2.–4.10.2025 järjestettävän konferenssin ennakkotiedot julkaistu!
Liity sähköpostilistallemme!
• • • • •
Psykedeelitieteessä ilmenee jännitettä mystiikan ja naturalismin välillä. Osa tutkijoista katsoo, että psykedeeliset mystistyyppiset kokemukset voivat antaa tietoa, joka eroaa tieteellisesti tai aistinvaraisesti saatavasta. Henkilö voi esimerkiksi kokea oivaltavansa, että kaikki on jonkinlaista valoa, rakkautta tai tietoisuutta, ja uskoa tämän olevan todellisuuden perimmäinen luonne. Naturalistit sen sijaan pitävät tällaisia ”oivalluksia” psykedeelien haitallisina sivuvaikutuksina, koska ne ovat heidän mukaansa ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa. On empiirinen kysymys, kumman tyyliset kokemukset ennustavat psykedeeliterapian hoitovaikutuksia, mutta on filosofinen kysymys, voivatko mystistyyppiset oivallukset antaa tietoa ja ovatko ne yhteensopivia tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa.
Tämän filosofisen kysymyksen äärellä oltiin syyskuussa 2022 järjestetyllä webinaariluennollamme, jonka veti filosofi ja psykologi Jussi Jylkkä. Esityksessä käydään läpi mystisen kokemuksen keskeiset piirteet (Stace, 1961) keskittyen erityisesti ykseyden kokemukseen, tunteeseen että oivallus on totta, ja pyhyyden ja sanoinkuvaamattomuuden kokemuksiin. Jylkän mukaan mystisen kokemuksen metafyysinen ydin on, että todellisuudella on olemassa luonne, jota ei voi tietää vain aistinvaraisesti tai tieteen keinoin, mutta joka voidaan suoraan intuitiivisesti oivaltaa. Esityksessä pohditaan, onko tämä ajatus yhteensopiva modernin psykedeelitutkimuksen löydösten ja tieteellisen maailmankuvan kanssa.
Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!
• • • • •
Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai niitä hyödyntäviin terapiamuotoihin tai haluat muuten vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä jäseneksemme.
Meille voi myös tehdä lahjoituksia.
Millaisia ovat psykedeeliset kokemukset? Miltä ne tuntuvat ja mihin muihin kokemustyyppeihin ne vertautuvat? Miten tämänkaltaisia subjektiivisia kokemuksia mitataan? Muun muassa näitä kysymyksiä tutkii tri David B. Yaden, Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykiatrian ja käyttäytymistieteiden apulaisprofessori, joka työskentelee yliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa.
Yaden pyrkii työssään ymmärtämään, miten lyhytaikaiset kokemukset voivat tuottaa pitkäaikaisia muutoksia hyvinvoinnissa, ja tutkii psykedeelien ja niiden hoitopotentiaalin vaikutuksia subjektiivisten kokemusten ja käyttäytymisen tasolla. Lisäksi hän tutkii asiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä tietoisuutta, uskomuksia, uskontoja ja henkisyyttä. Hänen tuore, Andrew Newbergin kanssa kirjoittamansa The Varieties of Spiritual Experience -kirja on kerännyt paljon kehuja William Jamesin vuoden 1902 klassikkokirjan The Varieties of Religious Experience päivityksenä ja laajennuksena.
David B. Yaden esitelmöi Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa tiistaina 28.2.2023 klo 18:00, aiheenaan psykedeelitutkimuksessa hyödynnetyt psykometriset itsearviointimittarit ja niiden rajoitteet sekä tavat, joilla niitä olisi mahdollista kehittää ja yhdenmukaistaa.
Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!
Psykiatri Simon Ruffell puhui viime heinäkuun webinaarissamme ayahuascaa koskevasta tutkimustyöstään. Luennolla esitellään ayahuascan seremoniallista käyttöä Amazonin alueella ja teen vaikutuksia mielenterveyteen, persoonallisuuteen, epigenetiikkaan ja psykoterapeuttisiin prosesseihin. Lisäksi Ruffell käsittelee uutta tutkimusprojektiaan, jossa selvitetään ayahuascan kaltaisten keitosten vaikutuksia ja tutkitaan mahdollisia hyötyjä ja haasteita, jotka liittyvät kasvilääkkeiden käyttöön kliinisessä kontekstissa.
Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!
• • • • •
Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai niitä hyödyntäviin terapiamuotoihin tai haluat muuten vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä jäseneksemme.
