Ajankohtaisia asioita

Haluatko pysyä kärryillä Psytyn tapahtumista ja muusta toiminnasta?
Liity sähköpostilistallemme!
Opinnäytetyökilpailu 2022–2023 20.02.2024

Psykedeelitutkimusyhdistys järjestää jälleen kilpailun parhaasta psykedeeliaiheisesta opinnäytetyöstä. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna jo neljättä kertaa. Vuorossa tällä kertaa ovat vuosina 2022 ja 2023 valmistuneet työt.

Jos olet laatinut korkeakoulussa vuonna 2022 tai 2023 hyväksytyn, psykedeelejä käsittelevän tai niitä sivuavan akateemisen opinnäytetyön (kandidaatintutkielman, pro gradu -tutkielman, lisensiaatintutkielman, diplomityön tai AMK-lopputyön), voit osallistua kilpailuun lähettämällä työsi osoitteeseen psyty@psyty.fi 28.2.2024 mennessä. Kilpailu on avoin kaikkien tieteenalojen töille. 

Yhdistyksen hallituksen jäsenistä koostuva poikkitieteellinen raati arvioi opinnäytteet ja valitsee niistä parhaan yhdistyksen vuoden 2024 kevätkokoukseen mennessä. Paras opinnäytetyö esitellään Psytyn sivuilla ja somekanavissa, ja tekijä palkitaan 200 euron stipendillä.

Vapaasti levitettävä linkki kilpailuun ja aiemmat opinnäytetyökilpailujemme voittajineen löydät täältä.

Webinaari 6.3.2024: Alex Belser – EMBARK Psychedelic Therapy: a New Open-Source Model 15.02.2024

Monia psykedeeliterapiaa koskevia tutkimuksia on kritisoitu siitä, että hoidon näkökulmasta oleellisia osa-alueita on jätetty liian vähälle huomiolle. Näitä ovat muun muassa haittoja koskeva näyttö ja marginalisoitujen ryhmien tarinat sekä keskeiset terapeuttiset elementit kuten terapeutin ja potilaan välinen suhde, kehollisuus ja hengelliset kokemukset. Keskiviikkona 6. maaliskuuta 2024 klo 18.00 psykologi ja kliininen tutkija Alex Belser esittelee EMBARK-mallin, joka tarjoaa kattavan, eettisen ja inklusiivisen kehyksen, joka on suunniteltu vastaamaan aiempien mallien rajoituksiin.

Edellä mainittujen puutteiden lisäksi monissa psykedeeliterapiamalleissa on turhan rajoittuneet terapeuttiset viitekehykset, ja ne ovat pohjanneet liian voimakkaasti sellaisiin lähestymistapoihin, jotka on kehitetty ilman psykedeelejä toteutettavan terapian tarpeisiin. EMBARK-malli vastaa näihin puutteisiin tarjoamalla transdiagnostisen lähestymistavan, jota voidaan hyödyntää erilaisten yhdisteiden kanssa. Se perustuu neljään kulmakiveen: traumainformoituun, kulttuurillisesti huomioivaan, eettisesti kestävään ja yhteisölliseen hoitoon. Nämä heijastavat uskoa siihen, että tehokas hoito on myös eettistä hoitoa.

EMBARK-akronyymi viittaa kuuteen keskeiseen alueeseen, joita psykedeelikokemuksissa esiintyy: eksistentiaalis-spirituaalinen, läsnäolo (mindfulness), kehotietoisuus (body awareness), affektiivis-kognitiivinen, relationaalinen ja liikevoimaa ylläpitävä (keeping momentum). Masennuksen hoidon osalta puolestaan määritellään kaksitoista terapeuttisen muutoksen mekanismia.

EMBARK-lähestymistavan tehoa kartoitetaan parhaillaan kokeellisesti. Hiljattaisessa kliinisessä kokeessa 79 % osallistujista saavutti kolme viikkoa psilosybiinisession jälkeen täydellisen remission masennuksesta. EMBARK-malli on tarkoitus julkaista kliinisen yhteisön vapaaseen, open source -henkiseen käyttöön, jotta sitä voidaan kehittää ja tarvittaessa mukauttaa erilaisiin tarpeisiin. Näitä ovat esimerkiksi eri psykedeelit (esim. DMT, LSD, MDMA, ketamiini) erilaiset käyttökontekstit (esim. ryhmä- tai pariterapia), eri väestöryhmät (esim. LGBTQIA+-ihmiset) sekä psykedeeliavusteisten hoitojen koulutuksen kehittäminen.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Webinaari on maksuton yhdistyksen vuoden 2024 jäsenmaksun maksaneille, joille lähetämme rekisteröitymislinkin sähköpostitse. Jos haluat suorittaa jäsenmaksun tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta

