Ajankohtaisia asioita

 ​
Haluatko pysyä kärryillä Psytyn tapahtumista ja muusta toiminnasta?
Liity sähköpostilistallemme!
 ​

• • • • •

Ilmainen yleisötapahtuma Turussa: Mikä on psykedeelistä? Psykedeelitutkimuksen näkymiä Suomessa 09.10.2023

Turun pääkirjastossa järjestetään marraskuun konferenssiamme edeltävällä viikolla, lauantaina 18.11. klo 14–16, kaikille avoin luentotapahtuma “Mikä on psykedeelistä? Psykedeelitutkimuksen näkymiä Suomessa”. Tiedote:

Psykedeeleihin liittyvä tutkimus on saanut jalansijaa myös Suomessa, sillä ensimmäinen kliininen tutkimus alkoholismin psilosybiiniavusteisesta hoidosta on jo käynnissä, ja useita muita tutkimushankkeita on käynnissä tai käynnistymässä. Lupaavat alustavat tulokset kliinisistä kokeista ovat saaneet merkittävää mediahuomiota, ja puhutaan jo jopa “psykedeelihypestä”. Kuitenkin monet psykedeeleihin ja psykedeelisiin kokemuksiin liittyvistä peruskysymyksistä ovat yhä vailla selkeitä vastauksia. Ei ole yksimielisyyttä siitä, mitkä aineet lasketaan “psykedeeleiksi” ja mitkä ovat psykedeelisten kokemusten määrittelevät ominaisuudet. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää monitieteistä lähestymistapaa.

Tilaisuudessa esiintyvät tutkijat:

Filosofi-psykologi, dosentti Jussi Jylkkä, Åbo Akademi
Lääkäri, väitöskirjatutkija Oskari Kantonen, Turun yliopisto
Kirjailija, FT Mika Pekkola, Åbo Akademi
Sosiologi, YTT Aleksi Hupli, Tampereen yliopisto
Kulttuurintutkija, FT Aila Mustamo, Turun yliopisto

Tilaisuuden juontaa Psykedeelitutkimusyhdistyksen yhteisökoordinaattori Tiina Juvonen.

Webinaari 25.10.2023: David Dupuis – Hallucinogens as tools for belief transmission. Social underpinnings and ethical stakes of psychedelic insights 06.10.2023

Psykedeelien käyttö useiden alkuperäiskansojen rituaaleissa viittaa siihen, että ne tukevat sosiaalisten punosten muodostumista, kulttuurin omaksumista ja uskomusten välittämistä. Kun euro-amerikkalaisten yhteiskuntien kiinnostus psykedeeleihin on herännyt uudelleen, tämä psykedeelien ominaisuus on herättänyt kasvavaa mielenkiintoa, ja psykedeelien muihin terapeuttisiin ominaisuuksiin verrattuna sen on katsottu aiemmin jääneen turhan vähälle huomiolle. Näiden yhdisteiden globalisaation näkökulmasta kyseinen ominaisuus kuitenkin herättää myös monitahoisia eettisiä kysymyksiä. Kielteisessä valossa se on näyttäytynyt esimerkiksi, kun kulttien vastaiset liikkeet ja joidenkin Euroopan maiden viranomaiset ovat esittäneet, että psykedeelejä on mahdollista käyttää manipuloinnin välineinä.

Keskiviikkona lokakuun 25. klo 18:00 sosiaaliantropologi David Dupuis, joka toimii yliopistontutkijana Ranskan terveyden ja lääketieteellisen tutkimuksen instituutissa, tarttuu tähän aiheeseen Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämässä webinaarissa.

Vaikka ajatukseen psykedeeleistä mielen manipuloinnin välineinä on kohdistettu tieteellistä kritiikkiä, toistaiseksi ei juurikaan ole kartoitettu vaihtoehtoisia näkökulmia koskien sitä, miten psykedeelit mahdollisesti tukevat kulttuurin omaksumista ja sosiaalisten punosten muodostumista. Poliittisten kysymysten ohella “psykedeeliavusteisen aivopesun” käsitteen paluun voi tulkita liittyvän tähän teemaan. Aivopesun käsite on sekä tieteellisesti että poliittisesti kyseenalainen, mutta miten psykedeelien vaikutuksia uskomuksiin sitten kannattaisi käsitellä?