Meille voi myös tehdä lahjoituksia.
Moni katsoo, että psykedeeliterapiaa antavalla terapeutilla on hyvä olla ainakin jonkinlaisia omia kokemuksia muuntuneista tajunnantiloista. Perusteena on, että terapeutti tarvitsee omakohtaista heijastuspintaa siihen, minkätyyppisten kokemusten äärelle hän on potilasta saattamassa. Eräässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin koehenkilöiden käsityksiä kuvitteellisten lääketieteellisten psykedeelitutkimusten luotettavuudesta, kuitenkin havaittiin, että tieto psykedeelitutkijan omista psykedeelikokemuksista voi vaikuttaa kielteisesti yleisön käsityksiin hänen uskottavuudestaan tieteentekijänä. Kuten arvata saattaa, myös mielleyhtymät stereotyyppisiin psykedeelialakulttuureihin kuulumisesta näyttävät heikentävän luottamusta tutkimukseen.
Tiedeyhteisön sisälläkin on herännyt huolta siitä, vaikuttaako oman psykedeelikokemuksen toisinaan aikaansaama innostus tutkijan objektiivisuuteen. Miten tutkijoiden omiin kokemuksiin olisi viisasta suhtautua? Haastaako psykedeelitutkimus jollain erityisellä tavalla tutkijan objektiivisuuden, ja kannattaisiko mahdollisista omista kokemuksista vaieta tyystin, jos niistä puhuminen uhkaa tutkimuksen uskottavuutta?
Tietyillä tieteenaloilla, esimerkiksi kulttuurien tutkimuksessa, tutkijan henkilökohtaisia kokemuksia lähestytään läpinäkyvyyden lähtökohdista: On nähty, että kaikki inhimilliset kokemukset vaikuttavat tutkijan tulkintoihin, ja että totuudellisimpaan lopputulokseen päästään keskustelemalla avoimesti omasta suhteesta tutkimuskenttään. Oman taustan ja omien kokemusten reflektointi on monilla tieteenaloilla ollut jo vuosikymmeniä vakiintunut osa tieteellisen tiedon muodostumista. Koska psykedeelit ovat useimmissa yhteyksissä laittomia huumausaineita, avoin itsereflektio voi kuitenkin tuottaa ongelmia.
2.2.2023 klo 18:00 järjestämässämme webinaarissa pohditaan kolmen eri tutkimusartikkelin pohjalta näitä ristiriitoja, psykedeelikokemusten mahdollisia vaikutuksia tutkimustiedon muodostumiseen sekä tutkimusalojen välisiä näkemyseroja koskien suhtautumista tutkijan ja hänen tutkimuskohteensa väliseen suhteeseen. Artikkelit esittelevät teoreettisen filosofian maisteriopiskelija Anssi Pitkänen ja kulttuurintutkija, antropologian tohtori Aila Mustamo.
Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille tapahtuma on maksuton. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokaupastamme. Lisätietoa jäsenyystyypeistä tästä. Yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse.
Keskustelun pohjana käytettävät artikkelit, joihin voi halutessaan tutustua etukäteen:
Forstmann & Sagioglou, 2020: How psychedelic researchers’ self-admitted substance use and their association with psychedelic culture affect people’s perceptions of their scientific integrity and the quality of their research, https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/0963662520981728
Kious et al, 2022: Should we be leery of being Leary? Concerns about psychedelic use by psychedelic researchers, https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/02698811221133461
Folkes, 2022: Moving beyond ‘shopping list’ positionality: Using kitchen table reflexivity and in/visible tools to develop reflexive qualitative research, https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/14687941221098922
Erillinen työpaja tutkijoille ja opiskelijoille
Psytyn varsinaisjäsenille järjestetään lisäksi torstaina 16.2. klo 18:00 tämän webinaarin pohjustama työpaja, jossa käsitellään laajemminkin tutkijan taustan ja omakohtaisten kokemusten vaikutusta tutkimukseen eri tieteenalojen tapaustutkimusten ja metodologisten käytäntöjen näkökulmista. Työpajaan osallistuminen ei edellytä webinaariin osallistumista.
