HUOM: PUHUJIEN JA LUENTOJEN TIEDOT ON NYT LISÄTTY TÄMÄN SIVUN LOPPUUN!
PSYKEDEELIT MIELENTERVEYSTYÖSSÄ 2025
Tuoreita näkökulmia, kokemusta ja kritiikin aiheita
Koulutus sotealojen ammattilaisille ja opiskelijoille
6.–7.11.2025 klo 8:30–18
Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki)
Liput saatavilla verkkokaupastamme.
Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää marraskuussa Psykedeelit mielenterveystyössä –koulutuksen, joka on suunnattu sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisille ja opiskelijoille. Tapahtuma tarjoaa uusimpaan tutkimukseen ja parhaisiin käytäntöihin pohjautuvaa ymmärrystä psykedeeleistä, psykedeeliavusteisesta terapiasta sekä psykedeelien vaikutusten ammatillisesta kohtaamisesta muissa yhteyksissä.
Kaksipäiväistä, monitieteistä koulutustamme luotsaavat aihepiirin kokeneimmat suomalaiset ammattilaiset, joiden työ- ja koulutustausta on psykologiassa, lääketieteessä, psykoterapiassa, yhteiskunta- ja sosiaalitieteissä, filosofiassa, teologiassa, sosiaalityössä sekä lääketieteellisessä antropologiassa.
Viime vuoden koulutuksen liput myytiin nopeasti loppuun, ja tapahtuman myönteinen vastaanotto osoitti selkeästi, että tällaisille koulutuksille on Suomessa kysyntää. Tämänvuotinen koulutuskokonaisuus tarjoaa aivan uuden ohjelmasisällön. Osallistua siis kannattaa riippumatta siitä, osallistuiko viimevuotiseen koulutukseen!
Paikkoja on rajatusti – jos haluat varmistaa pääseväsi mukaan, kannattaa toimia nopeasti.
Hinnat:
219 € Early bird -tapahtumalippu 31.8 saakka
239 € Tapahtumalippu 1.9. alkaen
Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n jäsenille 20 € alennus.
→ Lippukauppaan ←
Psykedeelitutkimusyhdistyksen jäsenmaksun 2025 maksaneille on lähetetty alennuskoodi. Jos et ole vielä jäsen tai jäsenmaksusi on maksamatta, saat koodin suorittamalla jäsenmaksun verkkokaupassamme.
Hinnat sisältävät kahvin ja pientä naposteltavaa aamu- ja iltapäivällä. Tiedotamme omakustanteisista lounasmahdollisuuksista myöhemmin.
Tällä sivulla: [ Mitä? | Kenelle? | Missä? | Aikataulu | Luennot | Luentojen ja puhujien tarkemmat tiedot ]
Mitä?
Koulutus tarjoaa:
• Tutkimukseen perustuvan yleiskuvan psykedeeleistä ja niitä hyödyntävistä terapiamuodoista
• Kattavan perehdytyksen psykedeelien vaikutusten laajaan kirjoon, kattaen niin fysiologiset, kognitiiviset, emotionaaliset kuin henkiset ja uskonnollisten teemojen alueille ulottuvat vaikutukset
• Ymmärrystä siitä, millaisin tavoin psykedeelit eroavat muista psykoaktiivisista aineista (ja toisistaan)
• Näkökulmia psykedeeliavusteisten hoitojen integroimisesta nykyiseen hoitojärjestelmään
• Pohdintaa siitä, millaisin tavoin psykedeelien vaikutukset haastavat mielenterveystyön vakiintuneita käytänteitä ja lähestymistapoja
• Katsauksen koulutuspolkuihin, joiden kautta voi kehittää psykedeeliterapeuttien ja muiden alalla toimivien ammattilaisten työssään tarvitsemia valmiuksia ja taitoja
• Eettisiä ja käytännöllisiä näkökulmia psykedeelien omaehtoisen käytön yleistymiseen
