Psykedeelitutkimuksen tiimoilta järjestetään säännöllisesti seminaareja ja konferensseja. Yksi suurimmista on Hollantilainen International Conference for Psychedelic Research (ICPR), joka järjestettiin viime syksynä verkkoversiona. Psykedeelejä koskevan tutkimuksen laajaa kirjoa esittelevän tapahtuman luennoilla ja paneelikeskusteluissa käsiteltiin esimerkiksi tietoisuustutkimusta, psilosybiini-, MDMA- ja LSD-avusteista terapiaa, ketamiinin kliinisiä mahdollisuuksia, psykedeelien mikroannostelua, erilaisia terapiamalleja sekä tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.
Michael Pollanin How to Change Your Mind -teoksen hiljattain nimellä Tuntematon mieli suomentanut filosofian tohtori ja kirjailija Mika Pekkola osallistui ICPR:ään ja kirjoitti siitä Psytylle raportin, jonka voi lukea osoitteessa https://psyty.fi/kirjoitukset/2021/06/23/psykedeeliterapia-ja-psykiatrian-tulevaisuus-raportti-icpr-2020-konferenssista.
Psykedeelien terapeuttisista vaikutuksista on jonkin verran lupaavia tutkimustuloksia. On kuitenkin syytä huomioida, että psilosybiiniä ja muita klassisia psykedeelejä koskevat tulokset perustuvat vasta pienillä otoksilla toteutettuihin alustaviin tutkimuksiin. Jotta tuleva tutkimus voi tuottaa entistä luotettavampaa ja sovellettavampaa tietoa, suurempien osallistujamäärien ohella tarvitaan myös tutkimusten metodologisten ongelmien ja haasteiden sekä tutkimusasetelmien rajoitteiden lähempää tarkastelua.
Psytyn huhtikuussa 2021 järjestämässä jäsenwebinaarissa teeman tiimoilta kuultiin kaksi puheenvuoroa ja käsiteltiin aihetta koskevia yleisökysymyksiä. Tapahtumassa puhuivat syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Anna-Riikka Vehviläinen ja psykologian tohtori ja tutkija, Psytyn puheenjohtaja Samuli Kangaslampi. Webinaarin taltiointi on nyt julkaistu Psytyn Youtube-kanavalla osoitteessa https://youtu.be/dL_Ms6RAy-I
• • • • •
Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai psykedeelejä hyödyntäviin terapiamuotoihin, tai jos ylipäänsä haluat tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n jäseneksi.
Miksi tajunnantilaan vaikuttavien aineiden vaikutuksia on syytä tutkia ja kuvata monipuolisesti? Aihepiiriä sekä tutkijan että dokumentaristin roolissa lähestyvä Hamilton Morris tunnetaan erityisesti kemiaan ja antropologiaan painottuvasta Hamilton’s Pharmacopeia -televisiosarjastaan, joka esittelee aihepiiriään niin tutkimuksen kuin erilaisia yhdisteitä käyttävien ihmisten näkökulmista. Morris on sikäli epätyypillinen tutkija, että sarjassa dokumentoidaan myös hänen omia kokemuksiaan tutkimiensa yhdisteiden parissa. Lääketieteen historiassa tällaisilla itsekokeiluilla onkin pitkä perinne.
Psyty haastatteli Morrisia Lontoossa toissa vuonna järjestetyssä Breaking Convention -tapahtumassa. Morris kertoo haastattelussa työstään ja tavoitteistaan. Hän on kiinnostunut kaikenlaisista psykoaktiivisista aineista, mutta pitää psykedeelejä erityisen kiinnostavina johtuen niiden erityislaatuisista vaikutuksista ja rikkaasta historiasta. Omakohtaisella tasolla hän kuvaa itseään jokseenkin kyynisenä ateistina ja materialistina, jolle psykedeelit saattavat olla ainoa väylä sellaisiin kokemuksiin, joita tavataan kuvata uskonnollisina.
Morris puhuu haastattelussa myös psykedeelien toimintamekanismeista ja pohtii kokemuksellisen ja aivotoiminnallisen tason välistä kuilua. Lisäksi hän kertoo monia psykedeelejä löytäneen kemisti Alexander Shulginin vaikutuksesta työhönsä ja siitä, miksi terapiatutkimus on vain yksi monista kiinnostavista näkökulmista psykedeelien vaikutuksiin. Hän näkee tällä hetkellä eniten huomiota saavat tutkimuspolutkin tärkeinä, mutta peräänkuuluttaa psykedeelien aivan uudenlaisten käyttösovellusten kartoittamista.
