Ajankohtaisia asioita

Takaisinoton estäjät vähentävät MDMA-terapian vaikuttavuutta? 22.12.2020

Masennusoireisiin usein määrättävät serotoniinin, noradrenaliinin ja/tai dopamiinin takaisinoton estämiseen perustuvat lääkkeet heikentävät tutkimusten perusteella MDMA:n subjektiivisia, psykologisia vaikutuksia. Näin ollen tähänastisissa MDMA-avusteisen psykoterapian tutkimuksissa osallistujia, jotka ovat käyttäneet tällaisia lääkkeitä, on pyydetty lopettamaan niiden käyttö asteittain ja hallitusti ennen MDMA-hoidon alkua.

Tuoreen Psychopharmacology-lehdessä julkaistun analyysin perusteella myös lääkityksensä hyvissä ajoin ennen hoitoa lopettaneet saattavat kuitenkin hyötyä MDMA-hoidosta vähemmän kuin osallistujat, joilla ei ole ollut käytössä vastaavaa lääkitystä. Neljä kliinistä tutkimusta ja 50 potilasta kattaneessa otoksessa lääkkeitä käyttäneet ja ne ennen hoitoa lopettaneet kokivat keskimäärin selvästi vähemmän helpotusta PTSD- ja masennusoireissaan kuin muut MDMA-hoitoa saaneet.

Vähäisempi vaikuttavuus saattaa selittyä takaisinoton estäjien pitkäkestoisilla vaikutuksilla välittäjäainejärjestelmiin, kuten MDMA:n vaikutuksille tarpeellisten kuljettajaproteiinien määrään ja toimintaan. Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka pysyvästi takaisinoton estäjät mahdollisesti heikentävät MDMA-hoidon tehoa, mutta löydöksillä saattaa olla huomattavaa merkitystä, mikäli MDMA-avusteinen psykoterapia tulee laajempaan käyttöön.

Artikkelin voi lukea osoitteessa https://doi.org/10.1007/s00213-020-05710-w.

MDMA-avusteinen psykoterapia – miksi?
Seminaarimme avauspuheenvuoro saatavilla suomeksi tekstitettynä
14.12.2020

Miksi MDMA-avusteinen psykoterapia on juuri nyt ajankohtainen aihe? Järjestimme vuosi sitten syksyllä seminaarin, jossa kolme kansainvälistä puhujavierasta käsitteli aihepiiriä: Psykiatrian ja psykoterapian professori Torsten Passie Hannoverin lääketieteellisestä yliopistosta puhui MDMA-avusteisen psykoterapian historiasta, tekniikoista ja vaikutusmekanismeista. Psykiatrian professori, eversti Eric Vermetten Leidenin yliopistosta puhui psykedeelien käyttösovelluksista erityisesti traumojen hoidon näkökulmasta. Psykologian tutkijatohtori Anne Wagner Ryersonin yliopistosta puhui MDMA-avusteisesta terapiasta erityisesti ihmissuhteiden kontekstissa ja pariterapian apuvälineenä.
 
Tapahtuma taltioitiin, ja sen luentoja voi nyt katsoa YouTube-kanavaltamme. Näistä ensimmäisenä suomeksi tekstitettynä julkaistaan nyt Psytyn tiedottajana ja verkostoijana toimivan Henry Vistbackan (nyk. Soinnunmaa) avauspuheenvuoro, joka tarjoaa yleiskatsauksen MDMA-tutkimuksen nykyhetkeen ja aihepiiriin liittyviin keskeisiin, paikoin hyvinkin haastaviin kysymyksiin.
 
Löydät lisää taltiointeja tapahtuman luennoista YouTube-kanavaltamme. Kaikkiin näistä on työn alla suomenkielinen tekstitys.
Ketamine in Psychiatry -verkkoseminaari 20.1.2021 klo 17:00 08.12.2020

Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää keskiviikkona 20. tammikuuta 2021 ketamiinin käyttöä psykiatriassa käsittelevän kansainvälisen verkkoseminaarin. Tapahtuma on suunnattu erityisesti relevanttien alojen ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille, mutta on avoin kaikille pientä osallistumismaksua vastaan.

