elämänhallinnalle. Valitsin tutkimusaiheeni sen ajankohtaisuuden vuoksi ja koska viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt psykedeelitutkimus on tuottanut positiivisia tuloksia muun muassa mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja niiden käyttö on linkitetty positiivisiin muutoksiin koehenkilöiden ajattelussa ja käyttäytymisessä. Tutkimusmenetelmäni on sekä narratiivinen että fenomenologinen. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta ja yhdestä kirjoitelmasta, jotka olen analysoinut käyttäen kategorista narratiivien analyysimenetelmää. Tarkastelen työssäni tutkimukseen osallistuneiden käytön säännöllistymistä, käyttöfrekvenssejä ja -kontekstia sekä heidän käytölleen antamiaan motiiveja ja merkityksiä. Käytän tutkimuksessani Aaron Antonovskyn teoriaa salutogeneesistä ja koherenssin tunteesta, sillä Antonovskyn tavoin olen kiinnostunut ihmisten terveyttä ja hyvinvointia vahvistavista tekijöistä. Haastatteluhetkellä useimmilla tutkimukseen osallistuneista psykedeelien käyttö oli säännöllistä, mutta käyttöfrekvenssit vaihtelivat. Käyttötavoiltaan tutkimukseen osallistuneista jokainen edusti psykedeelikulttuuria ja yleisimmät käytetyt huumausaineet olivat kannabis, LSD sekä psilosybiinisienet. Käyttö määriteltiin pääasiassa työkalun näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuneiden elämänhallintaan liittyvät kokemukset teemoittelin Antonovskyn hallintaresurssien eri kategorioita vastaaviksi ryhmiksi, joita olivat kognitiivis-emotionaaliset, fyysis-biokemialliset, ihmissuhde-yhteisöllisyys- ja makrososiokulttuurelliset resurssit. Tutkimukseni perusteella psykedeelien käyttö vahvisti tutkimukseen osallistuneiden itsetuntemusta, itsehyväksyntää ja empatiakykyä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kokivat psykedeelien käytön lisäävän luovuutta ja mahdollistavan perspektiivien kirjon moninaistumisen ja oman paikan ymmärtämisen maailmassa. Psykedeelien avulla tutkimukseen osallistuneet olivat lisäksi saaneet positiivisia kokemuksia mielialan, masennuksen ja migreenin hoidossa. Aikaisemmat psykedeelitutkimukset tukevat näitä tuloksia. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | LSD, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | 8 |
| Muuta: | |
| Tagit: | elämänhallinta, huumausaine, huume, koherenssin tunne, nuori aikuisuus, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen teknologia - Tietoisuuden kemiallisen muuntamisen ja mediateknologian risteyksissä (Ville Kurki, 2017)
| Oppiaine: | Mediatutkimus |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkielmassa tarkastelen psykedeelien ja mediateknologian välistä yhteyttä. Lähestyn niiden välisiä kytkentöjä aluksi käsitteiden ja diskurssien kautta. Käyn läpi psykedeelien tuloa euro-amerikkalaisten yhteiskuntien laajamittaiseen tietoisuuteen 1960-luvulta alkaen ja siitä nousseen psykedeelisen vastakulttuurin vaikutuksia muihin yhteiskunnallis-kulttuurisiin liikehdintöihin. Kartoitan vastakulttuurisen ajattelun siirtymiä digitaalisia teknologioita koskeviin puhetapoihin. Osoitan yhtäläisyyksiä 1990-luvulle tultaessa syntyvään kyberdiskurssiin ja virtuaalitodellisuusteknologioihin sekä psykedeeleihin liittyviin utopioihin ja dystopioihin. Esimerkkinä mediateknologioiden vaikutuksesta psykedeelejä käsittelevään keskusteluun tutkin suomalaisen psykedeelejä käsittelevän internetkeskustelun luonnetta ja muutosta. Lopuksi tarkastelen nykyhetkessä vallitsevien diskurssien kenttää ja niitä yhteyksiä, joita psykedeelien ja erityisesti virtuaalitodellisuuteknologioiden välillä on. Merkittävänä kontekstina psykedeelien ja mediateknologioiden välisen suhteen tarkastelulle on molempien kontekstuaalinen luonne. Näen niiden vastustavan sijoittumista kaksinapaisiin jaotteluihin; hyvä/paha, luonnollinen/kulttuurinen ja aito/keinotekoinen. Tämä mahdollistaa niistä tehtyjen tulkintojen moninaisuuden ja hyödyntämisen eri tarkoituksissa. