Ajankohtaisia asioita

Vaikuttavia tuloksia ensimmäisestä satunnaistetusta tutkimuksesta masennuksen hoidosta psilosybiiniavusteisella terapialla 12.11.2020

Psilosybiiniavusteinen terapia osoitti Imperial Collegen alustavassa pilottitutkimuksessa lupausta masennuksen hoidossa, mutta laajemmat satunnaistetut tutkimukset ovat vielä kesken. JAMA Psychiatry -lehdessä on nyt julkaistu tuloksia ensimmäisestä satunnaistetusta tutkimuksesta, jossa vertailuryhmänä toimi myöhemmin hoitoa saava ryhmä. 

Johns Hopkinsin yliopiston tutkijoiden Marylandissa toteuttamaan kliiniseen tutkimukseen osallistui 27 keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsivää aikuista. Heistä puolet arvottiin saamaan kaksi psilosybiinisessiota ja 11 tuntia tukiterapiaa sisältänyttä hoitoa välittömästi ja puolet hieman myöhemmin.

Välitöntä hoitoa saaneiden masennusoireet olivat heti ensimmäistä psilosybiinisessiota seuraavana päivänä vähentyneet keskimäärin erittäin merkittävästi ja tämä muutos säilyi neljän viikon seurantaan saakka. Viikko ja neljä viikkoa hoidon jälkeen hoitoryhmän masennusoireet olivat selvästi odotusryhmää alhaisemmalla tasolla, efektikoon ollessa erittäin suuri (d = 2.2 ja d = 2.6). Tarkasteltaessa kaikkia osallistujia yhdessä noin kaksi kolmasosaa reagoi hoitoon kliinisesti merkittävällä tasolla sekä viikko että neljä viikkoa toisen psilosybiinisession jälkeen, ja yli puolet oli neljän viikon seurannassa vapaita masennuksesta.

Psilosybiinihoidon vaikutus masennusoireisiin näyttäytyi siis tässä tutkimuksessa pitkäkestoisempana kuin esimerkiksi – niin ikään nopeasti vaikuttavan – ketamiinin. Efektikoon suhteen havaittu vaikutus masennusoireisiin oli psykoterapiaan verrattuna noin 2,5-kertainen ja tyypillisiin masennuslääkkeisiin verrattuna nelinkertainen. Tulosten yleistettävyyttä rajoittavat osallistujien valikoituneisuus ja odotuslistan käyttö vertailukohtana lumelääkettä ja vastaavaa tukiterapiaa saaneen ryhmän sijaan.

Useita laajempia, lumekontrolloituja tutkimuksia psilosybiiniavusteisen terapian hyödyntämisestä masennuksen hoidossa on käynnissä eri maissa. Osasta odotetaan tuloksia tämän talven aikana.

Davis, A. K. ym. (2020). Effects of Psilocybin-Assisted Therapy on Major Depressive Disorder: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2020.3285

Suomalaisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäisiin psykedeelin käyttökertoihin liittyneitä mystistyyppisiä kokemuksia 03.11.2020

PsyPost-verkkojulkaisu kirjoittaa Suomessa tehdystä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäisiin psykedeelin käyttökertoihin liittyneitä mystistyyppisiä kokemuksia, mystisten kokemusten luotettavaa mittaamista, sekä tällaisten kokemusten yhteyttä psykedeelien käytön jälkeen koettuihin muutoksiin eri osa-alueilla.

Tutkimuksen perusteella mystisiä kokemuksia on mahdollista järkevästi kartoittaa kyselyllä, ja käytetty Mystical Experiences Questionnaire -mittari näyttää toimivan myös suomenkielisenä käännöksenä. Noin neljännes vastaajista koki mystistyyppisen kokemuksen ensimmäisen psykedeelin käyttökertansa aikana. Tällaiset kokemukset olivat yhteydessä itseraportoituihin positiivisiin muutoksiin, erityisesti itse- ja luontosuhteessa sekä luovuudessa ja kognitiivisessa toiminnassa. Tutkimuksen tulosten tulkintaa rajoittaa selvästi valikoitunut otos, kokemusten arviointi huomattavasti niiden tapahtumisen jälkeen, sekä itsearviointien käyttö.