• Ajatuksia siitä, keille MDMA:ta, psilosybiiniä, ketamiinia ja vastaavia yhdisteitä hyödyntävät hoitomuodot mahdollisesti sopivat tai eivät sovi
• Lähestymistapoja sellaisen asiakkaan viisaaseen kohtaamiseen, joka on käyttänyt tai harkitsee psykedeelien käyttöä ja toivoo apua kokemustensa reflektointiin tai käsittelyyn
• Tietoa psykedeelien riskeistä ja haitoista sekä siitä, miten ammattilaisena voi tukea ihmisiä haastavien psykedeelikokemusten keskellä ja niiden pitkäaikaisten vaikutusten äärellä
• Välineitä psykedeeleihin liittyvän hypen ja innostuksen kriittiseen tarkasteluun
• Kantapään kautta syntynyttä, hyviä ja huonoja käytäntöjä koskevaa ymmärrystä, joka pohjaa työhön terapeuttina psykedeeliterapiatutkimuksissa
Luentojen ohella koulutus sisältää yleisö- ja pienryhmäkeskusteluja. Näiden puitteissa on mahdollisuus keskustella koulutuksessa käsitellyistä teemoista ja laajemminkin pohtia yhdessä tilanteita, joita ammattilaiselle saattaa psykedeeleihin liittyen tulla vastaan.
Julkaisemme koulutuksen tarkemman ohjelman myöhemmin.
Kenelle?
Suomenkielinen koulutuksemme on tarkoitettu kaikille sotealojen ammattilaisille (kattaen niin asiakas- kuin tutkimustyötä tekevät) ja opiskelijoille, jotka haluavat kartuttaa psykedeeleihin liittyvää ymmärrystään. Kohdistui kiinnostuksesi sitten psykedeeliavusteisiin terapiamuotoihin, psykedeelejä koskevan ammattitaidon kartuttamiseen muissa mielenterveystyön konteksteissa tai yleiseen aihetta ja siihen liittyviä ilmiöitä koskevan ymmärryksen kartuttamiseen, olet tervetullut mukaan.
Tiedon ohella koulutuksen yksi keskeinen elementti on verkostoituminen. Koulutus tarjoaa otollisen mahdollisuuden tutustua aihepiiristä kiinnostuneiden moniammatilliseen, vakaasti kasvavaan verkostoon, joka kattaa niin tutkijoita, käytännön asiakastyötä tekeviä ammattilaisia kuin opiskelijoitakin. Osallistumalla koulutukseen olet mukana edesauttamassa tutkimustietoon ja parhaisiin käytäntöihin perustuvan ymmärryksen syventämistä – ja kenties myös muovaamassa sitä, millaiseksi suomalaisten instituutioiden, mielenterveystyön kentän ja psykedeelien suhde pidemmällä aikajänteellä muodostuu.
Missä?
Tapahtumapaikkana toimii Tieteiden talo Helsingissä osoitteessa Kirkkokatu 6. Koulutuksen tilat ovat esteettömiä, ja niihin pääsee hissillä. Pyydämme kuitenkin ilmoittamaan meille esteettömän kulun tarpeesta etukäteen.
Aikataulu
Ovet avataan kumpanakin päivänä klo 8:00, ja ohjelmaosuus käynnistyy klo 8:30. Virallinen ohjelma päättyy viimeistään klo 18. Ohjelmaan on varattu lounas- ja kahvitauot sekä useita lyhyempiä taukoja.
Perjantaina 7.11. järjestämme virallisen ohjelman jälkeen vielä jatkotapahtuman, joka on tarkoitettu koulutukseen osallistuneiden vapaamuotoiseen tutustumiseen, verkostoitumiseen sekä ymmärryksen ja ideoiden jakamiseen. Jatkotapahtumasta kiinnostuneiden kannattaa täten varata jälkimmäisen päivän illalle kunnolla aikaa; tiedotamme paikasta ja muista yksityiskohdista myöhemmin.
Luennot:
• Samuli Kangaslampi (PsT): Yleiskatsaus psykedeeliterapiatutkimuksen nykytilaan
• Aleksi Hupli (YTT): Päihteitä, lääkkeitä, huumeita, tajusteita?