Dupuis pohtii näitä kysymyksiä Perun Amazonilla toimivassa shamanistisessa keskuksessa kerätyn etnografisen aineiston pohjalta. Hän esittää, että psykedeelien tuottama voimakas suggestioalttius on keskeinen tekijä siinä, miten ne tukevat uskomusten välittämistä eteenpäin, ja pohtii tähän liittyvien havaintojen eettistä merkitystä psykedeelien lääketieteellisen käytön kontekstissa.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Webinaari on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Tohtori David Dupuis toimii yliopistontutkijana Ranskan terveyden ja lääketieteellisen tutkimuksen instituutissa (IRIS/EHESS). Hän työskentelee psykedeelitutkimuksen, mielenterveyden antropologian ja kulttuurisen psykiatrian risteyskohdassa. Tutkijana hän on kiinnostunut ennen kaikkea psykedeelien ja hallusinatoristen kokemusten sosiaalisen aseman muutokseen liittyvistä kysymyksistä. Hän tutkii näiden ilmiöiden kulttuurisia, poliittisia, kliinisia ja eettisiä ulottuvuuksia euro-amerikkalaisissa yhteiskunnissa. Hänen työnsä perustuu Latinalaisessa Amerikassa (Perun Amazon, Meksiko) ja Euroopassa (Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska) vuodesta 2008 saakka toteutettuun etnografiseen kenttätyöhön.

Ruben Laukkonen: Psychedelics, insight, and the pursuit of truth – webinaaritaltiointi julkaistu 03.10.2023

Oivalluksilla on keskeinen rooli psykedeeliavusteisissa terapiaprosesseissa. Oivalluskokemuksista voi olla apua luovuuden, uuden löytämisen ja jopa parantumisen alueilla, mutta ne saattavat myös aiheuttaa harhakuvitelmia tai juurruttaa paikkansapitämättömiä uskomuksia. Neurotieteilijä Ruben Laukkonen piti oivallusten valoisiin ja varjoisiin puoliin paneutuneen webinaariluennon elokuussa 2023.

Laukkonen esittelee luennolla tutkimustuloksiaan, joiden tulkinnassa hän hyödyntää muun muassa aktiivisen päättelyn (active inference) mallia. Mallin avulla hahmotellaan mekanismeja, joilla psykedeelien katalysoimien oivalluksen tunteet voivat myötävaikuttaa uusien uskomusten muodostumiseen ja vahvistumiseen. Parhaimmillaan oivallusten ja löyhtyneiden uskomusten yhdistelmä tukee psykologista joustavuutta ja myönteisiä muutosprosesseja. Lisääntyneeseen joustavuuteen kuitenkin liittyy myös riski siitä, että oivalluksen tunteet vahvistavat paikkansapitämättömiä tai haitallisia uskomuksia tai laukaisevat maanisia tiloja. Luennolla käsitellään erilaisia oivalluksen tyyppejä ja niiden ohjaamista “oikeaan” suuntaan – sekä sitä, miten “oikea” voidaan tällaisessa yhteydessä määritellä.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme.

Onko MDMA-terapia läpimurto PTSD:n hoidolle vai pikemminkin yksi vaihtoehto muiden joukossa? 29.09.2023

Uusimman kolmannen vaiheen kliinisen MDMA-terapiatutkimuksen tulokset on julkaistu. Tulokset ovat lupaavia, ja Yhdysvalloissa onkin jo aloitettu prosessi myyntiluvan saamiseksi. Hyväksyntää voidaan realistisesti odottaa maassa vuoden 2024 aikana, Euroopan alueella ehkäpä muutamaa vuotta myöhemmin.

MDMA-terapia on saanut paljon positiivista julkisuutta, mutta toistaiseksi ei ole ilmeistä, miten se pärjää muita, tehokkaimmiksi todettuja hoitomuotoja vastaan. Tämän selvittämiseksi tarvittaisiin eri hoitomuotoja toisiinsa suoraan vertailevia tutkimuksia. PTSD on kohtalaisen hyvin hoidettavissa oleva häiriö. Suurimpia ongelmia ovat (jollakin tavalla itse traumaan keskittyvään) hoitoon pääsy ja hoidon saavutettavuus. Hoitomuodosta riippumatta helpoin tapa siitä kärsivien auttamiseen olisikin hoidon saatavuuden parantaminen.

Psykologi, tutkijatohtori Samuli Kangaslampi kommentoi uudessa blogijulkaisussamme näitä uusimpia tutkimustuloksia ja MDMA-avusteisen terapian potentiaalia etenkin jo olemassa ja käytössä oleviin hoitoihin verrattuna. Kirjoituksen voi lukea tästä.