Työpaja käynnistyy alustuksilla, jotka pitävät kulttuurintutkija, antropologian tohtori Aila Mustamo, filosofi ja psykologian dosentti Jussi Jylkkä ja farmakologian dosentti Markus Storvik. Alustusten jälkeen edetään vapaampaan keskusteluun, jonka tarkoitus on löytää erilaisia vaihtoehtoja oman kokemusmaailman vaikutuksen reflektointiin osallistujien omassa tutkimustyössä. Työpajasta lähetetään varsinaisjäsenille erillinen rekisteröitymislinkki lähempänä ajankohtaa. Työpaja on tarkoitettu ensisijaisesti psykedeelitutkimusta tekeville tai sitä suunnitteleville tutkijoille ja opiskelijoille.
Löydät lisätietoa varsinaisjäseneksemme hakemisesta täältä.
Kalenteriin voi lisätä myös helmikuun lopussa järjestettävän webinaarin: David Yaden: Psychometric Perspectives on Psychedelic Research 28.2.2023.
Mielenterveysinnovaatiokeskus Remedyn johtaja, tri Anne Wagner on tutkinut MDMA-avusteista kognitiivis-behavioraalisen pariterapiaa traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Erotuksena tyypillisestä lähestymistavasta, jossa hoitoa annetaan vain traumasta kärsivälle osapuolelle, tässä tapauksessa sekä potilas että hänen kumppaninsa saa MDMA-terapiaa.
Tässä suomeksi tekstitetyssä haastattelussa myös vuoden 2019 seminaarissamme luennoinut Wagner puhuu muun muassa hyvän MDMA-terapeutin ominaisuuksista, psykedeelikokemusten integroinnista, MDMA-terapian laajempaan käyttöönottoon liittyvistä haasteista ja hoitomuodon integroinnista terveydenhuoltojärjestelmiimme, uhkakuvasta jossa MDMA:sta tulee vain rikkaille saatavilla oleva hoitomuoto, siitä miten hän päätyi työskentelemään MDMA-terapian parissa sekä MDMA:n tulevaisuudesta.
Tri Anne Wagner on kliininen psykologi ja tutkija, joka on omistautunut traumahoitojen kehittämisen ja traumaa koskevan ymmärryksen edistämiseen. Hän on myös mielenterveysinnovaatioihin keskittyneen Remedy-yhteisön perustaja. Hän toimii Ryersonin yliopistolla apulaisprofessorina psykologian laitoksella sekä vierailevana opettajana Yeates School of Graduate Studies -ohjelmassa. Anne suoritti Kanadan terveystutkimusinstituutin CIHR:n rahoittaman post doc -kautensa Ryersonin yliopistolla, ja sai vuonna 2019 Kanadan psykologiliiton kliinisen jaoston Early Career Scientist Practitioner Award -palkinnon. Hän toimii Kanadan psykologiliiton traumajaoston väistyvänä puheenjohtajana, ja hänen työtään ovat rahoittaneet Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies, Kanadan terveystutkimusinstituutti CIHR, Ontario Trillium Foundation, Canadian Foundation for AIDS Research, sekä Kanadan asevoimat.
• • • • •
Jos haluat tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, liity Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n jäseneksi.
Psykedeelit voivat muuttaa radikaalisti ihmisen käsitystä itsestään ja maailmasta, ja ne katalysoivat usein myös niin kutsuttuja mystisiä kokemuksia. Alustavat tutkimukset viittaavat psykedeelien kärsimystä vähentävään potentiaaliin, ja näyttääkin hyvin mahdolliselta, että niistä tulee osa länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää. Psykedeelit eivät kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan niitä hyödynnetään osana terapiakontekstia. Siksi onkin syytä pohtia, millaiset terapiamuodot sopivat parhaiten yhteen psykedeelien kanssa. Mitä sellaisia resursseja löytyy psykoterapian historiasta, jotka voisivat olla avuksi toimivan terapiakontekstin luomiselle suhteessa psykedeeleihin? Voisiko hyödyllisiä lähestymistapoja löytyä myös psykologian valtavirran ohittamilta suunnilta?
Psykiatri ja psykoanalyytikko C.G. Jung oli hyvin kiinnostunut unien, näkyjen ja muuntuneiden tajunnantilojen merkityksestä psyyken ilmentyminä. Hän näki psyyken itseorganisoituvana järjestelmänä, joka pyrkii kohti eheyttä ja tasapainoa – myös epätavanomaisten kokemusten kautta. Tällaisia kokemuksia on Jungin analyyttisen psykologian piirissä käsitelty paljon, ja Jungin ajattelu voikin tarjota keskusteluun arvokkaita näkökulmia.