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | internet, teknologia, tietoisuus, verkkokeskustelu, virtuaalisuus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen profeetta - Katsaus Terence McKennan filosofiaan, postuumiin suosioon ja rooliin psykedeelisen henkisyyden kentällä (Joni Koskimaa, 2012)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Proseminaariesitelmä |
| Laitos: | Historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä luvussa alalukuineen käsittelen tutkimukseni metodologiaa, aineistonhankintaa ja -arviointia, sekä tutkimusetiikkaa. Lisäksi esitän lyhyen Terence McKennan elämänkerran. Tutkimukseni esittelee joitakin McKennan keskeisimmistä ajatuksista, sekä hänen rooliansa modernin psykedeelisen henkisyyden kentällä. McKenna oli laaja-alainen ajattelija, jonka mielenkiinnon kohteita olivat shamanismin lisäksi mm. alkemia ja hermeettinen esoteria, UFOilmiöt, jungilainen psykologia, kyberkulttuuri, filosofia ja historia. Pyrin tutkimuksessani tiivistämään McKennan filosofian keskenään yhteenliittyviä teemoja muutamien tarkoin valittujen otsikkojen alle. Psykedeeliseen henkisyyteen hallusinogeenien lakistatuksen ja länsimaisen valtakulttuurin huumevastaisen ilmapiirin takia varmastikin liittyvästä stigmatisaation vaarasta huolimatta tällä alakulttuurilla on äänenkantajia, joiden joukossa Terence McKenna oli merkittävä. Tätä asemaa kuvannevat hyvin hänen kirjansa Food of the Gods -takakannen suositustekstit: ”Jos edes murto-osa McKennan ajatuksista on totta, häntä tullaan jonain päivänä pitämään tietoisuuden Kopernikuksena”, sekä ”Terence McKenna on villi mies, joka luotaa mielen suurten mysteerien syvyyksiä. Hän kysyy isoja kysymyksiä, hän ratsastaa Reunalla. Hän on tutkimusmatkaaja, inhimillisen tajunnan maailmanympärysmatkaaja”. (McKenna 1992, takakansi.) Ensimmäinen lause viitannee McKennan omien sanojensa mukaan usein esittämään vertaukseen, jonka mukaan psykedeelit ovat psykologialle, mitä teleskoopit olivat 1500-luvun astronomialle. (Levin 1988, 17.) Veljekset Terence ja Dennis McKenna sukelsivat psykedeelien tutkimukseen niin sanotusti pää edellä, ja näiden tutkimusmatkojen seurauksena psykedeelisen alakulttuurin kentälle lanseerattiin käsitteet kuten ”sankarillinen annostus” [en. Heroic Dose], ts. viisi grammaa kuivattuja psilosybiisisieniä (mt., 20), ”Eschaton -aika-aalto” [tunnetaan paremmin termillä Timewave Zero], ”hyperavaruus” muuntuneiden tajunnantilojen ”tapahtumapaikkana”, sekä tietenkin ”muuntautuvat konehaltiat” [en. Self-transforming Machine Elves]. Olen pyrkinyt kääntämään nämä termit mahdollisimman hyvin suomen kielelle. Edellä mainittuja konehaltioita, sekä muita McKennan suurelle yleisölle lanseeraamia ajatuksia erittelen tarkemmin luvussa 2 alalukuineen, jotka käsittelevät McKennan keskeistä filosofiaa. 1 Luvussa 3 käsittelen hiukan McKennan postuumia suosiota. Tutkimukseni otsikko ”Psykedeelinen profeetta” ei suinkaan tarkoita, että McKennan asema psykedeelisen henkisyyden kentällä vertautuisi suurten maailmanuskontojen profeettoihin. Nähdäkseni hän vertautuu ennemminkin rock-tähtiin; hänellä on ”faneja” seuraajien sijaan. Otsikkoni syntyi esitellessäni tutkimusideaani eräälle ystävälleni. Kun kerroin kirjoittavani Terence McKennan filosofiasta, ystäväni kommentoi: ”Terence McKenna on ennemminkin profeetta kuin filosofi”. Tämä huomautus ja McKennan ajattelun eskatologiset teemat saivat minut vaihtamaan otsikkoni nykyiseen muotoonsa. Otsikko sitoutuu myös McKennan lehtihaastatteluun nimeltä Psychedelic prophet (Peet & Marcus 1992). |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | - |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