Psychedelic Psychiatry: What can we learn from the past? Taltiointi Erika Dyckin kesäkuisesta webinaariluennosta julkaistu 28.09.2023

Vuonna 1956 psykiatri Humphry Osmond keksi Aldous Huxleyn kanssa keskustellessaan sanan “psykedeeli” kuvaamaan LSD:hen liittyviä tunteita ja aistimuksia. Sanan nykyisistä konnotaatioista huolimatta Osmond kehitti termin niiden LSD-tutkimusten viitekehyksessä, joita hän kollegojensa kanssa Kanadan Saskatchewanin yliopistossa toteutti. Nuo kokeet vaikuttivat hänen muotoilemaansa skitsofrenian teoriaan sekä hänen jossain määrin radikaalin ehdotukseensa, että alkoholismia voisi hoitaa LSD:llä. Monista psykiatrian aikalaisistaan poiketen Osmond kollegoineen katsoi lääkehoitojen toimivan parhaiten kun niihin yhdistetään empatiaa, kunnioitusta ja jopa ritualistisia elementtejä, joihin hän oli tutustunut alkuperäiskansojen kasvilääkeseremonioiden viitekehyksessä.

Osmondin työ Kanadassa teki hänestä LSD:n ja riippuvuustutkimuksen historiassa merkittävän joskin nousevan vastakulttuurivallankumouksen viitekehyksessä myös kiistanalaisen hahmon. LSD kiellettiin 1960-luvun lopulla sekä moraalisin että tieteellisin syin, mutta viimeaikaiset uudet kehityssuunnat ovat rohkaisseet päättäjiä ja tutkijoita uudelleenarvioimaan varhaisia psykedeelitutkimuksia.

Kesäkuussa 2023 järjestämässämme webinaarissa Saskatchewanin yliopiston historian laitoksen professori Erika Dyck vei meidät psykedeelien historiaan pohtimaan, mitä menneisyydestä voidaan psykedeelien uuden tulemisen äärellä ammentaa. Mitä voidaan oppia alkuperäiskansojen psykedeeleihin liittyvistä perinteistä tai tutkimuksen aiemmista harha-askeleista? Menneisyyden esimerkkien ohella luennolla tutkittiin lisäksi sitä, miten historialliset ideat vielä nykyäänkin vaikuttavat siihen, miten psykedeelejä käsitellään.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme.

Psychoanalytic perspectives on psychedelic therapy – taltiointi Jeffrey Gussin toukokuisesta webinaariluennosta julkaistu! 19.09.2023

Mitä psykedeelit voivat tarjota eksistentiaalisten kriisien käsittelyyn? Millaisia yhtäläisyyksiä on psykoterapialla ja shamanistisella parantamisella? Miten psykoanalyyttiset näkökulmat voivat rikastuttaa ymmärrystämme psykedeelistä? Näiden kysymysten äärellä oltiin toukokuussa 2023, kun meille luennoi henkeä uhkaavien sairauksien tuottaman eksisentiaalisen ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa käsittelevässä tutkimuksessa työskennellyt psykiatri, psykoanalyytikko, tutkija ja opettaja Jeffrey Guss.

Esitys käynnistyy kuvaamalla psykedeelisiä kokemuksia muualla kuin psykoterapian kontekstissa, ja pohtimalla yhtäläisyyksiä psykoterapian ja shamanistisen parantamisen välillä. Sitten käsitellään psykedeelisen psykoterapian ydinprosesseja ja kuvaillaan psykedeelien fenomenologiaa psykoanalyyttisesta ja neuropsykoanalyyttisesta näkökulmasta. Esitelmän lopuksi Guss pohtii näitä kysymyksiä erästä yllämainitun tutkimuksen koehenkilöä käsittelevän tapauskuvauksen kautta. Tämän jälkeen siirrytään yleisökysymysosioon.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

Tutkijan omat psykedeelikokemukset: uhka vai mahdollisuus – webinaaritaltiointi julkaistu 16.09.2023

Moni katsoo, että psykedeeliterapiaa antavalla terapeutilla on hyvä olla ainakin jonkinlaisia omia kokemuksia muuntuneista tajunnantiloista. Perusteena on, että terapeutti tarvitsee omakohtaista heijastuspintaa siihen, minkätyyppisten kokemusten äärelle hän on potilasta saattamassa. Eräässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin koehenkilöiden käsityksiä kuvitteellisten lääketieteellisten psykedeelitutkimusten luotettavuudesta, kuitenkin havaittiin, että tieto psykedeelitutkijan omista psykedeelikokemuksista voi vaikuttaa kielteisesti yleisön käsityksiin hänen uskottavuudestaan tieteentekijänä. Kuten arvata saattaa, myös mielleyhtymät stereotyyppisiin psykedeelialakulttuureihin kuulumisesta näyttävät heikentävän luottamusta tutkimukseen.

