Kysyttyä

Olemme keränneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä psykedeeleihin, psykedeelitutkimukseen ja Psyty ry:n toimintaan liittyen.

Sivulle voi ehdottaa lisäkysymyksiä.

 

 

1. Mitä psykedeelit ovat?

Psykedeeleillä tarkoitetaan joukkoa ensi sijassa keskushermoston toimintaan vaikuttavia aineita, joiden vaikutuksen alaisena koetaan tyypillisesti huomattavia muutoksia tietoisuuden tilassa, ajattelu- ja havainnointitoiminnoissa, tunnemaailmassa ja kehollisessa kokemuksessa.

Psykedeeleiksi laskettavista aineista ei ole olemassa yksiselitteistä rajausta. Tyypillisesti psykedeeleihin kuuluviksi katsotaan vähintäänkin niin kutsutut klassiset psykedeelit, eli tryptamiineihin kuuluvat psilosybiini ja dimetyylitryptamiini eli DMT, lysergihappoihin kuuluva lysergihapon dietyyliamidi eli LSD sekä fenetyyliamiineihin kuuluva meskaliini. Usein psykedeeleihin tai niihin verrattaviin aineisiin lasketaan kuuluviksi myös esimerkiksi vaikutuksiltaan dissosiatiivisemmat salvinoriini A, ibogaiini ja ketamiini, sekä suuri joukko uudempia, synteettisiä aineita. Ensisijaisesti empatogeenisistä vaikutuksistaan tunnettua MDMA:ta tutkitaan myös samankaltaisilla asetelmilla ja käyttötarkoituksilla kuin varsinaisia psykedeelejä, minkä vuoksi myös siihen liittyvä tutkimus kuuluu yhdistyksen kiinnostuksen piiriin.

Psykedeelisiä aineita voidaan kutsua myös hallusinogeeneiksi, tai uskonnollisessa tai hengellisessä yhteydessä käytettynä enteogeeneiksi. Tieteellisessä keskustelussa vakiintunein termi on kuitenkin psykedeeli. [ takaisin ]

 

2. Miksi ja miten psykedeelejä tutkitaan?

Psykedeeleihin liittyvä tieteellinen tutkimus voidaan karkeasti jakaa ainakin neljään alueeseen.

Ensimmäisenä psykedeelien käyttöä ja etenkin niihin liittyviä kulttuurisia, historiallisia ja uskonnollisia merkityksiä tutkitaan muun muassa kansanterveystieteen, sosiologian ja antropologian alueilla.

Toisekseen voidaan puhua psykedeelien ominaisuuksiin, rakenteeseen, vaikutuksiin ja toimintamekanismeihin liittyvästä perustutkimuksesta etenkin kemian ja farmakologian alueilla.

Kolmannessa tutkimussuunnassa psykedeelejä hyödynnetään neurotieteen alueella tietoisuuden tutkimuksessa, esimerkiksi tarkastelemalla niiden aikaansaamia muutoksia aivotoiminnassa aivokuvantamismenetelmin ja vertaamalla tätä subjektiivisiin raportteihin muutoksista tajunnan tilassa.

Neljänneksi voidaan puhua kliinisestä tutkimuksesta, jossa lääketieteen, etenkin psykiatrian, ja kliinisen psykologian alueilla tutkitaan psykedeelien terapeuttista potentiaalia erilaisten ongelmien tai häiriöiden hoidossa.

LSD:n vaikutusten havaitsemista (1943) seuraavina vuosikymmeninä tehtiin paljon tutkimusta, jossa pyrittiin kartoittamaan psykedeelien potentiaalia erilaisiin hoitotarkoituksiin. Vaikka ensimmäiset tutkimukset eivät tutkimusmenetelmiensä osalta täyttäneet nykyisin tieteellisille tutkimuksille asetettuja kriteerejä, ne herättivät paljon psykedeelien mahdollisiin sovelluksiin kohdistuvaa kiinnostusta ja kysymyksiä. Osin poliittisista ja sosiohistoriallisista syistä tutkimukset keskeytyivät 60-70-lukujen taitteessa, mutta 90-luvun puolivälistä eteenpäin kliinistä tutkimusta on jälleen alettu toteuttaa.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat tuottaneet alustavaa näyttöä psykedeelien potentiaalista mm. traumaperäisen stressihäiriön, masennuksen, ahdistuksen ja addiktioiden hoidon apuvälineinä. Jotkin tutkimukset viittaavat siihen, että erityisesti psykedeeliavusteisesta psykoterapiasta voisivat hyötyä sellaisetkin potilaat, joita mitkään muut hoitomuodot eivät ole auttaneet. Ottaen huomioon, kuinka yleisistä ja toimintakykyä merkittävästi heikentävistä ongelmista on kyse, on uusien ja alustavasti lupaavien hoitomuotojen tutkimus perusteltua ja tarpeellista. [ takaisin ]

 

3. Millaista tutkimusaineistoa ja -tuloksia on olemassa?

Aihepiirin tiimoilta on julkaistu tuhansia artikkeleita. Luetteloita aihepiirin julkaisuista on saatavilla mm. MAPSin, OPEN Foundationin, sekä MIND Foundationin sivuilta. Lisäksi esimerkiksi PubMedistä voi tehdä hakuja relevanteilla hakusanoilla. [ takaisin ]

 

4. Miksi psykedeeliavusteista psykoterapiaa ei ole saatavilla tutkimusolosuhteita laajemmin? Milloin psykedeeliavusteista terapiaa voisi olla saatavilla?