Alex Belser, PhD, on psykologi ja kliininen tutkija, joka selvittää psykedeeliavusteisten hoitojen tehoa kärsimyksen lievittämisessä. Hän on mukana Yalen yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitetään psilosybiinin tehoa pakko-oireisen häiriön hoidossa. Hänen tuleva kirjansa, EMBARK Psychedelic Therapy for Depression: A New Approach for the Whole Person (Oxford University Press), jonka hän on kirjoittanut yhdessä tri Bill Brennanin kanssa, on kliininen opas psykedeelien kanssa työskentelyyn. Hän nauttii kliinikoiden kouluttamisesta ja on opettanut kymmenessä psykedeelisessä koulutusohjelmassa psilosybiiniä, MDMA:ta, ketamiinia ja DMT:tä hyödyntäviä hoitomuotoja. Belser on ollut perustamassa useita psykedeeleihin liittyviä organisaatioita, joihin lukeutuvat esimerkiksi NYU:n tutkimusryhmä vuonna 2006 sekä Nautilus Sanctuary, joka on voittoa tavoittelematon keskus. Hän toimi myös Adelia Therapeuticsin ja Cybinin kliinisenä johtajana johtaen kliinisiä tiimejä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hänen viimeisin julkaistu kirjansa on Queering Psychedelics: From Oppression to Liberation in Psychedelic Medicine. Hänen työstään ovat kirjoittaneet muun muassa New York Times, Atlantic, The Guardian, Forbes, Rolling Stone, NPR, sekä Michael Pollan kirjassaan How to Change Your Mind. Hän on opiskellut Georgetownissa, Cambridgessa, Columbiassa, NYU:ssa ja Yalen yliopistossa. Belser toimii myös hatha- ja kundalinijoogan opettajana. Lisätietoja osoitteissa http://alexbelser.com ja https://www.centerforbreakthroughs.com

Tutkimus psykedeelikokemusten yleisyydestä psykedeelitutkijoiden keskuudessa 03.02.2024

Teetkö tieteellistä tutkimusta psykedeeleihin liittyen? Osallistu kyselytutkimukseen, jossa kartoitetaan psykedeelisten kokemusten yleisyyttä psykedeelitutkijoiden keskuudessa sekä mahdollisten kokemusten koettuja merkityksiä. Kokemukseen toivotaan vastauksia uravaiheesta riippumatta eri tieteenalojen tutkijoilta, jotka tekevät akateemista tutkimusta psykedeeleistä. Englanninkieliseen kyselyyn vastataan nimettömästi. Vastausaikaa on toukokuun 8. päivään asti. Tietoa tutkimuksesta saa mieluusti levittää eteenpäin.

Tutkimusta tekevät FT Aila Mustamo (Turun yliopisto) ja dosentti Jussi Jylkkä (Åbo Akademi).

Kyselyyn voi osallistua täällä.

Lisätietoja saa tutkijoilta: Aila Mustamo aila.mustamo@utu.fi, Jussi Jylkkä jussi.jylkka@abo.fi.

Webinaari 5.2.2024: Rafael Moliner – How do psychedelics induce neuroplasticity and therapeutic effects? 18.01.2024

Viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet lisävaloa LSD:n ja psilosybiinin käyttöpotentiaaliin masennuksen hoidossa. Vaikka psykedeelit tunnetaan nopeista ja pitkäkestoisista masennuslääkevaikutuksistaan, niiden hallusinogeeniset ominaisuudet riskeineen saattavat rajoittaa niiden kliinistä käyttöä. Psykedeelien terapeuttisia hyötyjä saattaa kuitenkin olla mahdollista hyödyntää erillään niiden hallusinogeenisistä vaikutuksista. Biokemisti ja neurotieteilijä Rafael Moliner käsittelee muun muassa tätä teemaa koskevia tutkimuksiaan maanantaina 5. helmikuuta 2024 klo 18.00 webinaarissamme.