En ole työkaluina, oppaina, leikkikaluina ja lääkkeinä käyttämieni psykedeelien orja – Kokemuksia huumausaineiden viihdekäytöstä (Aliisa Koivuranta, 2015)
| Oppiaine: | Sosiaalityö |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielmani aiheena ovat huumausaineiden viihdekäyttökokemukset. Pyrin selvittämään, miten tutkimukseen osallistuneiden viihdekäyttäjien huumausaineiden käyttö on kehittynyt ensimmäisestä kokeilusta nykyiseen muotoonsa. Halusin tarkastella käytön kehittymisen lisäksi syitä, miksi tutkittavat huumausaineita käyttivät ja millaisia vaikutuksia huumausaineiden käytöllä on ollut tutkittavien elämään. Toteutin tutkimukseni haastattelemalla kahdeksaa huumausaineiden viihdekäyttäjää ja lisäksi käytin seitsemän viihdekäyttäjien minulle lähettämää tekstiä. Käytin tutkimuksessani narratiivista menetelmää. Pyrin keräämään subjektiivisia tarinoita tutkittavien viihdekäytöstä ja saamaan esille tutkittavien oman äänen. Aineiston analysoinnissa käytin narratiivien analysointia eli kategorista lähestymistapaa. Tarkastelin ensin tutkittavien ensimmäistä huumausaineiden kokeilukertaa ja siihen johtaneita syitä. Ensimmäisenä kokeiltiin yleisimmin kannabista ja kokeiluun johtivat uteliaisuus, sosiaalinen altistuminen sekä päihdevalistuksen ja auktoriteettien kyseenalaistaminen. Tämän jälkeen tutkin, miksi ja mitä huumausaineita tutkittavat kokeilivat seuraavaksi ja miten heidän käyttönsä alkoi säännöllistyä. Uusien huumausaineiden kokeiluun suhtauduttiin varauksellisemmin, mutta kokeiluun johtivat samat edellä mainitut syyt. Suurella osalla tutkittavista huumausaineiden käyttö oli jossain vaiheessa käyttöhistoriaa ollut liiallista. Joillakin tutkittavista huumausaineiden käytön lisääntyminen aiheutti erilaisia lyhytaikaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. Pääasiassa käyttötiheyden kasvua esiintyi kuitenkin vain käyttöhistorian alussa ja tutkittavat alkoivat pian rajata huumausaineiden käyttöään monin eri tavoin, kuten säännöstelemällä käyttöfrekvenssiä ja tekemällä päihteitä koskevia muita rajauksia. Tutkittavien huumausaineiden käyttötavat ja -syyt poikkesivat toisistaan sen mukaan, edustivatko he huumausaineiden viihdekäytön juhlimis- vai psykedeelikulttuuria. Viihdekäyttäjät kertoivat huumausaineiden käytön tuoneen mukanaan erilaisia pysyviä positiivisia vaikutuksia heidän elämäänsä. Huumausaineiden käytön koettiin parantaneen mm. itsetuntemusta, itsetuntoa ja psyykkistä terveyttä. Yli puolet tutkittavista kertoi vähentäneensä selvästi alkoholin käyttöään huumausaineiden käytön myötä. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | huumausaine, huume, huumeet käyttö, viihdekäyttö |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelikokemukset välitysten yhteenliittyminä – Tarkastelussa kokemuskertomukset toimijaverkostoteoreettisesta näkökulmasta (Petteri Koivula, 2017)