Psykedeeleistä ei vielä tiedetä riittävästi. Vaikka psykedeelejä on kuluvalla vuosituhannella alettu tutkia aktiivisesti, ja tiettyjen psykedeelien terapeuttisesta potentiaalista on kasvavaa näyttöä, lääkeaineeksi niitä voidaan hyväksyä vasta, mikäli niitä koskeva tutkimus läpäisee uusilta lääkkeiltä vaaditun kolmivaiheisen prosessin. MDMA- ja psilosybiiniavusteisessa psykoterapiassa ollaan siirrytty tai siirtymässä tutkimuksen kolmanteen vaiheeseen, jossa tutkitaan, toisintuvatko aiempien vaiheiden tutkimustulokset myös laajemmalla otannalla.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on ollut saaduista tuloksista siinä määrin vakuuttunut, että se on antanut MDMA-avusteiselle psykoterapialle traumaperäisen stressihäiriön hoidossa ja psilosybiiniavusteiselle terapialle masennuksen hoidossa läpimurtohoitonimityksen (Breakthrough Therapy Designation). Koronaviruspandemia on hidastanut kliinistä tutkimusta jonkin verran. Keskeinen tutkimustaho MAPS on silti arvioinut, että mikäli kolmannen faasin tulokset ovat linjassa aiempien vaiheiden kanssa, on MDMA-hoidon mahdollista tulla hyväksytyksi lähivuosina. Psilosybiiniavusteisen terapian osalta laajat kansainväliset tutkimukset ovat käynnissä, ja tuloksia on alettu saada vuosien 2022-2023 aikana. [ takaisin ]

 

5. Millaisissa konteksteissa psykedeelien käyttö on tällä hetkellä laillista ja millaisissa taas laitonta ja siten rangaistavaa?

Psykedeelejä on laillista hyödyntää sellaisissa ihmistutkimuksissa, joille on myönnetty lupa psykedeeliseksi luokiteltavan aineen tai aineiden käyttöön. Harvoja erityistapauksia lukuun ottamatta niitä ei kuitenkaan toistaiseksi sallita laajemmassa lääketieteellisessä käytössä.

Lääketieteellisen kontekstin ulkopuolella tietyt maat tai osavaltiot sallivat tiettyjen psykedeelien käytön uskonnollisissa rituaaleissa. Näiden lisäksi psykedeelien käyttö on joissain maissa dekriminalisoitu.

Suomessa valtaosa psykedeeleistä on luokiteltu laittomiksi huumausaineiksi, ja niiden hallussapito ja käyttö on siten laissa kielletty. [ takaisin ]

 

6. Psykedeelejä käytetään myös laillisten kontekstien ulkopuolella, laittomina huumausaineina. Miksi?

Käyttömotiivit vaihtelevat. Osa käyttäjistä kokee psykedeelien välittömät vaikutukset miellyttävinä. Osalle akuutit vaikutukset taas eivät ole aina tai koskaan miellyttäviä, mutta pidempiaikaiset seuraukset koetaan hyödyllisiksi tai muilla tavoin myönteisiksi. Psykedeelien vaikutukset ovat moninaisia, ja eri käyttäjät etsinevät kokemuksesta eri puolia. [ takaisin ]

 

7. Millaisia riskejä psykedeelien käyttöön liittyy?

Psykedeeleihin näkee usein viitattavan verrattain turvallisina aineina, mutta on huomioitava, että psykedeeleiksi luokitellaan monia toisistaan poikkeavia aineita. Eri aineiden riskit ovat erilaisia, ja joihinkin aineista liittyy selvästi suurempia riskejä kuin toisiin. Perustellumpaa onkin arvioida tiettyjen, yksilöityjen psykedeelien turvallisuutta kuin “psykedeelien turvallisuutta” yleisesti. Esimerkiksi LSD ja psilosybiini ovat somaattisesti verrattain turvallisia ja niiden riippuvuuspotentiaali on alhainen, mutta molempien käyttöön liittyy psyykkisten haittavaikutusten riski. Vaikka psykedeelien käyttöön liittyvät riskit ovat yleisemminkin pääosin psyykkisiä, on joillakin psykedeeleillä myös potentiaalisesti vaarallisia somaattisia vaikutuksia.