• Jani Kajanoja (LT): Psykedeelit – lääke mihin?
• Anssi Pitkänen (FM, psykologian väitöskirjatutkija): Kauneutta ja kauhua: psykedeelikokemusten kirjo
• Ville Huuskonen (PsM, TM): Psykedeelikokemusten hengellisten ulottuvuuksien kohtaaminen
• Reidar Nervander (PsM): Millaisiin tarpeisiin MDMA-terapia vastaa?
• Maarit Lehtinen (VTT, PsM): Psykedeeliterapiaa – kenelle ja milloin?
• Iikka Yli-Kyyny (PsM) ja Hannu Loimo (sosionomi): Vaikeat psykedeelikokemukset
• Jussi Jylkkä (PsT, FT): Lohdullisia harhoja vai elämää muuttavia oivalluksia? Psykedeeliset oivalluskokemukset ja uskomusmuutokset
• Patrick Zilliacus (PsM) ja Heikki Vanhanen (PsM): Hitit ja hudit – mitä olemme oppineet psykedeeliterapeutteina
• Riikka Ajantaival (PsM) ja Ville Salmensuu (EL, PsK): Polkuja psykedeeliterapeutiksi
Koulutuksen juontajana toimii psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Oskari Ventilä.
Luentojen ja puhujien tarkemmat tiedot
Samuli Kangaslampi (PsT): Yleiskatsaus psykedeeliterapiatutkimuksen nykytilaan
Mitä psykedeeliavusteisen terapian vaikuttavuudesta ja soveltuvista käyttökohteista voidaan tutkimusnäytön pohjalta sanoa? Kuinka vakuuttavaa ja käytäntöön sovellettavaa tieto on? Entä millaisia tutkimuksia on käynnissä, ja mitä vielä tarvittaisiin, jotta psykedeeliavusteisista terapioista voisi tulla hyväksyttyjä hoitomuotoja maailmalla tai Suomessa? Puheenvuoro tarjoaa kokonaiskatsauksen psykedeeliavusteiseen terapiaan liittyvän tieteellisen tutkimuksen tilaan ja tämänhetkiseen näytön asteeseen.
Samuli Kangaslampi on psykologian tohtori, joka työskentelee kliinisen psykologian yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Samuli on Suomen psykotraumayhdistyksen puheenjohtaja ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja. Psykedeeleihin liittyvää tutkimusta hän on seurannut tiiviisti 15 vuotta ja toteuttanut itse viisi vuotta.
Aleksi Hupli (YTT): Päihteitä, lääkkeitä, huumeita, tajusteita?
Yhteiskuntatieteiden tohtori Aleksi Hupli käy läpi psykeedelisten aineiden historiaa ja niihin liittyvää käsitteistöä. Esityksessä pohditaan muun muassa, miten eri käsitteet muokkaavat ymmärrystämme aineiden mahdollisista hyödyistä ja haitoista sekä sitä, mitkä aineet ylipäänsä luokitellaan psykedeeleiksi. Lopuksi tarkastellaan näkökulmaa, jonka mukaan psykedeelit ja muut tajuntaan vaikuttavat aineet voidaan nähdä ihmiskunnan pitkään käyttäminä teknologioina, joiden turvallinen, tehokas ja eettisesti kestävä käyttö edellyttää nykypäivänä niin farmakologisten kuin ei-farmakologisten tekijöiden huomioimista.