Käytännössä kaikki masennuslääkkeet, mukaan lukien fluoksetiini ja ketamiini, toimivat sitoutumalla TrkB:hen, joka on aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) reseptori. Molinerin taannoisessa, viime vuonna julkaistussa Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että LSD ja psilosiini sitoutuvat TrkB:hen muihin masennuslääkkeisiin verrattuna tuhatkertaisella vahvuudella. Tutkimus tarjoaa lisävahvistusta käsitykselle TrkB:n keskeisestä roolista masennuslääkkeiden vaikutuksissa. Uudet, psykedeelien pohjalta kehitetyt lääkkeet, jotka eivät aktivoi 5-HT2A-reseptoria, näyttäytyvät tämän myötä entistä kiinnostavampana tutkimussuuntana.

Tällaisten lääkkeiden kehittämiseen on useita hyviä syitä. Psykedeelit voivat joskus aiheuttaa HPPD:tä (hallusinogeenien käytöstä johtuvaa aistivääristymien jäännöstilaa) tai psykoottisia reaktioita niille alttiilla väestöryhmillä. Potilaat, joiden perheessä on esiintynyt kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsofreniaa, suljetaan tämän vuoksi johdonmukaisesti pois psykedeelisistä kliinisistä kokeista. Vaikka viime vuosina on alettu käydä kiivasta väittelyä siitä, missä määrin psykedeelien kokemusvaikutukset ovat terapeuttisen potentiaalisen kannalta välttämättömiä, on joka tapauksessa selvää, että tarvitaan matalamman kynnyksen hoitoja tarvitaan tilanteisiin, joihin intensiiviset kokemukset eivät sovellu.

Tapahtuman kesto: luento noin 45 minuuttia, yleisökysymykset noin 30 minuuttia. Tapahtuma on poikkeuksellisesti maksuton kaikille osallistujille – saat osallistumislinkin täytettyäsi tämän rekisteröitymislomakkeen.

Taustatietoa puhujasta: Rafael opiskeli biokemiaa Espanjan Autonomous University of Barcelonassa neurotieteitä Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt väitöskirjatutkimustaan Eero Castrénin laboratoriossa, jossa hän osallistui merkittävään löydökseen, jonka mukaan masennuslääkkeet tuottavat terapeuttiset vaikutuksensa BDNF-reseptori TrkB:n kautta. Taannoisessa tutkimuksessaan Rafaelilla oli johtava rooli monitieteisessä tutkimushankkeessa, joka paljasti terapeuttista potentiaalia omaavien psykedeelien sitoutuvan TrkB:hen huomattavasti masennuslääkkeitä vahvemmin, mikä saattaa selittää niiden poikkeuksellisen nopeita ja pitkäaikaisia vaikutuksia plastisuuteen ja masennuksen hoitoon. Hänen tutkimuksensa on osoittanut myös, että TrkB:n kautta välittyvät terapeuttiset vaikutukset ovat riippumattomia psykedeelien hallusinogeenisista ominaisuuksista, mikä avaa tietä sellaisten uudenlaisten, psykedeelejä turvallisempien terapeuttisten aineiden kehittämiselle, jotka tuottavat psykedeelien nopeat ja pitkäkestoiset masennuslääkevaikutukset ilman hallusinaatioita.

Webinaari 7.12.2023: Charles S. Grob – Psychedelics for Human Suffering: A New Paradigm for the 21st Century? 16.11.2023

Psykedeelien kliininen tutkimus on kulkenut viime vuosisadan puolivälin alkuhämäristään pitkän matkan. Yksi psykedeelitutkimuksen uuden aallon keskeisistä henkilöistä on ollut psykiatri Charles S. Grob, joka on 1990-luvulta alkaen toteuttanut tärkeitä, muun muassa ayahuascaa ja psilosybiiniä koskevia tutkimuksia. Torstaina joulukuun 7. klo 18:00 Grob puhuu Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa psykedeelitutkimuksen historiasta ja nykyhetkestä sekä tutkimusprojektiensa vaikutuksista niin tuleville tutkimuksille kuin psykiatrian ja lääketieteen tulevaisuudellekin. 

Luennolla perehdytään psykedeelejä hyödyntävien ihmiskokeiden historiaan, etnobotaniikkaan ja farmakologiaan. Sekä 50- ja 60-lukujen tutkimuksia että niiden lopettamiseen 70-luvulla johtaneita sosiokulttuurisia tekijöitä tarkastellaan. Lisäksi luodaan yleiskatsaus modernin ajan psykedeelitutkimukseen ja tarkastellaan erityisesti viimeaikaisia tutkimuksia, joissa psilosybiiniä hyödynnetään eksistentiaalisen ahdistuksen ja demoralisaation hoidossa ihmisillä, jotka kärsivät pitkälle edenneestä, henkeä uhkaavasta sairaudesta. 