| Oppiaine: | Sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen psykedeelien käyttötapahtumia käyttökokemuskertomusten pohjalta. Keräsin aineiston kirjoituspyynnön avulla internetfoorumeilta ja Facebook -ryhmistä, joissa käytiin aineiston keräämisen aikaan keskustelua psykedeeleistä. Aineiston tarkastelussa sovellan toimijaverkostoteoreettista (Actor-Network-Theory = ANT) näkökulmaa, jonka kautta tutkittavaa ilmiötä lähestytään inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden välisistä suhteista ja niistä muodostuneista yhteenliittymistä. Yhteiskunta nähdään osana suhteiden verkostoa, selitettävänä ilmiönä, ei kaiken taakse kaartuvana asioiden selittäjänä tai rakenteena. Toiminta nähdään pikemminkin moninaisina tapahtumina, joihin vaikuttavat poikkeuksetta moniaineksiset, ylipaikkaiset ja yliajalliset toimijaverkostot. Lähestyn aihetta vahvasti Bruno Latourin ajattelun kautta, sillä hänen teoksensa Reassembling the Social on tietääkseni ainoa jonkinlaista menetelmäopasta muistuttava teos kyseisen tutkimussuuntauksen kentällä. Pohjustan toimijaverkostoteorian esittelyä Michel Serresin yhteiskunta- ja tieteenfilosofialla, josta ANT:n kehittäjät ovat ottaneet paljon vaikutteita. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa aikaisemmin hyvin vähän suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tutkittua psykedeelien käyttöä, sekä tarkastella miltä päihteiden käytön ilmiö näyttäytyy, kun analyysin yksikkönä ovat tapahtumat ja niihin liittyvät suhdeverkostot subjektien sijaan. Analyysini pohjalta kirjoituspyyntööni vastanneiden henkilöiden psykedeelien käyttötapahtumiin vaikuttavat moninaiset ja moniaineksiset toimijaverkostojen muuttuvat kokoonpanot, eikä toimintaa voida käyttötapahtumissa palauttaa mihinkään yksittäiseen toimijaan, kuten subjektiin, käytettyyn aineeseen tai ’sosiaaliseen kontekstiin’. Tätä tietoa voisi hyödyntää esimerkiksi päihdepoliittisia päätöksiä tehdessä tai päihteiden käytön haittojen vähentämisessä. Konkreettiset käytännön implikaatiot jätän kuitenkin mahdolliseen jatkotutkimukseen, jo siitä syystä, että toimijaverkostojen jäljittäminen ei ulotu tämän tutkielman rajoitusten puitteissa riittävän pitkälle. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ANT, kokemuskertomusaineisto, materiaaliset toimijat, psykedeelien käyttö tapahtumana, psykedeelit, toimijaverkostoteoria, toiminnan moniaineksisuus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Vertaileva sisällönanalyysi klassisten psykedeelien käyttökokemuskertomuksista (Anastasia Hartikainen, 2019)
| Oppiaine: | Folkloristiikka |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten LSD:n ja psilosybiinisienten käyttökokemuskertomuksissa päihteiden vaikutusten kuvailu vertautuu toisiinsa. Haastattelin kolmea toisensa tuntevaa henkilöä, joista kahdella oli kokemuksia molemmista päihteistä, ja yhdellä vain psilosybiinisienistä. Yhteensä vertailin molemmista päihteistä neljää kertomusta. Jaoin päihteiden aiheuttamat aistimuutokset erilaisiin kokemuksellisiin ulottuvuuksiin: näkö, kuulo, tunto, maku, haju, tunteet ja ajatukset, sekä sosiaalisuus. Lähiluvun ja analyysin avulla kokemuksista löytyi eroja ja yhtäläisyyksiä sekä päihde- että yksilökohtaisesti. Yhtäläisyyksiä kuvailussa on huomattavasti, mutta aistimuutosten luonne ja yleinen olotila ovat perustavanlaatuisella tavalla erilaisia. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD ja psilosybiinisienet |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Haastattelu, lähiluku, ja vertaileva sisällönanalyysi |
| Otoskoko: | 3 |
| Muuta: | |