Aleksi Huplilla on maisterin tutkinnot sosiologiasta (Helsingin yliopisto, 2014) ja lääketieteellisestä antropologiasta (Amsterdamin yliopisto, 2013), ja hän väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2021. Huplin väitöskirjatutkimus keskittyi kognitiota tehostavien aineiden hyötykäyttöön opiskelijoiden parissa, psykedeelien mikroannosteluun ja lääkekannabikseen. Väitöskirjaan perustuva tietokirja (Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö, Siltala 2024) voitti Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tietokirja 2024 -palkinnon. Tällä hetkellä hän työskentelee apurahatutkijana professori Atte Oksasen johtamassa Emerging Technologies Labissa Tampereen yliopistolla. Hupli oli myös mukana koordinoimassa yhtä kliinisistä tutkimuskeskuksista monikeskustutkimuksessa, jossa tutkittiin psilosybiiniavusteista terapiaa alkoholismin hoidossa. Lisäksi hän on Euroopan komission alaisen Civil Society Forum on Drugs -kansalaisyhteiskuntafoorumin asiantuntijaryhmän jäsen sekä Humaania päihdepolitiikkaa ry:n hallituksen jäsen.
Jani Kajanoja (LT): Psykedeelit – lääke mihin?
Psykiatrinen lääkehoito on perinteisesti nojannut teoreettiseen viitekehykseen, jonka mukaan lääke vaikuttaa tietyn psykiatrisen häiriön oireisiin korjaamalla sen aiheuttamaa häiriötilaa tai epätasapainoa aivotoiminnassa. Vaikka tällainen viitekehys on saanut paljon kritiikkiä, lääketutkimusta – mukaan lukien psykedeelitutkimusta – tehdään edelleen diagnoosikeskeisesti, keskittyen yhden psykiatriseen häiriöön liittyvien oireiden lievittämiseen.
Psykedeelit kuitenkin monella tapaa haastavat perinteistä lääketieteellistä mallia mielenterveyden hoidossa. Toisin kuin monet muut lääkkeet, ne eivät lievitä psykiatrisia oireita vaan epästabiloivat mielen rakenteita mahdollistaen muutoksen ajatus-, tunne- ja käytösmalleissa. Tällainen toimintamekanismi sisältää hoidon suhteen uudenlaisia mahdollisuuksia ja riskejä. Psykedeelien kokemukselliset vaikutukset myös johdattavat lääketieteen rajojen ulkopuolelle – kysymyksiin itseyden luonteesta, etiikasta ja moraalista sekä psyykkisen kärsimyksen luonteesta.
Jani Kajanoja on psykiatriaan erikoistuva lääkäri, psykoterapeuttikoulutettava (Gestalt), lääketieteen tohtori ja tutkija Turun yliopistossa. Hän toimi yhtenä A-klinikan tutkijoista Suomessa toteutetussa psilosybiinitutkimuksessa.
Anssi Pitkänen (FM, psykologian väitöskirjatutkija): Kauneutta ja kauhua: psykedeelikokemusten kirjo
Psykedeelit tunnetaan voimakkaista vaikutuksistaan havaintoprosesseihin, affekteihin sekä kognitiivisiin toimintoihin. Alan kliinisessä kirjallisuudessa on viime vuonna painotettu psykedeelien tuottamia, hyvin merkityksellisiä kokemuksia – esimerkiksi lisääntyvää yhteyden tunnetta itseen, muihin ja maailmaan. Myös eksistentiaalisesti tai uskonnollisesti merkittäviä kokemuksia kuvataan. Näistä ehkäpä tunnetuimpia ovat psykedeelien laukaisemat mystiset kokemukset. Toisaalta psykedeelikokemuksiin voi kuulua myös voimakasta pelkoa ja ahdistusta, ja myönteisinäkin koetuissa sessioissa ilmenee usein haastavia jaksoja.
Kokemusten kirjo on hämmästyttävän laaja: Psykedeelien vaikutukset voivat tukea haluttuja muutoksia tai venyttää maailmankuvaa perin outoihin suuntiin – joskus molempia yhtä aikaa. Ihmiset raportoivat kohdanneensa kokemusten aikana myös entiteettejä tai henkiolentoja, eikä aina ole selvää, miten näihin olisi viisasta suhtautua. Välittömien vaikutuksensa lisäksi psykedeelit voivat käynnistää pitkäkestoisia muutosprosesseja, joiden laatu ja suunta riippuvat sekä yksilön ominaisuuksista että kontekstin tarjoamasta tuesta.