Tästä teemasta luennoi torstaina 8.12. klo 18:00 järjestettävässä webinaarissa teoreettisen filosofian maisteriopiskelija ja Psytyn lukupiirivastaava Anssi Pitkänen. Zoomissa järjestettävä webinaariluento käsittelee analyyttisen psykologian historiallista kontekstia, sen teoreettisen viitekehyksen keskeisimpiä periaatteita sekä sitä, mitkä noista periaatteista ovat edelleen ajankohtaisia ja hyödyllisiä modernin psykedeeliterapian kontekstissa. Luennolla on myös yleisökysymysosio. Tapahtuman kokonaiskesto on noin kaksi tuntia.
Anssi Pitkänen kirjoittaa parhaillaan gradua filosofi Keiji Nishitanin eksistentiaalisesta tyhjyysfilosofiasta – arvonihilismin ylittämisen mahdollisuudesta, jossa zen-buddhalaisen katsantokannan integroinnista länsimaisen eksistentialismin ajatteluperinteeseen voi olla apua.
Tapahtumalippuja on saatavilla kahdessa hintaluokassa: 10 € (täysi hinta) ja 5 € (opiskelijat ja muut pienituloiset). Lippuja saa verkkokaupastamme.
Yhdistyksen tämän vuoden jäsenmaksun maksaneille tapahtuma on maksuton. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!
Ketamiini on alun perin 1960-luvulla fensyklidiinin korvaajaksi kehitetty niin kutsuttu dissosiatiivinen anesteetti. Klassisten psykedeelien tavoin mielenkiinto ketamiinin lääketieteellistä käyttöä kohtaan on ollut merkittävässä nousussa parin viime vuosikymmenen aikana erityisesti psykiatriassa, mutta myös muilla lääketieteen aloilla, kuten anestesiassa, kivunhoidossa, ensihoidossa ja tehohoidossa. Ketamiinilla on useita hyväksyttyjä tai potentiaalisista lääketieteellisiä käyttöaiheita, mutta aineen monimutkainen farmakologia, osittain ristiriitaiset tai kontekstisidonnaiset vaikutukset, väärinkäyttöpotentiaali sekä voimakkaita tunteita herättävät psykedeeliset ominaisuudet hankaloittavat sen laajamittaista käyttöä.
Näistä teemoista meille luennoi lokakuun lopussa lääkäri ja väitöskirjatutkija Oskari Kantonen. Torstaina 27.10. klo 19:00 järjestettävässä webinaarissa sukelletaan ketamiinin värikkääseen historiaan ja tarkastellaan tämän erityislaatuisen lääkeaineen monimuotoisia vaikutusmekanismeja eri käyttökonteksteissa. Lisäksi tutkaillaan ketamiinin ja klassisten psykedeelien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niin fysiologisten kuin kokemuksellisten vaikutuksien osalta.
Tapahtumalippuja on saatavilla kahdessa hintaluokassa: 10 € (täysi hinta) ja 5 € (opiskelijat ja vähävaraiset). Lippuja saa verkkokaupastamme.
Yhdistyksen tämän vuoden jäsenmaksun maksaneille tapahtuma on maksuton. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!
Oskari Kantonen on anestesiologiaan erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Turun yliopistossa. Hän tutkii väitöskirjassaan anestesian ja unen aivomekanismeja. Lisäksi hän on kiinnostunut meditaation, klassisten psykedeelien ja ketamiinin terapeuttisesta ja mielen toiminnan mekanismeja avartavasta potentiaalista.
Käsitteellä set and setting viitataan muun muassa ihmisen persoonallisuuteen, henkilöhistoriaan, mielentilaan sekä fyysisiin ja sosiaalisiin puitteisiin. Näillä on merkittävä rooli psykotrooppisten aineiden tuottamien kokemusten muovaamisessa, niitä koskevassa tutkimuksessa ja niitä hyödyntävässä terapiassa. Sitä pidetään olennaisena elementtinä sekä psykedeelitutkimuksen tuottamien tulosten tulkinnassa että psykedeeliterapian tehokkuudessa. Miten set and setting liittyy psykedeelien ilmiömaailmaan? Miksi ilmiö tuli ihmisten tietoisuuteen juuri psykedeelitutkimuksen kontekstissa, ja miten se liittyy muihin kuin farmakologisiin tutkimusalueisiin, esimerkiksi plasebotutkimukseen? Millaisia implikaatioita sillä on psykedeelitutkimuksen tulevaisuudelle?