Näiden tutkimusten implikaatioita tarkastellaan luennolla erityisesti turvallisuuden ja eettisyyden näkökulmasta. Erityisesti keskitytään uuteen monikeskustutkimusprojektiin, jossa psykedeeliavusteista hoitoa sovelletaan palliatiivisen hoidon tukena. 

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Lääketieteen tohtori Charles S. Grob toimii UCLAn lääketieteellisen korkeakoulun psykiatrian ja lastentautiopin professorina sekä Harbor-UCLA:n lääketieteellisen keskuksen lasten ja nuorten psykiatrian osaston johtajana. Hän on työskennellyt opettajana myös Johns Hopkinsin lääketieteellisessä yliopistossa ja Kalifornian Irvinen yliopistossa. Hän on tehnyt kliinistä psykedeelitutkimusta 90-luvun alusta alkaen. Vuosina 2004–2008 hän veti tutkimusryhmää, jonka tutkimus ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin selvitti pitkälle edenneeseen syöpään liittyvän ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa. Hän tutkinut myös MDMA:n vaikutuksia sekä terveillä koehenkilöillä että voimakkaasta sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivillä aikuisilla autisteilla. Lisäksi hän on toteuttanut Brasiliassa sarjan ayahuascaa koskevia tutkimuksia. 

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana Grob on julkaissut useita psykedeelejä koskevia artikkeleita ja kirjojen kappaleita niin lääketieteen kuin psykiatrian kirjallisuuden alueilla, toimittanut kirjan Hallucinogens: A Reader (Putnam/Tarcher, 2002), Roger Walshin kanssa kirjan Higher Wisdom: Eminent Elders Explore the Continuing Impact of Psychedelics (SUNY Press, 2005) sekä hiljattain James Grigsbyn kanssa kirjan Handbook of Medical Hallucinogens (Guilford Press, 2021). Hän on Heffter-tutkimusinstituutin perustajajäsen.

Matthew W. Johnson: Pitfalls of Psychedelic Medicine and Science – webinaaritaltiointi julkaistu 13.10.2023

Suurten psykedeeliannosten aiheuttamien intensiivisten kokemusten on tapana nostaa esiin suuria kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Millainen on todellisuuden luonne? Onko Jumalaa olemassa? Psytyn syyskuussa 2023 järjestämässä webinaarissa Johns Hopkins -tutkimusyliopistolla työskentelevä tri Matthew W. Johnson johdatti kuulijansa pohtimaan vastuullisia lähestymistapoja tällaisten kokemusten ja kysymysten käsittelyyn terapeuttisessa viitekehyksessä.

Psykedeelien uskotaan lisäävän suggestioalttiutta ja tuottavan erittäin henkilökohtaisia ja merkityksellisiä kokemuksia. On vaarallista olettaa, että yleisesti hyväksytyistä kliinisistä ja eettisistä normeista voitaisiin psykedeeliterapian tapauksessa joustaa: Johnsonin mukaan psykedeelien voimakkuus päin vastoin edellyttää tavallistakin voimakkaampaa sitoutumista kliinisiin rajoituksiin ja normeihin.

Johnson painottaa, että potilaan on annettava itse määrittää kokemustensa metafyysisiä merkityksiä – sikäli kuin sellaisia ilmenee. Terapeutin tai tutkijan ei tule tuoda esiin saati sitten tuputtaa metafyysisiä uskomuksiaan – ei edes perenniaalisen filosofian kaltaisia, viattomaksi koettuja viitekehyksiä. Heidän on vältettävä gurun tai uskonnollisen johtajan rooleja ja esitettävä ainoastaan empiiriseen, ammatilliseen asiantuntemukseensa perustuvia näkemyksiä.

Psykedeelien sanotaan usein “laajentavan tietoisuutta”, ja monet tutkijat puhuvat psykedeeleistä “tietoisuuden luonteen” ymmärtämisen apuvälineinä. Johnson kuitenkin peräänkuuluttaa tutkijoilta tarkkuutta “fenomenaalisen tietoisuuden”, “pääsytietoisuuden” ja “minäkuvan” kaltaisten käsitteiden käytössä, ja kehottaa välttämään liioittelua koskien sitä, millaista on tämänhetkinen tieteellinen ymmärrys psykedeelien ja näiden ilmiöiden suhteista. Hänen mukaansa tarvitaan selkeämpää erottelua psykedeelien katalysoimien, fenomenaalisen tietoisuuden luonnetta koskevien oivallusten ja aihepiiriä koskevan objektiivisen tiedon välillä.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme.