Anssi Pitkänen on psykologian väitöskirjatutkija Åbo Akademin yliopistossa. Hän tutkii psykedeelien transformatiivisia vaikutuksia biologian filosofian, enaktivistisen kognitiotieteen sekä systeemiteorian näkökulmasta.
Ville Huuskonen (PsM, TM): Psykedeelikokemusten hengellisten ulottuvuuksien kohtaaminen
Psykedeelikokemusten tavanomaista sisältöä ovat voimakkaat yhteyden ja merkityksen kokemukset, sisäisen ja ulkoisen maailman rajojen hälventyminen sekä mielikuvat ja aistimukset, jotka tuntuvat tuovan viestejä jostain arkitodellisuuden tuolta puolen. Psykedeelien valtavirtaistumisen myötä lähestulkoon kuka vain voi yhtäkkiä halutessaan – tai vahingossa – kokea mystisen kokemuksen. Suora kokemuksellisuus haastaa perinteiset uskonnolliset ja tieteellis-rationaaliset katsontatavat. Millaisen suhteen ammattilaisena, lähimmäisenä, tai itse kokijana, muodostan sellaiseen kokemustodellisuuteen, joka rikkoo tavanomaisen uskonnollisuuden ja totutun rationaalisen maailmankatsomuksen rajoja, ja jossa merkityksen intensiivisyys koettelee psyyken kantokykyä?
Ville Huuskonen on psykologi, teologian maisteri ja Gestalt-psykoterapiakoulutettava, joka toimii aktiivina Psykedeelisen sivistyksen liitto ry:ssä ja Hoivakotilo ry:ssä. Hänen yhdistävänä mielenkiinnon kohteenaan teologian, terapiakoulutuksen ja tajunnan tasojen tutkimisen välillä on ollut ymmärtää, mikä ihmistä vie kohti eheyttä, yhteyttä ja mielekkyyttä.
Reidar Nervander (PsM): Millaisiin tarpeisiin MDMA-terapia vastaa?
Psykologi Reidar Nervander (PsM) on perehtynyt vaikeasti oireileviin psykiatrisiin sairauksiin, trauman hoitoon ja psykedeeliavusteisten hoitomuotojen mahdollisuuksiin psykiatristen sairauksien hoidossa. Puheenvuorossaan hän kertoo tieteelliseen tutkimukseen ja omaan kokemukseensa pohjautuen niistä tarpeista, joihin MDMA-terapialla voisi olla mahdollista vastata.
Reidar Nervander (PsM) on työskennellyt useamman vuoden Helsingissä aikuispsykiatrian alalla, jossa hän on saanut laajan kokemuksen erilaisten vaikeiden psykiatristen häiriöiden hoitamisesta. Työssään Nervander kohtaa päivittäin potilaita, joiden oirekuva vastaa tämän hetken psykedeelitutkimuksissa mukana olevien potilaiden vaikeusastetta ja oirekuvaa. Hän on suorittanut MAPS-organisaation MDMA-avusteisen terapian koulutuksen teoriaosuuden. Viime vuonna hän oli mukana järjestämässä tämän koulutuksen edeltäjää, joka oli Suomen ensimmäinen, soteammattilaisille rajattu psykedeeliaiheinen koulutus.
Maarit Lehtinen (VTT, PsM): Psykedeeliterapiaa — kenelle ja milloin?
Kenelle psykedeeliterapia sopii? Tiedämmekö tästä riittävästi? Monet liian riskialttiiksi tai muutoin epäsopiviksi arvioidut potilaat on tähän mennessä rajattu psykedeeliterapiatutkimusten ulkopuolelle. Tämä kenties mahdollistaa tutkimusten turvallisemman toteuttamisen ja selkeälinjaisemmat tutkimustulokset, mutta entä jos juuri tällaisilla potilailla olisi mahdollisuus saada psykedeeliterapiasta suurinta hyötyä? Entä vastaavatko nykyiset potilasvalintakriteerit siihen, kenelle psykedeeliterapia on turvallista? Onko hoidon turvallisuus yksiselitteinen vaatimus, ja mitä psykedeeliterapian turvallisuus varsinaisesti tarkoittaa?