Psykedeelien historiaan ja sosiologiaan erikoistunut Ido Hartogsohn luennoi viime maaliskuun webinaarissamme set and settingin evoluutiosta, ilmiötä koskevasta tutkimusnäytöstä ja sen implikaatioista tutkimukselle, terapialle ja psykedeelien erilaisille käyttösovelluksille. Luento on nyt julkaistu Youtube-kanavallamme.
Ido Hartogsohn toimii apulaisprofessorina Bar Ilanin yliopiston tieteen, teknologian ja yhteiskunnan maisteriohjelmassa. Hänen työnsä kartoittaa set and settingin merkitystä psykedeelitutkimuksessa ja -kulttuurissa. MIT Press julkaisi hänen kirjansa American Trip: Set, Setting and the Psychedelic Experience in the Twentieth Century vuonna 2020.
Tapahtuman järjestävä Psykedeelitutkimusyhdistys ry edistää psykedeeleihin liittyvää tieteellistä tutkimusta, relevanttien aihepiirien tutkijoiden ja opiskelijoiden verkostoitumista sekä tutkimukseen pohjautuvan, yleistajuisen tiedon saatavuutta.
• • • • •
Jos haluat tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n jäseneksi.
Psykedeelitieteessä ilmenee jännitettä mystiikan ja naturalismin välillä. Osa tutkijoista katsoo, että psykedeeliset mystistyyppiset kokemukset voivat antaa tietoa, joka eroaa tieteellisesti tai aistinvaraisesti saatavasta. Henkilö voi esimerkiksi kokea oivaltavansa, että kaikki on jonkinlaista valoa, rakkautta tai tietoisuutta, ja uskoa tämän olevan todellisuuden perimmäinen luonne. Naturalistit sen sijaan pitävät tällaisia ”oivalluksia” psykedeelien haitallisina sivuvaikutuksina, koska ne ovat heidän mukaansa ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa. On empiirinen kysymys, kumman tyyliset kokemukset ennustavat psykedeeliterapian hoitovaikutuksia, mutta on filosofinen kysymys, voivatko mystistyyppiset oivallukset antaa tietoa ja ovatko ne yhteensopivia tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa.
Tämän filosofisen kysymyksen äärelle päästään torstaina 8.9. klo 18:00 Zoom-webinaarissa, joka sisältää luennon ja yleisökysymysosion. Luennoitsijana toimii filosofi ja psykologi Jussi Jylkkä. Esityksessä käydään läpi mystisen kokemuksen keskeiset piirteet (Stace, 1961) keskittyen erityisesti ykseyden kokemukseen, tunteeseen että oivallus on totta, ja pyhyyden ja sanoinkuvaamattomuuden kokemuksiin. Jylkän mukaan mystisen kokemuksen metafyysinen ydin on, että todellisuudella on olemassa luonne, jota ei voi tietää vain aistinvaraisesti tai tieteen keinoin, mutta joka voidaan suoraan intuitiivisesti oivaltaa. Luennolla tutkitaan, onko tämä ajatus yhteensopiva modernin psykedeelitutkimuksen löydösten ja tieteellisen maailmankuvan kanssa.
Jussi Jylkkä on filosofi (FT) ja psykologi (PsT, dos.), joka työskentelee tutkijana Åbo Akademin psykologian laitoksella. Hänen syyskuussa alkava projektinsa “Lohdullisia illuusioita vai elämää muuttavia oivalluksia” koskee psykedeelisiä oivalluksia ja niiden merkitystä henkiselle hyvinvoinnille. Projekti on kolmivuotinen ja sitä rahoittaa Koneen säätiö. Jylkkä on tutkinut aiemmin esimerkiksi muistia, toiminnanohjausta ja tietoisuutta, ja hänen artikkeleitaan on julkaistu merkittävissä psykologian ja filosofian journaaleissa. Hänen syksyllä ilmestyvä kirjansa Tietoisuus ja tieteellinen maailmankuva (Basam Books) käsittelee tieteen rajoja ja todellisuuden perimmäistä luonnetta.
Tapahtumalippuja on saatavilla kahdessa hintaluokassa: 10 € (täysi hinta) ja 5 € (opiskelijat ja vähävaraiset). Lippuja saa verkkokaupastamme.
Yhdistyksen tämän vuoden jäsenmaksun maksaneille tapahtuma on maksuton. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!