Morrisin ohjelman lähestymistapa on saanut kritiikkiä muun muassa siitä, että siinä päästetään ääneen sellaisia henkilöitä, joiden ei koeta olevan hyviä edustajia psykedeeliaihepiirille. Morris pitää rehellisen kuvan antamista tärkeänä: psykedeelejä käytetään monenlaisissa viitekehyksissä ja monenlaisten henkilöiden toimesta, eikä läheskään kaikkien näiden henkilöiden toiminta ole sellaista, jonka voi olettaa edistävän esimerkiksi psykedeelien terapiakäyttöä koskevien tabujen hellittämistä. Sen sijaan, että tämä tosiasia lakaistaisiin maton alle, sen kanssa on tavalla tai toisella opeteltava tulemaan toimeen psykedeelien valtavirtaistuessa.
• • • • •
Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai psykedeelejä hyödyntäviin terapiamuotoihin, tai jos haluat vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä yhdistyksemme jäseneksi.
Psykedeelien mahdollisuudet mielenterveyden häiriöiden hoidossa ovat saaneet viime vuosina paljon huomiota. Kansainvälisen tutkijaryhmän tuore tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että klassisten psykedeelien käyttö saattaa olla yhteydessä myös parempaan fyysiseen terveyteen.
Laajaan ja edustavaan yhdysvaltalaisaineistoon perustuvassa tutkimuksessa psykedeelin käyttö vähintään kerran elämässä yhdistyi suurempaan todennäköisyyteen kokea fyysinen terveys paremmaksi ja vähäisempään todennäköisyyteen ylipainolle tai liikalihavuudelle. Tutkimuksen pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä syy-seuraussuhteista tai vaikutusmekanismeista, ja tulosten vahvistamiseen tarvitaan lisätutkimuksia. Kysymyksiä herättää myös tutkimuksessa käytetty hyvin laaja skaala vakioituja taustamuuttujia, minkä seurauksena lopullinen arvio psykedeelin käytön ja terveyden välisestä yhteydestä on vaikeasti tulkittava.
Simonsson, O., Sexton, J. D., & Hendricks, P. S. (2021). Associations between lifetime classic psychedelic use and markers of physical health. Journal of Psychopharmacology, 35(4), 447-452.
https://doi.org/10.1177%2F0269881121996863
Tietokirjailija, mystikko ja kulttuurin monitoimimies Kari Kosmoksen viimeiseksi teokseksi jäi helmikuussa rajoitettuna painoksena ilmestynyt Mielen aika – Psykedeelisen kulttuurin historia ja visio. Psytyn hallituksen puheenjohtaja Samuli Kangaslampi toteaa psykedeelien kulttuurihistoriaan keskittyneestä mutta jonkin verran myös psykedeelitutkimusta käsittelevästä kirjasta arviossaan:
“Omaperäisenä ja yllättävilläkin raja-alueilla liikkuvana teoksena sillä on runsaasti annettavaa myös aihepiirin historian peruskäänteet jo entuudestaan tuntevalle lukijalle”.
Lue arvostelu blogistamme.
YLE käsittelee psykedeelitutkimuksen historiaa ja nykytilannetta vappuna julkaistussa Perjantai-dokkarissa ja siihen liittyvässä artikkelissa. Lyhyen katsauksen keskeisenä kohteena on psykedeelien käyttö sarjoittaisen päänsäryn hoitokeinona.
Artikkelissa haastateltu, Psytyssäkin toimiva lääkäri ja väitöskirjatutkija Sakari Rusanen painottaa, ettei yksittäisten potilastapausten tai kyselytutkimusten perusteella voida tehdä suoria johtopäätöksiä hoitokeinon tehosta. Ensimmäinen kliininen tutkimus aiheesta on kuitenkin jo valmistumassa Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa.
Kliininen tutkimustyö on käynnissä myös Kööpenhaminan ja Baselin yliopistoissa, ja sellaista valmistellaan myös Itä-Suomen yliopistossa. Mikäli pitkään ja laajalti esiintyneet väitteet psykedeelien tehosta sarjoittaisen päänsäryn hoidossa pitävät paikkansa, on näillä tutkimuksilla mahdollisuus antaa siitä ensimmäisiä vahvoja viitteitä.
Psykedeeleistä ja niiden mahdollisesta terapeuttisesta hyötykäytöstä on viime vuosina puhuttu suomalaisessakin mediassa yhä useammin. Mistä psykedeeleissä ja psykedeeliterapiassa oikein on kyse? Mitä tutkimus on saanut aiheesta selville?
Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää tiistaina 18.5. klo 18:00 näihin teemoihin liittyvän, yleistajuisen webinaariluennon kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tapahtuma on yhdistyksen jäsenille maksuton ja muille avoin pientä pääsymaksua vastaan: 10 € (täysi hinta) / 5 € (opiskelijat ja vähävaraiset). Lipun voi ostaa verkkokaupastamme. Yhdistyksen jäsenille on lähetetty rekisteröitymislinkki sähköpostitse.