Luennolla pohditaan psykedeeliterapian kompleksisuutta ja sitä, missä tilanteissa ja millaisille potilaille se voi olla toimiva ja oikea-aikainen hoitomuoto. Luvassa on enemmän kysymyksiä kuin valmiita vastauksia. Maarit jakaa luennolla myös kokemuksensa Hollannissa järjestetyltä lailliselta psykedeeliretriitiltä, jota hän kuvaa yhdeksi elämänsä rankimmista kokemuksista.
Maarit Lehtinen (PsM, VTT) työskentelee tällä hetkellä psykologina yksityisvastaanotolla, mutta hänellä on myös monipuolista kokemusta psykologin työstä julkisella sektorilla, niin psykiatrisen osasto- ja avohoidon kuin perusterveydenhuollonkin parissa. Maarit on erityisen kiinnostunut kehollisista lähestymistavoista: hän on suorittanut psykofyysisen psykoterapian perusopinnot sekä TRE-ohjaajan pätevyyden (Trauma and Tension Release Exercises). Sosiaalitieteellisessä väitöskirjassaan hän tarkasteli asiakkaiden ja ammattilaisten välistä dialogia psykiatrisessa arviointihaastattelussa. Maarit on saanut koulutusta psilosybiiniavusteiseen terapiaan COMPASS Pathwaysin ja Fluencen ohjelmissa. Hän on toiminut terapeuttina suomalaisessa tutkimuksessa, jossa arvioitiin psilosybiiniavusteisen terapian tehokkuutta alkoholin ongelmakäytön hoidossa.
Iikka Yli-Kyyny (PsM) ja Hannu Loimo (sosionomi): Vaikeat psykedeelikokemukset
Psykedeelien vaikutuksista puhuttaessa painotetaan usein kokemusten mystisiä, avaavia ja parantavia aspekteja. Psykedeelien vaikutuksiin lukeutuu kuitenkin myös hyvin epämiellyttävinä, ahdistavina tai jopa järkyttävinä kuvattuja kokemuksia. Joskus nämä kokemuslaadut ovat keskeinen osa paranemisen prosesseja.
Miten tällaisiin kokemuksiin olisi viisasta orientoitua? Miten ihmistä voi tukea hetkissä, joissa kokemussisällön intensiivisyys hyökyy yli käsittelykyvyn? Millaiset lähestymistavat tai periaatteet voivat olla hyödyksi ja millaiset puolestaan haitaksi? Tämä on yleisöä osallistava, dialoginen luento, jonka tarjoilevat psykologi Iikka Yli-Kyyny ja sosionomi Hannu Loimo.
Iikka Yli-Kyyny (PsM) työskentelee psykologina HUS:ssa ja kouluttautuu psykoterapeutiksi suuntauksenaan hahmopsykoterapia. Iikka on kouluttautunut psilosybiiniavusteiseen terapiaan COMPASS Pathways- ja Fluence-yhtiöiden ohjelmissa sekä MDMA-avusteiseen terapiaan MAPSin ohjelmassa. Hän toimi terapeuttina suomalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkitiin psilosybiinin käyttöä alkoholiriippuvuuden hoidossa osana Clairvoyant Therapeuticsin kansainvälistä kliinistä tutkimusta.
Hannu Loimo (sosionomi) on ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Hän on työskennellyt vuosia kriisivastaanotolla ja kohdannut sekä työssään että vapaaehtoistoiminnassa runsaasti psykedeeleihin liittyviä kriisitilanteita. Hannu on suorittanut COMPASS Pathways -yhtiön koulutuksen psilosybiiniavusteisessa terapiatutkimuksessa työskentelyyn. Hän on myös ohjannut psykedeelikokemusten käsittelyyn keskittyvää vertaistukiryhmää.