Löydät tapahtumaliput verkkokaupastamme. Lisätietoa tapahtuman sivulta!

 

 

Katsaus Duodecimin tänä vuonna ilmestyneisiin psykedeeliartikkeleihin 01.12.2020

“Hyvin alustavien tutkimusten erinomaiset, joskus epäilyttävänkin hyvät, tulokset ovat ajoittain johtaneet valtaviin odotuksiin ja hypeen suhteessa psykedeeli- tai MDMA-avusteiseen terapiaan. Tästä näkökulmasta myös kriittisemmät äänenpainot teemaan ovat hyvin tervetulleita.”

Psykedeelien tieteellinen käsittely Suomessa otti aiemmin tänä vuonna merkittävän askeleen: Suomalaisen lääketieteen kärkijulkaisu Duodecimin numerossa 13 julkaistiin kesällä LK Elina Hynnisen ja kanssakirjoittajien katsausartikkeli ”Psykedeelien kliiniset mahdollisuudet ja biologiset mekanismit” sekä psykiatrian professori Erkki Isometsän aihepiiriä kommentoiva pääkirjoitus “Onko huumeesta hoidoksi?”.

Psytyn varapuheenjohtaja, psykologian tohtori ja tutkija Samuli Kangaslampi kommentoi artikkeleita blogissamme julkaistussa tuoreessa kirjoituksessaan, joka toivottaa tervetulleeksi keskustelun psykedeelien kliinisistä mahdollisuuksista ja tähänastisten tutkimusten kriittisen käsittelyn.

Lue lisää: https://psyty.fi/kirjoitukset/2020/11/05/psykedeelien-kliiniset-mahdollisuudet-esilla-suomalaisen-laaketieteen-karkijulkaisu-duodecimissa/

Videohaastattelu: MDMA-avusteisen psykoterapian mahdollisuudet ja haasteet – Eric Vermetten 28.11.2020

Euroopan johtaviin traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) asiantuntijoihin lukeutuva Leidenin yliopiston professori, psykiatri ja eversti Eric Vermetten vieraili syksyllä 2019 Helsingissä luennoimassa Psykedeelinäkymiä 2019: MDMA-avusteinen psykoterapia – miksi? -tapahtumassamme. Samassa yhteydessä kuvattu haastattelu on nyt saatavilla YouTube-kanavallamme suomeksi tekstitettynä.

Haastattelussa Vermetten kertoo muun muassa siitä, miksi ja miten itse kiinnostui MDMA-avusteisesta psykoterapiasta PTSD:n hoidossa, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita hän tälle hoitomuodolle näkee tulevaisuudessa, tulevien MDMA-terapeuttien kouluttamisesta ja alalle hakeutumisesta sekä siitä, kannattaisiko terapeuttien käydä MDMA-sessio läpi myös henkilökohtaisesti. 

Vermettenin näkemyksen mukaan MDMA:lla on suurta potentiaalia terapiaprosessien katalyyttinä ja PTSD:n hoidossa, ja sille on tärkeää löytää oikeat käyttösovellukset ja tukirakenteet. Mikäli tulevatkin tutkimustulokset osoittavat hoitomuodon vaikuttavuutta, tulee varmistaa laadukkaan MDMA-avusteisen terapian saatavuus sitä tarvitseville potilaille ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Mainitun tapahtuman kaikki luentotaltioinnit ovat nyt niinikään katsottavissa YouTube-kanavallamme. Myös näihin luentoihin julkaistaan myöhemmin suomenkieliset tekstitykset.

A part of Psyty’s web page now also available in English 25.11.2020

We’d like to inform our international audience that for a while now, some of the static content of our web page has been available in English. This includes general information on the association and memberships. For now, our news items and articles will only be available in Finnish – although as tools keep evolving, you might well be able to grasp them through automatic translation tools.

You’ll find our English page at https://psyty.fi/en or by clicking the EN button in the menu above.