Itse artikkeli julkaistiin kesäkuussa Journal of Psychoactive Drugs -lehdessä:
Kangaslampi, S., Hausen, A., Rauteenmaa, T. (2020). Mystical experiences in retrospective reports of first times using a psychedelic in Finland. Journal of Psychoactive Drugs, 52(4), 309-318. https://doi.org/10.1080/02791072.2020.1767321 (Postprint-versio)

 

Opinnäytetyö: Psychedelic Unselfing and Moral Perception 28.10.2020

Millaisia vaikutuksia psykedeeleillä on arvoihin, moraaliin ja ihmisen kokemukseen itsestään? Hiljattain valtiotieteiden maisteriksi valmistunut Juuso Kähönen käsittelee kysymystä käytännöllisen filosofian gradussaan “Psykedeelisten itseyden kokemuksen muutosten vaikutukset arvoihin”.

Gradu hyödyntää muun muassa filosofi Iris Murdochin ja psykologi Abraham Maslow’n ajattelua koskien itsen ylittämisen ja itsen vähentämisen kokemuksia, joilla on usein merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja tunteeseen elämän merkityksellisyydestä. Näihin ja viimeaikaisten psykedeelitutkimusten tuottamaan tietoon perustuen Kähönen argumentoi, että psykedeeleillä on potentiaalia tuottaa myönteisiä muutoksia ihmisen arvomaailmassa ja arvojen tunnistamisessa. Hän kytkee argumenttinsa laajempaan, moraalista kohentamista (engl. “moral enhancement”) käsittelevään keskusteluun.

Opinnäytetyön voi lukea opinnäytetyötietokannastamme.

Ruotsin Karoliinisessa instituutissa käynnistetään tutkimus masennuksen psilosybiiniavusteisesta hoidosta 26.10.2020

Suomessakin uutiskynnyksen on ylittänyt tieto psilosybiiniin liittyvän kliinisen tutkimuksen käynnistymisestä Ruotsin Karoliinisessa instituutissa. Tutkimus on laatuaan ensimmäinen länsinaapurissamme.

Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa selvitetään psilosybiiniavusteisen psykoterapian vaikuttavuutta ja vaikutusmekanismeja masennuksen hoidossa. Tavoitteena on värvätä tutkimukseen 30 potilasta ja aloittaa kliininen osuus jo tänä vuonna. Uusille hoitomuodoille on suurta tarvetta, sillä Ruotsin kansanterveysviraston mukaan jopa joka viides ruotsalainen on saanut masennusdiagnoosin.

Tutkimus rahoitetaan lahjoitusvaroin, pääasiassa uuden voittoa tavoittelemattoman Osmond-säätiön kautta. Itse psilosybiinin toimittaa toinen voittoa tavoittelematon taho, Usona Institute. Tutkimusta johtaa psykiatri Johan Lundberg kliinisen neurotieteen laitokselta.

Lisätietoa englanniksi:
https://www.osmondlabs.org/press/2020/psilocybin-provas-mot-depression-ki-at8ws

Ja ruotsiksi:
https://www.osmond-foundation.org/press/2020/psilocybin-provas-mot-depression-ki

Ylen uutinen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-11606998

Videotaltiointi: Psykedeelikokemusten integraatio tutkimusolosuhteissa (suomenkielinen tekstitys) 07.10.2020

Psykedeelien terapeuttista potentiaalia käsiteltäessä viitataan usein integrointiin. Psykedeelisession aikana nousee tyypillisesti esiin monenlaisia tunteita, näkökulmia ja kokemuksia. Integraation tavoitteena on auttaa nivomaan näitä osaksi omaa jokapäiväistä elämää, arkea ja tarinaa.

Järjestimme keväällä 2019 integraatiota käsittelevän luentotapahtuman Helsingin yliopistolla. Tapahtumassa luennoivat psykologi ja psykoterapeutti Marc Aixalà Barcelonasta ja suomalainen psykologi Riikka Ajantaival. Aixalà tarjosi luennollaan yleiskatsauksen integraatioon, Ajantaival puolestaan kuvasi, miten kokemusten integrointia lähestytään psykedeeliavusteista terapiaa koskevien tutkimusten kontekstissa. Aiemmin julkaisemamme Aixalàn luennon jatkoksi on nyt julkaistu suomeksi tekstitetty taltiointi Ajantaipaleen luennosta.