Luennoitsija Oskari Ventilä, LL, työskentelee psykiatriaan ja päihdelääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä, minkä lisäksi hän on kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutuksessa. Esityksessä painottuu käytännönläheinen näkökulma ja se pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
-Miksi psykedeeliterapioita tutkitaan?
-Mitä psykedeelit ovat?
-Miksi psykedeelit ovat kiellettyjä?
-Ovatko psykedeelit vaarallisia?
-Miten psykedeelit vaikuttavat?
-Mitä psykedeeliterapioilla voidaan hoitaa?
-Masennus ja psilosybiiniavusteinen terapia.
-Traumaperäinen stressihäiriö ja MDMA-avusteinen psykoterapia.
-Mikä nykyaikaisessa psykedeelitutkimuksessa on toisin?
-Miltä psykedeeliterapioiden tulevaisuus näyttää?
Luento tarjoaa monipuolisen kattauksen selkeästi jäsenneltyä ja tutkimusnäyttöön pohjautuvaa tietoa psykedeeleistä ja niiden terapeuttisesta hyödyntämisestä osana mielenterveyshäiriöiden hoitoa.
Webinaari järjestetään Zoom-sovelluksessa. Puheenvuoron jälkeen on varattu runsaasti aikaa yleisökysymyksille. Toivotamme kaikki kiinnostuneet taustasta riippumatta tervetulleiksi mukaan!
“Pollanin kirja on monipuolinen teos, joka sisältää tärkeimmät perustiedot psykedeeleistä, niiden historiasta, nykytilasta, neurofarmakologiasta ja niihin liittyvästä kulttuurista. Kirja ei jätä aihepiiriin perehtynyttäkään lukijaa kylmäksi, vaan toimii hyvänä muistinvirkistäjänä ja auttaa luomaan yhteyksiä erilaisten historiallisten tapahtumien ja ihmisten välille. Toisaalta kirjan lähestymistapa toimii aihepiirin kannalta untuvikollekin, sillä Pollan selittää asiat hyvin ymmärrettävästi ja monipuolisesti.”
Berkeleyssä tiede- ja ympäristöjournalismin professorina toimivan Michael Pollanin bestseller-kirja How to Change Your Mind julkaistiin tammikuussa suomeksi nimellä Tuntematon mieli. Blogistamme löytyy nyt Juulia Järvenpään tuore kirja-arvostelu tästä erinomaisesta käännöksestä.
The New England Journal of Medicinessä julkaistiin eilen tuloksia ensimmäisestä tutkimuksesta, jossa psykedeelin vaikuttavuutta masennuksen hoidossa verrattiin SSRI-lääkkeeseen. Lontoon Imperial Collegen tutkijoiden tutkimuksessa 59 keskitasoisesta tai vaikeasta masennuksesta kärsinyttä osallistujaa satunnaistettiin saamaan joko kaksi psilosybiinisessiota 25 mg annoksella ja päivittäinen lumelääke kuuden viikon ajan tai päivittäinen annos essitalopraamia kuuden viikon ajan ja kaksi lumesessiota 1 mg psilosybiiniannoksella. Molemmille ryhmille tarjottiin lisäksi samanlaista psykologista tukea.
Ensisijaiseksi tulosmuuttujaksi tutkimukseen oli etukäteen valittu itsearvioitu masennusoireiden muutos kuuden viikon kohdalla. Tällä mittarilla psilosybiini- ja essitalopraamiryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Molemmissa ryhmissä masennusoireet laskivat lähtötilanteesta.
Tutkimukseen sisältyi lisäksi useita muita mittareita sekä masennuksesta että muista osa-alueista kuten ahdistuksesta, mielihyvän puutteesta, sopeutumisesta työhön ja sosiaaliseen elämään sekä yleisestä psyykkisestä hyvinvoinnista. Useimmat näistä mittareista viittasivat suurempiin positiivisiin muutoksiin psilosybiiniryhmässä. Tiukasti tulkittuna näistä löydöksistä ei tutkimusta ennakkorekisteröitäessä tehtyjen päätösten vuoksi voida kuitenkaan vetää kliinisiä johtopäätöksiä. Hoitomuotojen mahdollisten vaikuttavuuserojen osoittamiseksi tarvitaan siis vielä lisätutkimusta.
Johtavien asiantuntijoiden kommentteja tutkimuksesta ja sen tuloksista on nähtävillä Science Media Centre -sivustolla.