Psilosybiinitutkimukselle 2,2 miljoonan euron julkinen rahoitus Saksassa 22.11.2020

Suurin osa uuden aallon psykedeelitutkimuksista on toistaiseksi ollut yksityisten säätiöiden ja lahjoittajien rahoittamaa. Viime vuosina voittoa tavoittelevat lääkeyritykset ovat aloittaneet omia kliinisiä tutkimuksiaan. Julkisesti rahoitettu tutkimus on kuitenkin tähän saakka ollut vähäistä.

Merkittävän poikkeuksen tähän tekee Saksan opetus- ja tutkimusministeriön (Bundesministerium für Bildung und Forschung) myöntämä 2,2 miljoonan euron rahoitus hoitoresistentin masennuksen psilosybiiniavusteisen hoidon vaikuttavuuden ja turvallisuuden tutkimiselle. Suunnitellun 2b-vaiheen kliinisen, kaksoissokkoutetun, lumekontrolloidun tutkimuksen vastaavana tutkijana toimii professori Gerhard Gründer Mannheimin mielenterveyden keskusinstituutista, Heidelbergin yliopistolta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Charité – Universitätsmedizin Berlin -yliopistosairaalan ja yhteiseurooppalaisen, psykedeelitutkimusta edistävän MIND-säätiön kanssa.

Kahdessa eri tutkimuspaikassa toteutettavaan tutkimukseen on tarkoitus rekrytoida 144 potilasta. Kyseessä olisi siten yksi toistaiseksi laajimmista kliinisistä psykedeelitutkimuksista. Tutkimus odottaa vielä tarvittavia lupia ja etsii arvioidusta 3,6 miljoonan euron budjetista puuttuvaa rahoitusosuutta. Lue lisää: https://mind-foundation.org/psilocybin-depression-study

Jäämme odottamaan Suomen julkisten rahahanojen aukeamista psykedeelitutkimuksen suuntaan.

Videotaltiointi: Psykedeelit ja integraatio – Paneelikeskustelu, Marc Aixalà ja Riikka Ajantaival (suomenkielinen tekstitys) 17.11.2020

Onko psykedeelikokemusten integraatio ensisijaisesti rationaalinen prosessi? Onko osaa psykedeelien tuottamista kokemuksista mahdoton integroida? Mitä integraatioprosessissa käytännössä tehdään? Kuinka pitkään psykedeelien mahdollisesti avaama terapeuttinen ikkuna pysyy auki? Miten arvioida integraatioterapiaa tarjoavan henkilön pätevyyttä?

Keväällä 2019 Helsingin yliopistolla järjestämämme, psykedeelikokemusten integrointia käsittelevän luentotapahtuman viimeinen taltiointi on nyt katsottavissa suomenkielisen tekstityksen kera. Kyseessä on paneelikeskustelu, jossa psykologi ja psykoterapeutti Marc Aixalà ja psykologi Riikka Ajantaival avaavat integraation käytäntöjä tapahtumassa esitettyjen yleisökysymysten pohjalta.

Rohkaisemme seuraamaan Youtube-kanavaamme, jolla aiomme lähiaikoina julkaista myös viimesyksyisen, MDMA-avusteista psykoterapiaa käsittelevän tapahtuman luentoja sekä luennoitsijoiden kanssa tapahtuman yhteydessä tehtyjä haastatteluja, jotka syventävät luennoilla käsiteltyjä teemoja.

Vaikuttavia tuloksia ensimmäisestä satunnaistetusta tutkimuksesta masennuksen hoidosta psilosybiiniavusteisella terapialla 12.11.2020

Psilosybiiniavusteinen terapia osoitti Imperial Collegen alustavassa pilottitutkimuksessa lupausta masennuksen hoidossa, mutta laajemmat satunnaistetut tutkimukset ovat vielä kesken. JAMA Psychiatry -lehdessä on nyt julkaistu tuloksia ensimmäisestä satunnaistetusta tutkimuksesta, jossa vertailuryhmänä toimi myöhemmin hoitoa saava ryhmä. 