| Tagit: | kokemuskerronta, LSD, psilosybiinisienet, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Hallucinatory Altered States of Consciousness as Virtual Realities (Levente Móró, 2017)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | väitöskirja |
| Laitos: | psykologian ja logopedian laitos |
| Tiedekunta: | yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tohtorinväitöskirjani tutkii hallusinaatioihin liittyviä, hypnoosin aikana tapahtuvia, tai psykedeelisten aineiden aikaansaamia muuttuneita tajunnantiloja (MTT). Aihetta lähestytään ihmistieteiden eri alojen, kuten psykologian ja fenomenologian, menetelmiä ja tuloksia yhdistävästä monitieteisestä näkökulmasta. Sisällytetyt neljä tutkimusta keskittyvät ihmismielen merkittäviin muutoksiin tahallisesti aikaansaatujen, omasta näkökulmasta kerrottujen, epätavallisten subjektiivisten kokemusten aikana. Teoreettisina aiheina ovat MTT:n määritelmä ja luokitus, käytännön tutkimukset lähestyvät ilmiöitä niin kokeellisen hypnoosi- ja uneliaisuustutkimuksen kuin myös psykedeelisten aineiden käyttöä kartoittavan internet-tutkimuksen menetelmin. Tutkimus n:o 1 ("Hallusinatoriset MTT-t") on teoreettinen analyysi, jossa ehdotetaan neurokognitiivisten alajärjestelmien muutosten objektiivisen havaitsemiseen ja subjektiivisen kokemiseen perustuva MTT-työmääritelmä. Artikkeli ehdottaa myös askeleittaisen operationalisointi-menettelytavan, jolla ratkeaa ns. 'valinta–määritys -järjestysongelma' (eli valitaanko ensin MTT-ilmiöitä MTT-käsitteen määritystä varten, vai määritelläänkö ensin MTT-käsite MTT-ilmiöiden valintaa varten). Tutkimus n:o 2 ("Hypnoosiherkkyys, uneliaisuus, ja subjektiivinen kokemus ") on 90 henkilön kokemusperäinen hypnoositutkimus, jossa käytetään yhtä uutta ja kolmea vakiintunutta itsearviointimittaria. Tulokset osoittavat, että hypnoosiherkkyys korreloi positiivisesti sekä tavanomaisen päiväuneliaisuuden että hypnoosin jälkeisen välittömän uneliaisuuden kanssa, mikä viitannee unen ja hypnoosin yhteisiin neurobiologisiin mekanismeihin MTT:jen välisissä siirtymisissä. Tutkimus n:o 3 ("Hallinta, tarkoitus, ja henkisyys psykedeelisten aineiden käyttäjillä") perustuu psykoaktiivisten aineiden 667 käyttäjän internet-kyselyyn. Löydökset osoittavat, että psykedeelisten aineiden käyttö voi edistää itsetuntemusta harjoittamalla henkilökohtaisia hallintatoimintoja mielen poikkeuksellisissa tilanteissa. Tiedostava psykedeelisten aineiden käyttö korreloi positiivisesti hallinnan ja henkisyyden kanssa toimien suojatekijänä aineidenkäytön ongelmia vastaan. Tutkimus n:o 4 ("Hallusinogeenien sakramentaalinen ja hengellinen käyttö") on kommentti-artikkeli, jonka mukaan sakramentaalisesti ja hengellisesti käytetyt psykedeelit (enteogeenit) liittyvät pikemminkin metafyysisten oivallusten etsintään kuin pelkkään havaitsemisen muuttamistarpeeseen. Täten hallusinogeenien rituaalinen ja seremoniallinen käyttö ansaitsee oman kategoriansa aineiden instrumentalisaation viitekehyksessä: "hengellisten ja uskonnollisten toimintojen edesauttaminen". Teos hyödyntää virtuaalisen realismin käsitettä, jonka mukaan fenomenaalisen tason tajunta ilmenee maailma-simulaattorina, jolla mieli–aivot -kokonaisuus kokee oman virtuaalisen tiedonkäsittelynsä subjektiivisena todellisuutena. Kokemusten set ja setting -muuttujien tahallinen manipulointi psykologisesti, farmakologisesti, ja teknologisesti aikaansaatujen hallusinatoristen MTT:jen avulla voi olla luontaisesti yhdistettävä ja tehokas menetelmä ihmistajunnan laajentamiseksi. |