Ilmainen yleisötapahtuma Turussa: Mikä on psykedeelistä? Psykedeelitutkimuksen näkymiä Suomessa 09.10.2023

Turun pääkirjastossa järjestetään marraskuun konferenssiamme edeltävällä viikolla, lauantaina 18.11. klo 14–16, kaikille avoin luentotapahtuma “Mikä on psykedeelistä? Psykedeelitutkimuksen näkymiä Suomessa”. Tiedote:

Psykedeeleihin liittyvä tutkimus on saanut jalansijaa myös Suomessa, sillä ensimmäinen kliininen tutkimus alkoholismin psilosybiiniavusteisesta hoidosta on jo käynnissä, ja useita muita tutkimushankkeita on käynnissä tai käynnistymässä. Lupaavat alustavat tulokset kliinisistä kokeista ovat saaneet merkittävää mediahuomiota, ja puhutaan jo jopa “psykedeelihypestä”. Kuitenkin monet psykedeeleihin ja psykedeelisiin kokemuksiin liittyvistä peruskysymyksistä ovat yhä vailla selkeitä vastauksia. Ei ole yksimielisyyttä siitä, mitkä aineet lasketaan “psykedeeleiksi” ja mitkä ovat psykedeelisten kokemusten määrittelevät ominaisuudet. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää monitieteistä lähestymistapaa.

Tilaisuudessa esiintyvät tutkijat:

Filosofi-psykologi, dosentti Jussi Jylkkä, Åbo Akademi
Lääkäri, väitöskirjatutkija Oskari Kantonen, Turun yliopisto
Kirjailija, FT Mika Pekkola, Åbo Akademi
Sosiologi, YTT Aleksi Hupli, Tampereen yliopisto
Kulttuurintutkija, FT Aila Mustamo, Turun yliopisto

Tilaisuuden juontaa Psykedeelitutkimusyhdistyksen yhteisökoordinaattori Tiina Juvonen.

Webinaari 25.10.2023: David Dupuis – Hallucinogens as tools for belief transmission. Social underpinnings and ethical stakes of psychedelic insights 06.10.2023

Psykedeelien käyttö useiden alkuperäiskansojen rituaaleissa viittaa siihen, että ne tukevat sosiaalisten punosten muodostumista, kulttuurin omaksumista ja uskomusten välittämistä. Kun euro-amerikkalaisten yhteiskuntien kiinnostus psykedeeleihin on herännyt uudelleen, tämä psykedeelien ominaisuus on herättänyt kasvavaa mielenkiintoa, ja psykedeelien muihin terapeuttisiin ominaisuuksiin verrattuna sen on katsottu aiemmin jääneen turhan vähälle huomiolle. Näiden yhdisteiden globalisaation näkökulmasta kyseinen ominaisuus kuitenkin herättää myös monitahoisia eettisiä kysymyksiä. Kielteisessä valossa se on näyttäytynyt esimerkiksi, kun kulttien vastaiset liikkeet ja joidenkin Euroopan maiden viranomaiset ovat esittäneet, että psykedeelejä on mahdollista käyttää manipuloinnin välineinä.

Keskiviikkona lokakuun 25. klo 18:00 sosiaaliantropologi David Dupuis, joka toimii yliopistontutkijana Ranskan terveyden ja lääketieteellisen tutkimuksen instituutissa, tarttuu tähän aiheeseen Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämässä webinaarissa.

Vaikka ajatukseen psykedeeleistä mielen manipuloinnin välineinä on kohdistettu tieteellistä kritiikkiä, toistaiseksi ei juurikaan ole kartoitettu vaihtoehtoisia näkökulmia koskien sitä, miten psykedeelit mahdollisesti tukevat kulttuurin omaksumista ja sosiaalisten punosten muodostumista. Poliittisten kysymysten ohella “psykedeeliavusteisen aivopesun” käsitteen paluun voi tulkita liittyvän tähän teemaan. Aivopesun käsite on sekä tieteellisesti että poliittisesti kyseenalainen, mutta miten psykedeelien vaikutuksia uskomuksiin sitten kannattaisi käsitellä?