Suomalaisessa Brain & Mind Symposiumissa psykedeeliaiheisia luentoja 01.10.2020

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston Brain & Mind -tohtoriohjelman opiskelijat järjestävät vuotuisen Brain & Mind -symposiumin 15.–16.10.2020. Symposium järjestetään tänä vuonna kokonaan etänä. Luennoitsijoihin lukeutuu kaksi psykedeeleihin keskittynyttä tutkijaa.

Farmakologian emeritusprofessori David E. Nichols Pohjois-Carolinan yliopistosta luennoi otsikolla “From Ergot to LSD and Beyond”, apulaisprofessori David E. Olson Kalifornian yliopistosta puolestaan otsikolla “Psychedelics as Inspiration for Plasticity-Promoting Neurotherapeutics”.

Tapahtuman muista puhujista voidaan nostaa esiin etenkin Allen Institute for Brain Sciencen johtaja, legendaarinen neurotieteilijä Christof Koch, joka luennoi tietoisuuden hermostollisista korrelaateista.

Maksuton tapahtuma on avoin niin tutkijoille, opiskelijoille kuin maallikoillekin, mutta siihen tulee ilmoittautua 8.10.2020 mennessä.

Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/en/research/doctoral-education/doctoral-schools-and-programmes/doctoral-school-in-health-sciences/doctoral-programme-brain-mind/bm-symposium-2020

Psykedeelit, entropia ja anarkistiset aivot 25.09.2020

YouTube-kanavallamme on juuri julkaistu tallenne kesäkuussa järjestetystä webinaarista otsikolla “Psykedeelit, entropia ja anarkistiset aivot – kokonaismalleja psykedeelien toimintamekanismeista”. Puhujana on Psytyn varapuheenjohtaja, psykologian tohtori ja post doc -tutkija Samuli Kangaslampi.

Miten psykedeelit vaikuttavat aivoissa ja mielessä, ja mitä tekemistä entropialla, kritikaalisuudella tai anarkialla on tämän kanssa?

Psykedeelitutkimuksen uusi aalto on saavuttanut vaiheen, jossa on mahdollista tavoitella empiirisin löydöksin perusteltuja ja hyödyllisiä malleja psykedeelien vaikutusmekanismeista koko aivojen tasolla. Tämä esitys tarkastelee keskeistä ehdotusta tällaiseksi kokonaismalliksi, löyhtyneiden uskomusten ja anarkististen aivojen mallia (relaxed beliefs under psychedelics and the anarchic brain), tätä mallia tukevia tutkimuslöydöksiä sekä näiden käytännön merkitystä. Malli tarjoaa uskottavia selityksiä sekä psykedeelien akuuteille subjektiivisille vaikutuksille että niiden aikaansaamille pitkän aikavälin muutoksille aivoissa ja käyttäytymisessä.

Esitys perustuu pääosin seuraaviin julkaisuihin:

Carhart-Harris, R. L. ym. (2014) The entropic brain: a theory of conscious states informed by neuroimaging research with psychedelic drugs. Frontiers in Human Neuroscience, 8(20). https://doi.org/10.3389/fnhum.2014.00020

Carhart-Harris, R. L. (2018). The entropic brain – revisited. Neuropharmacology, 142, 167-178. https://doi.org/10.1016/j.neuropharm.2018.03.010

Carhart-Harris, R. L., & Friston, K. (2019). REBUS and the Anarchic Brain: Toward a Unified Model of the Brain Action of Psychedelics. Pharmacological Reviews, 71, 316-344. https://doi.org/10.1124/pr.118.017160

Interdisciplinary Conference on Psychedelic Research järjestetään ensi viikonloppuna. Psyty tarjoaa lipun ostaneille tilan konferenssin yhteiskatselulle. 20.09.2020

Hollannin Interdisciplinary Conference on Psychedelic Research (ICPR) on laadukkaimpia psykedeeliaiheisia tiedekonferensseja. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna etänä poikkeustilanteen vuoksi. 

Koska tällaisten konferenssien tärkeintä antia tapaa olla jaettu inspiraatio, muiden kävijöiden kohtaaminen ja siitä syntyvät ideat, Psyty on varannut Helsingin Kumpulasta tilan, jossa tapahtumalipun ostaneet voivat seurata konferenssia porukalla videotykin välityksellä. 