Tiedeyhteisön sisällä on herännyt huolta myös siitä, vaikuttaako oman psykedeelikokemuksen toisinaan aikaansaama innostus tutkijan objektiivisuuteen. Miten tutkijoiden omiin kokemuksiin olisi viisasta suhtautua? Haastaako psykedeelitutkimus jollain erityisellä tavalla tutkijan objektiivisuuden, ja kannattaisiko mahdollisista omista kokemuksista vaieta tyystin, jos niistä puhuminen uhkaa tutkimuksen uskottavuutta?

Tietyillä tieteenaloilla, esimerkiksi kulttuurien tutkimuksessa, tutkijan henkilökohtaisia kokemuksia lähestytään läpinäkyvyyden lähtökohdista: On nähty, että kaikki inhimilliset kokemukset vaikuttavat tutkijan tulkintoihin, ja että totuudellisimpaan lopputulokseen päästään keskustelemalla avoimesti omasta suhteesta tutkimuskenttään. Oman taustan ja omien kokemusten reflektointi on monilla tieteenaloilla ollut jo vuosikymmeniä vakiintunut osa tieteellisen tiedon muodostumista. Koska psykedeelit ovat useimmissa yhteyksissä laittomia huumausaineita, avoin itsereflektio voi kuitenkin tuottaa ongelmia.

Helmikuussa 2023 järjestämässämme webinaarissa pohdittiin kolmen eri tutkimusartikkelin pohjalta näitä ristiriitoja, psykedeelikokemusten mahdollisia vaikutuksia tutkimustiedon muodostumiseen sekä tutkimusalojen välisiä näkemyseroja koskien suhtautumista tutkijan ja hänen tutkimuskohteensa väliseen suhteeseen. Artikkelit esittelivät teoreettisen filosofian maisteriopiskelija Anssi Pitkänen ja kulttuurintutkija, antropologian tohtori Aila Mustamo.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

Webinaari 4.10.2023: Sandeep Nayak – To what extent is psychedelic-assisted therapy just psychotherapy? 13.09.2023

Missä määrin psykedeeliterapia on vain psykoterapiaa? Miten psykedeeliterapia suhteutuu muihin psykoterapian muotoihin? Mitä psykoterapia oikeastaan on? Näihin kysymyksiin sukelletaan keskiviikkona lokakuun 4. klo 18:00 webinaariluennolla, jonka pitää psykiatri Sandeep Nayak, joka työskentelee apulaisprofessorina Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa. 

Luento käynnistyy tarkastelemalla todisteita ja erimielisyyksiä koskien ajatusta siitä, että psykedeeliterapian subjektiivisilla vaikutuksilla on merkittävä rooli niiden terapeuttisessa potentiaalissa. Sen jälkeen pohditaan sitä, mitä psykoterapia oikeastaan on, ja esitellään mekanismeja, jotka psykoterapiakirjallisuudessa on tunnistettu terapian tehon kannalta keskeisiksi. Vallitsevan ymmärryksen perusteella psykoterapioiden teho ei ole niinkään eri lähestymistapojen ainutlaatuisissa ominaisuuksissa vaan niiden yhteisissä tekijöissä. Tri Nayak argumentoi, että psykedeeliterapia, johon kaikki tällaiset tekijät sisältyvät ja joka voimistaa osaa niistä, on psykoterapian muoto siinä missä perinteisemmätkin psykoterapian suuntaukset. Luennon lopuksi käsitellään tätä aluetta kartoittavien tutkimusten metodologisia haasteita.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia.

Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Psykiatri Sandeep Nayak toimii apulaisprofessorina Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa. Hän valmistui lääkäriksi Brownin yliopistossa ja suoritti psykiatrian harjoittelujaksonsa Johns Hopkinsilla. Hän on keskittynyt psykedeelien hyödyntämiseen psykiatristen ongelmien, erityisesti riippuvuuksien, hoidossa. 