Dupuis pohtii näitä kysymyksiä Perun Amazonilla toimivassa shamanistisessa keskuksessa kerätyn etnografisen aineiston pohjalta. Hän esittää, että psykedeelien tuottama voimakas suggestioalttius on keskeinen tekijä siinä, miten ne tukevat uskomusten välittämistä eteenpäin, ja pohtii tähän liittyvien havaintojen eettistä merkitystä psykedeelien lääketieteellisen käytön kontekstissa.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Webinaari on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Tohtori David Dupuis toimii yliopistontutkijana Ranskan terveyden ja lääketieteellisen tutkimuksen instituutissa (IRIS/EHESS). Hän työskentelee psykedeelitutkimuksen, mielenterveyden antropologian ja kulttuurisen psykiatrian risteyskohdassa. Tutkijana hän on kiinnostunut ennen kaikkea psykedeelien ja hallusinatoristen kokemusten sosiaalisen aseman muutokseen liittyvistä kysymyksistä. Hän tutkii näiden ilmiöiden kulttuurisia, poliittisia, kliinisia ja eettisiä ulottuvuuksia euro-amerikkalaisissa yhteiskunnissa. Hänen työnsä perustuu Latinalaisessa Amerikassa (Perun Amazon, Meksiko) ja Euroopassa (Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska) vuodesta 2008 saakka toteutettuun etnografiseen kenttätyöhön.

Ruben Laukkonen: Psychedelics, insight, and the pursuit of truth – webinaaritaltiointi julkaistu 03.10.2023

Oivalluksilla on keskeinen rooli psykedeeliavusteisissa terapiaprosesseissa. Oivalluskokemuksista voi olla apua luovuuden, uuden löytämisen ja jopa parantumisen alueilla, mutta ne saattavat myös aiheuttaa harhakuvitelmia tai juurruttaa paikkansapitämättömiä uskomuksia. Neurotieteilijä Ruben Laukkonen piti oivallusten valoisiin ja varjoisiin puoliin paneutuneen webinaariluennon elokuussa 2023.

Laukkonen esittelee luennolla tutkimustuloksiaan, joiden tulkinnassa hän hyödyntää muun muassa aktiivisen päättelyn (active inference) mallia. Mallin avulla hahmotellaan mekanismeja, joilla psykedeelien katalysoimien oivalluksen tunteet voivat myötävaikuttaa uusien uskomusten muodostumiseen ja vahvistumiseen. Parhaimmillaan oivallusten ja löyhtyneiden uskomusten yhdistelmä tukee psykologista joustavuutta ja myönteisiä muutosprosesseja. Lisääntyneeseen joustavuuteen kuitenkin liittyy myös riski siitä, että oivalluksen tunteet vahvistavat paikkansapitämättömiä tai haitallisia uskomuksia tai laukaisevat maanisia tiloja. Luennolla käsitellään erilaisia oivalluksen tyyppejä ja niiden ohjaamista “oikeaan” suuntaan – sekä sitä, miten “oikea” voidaan tällaisessa yhteydessä määritellä.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme.

Onko MDMA-terapia läpimurto PTSD:n hoidolle vai pikemminkin yksi vaihtoehto muiden joukossa? 29.09.2023

Uusimman kolmannen vaiheen kliinisen MDMA-terapiatutkimuksen tulokset on julkaistu. Tulokset ovat lupaavia, ja Yhdysvalloissa onkin jo aloitettu prosessi myyntiluvan saamiseksi. Hyväksyntää voidaan realistisesti odottaa maassa vuoden 2024 aikana, Euroopan alueella ehkäpä muutamaa vuotta myöhemmin.

MDMA-terapia on saanut paljon positiivista julkisuutta, mutta toistaiseksi ei ole ilmeistä, miten se pärjää muita, tehokkaimmiksi todettuja hoitomuotoja vastaan. Tämän selvittämiseksi tarvittaisiin eri hoitomuotoja toisiinsa suoraan vertailevia tutkimuksia. PTSD on kohtalaisen hyvin hoidettavissa oleva häiriö. Suurimpia ongelmia ovat (jollakin tavalla itse traumaan keskittyvään) hoitoon pääsy ja hoidon saavutettavuus. Hoitomuodosta riippumatta helpoin tapa siitä kärsivien auttamiseen olisikin hoidon saatavuuden parantaminen.

Psykologi, tutkijatohtori Samuli Kangaslampi kommentoi uudessa blogijulkaisussamme näitä uusimpia tutkimustuloksia ja MDMA-avusteisen terapian potentiaalia etenkin jo olemassa ja käytössä oleviin hoitoihin verrattuna. Kirjoituksen voi lukea tästä.