Ilmoittaudu mukaan lähettämällä viestiä osoitteeseen pj@psyty.fi. 

Tilaan voi saapua konferenssipäivinä 25., 26. ja 27.10. klo 16.30. Webinaari alkaa kunakin päivänä Suomen aikaa 17:00 ja päättyy 23:00. Huomaathan, että yhteiseen katseluun osallistuvilla on oltava ostettuna lippu konferenssiin!

Lisätietoa konferenssista: https://icpr2020.net/

Uusi blogijulkaisumme esittelee vuoden 2019 psykedeelitutkimuksia 21.05.2020

Vuoden 2019 aikana ilmestyi satoja psykedeeliaiheisia tieteellisiä julkaisuja. Tutkimusvolyymi ja -alustat osoittavat, että psykedeelitutkimus on vakiinnuttanut asemansa vähintäänkin psykiatrian ja kliinisen psykologian sekä farmakologian valtavirrassa. Psykologian tohtori ja tutkija Samuli Kangaslampi esittelee muutamia viime vuoden keskeisistä psykedeeliaiheisista tutkimuksista. Voit lukea blogauksen tästä.

Lääkäripodissa keskustelua psykedeeleistä 18.05.2020

Lääkäriseura Duodecimin tukema Lääkäripodi-podcast, jossa nuoret lääkärit Anni Saukkola ja Jenni Puoliväli keskustelevat asiantuntijavieraidensa kanssa ajankohtaisista terveysteemoista, haastatteli tammikuussa Psytyssäkin toimivaa lääkäri Antti Huplia. Jakson teemana oli “Mielenterveyden tulevaisuus – onko sitä?”. Yhtenä keskustelun pääteemana oli psykedeelien potentiaali mielenterveyden hoidon apuvälineinä.

Käytössä olevien hoitomuotojen rajoituksista johtuen Hupli pitää uusien hoitomuotojen tutkimusta eettisenä velvoitteena: pelkkien ennakkoluulojen ei tulisi antaa rajoittaa tiedettä. Psykedeelejä tutkittiin mielenterveyshoidossa jo viime vuosisadan keskivaiheilla, mutta niiden kriminalisoinnin myötä myös lääketieteellinen tutkimus käytännössä loppui. Tutkimuksen uuden aallon käynnistyminen on ollut hidas prosessi, joka on kuitenkin viime vuosina alkanut kerätä vauhtia.

MDMA-avusteisen psykoterapian tutkimuksesta kiinnostunut Hupli kaipaa mielenterveyshoitoon enemmän oireiden juurisyihin pureutuvia lähestymistapoja. Mielenterveyshoidossa on hänen mukaansa olennaista pyrkiä kehittämään ihmisen omia tietoisuustaitoja, jotka auttavat tulemaan tutuksi oman mielen sisällön ja kehollisten tuntemusten kirjon kanssa. Moniin mielenterveysongelmiin liittyy mielen juuttuminen haitallisiin toimintamalleihin, joiden ulkopuolelle psykedeelien tai esimerkiksi meditaation katsotaan auttavan kurkistamaan.

MDMA-psykoterapian tehoa tutkitaan tällä hetkellä erityisesti traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Käsittelykyvyn ylittävien traumaattisten kokemusten ja niihin liittyvien muistojen käsittely voi olla todella vaikeaa. Ihmismielen puolustusreaktiot ohjaavat pakenemaan kivuliailta tunteilta, joita terapiaprosessi voisi nostaa esiin. Tämä tekee hoitoon sitoutumisen monille mahdottomaksi. MDMA:sta ollaan kiinnostuneita, koska sen on todettu sopivissa olosuhteissa helpottavan tällaisten vaikeiden tunteiden käsittelyä sekä potilaan ja terapeutin välisen luottamussuhteen rakentamisesta.

Aihepiirin yleisen esittelyn ohella keskustelussa kuvataan muun muassa potilaan valmistelua psykedeeliterapiasessioon, session aikana tapahtuvia asioita ja jälkeenpäin tapahtuvaa integraatioprosessia. Hupli kertoo myös, miksi psykedeeliterapiakoulutettaville tarjotaan mahdollisuus läpikäydä oma, valvotuissa olosuhteissa tapahtuva psykedeelikokemuksensa.