Tallenne Anssi Pitkäsen viime joulukuun webinaariluennosta julkaistu 07.09.2023

Psykedeelit voivat muuttaa radikaalisti ihmisen käsitystä itsestään ja maailmasta, ja ne katalysoivat usein myös niin kutsuttuja mystisiä kokemuksia. Alustavat tutkimukset viittaavat psykedeelien kärsimystä vähentävään potentiaaliin, ja näyttääkin hyvin mahdolliselta, että niistä tulee osa länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää. Psykedeelit eivät kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan niitä hyödynnetään osana terapiakontekstia. Siksi onkin syytä pohtia, millaiset terapiamuodot sopivat parhaiten yhteen psykedeelien kanssa. Mitä sellaisia resursseja löytyy psykoterapian historiasta, jotka voisivat olla avuksi toimivan terapiakontekstin luomiselle suhteessa psykedeeleihin? Voisiko hyödyllisiä lähestymistapoja löytyä myös psykologian valtavirran ohittamilta suunnilta?

Psykiatri ja psykoanalyytikko C.G. Jung oli hyvin kiinnostunut unien, näkyjen ja muuntuneiden tajunnantilojen merkityksestä psyyken ilmentyminä. Hän näki psyyken itseorganisoituvana järjestelmänä, joka pyrkii kohti eheyttä ja tasapainoa – myös epätavanomaisten kokemusten kautta. Tällaisia kokemuksia on Jungin analyyttisen psykologian piirissä käsitelty paljon, ja Jungin ajattelu voikin tarjota keskusteluun arvokkaita näkökulmia.

Teoreettisen filosofian maisteriopiskelija (tätä julkaistaessa jo maisteri) ja Psytyn tämän vuoden puheenjohtaja Anssi Pitkänen käsitteli tällä joulukuussa 2022 järjestetyllä webinaariluennolla analyyttisen psykologian historiallista kontekstia, sen teoreettisen viitekehyksen keskeisimpiä periaatteita sekä sitä, mitkä noista periaatteista ovat edelleen ajankohtaisia ja hyödyllisiä modernin psykedeeliterapian kontekstissa. Luennon lopuksi on yleisökysymysosio.

Anssi Pitkänen kirjoitti gradunsa filosofi Keiji Nishitanin eksistentiaalisesta tyhjyysfilosofiasta – arvonihilismin ylittämisen mahdollisuudesta, jossa zen-buddhalaisen katsantokannan integroinnista länsimaisen eksistentialismin ajatteluperinteeseen voi olla apua.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

• • • • •

Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai niitä hyödyntäviin terapiamuotoihin tai haluat muuten vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä jäseneksemme.

Meille voi myös tehdä lahjoituksia.

Tallenne Oskari Kantosen viime lokakuisesta webinaariluennosta julkaistu 30.08.2023

Klassisten psykedeelien tavoin mielenkiinto ketamiinin lääketieteellistä käyttöä kohtaan on ollut merkittävässä nousussa parin viime vuosikymmenen aikana erityisesti psykiatriassa, mutta myös muilla lääketieteen aloilla, kuten anestesiassa, kivunhoidossa, ensihoidossa ja tehohoidossa. Ketamiinilla on useita hyväksyttyjä tai potentiaalisista lääketieteellisiä käyttöaiheita, mutta aineen monimutkainen farmakologia, osittain ristiriitaiset tai kontekstisidonnaiset vaikutukset, väärinkäyttöpotentiaali sekä voimakkaita tunteita herättävät psykedeeliset ominaisuudet hankaloittavat sen laajamittaista käyttöä.

Näistä teemoista meille luennoi lokakuussa 2022 lääkäri ja väitöskirjatutkija Oskari Kantonen. Webinaaritaltiointi on nyt julkaistu Youtube-kanavallamme. Webinaarissa sukellettiin ketamiinin värikkääseen historiaan ja tarkasteltiin tämän erityislaatuisen lääkeaineen monimuotoisia vaikutusmekanismeja eri käyttökonteksteissa. Lisäksi tutkailtiin ketamiinin ja klassisten psykedeelien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niin fysiologisten kuin kokemuksellisten vaikutuksien osalta. Taltiointi sisältää sekä luennon että yleisökysymysosion.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

• • • • •

Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai niitä hyödyntäviin terapiamuotoihin tai haluat muuten vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä jäseneksemme.

Meille voi myös tehdä lahjoituksia.