Riskien toteutumisen suhteen merkittäviä muuttujia ovat käyttäjän mielentila, käyttötarkoitus ja olosuhteet, joissa ainetta käytetään. Hallitussa tutkimusympäristössä ja huolellisesti valikoidussa koehenkilöstössä psykedeelien on hyvin harvoin raportoitu johtaneen merkittäviin haittavaikutuksiin tai pitkäkestoisiin ongelmiin.

Muunlaisessa käytössä riskit ovat suurempia. Psykedeelit voivat aiheuttaa huomattavia muutoksia havainnoinnissa ja ajattelutoiminnoissa, mikä voi johtaa kasvaneeseen tapaturma-alttiuteen. Psykedeelien välittömät vaikutukset saatetaan kokea psyykkisesti ja toisinaan myös psykosomaattisesti erittäin epämiellyttävinä tai muutoin raskaina. Kokemuksen epämiellyttävyys tai raskaus eivät itsessään ole mielenterveysongelmien riskitekijä, ja niiden on joissain tutkimuksissa jopa todettu ennustavan myönteisiä pitkäaikaisvaikutuksia. Erityisesti epäsuotuisassa käyttöympäristössä tai mielentilassa psykedeelien käyttö voi kuitenkin johtaa pidempikestoisiin mielenterveysongelmiin, psyykkisiin traumoihin tai psykoosiin erityisesti niille alttiilla henkilöillä.

Vaikka vakavien psyykkisten haittavaikutusten toteutumista voidaan useimpien kliinisissä tutkimuksissa käytettyjen psykedeelien kohdalla tutkimusnäytön valossa pitää harvinaisina, on niitä käsittelevistä kliinisistä tutkimuksista toistaiseksi poissuljettu henkilöt, joiden on katsottu olevan riskeille erityisen alttiita. Riskitekijöiksi on tutkimuskriteeristössä katsottu muun muassa psykoosisairaudet, kaksisuuntainen mielialahäiriö, epävakaa persoonallisuushäiriö ja voimakas taipumus dissosiaatioon.takaisin ]

 

8. Haluaisin tehdä tutkimustyötä psykedeelien parissa. Miten edetä?

Hyvä lähestymistapa psykedeelejä käsittelevän tutkimuksen tekemiseen on yliopistokoulutuksen hankkiminen joltain tutkimusaiheen kannalta relevantilta alalta. Aihepiirin tutkimusta tehdään esimerkiksi lääketieteen, psykologian, farmakologian, sosiologian ja antropologian aloilla. Vaikka Suomessa tehdyt, aihepiiriä koskevat tieteelliset artikkelit ovatkin toistaiseksi vähälukuisia, on kiinnostus psykedeeliaiheiseen tutkimustyöhön selkeässä kasvussa.

Korkeakouluopiskelijalle luonteva askel kohti psykedeelejä käsittelevää tutkimusta on toteuttaa aiheeseen liittyvä opinnäytetyö, jollaisia Suomessa onkin viime vuosina laadittu enenevissä määrin. Perustutkinnon opinnäytetyön suhteen on paras kysyä mahdollisuudesta psykedeeleihin liittyvään aiheeseen ensin mahdollisen seminaarin ohjaajalta tai kurssin opettajalta. Väitöskirjan ohjaajan, tai tutkimusryhmän löytämiseksi voit ottaa yhteyttä joko suoraan yliopistojen tiedekuntiin tai tutkimusryhmiin, tai tutustua ensin muihin psykedeelitutkimusta tekeviin tai tutkimusta suunnitteleviin henkilöihin. Joka tapauksessa voit luoda kontakteja ja verkostoitua muiden aihepiiristä kiinnostuneiden kanssa myös liittymällä Psytyn jäseneksi, osallistumalla järjestämiimme tapahtumiin tai ottamalla meihin suoraan yhteyttä. Jos olet jo keskustellut oman oppiaineesi/ohjaajasi kanssa, voimme mahdollisesti myös auttaa opinnäytetyön aiheen tai toiseen ohjaajan löytämisessä.

Kansainvälisistä tutkimusryhmistä voit etsiä tietoa esimerkiksi yhdysvaltalaisen psykedeelitutkimusyhdistys MAPSin sivustolta, jolta löytyvään, urapolkuja käsittelevään artikkeliin kannattaa niinikään tutustua. Myös MAPSiin voi ottaa suoraan yhteyttä aihepiiriin liittyvissä kysymyksissä. [ takaisin ]

 

9. Minkä alojen ihmisiä Psytyyn kuuluu?

Psytyn varsinaisiin jäseniin kuuluu erityisesti aihepiirin kannalta relevanttien alojen ammattilaisia ja opiskelijoita, jotka tahtovat aktiivisesti edistää psykedeeleihin liittyvää tutkimusta Suomessa tai kansainvälisesti. Tällä hetkellä varsinaisen jäsenistön yleisimpiä ammattiryhmiä ovat psykologi ja lääkäri. Kannatusjäsenikseen yhdistys ottaa kaikenlaisia psykedeelitutkimuksen edistämistä kannattavia ihmisiä. Jäseneksemme voi liittyä tästä. [ takaisin ]