Jussi Jylkkä (PsT, FT): Lohdullisia harhoja vai elämää muuttavia oivalluksia? Psykedeeliset oivalluskokemukset ja uskomusmuutokset
Oivallus on kokemus, jossa henkilö näkee jonkin asian totena. Psykedeelit voivat tuottaa karkeasti kahden tyyppisiä oivalluksia, psykologisia ja filosofisia, ja molemmat näistä selittävät psykedeelien hyvinvointivaikutuksia. Psykologiset oivallukset koskevat esimerkiksi omaa elämää, käytösmalleja, tunteita ja arvoja, ja ovat samankaltaisia kuin perinteisessä psykoterapiassa. Filosofiset oivallukset voivat puolestaan koskea esimerkiksi todellisuuden tai tietoisuuden perimmäistä luonnetta, elämän ja kuoleman merkitystä ja tarkoitusta, tai inhimillisen tiedon rajoja. Niihin voi myös liittyä ”ontologinen shokki”, jossa henkilön todellisuuskäsitys mullistuu perustavasti, ja ne voivat muuttaa kokijansa maailmankuvaa esimerkiksi kohti ajatusta, että todellisuus on pohjimmiltaan henkistä eikä fyysistä.
Tällaiset voimakkaat ja äkilliset oivallukset ja maailmankuvamuutokset ovat tyypillisiä nimenomaan psykedeeliavusteisille terapiamuodoille, ja niiden käsittely voi olla auttajalle haastavaa. Filosofit ovat myös esittäneet, että “henkiset” oivallukset ja uskomukset ovat virheellisiä tai ”lohdullisia harhoja”, ja psykedeeleihin toki liittyy myös kyseenalaisia oivalluksia. Miten asiakastyötä tekevän ammattilaisen tulisi kohdata asiakkaan oivalluksia ja suhtautua niiden oletettuun totuuteen tai virheellisyyteen? Voisiko ”ontologista shokkia” käsitellä esimerkiksi filosofisen konsultaation keinoin?
Jussi Jylkkä on psykologian ja filosofian tutkija, joka on tutkinut psykedeeleihin liittyviä oivalluskokemuksia ja maailmankuvamuutoksia Koneen säätiön rahoittamassa kolmivuotisessa hankkeessa. Lisäksi hän on tutkinut kannabiksen lääkinnällistä käyttöä, psykedeelitutkijoiden omia psykedeelikokemuksia sekä laajaa kirjoa mielenfilosofian ja kognitiivisen psykologian aiheita. Jylkkä työskentelee Åbo Akademin psykologian laitoksella.
Heikki Vanhanen (PsM) ja Patrick Zilliacus (PsM): Hitit ja hudit – mitä olemme oppineet psykedeeliterapeutteina
Millä tavalla psykedeeliavusteinen terapia suhteutuu eri psykoterapiasuuntauksiin? Mitä työkaluja voimme ammentaa keskusteluterapiasta – ja mistä joudumme opettelemaan pois? Mikä on interventioiden paikka tämän hoitomuodon sisällä?
Heikki Vanhasen ja Patrick Zilliacuksen luennolla valotetaan psykedeeliavusteisten terapiamallien viitekehyksellisiä juuria. Luennolla tarkastellaan psykedeeliavusteisen terapian erityispiirteitä ja kytköksiä muun muassa humanistiseen psykologiaan ja kolmannen aallon kognitiivisiin terapioihin. Teorian tueksi Zilliacus ja Vanhanen jakavat omia kokemuksiaan psykedeeliavusteisesta terapiatyöstä. He kertaavat erheitään ja onnistumisiaan sekä matkan varrella kiteytyneitä oivalluksia ja toimivia käytäntöjä. Esimerkkien kautta Zilliacus ja Vanhanen pyrkivät antamaan kattavan kuvan muuntuneiden tietoisuudentilojen kanssa työskentelemisestä kliinisen terapiakehyksen sisällä.