Carhart-Harris, R., Giribaldi, B., Watts, R., Baker-Jones, M., Murphy-Beiner, A., Murphy, R., Martell, J., Blemings, A., Erritzoe, D., & Nutt, D. J. (2021). Trial of Psilocybin versus Escitalopram for Depression. New England Journal of Medicine, 384(15), 1402–1411. https://doi.org/10.1056/NEJMoa2032994
Psykedeelien terapeuttisista vaikutuksista on jonkin verran lupaavia tutkimustuloksia. On kuitenkin syytä huomioida, että psilosybiiniä ja muita klassisia psykedeelejä koskevat tulokset perustuvat vasta pienillä otoksilla toteutettuihin alustaviin tutkimuksiin. Jotta tuleva tutkimus voi tuottaa entistä luotettavampaa ja sovellettavampaa tietoa, suurempien osallistujamäärien ohella tarvitaan myös tutkimusten metodologisten ongelmien ja haasteiden sekä tutkimusasetelmien rajoitteiden lähempää tarkastelua.
Psyty järjestää perjantaina 23.4. klo 18:00 aihepiiriä käsittelevän, maksuttoman webinaarin, joka järjestetään Zoom-sovelluksen kautta. Tapahtuma on avoin kaikille Psytyn jäsenille. Jäsenyyden voi ostaa verkkokaupastamme – tapahtumalinkki lähetetään kaikille jäsenille.
Webinaari sisältää kaksi puheenvuoroa ja niiden aiheisiin liittyvää yleisökeskustelua.
Anna-Riikka Vehviläinen on syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Kuopiosta. Hänen vuonna 2018 valmistunut lääketieteen syventävä opinnäytetyönsä (https://psyty.fi/vehvilainen) tarkasteli vuosina 2008–2018 psilosybiiniä pääasiallisena tutkimuskohteenaan hyödyntäneitä kliinisiä tutkimuksia. Katsauksen fokus oli psilosybiinitutkimuksen metodologiassa.
Vehviläisen ammatillisen rakkauden ja mielenkiinnon kohteena on erityisesti elämän loppuvaiheen kärsimyksen lievittäminen – toisin sanoin hyvä kuolema. Näiltä osin hahmottelun alla onkin tutkimussuunnitelma psilosybiiniä hyödyntävän terapeuttisen hoidon mahdollisuuksien kartoittamiseksi palliatiivisen vaiheen syöpäpotilaiden ahdistuksen, masennuksen ja eksistentiaalisen kriisin hoidossa Suomessa.
Vehviläisen puheenvuoro nostaa esiin niitä tutkimusten metodologisia ongelmakohtia, joita hän opinnäytteessään käsitteli. Lisäkysymyksiä on noussut esiin edellä mainittua, palliatiiviseen hoitoon liittyvää tutkimusasetelmaa pohdittaessa. Ennen kaikkea toiveena olisi kuitenkin virittää vilkasta keskustelua, joka johtaa uusiin oivalluksiin ja kysymyksiin tämän monisyisen aiheen puitteissa.
Samuli Kangaslampi on psykologian tohtori ja tutkija Tampereelta sekä Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n puheenjohtaja vuonna 2021. Hän on tutkinut erityisesti psyykkisiin traumoihin ja mielenterveyteen liittyviä teemoja, mutta julkaissut kaksi vertaisarvioitua artikkelia myös psykedeeleihin liittyen. Näistä jälkimmäisessä (https://doi.org/10.1007/
Hänen puheenvuoronsa käsittelee tämän artikkelin pohjalta haasteita ja ongelmia psykedeelien psykologisten vaikutusmekanismien tutkimuksessa sekä arvioi tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä väitteitä siitä, millaisten prosessien kautta psykedeeleillä voisi olla positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen tai muuhun hyvinvointiin. Lisäksi hän pohtii, millaisilla asetelmilla ja lähestymistavoilla aiheesta voitaisiin tulevaisuudessa saada luotettavinta tietoa.
Puheenvuorojen jälkeen on varattu runsaasti aikaa keskustelulle, kommenteille ja kysymyksille. Toivotamme kaikki jäsenet taustasta riippumatta tervetulleiksi osallistumaan ja keskustelemaan. Jäsenenämme saat tapahtumalinkin sähköpostiisi viimeistään tapahtumapäivänä.
Kevään aikana on tulossa myös toinen Psytyn jäsenille maksuton webinaari. 18.5. järjestettävässä tilaisuudessa psykiatriaan ja päihdelääketieteeseen erikoistuva lääkäri Oskari Ventilä esittelee tutkimusnäyttöön pohjautuvan yleiskatsauksen psykedeeleistä sekä niiden terapeuttisesta hyödyntämisestä osana mielenterveyshäiriöiden hoitoa. Lisätietoa tästä webinaarista myöhemmin.
PS. Jos olet jo aiemmin liittynyt jäseneksemme muttet ole vielä maksanut Psytyn jäsenmaksua vuodelle 2021, voit tehdä sen osoitteessa https://holvi.com/