Johns Hopkinsin yliopiston tutkijoiden Marylandissa toteuttamaan kliiniseen tutkimukseen osallistui 27 keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsivää aikuista. Heistä puolet arvottiin saamaan kaksi psilosybiinisessiota ja 11 tuntia tukiterapiaa sisältänyttä hoitoa välittömästi ja puolet hieman myöhemmin.

Välitöntä hoitoa saaneiden masennusoireet olivat heti ensimmäistä psilosybiinisessiota seuraavana päivänä vähentyneet keskimäärin erittäin merkittävästi ja tämä muutos säilyi neljän viikon seurantaan saakka. Viikko ja neljä viikkoa hoidon jälkeen hoitoryhmän masennusoireet olivat selvästi odotusryhmää alhaisemmalla tasolla, efektikoon ollessa erittäin suuri (d = 2.2 ja d = 2.6). Tarkasteltaessa kaikkia osallistujia yhdessä noin kaksi kolmasosaa reagoi hoitoon kliinisesti merkittävällä tasolla sekä viikko että neljä viikkoa toisen psilosybiinisession jälkeen, ja yli puolet oli neljän viikon seurannassa vapaita masennuksesta.

Psilosybiinihoidon vaikutus masennusoireisiin näyttäytyi siis tässä tutkimuksessa pitkäkestoisempana kuin esimerkiksi – niin ikään nopeasti vaikuttavan – ketamiinin. Efektikoon suhteen havaittu vaikutus masennusoireisiin oli psykoterapiaan verrattuna noin 2,5-kertainen ja tyypillisiin masennuslääkkeisiin verrattuna nelinkertainen. Tulosten yleistettävyyttä rajoittavat osallistujien valikoituneisuus ja odotuslistan käyttö vertailukohtana lumelääkettä ja vastaavaa tukiterapiaa saaneen ryhmän sijaan.

Useita laajempia, lumekontrolloituja tutkimuksia psilosybiiniavusteisen terapian hyödyntämisestä masennuksen hoidossa on käynnissä eri maissa. Osasta odotetaan tuloksia tämän talven aikana.

Davis, A. K. ym. (2020). Effects of Psilocybin-Assisted Therapy on Major Depressive Disorder: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2020.3285

Suomalaisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäisiin psykedeelin käyttökertoihin liittyneitä mystistyyppisiä kokemuksia 03.11.2020

PsyPost-verkkojulkaisu kirjoittaa Suomessa tehdystä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäisiin psykedeelin käyttökertoihin liittyneitä mystistyyppisiä kokemuksia, mystisten kokemusten luotettavaa mittaamista, sekä tällaisten kokemusten yhteyttä psykedeelien käytön jälkeen koettuihin muutoksiin eri osa-alueilla.

Tutkimuksen perusteella mystisiä kokemuksia on mahdollista järkevästi kartoittaa kyselyllä, ja käytetty Mystical Experiences Questionnaire -mittari näyttää toimivan myös suomenkielisenä käännöksenä. Noin neljännes vastaajista koki mystistyyppisen kokemuksen ensimmäisen psykedeelin käyttökertansa aikana. Tällaiset kokemukset olivat yhteydessä itseraportoituihin positiivisiin muutoksiin, erityisesti itse- ja luontosuhteessa sekä luovuudessa ja kognitiivisessa toiminnassa. Tutkimuksen tulosten tulkintaa rajoittaa selvästi valikoitunut otos, kokemusten arviointi huomattavasti niiden tapahtumisen jälkeen, sekä itsearviointien käyttö.

Itse artikkeli julkaistiin kesäkuussa Journal of Psychoactive Drugs -lehdessä:
Kangaslampi, S., Hausen, A., Rauteenmaa, T. (2020). Mystical experiences in retrospective reports of first times using a psychedelic in Finland. Journal of Psychoactive Drugs, 52(4), 309-318. https://doi.org/10.1080/02791072.2020.1767321 (Postprint-versio)