| Tiivistelmä EN: | The purpose of this doctoral thesis is to investigate altered states of consciousness (ASC) that are marked by hallucinations, occur during hypnosis, or are induced by psychedelic drugs. A multidisciplinary approach is used for enabling the integration of methods and results from various fields of human sciences, such as psychology and phenomenology. The included four studies focus on significant changes occurring in the human mind during deliberately induced, first-person reportable, non-ordinary subjective experiences. Theoretical issues concern the definition and classification of altered consciousness, while empirical research approaches the phenomena with an experimental study on hypnosis and sleepiness, and an online study on psychedelic drug use. Study I ("Hallucinatory Altered States of Consciousness") is a theoretical analysis that proposes a working definition of hallucinatory ASC based on objectively detectable and subjectively experienced changes in neurocognitive subsystems. To solve the 'selection–definition ordering problem' (i.e., whether to define ASC by selected phenomena, or to select phenomena as ASC by a definition), a stepwise operationalization procedure is also proposed. Study II ("Hypnotizability, Sleepiness, and Subjective Experience") describes an empirical hypnosis study in 90 subjects by using one newly developed and three previously established self-rating scales. Results indicate that hypnotizability correlates positively with both habitual daytime sleepiness and instantaneous sleepiness after the hypnotic procedure, hence sleep and hypnosis may share common, putatively neurobiological mechanisms regarding transitions between ASC. Study III ("Coping, Life Purpose, and Spirituality in Psychedelic Drug Users") is based on an online questionnaire survey of 667 psychoactive drug users. Findings point out that psychedelic drug use may facilitate the gain of autognosis (self-knowledge) by rehearsing personal coping strategies in exceptional mental situations. As autognostic psychedelic drug use correlates positively with coping and spirituality, it may also act as a protective factor against drug-related problems. Study IV ("Sacramental and Spiritual Use of Hallucinogenic Drugs") is a commentary article arguing that sacramentally and spiritually used psychedelic drugs ('entheogens') are associated with a search of metaphysical insight rather than with a mere need to alter one’s perception. Therefore, ritual and ceremonial use of hallucinogenic drugs deserves its own category in a drug instrumentalization framework: "to facilitate spiritual and religious activities". The thesis utilizes the overarching concept of virtual realism, stating that phenomenal-level consciousness manifests as a world-simulator by which the mind–brain complex experiences its own virtual information processing as subjective reality. Hence, deliberate manipulation of the experience set and setting parameters by psychologically, pharmacologically, and technologically induced hallucinatory ASC can be a naturally integrable and effective method to extend human consciousness. |
| Yhdiste: | kaikki psykedeelit |
| Aihe: | muuttuneet tajunnantilat virtuaalitodellisuuksina |
| Menetelmät: | teoria, ryhmäkoe, verkkokysely, teoria |
| Otoskoko: | 90+667 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ajunta; muuttuneet tajunnantilat; hallusinaatiot; uneliaisuus; hypnoosi; psykedeeliset aineet; subjektiivinen kokemus; virtuaalitodellisuus |
| URL: | https://doi.org/10.13140/RG.2.2.20232.32002 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.10.2022 |