Heikki Vanhanen on lyhytterapioihin ja psykedeeliavusteiseen terapiaan suuntautunut psykologi. Hän työskentelee fasilitoijana Hollantilaisen Magnolia-lääkäriaseman psilosybiiniohjelmissa sekä lyhytterapian parissa Pihlajalinnalla. Heikki työskenteli terapeuttina suomalaisessa psilosybiinitutkimuksessa 2023–2024. Tutkimuksessa selvitettiin psilosybiinin käyttöä alkoholiriippuvuuden hoidossa. Heikki on opiskellut sekä psilosybiini- että MDMA-avusteista terapiaa. Lisäksi hän on perehtynyt kehollisiin menetelmiin mm. tanssin ja somatiikan koulutusten kautta.
Patrick Zilliacus on työterveyspsykologi ja erikoistunut psykedeeliavusteiseen terapiaan. Hän työskentelee työterveyskentällä ja psilosybiiniohjelmien fasilitoijana Hollantilaisella Magnolia-lääkäriasemalla. Patrick työskenteli terapeuttina suomalaisessa psilosybiinitutkimuksessa 2023–2024. Tutkimuksessa selvitettiin psilosybiinin käyttöä alkoholiriippuvuuden hoidossa. Patrick on opiskellut sekä psilosybiini- että MDMA-avusteista terapiaa ja perehtynyt erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapiaan.
Riikka Ajantaival (PsM) ja Ville Salmensuu (EL, PsK): Polkuja psykedeeliterapeutiksi
Millainen koulutus- ja osaamispohja mahdollistaa psykedeeliterapeutiksi kehittymisen ja pääsyn? Millaisia kohdennettuja koulutusvaihtoehtoja on tarjolla? Mitä psykedeeliterapeutiksi haluavan kannattaa huomioida?
Psykologi Riikka Ajantaipaleella ja erikoislääkäri Ville Salmensuulla on kokemusta useista psykedeeliterapeuttien koulutusohjelmista ja työskentelystä psilosybiiniavusteiseen terapiaan liittyvissä tutkimuksissa. He kertovat luennollaan poluistaan psykedeeliterapian pariin ja käymiensä koulutusten sisällöstä. Lisäksi he keskustelevat siitä, miten myös ennen koulutusta tai sen aikana voi kehittää tarvittavia taitoja ja parantaa mahdollisuuksiaan päästä tekemään töitä psykedeelien parissa, esimerkiksi terapiatutkimuksessa.
Riikka Ajantaival (PsM, psykologi) on työskennellyt kansainvälistä psilosybiiniterapiatutkimusta tekevän COMPASS Pathways -yhtiön koulutustiimissä sekä terapeuttina Lontoon King’s Collegen terveiden koehenkilöiden psilosybiinitutkimuksessa. Lisäksi hän on osallistunut MAPS:in järjestämään MDMA-terapeuttikoulutukseen sekä ollut perustamassa Suomen Psykedeelitutkimusyhdistys ry:tä.
Ville Salmensuu (akuuttilääketieteen erikoislääkäri, PsK) on suorittanut saksalaisen MIND Foundationin psykedeeliterapiakoulutuksen ja toiminut terapeuttina Clairvoyantin psilosybiiniavusteisessa hoitotutkimuksessa, joka keskittyi alkoholiriippuvuuteen. Ville on ollut perustamassa Liminaali Oy:n klinikkaa, joka tarjoaa ketamiiniavusteista psykedeeliterapeuttista hoitoa vaikeahoitoisesta masennuksesta kärsiville.
Koulutuksen juontaja: Oskari Ventilä (EL)
Oskari Ventilä on psykiatrian erikoislääkäri, joka työskentelee tällä hetkellä psykoterapeuttina oman yrityksensä kautta. Hänellä on päihdelääketieteen ja psykoterapian erityispätevyydet sekä 200 tunnin lisäkoulutus psykedeeliavusteisista psykoterapioista (IPI – Psychedelic-assisted therapy training program). Oskari on julkaissut ja luennoinut psykedeeliterapioista sekä osallistunut Suomen ensimmäiseen kliiniseen psykedeelitutkimukseen tutkimusterapeuttina (psilosybiiniavusteinen terapia alkoholiriippuvuuden hoidossa).