Ajankohtaisia asioita

Yksi keskeisimmistä psykedeelitutkimuksen tekemistä rajoittavista tekijöistä on tutkimusten kalleus. Eräs lähestymistapa tämän ongelman ratkaisemiseen on kansalaistiede, jolla tarkoitetaan tavallisten ihmisten aktiivista osallistamista tieteelliseen prosessiin. Psykedeelien käytön yleisyydestä johtuen kansalaistieteen hyödyntämisestä voi olla paljon hyötyä niiden tutkimisessa. Miljoonat ihmiset käyttävät psykedeelejä omaehtoisesti, ja niitä koskevan ymmärryksen kartuttamisessa olisi avuksi, jos edes osasta käyttökokemuksia saataisiin kerättyä tieteellisesti hyödynnettävää dataa.

Maanantaina 18. marraskuuta klo 18.00 psykedeelikansalaistieteen pioneeri Balázs Szigeti esittelee tutkimustyötään Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämässä, maksuttomassa webinaarissa. Näin hän kertoo luennostaan:

“Esitykseni ensimmäinen osa käsittelee itsesokkouttamista hyödyntävää mikroannostelututkimusta, joka toimii esimerkkinä monimutkaisesta kansalaistiedettä hyödyntävästä psykedeelitutkimuksesta. Projektin lähestymistapana oli itsesokkoutusparadigma, jonka puitteissa vapaaehtoiset kansalaistieteilijät toteuttivat oman lumekontrollinsa ilman kliinistä valvontaa. Tutkimuksen kustannuksiksi tuli noin tuhannesosa tavanomaisen kliinisen tutkimuksen kustannuksista. Mukaan saatiin lopulta 191 osallistujaa, mikä teki siitä yhden suurimmista koskaan tehdyistä lumekontrolloiduista psykedeelitutkimuksista. Alhaisten kustannusten ja suuren otoskoon yhdistelmä korostaa kansalaistieteen hyödyntämisen huomattavaa potentiaalia psykedeelitutkimuksessa.

Esityksen toisessa osassa keskityn PsyDAOon, hajautettuun autonomiseen organisaatioon, joka on kehitetty tukemaan psykedeelistä kansalaistiedettä. PsyDAO on osa laajempaa hajautetun tieteen liikehdintää, jossa hyödynnetään lohkoketjuteknologiaa tieteen modernisoimiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että ihmisiä kannustetaan osallistumaan psykedeelikansalaistieteen tekoon keräämällä ja jakamalla psykedeelikokemuksiaan koskevaa dataa.”

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Webinaari on maksuton – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos haluat tukea tällaisten maksuttomien tapahtumien järjestämistä ja muuta työtämme, voit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun tai, mikäli et ole vielä jäsen, liittyä sellaiseksi. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta. Vastaanotamme myös lahjoituksia.

Tietoa puhujasta:

Balázs opiskeli fysiikkaa Imperial Collegessa ja väitteli tohtoriksi datatieteen alalla Edinburghin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli biolääketieteen alan ohjelmistosuunnittelijana, josta siirtyi psykedeelitutkimuksen pariin. Balázsin kehittämän itsesokkoutusmenetelmän avulla tutkimuksen osallistujat voivat toteuttaa oman lumekontrollinsa. Hän johti tähän mennessä suurinta lumekontrolloitua tutkimusta psykedeelien mikroannostelusta. Myöhemmin Balázs liittyi Imperial Collegen Center for Psychedelic Research -tutkimuskeskukseen tutkijatohtorina. Tällä hetkellä hän työskentelee UCSF:n translationaalisen psykedeelitutkimuksen ohjelmassa kliinisenä datatieteilijänä ja tutkii samalla odotusten ja lumevaikutusten roolia psykedeelejä hyödyntävässä lääketieteessä.

Mitä MDMA:n maailmassa on meneillään? Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää maanantaina 21.10. klo 13–15 maksuttoman webinaarin, jossa psykologian yliopistonlehtori Samuli Kangaslampi ja psykologi Iikka Yli-Kyyny keskustelevat MDMA-avusteista terapiaa koskevan tutkimuksen viime kuukausina kohtaamista haasteista. Webinaari koostuu Kangaslammen ja Yli-Kyynyn dialogista ja sitä seuraavasta yleisökysymysosiosta, ja siihen voi rekisteröityä tästä. Huomaathan webinaarin epätyypillisen kellonajan!

Mistä siis on kyse? MDMA-avusteisesta terapiasta on pitkään puhuttu uutena, potentiaalisen tehokkaana hoitomuotona traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD). Kannustavien tutkimustulosten karttuessa uusien lääkkeiden luvista vastaava Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikevirasto FDA myönsi hoitomuodolle läpimurtoterapia-luokituksen, jolla nopeutetaan uusien, lupaavien hoitomuotojen hyväksymiseen liittyviä byrokraattisia prosesseja.

FDA:n lähestyvään, hoitomuodon hyväksymistä koskevaan päätökseen kohdistui paljon odotuksia ja toiveita. Kevään 2024 edetessä monille alkoi kuitenkin käydä ilmeiseksi, kuinka monia haasteita lupaprosessiin liittyy. Tehtyihin tutkimuksiin ja niissä sovellettavaan terapiamuotoon oli jo vuosien ajan kohdistettu kriittisiä puheenvuoroja, joiden voima alkoi yltyä. Kesäkuussa kokoontui FDA:n neuvoa-antava toimikunta, jolle myös tutkijat ja kansalaisaktivistit saivat antaa lausuntojaan hoitomuotoa koskevasta tutkimusnäytöstä. Vastoin monien odotuksia toimikunta päätyi lähes yksimielisesti esittämään FDA:lle hakemuksen hylkäämistä. 

Toimikunnan suositukset eivät suoranaisesti sido FDA:ta, mutta elokuun yhdeksäntenä tuli tieto, ettei virasto sille toimitetun tutkimusaineiston pohjalta hyväksy hoitomuotoa, vaan pyytää uutta kolmannen faasin tutkimusta. FDA:n päätöksen perusteita ei suoraan ole kerrottu julkisuuteen, mutta käydyn keskustelun ja neuvoa-antavan toimikunnan kommenttien perusteella vaikuttavia tekijöitä ovat todennäköisesti olleet muun muassa:

• Sokkoutuksen epäonnistuminen (useimmat koehenkilöt ja kliinikot arvasivat, oliko kyseessä MDMA vai lumelääke)
• MDMA:n fysiologisia vaikutuksia koskevan datan vajavaisuudet
• Monien koehenkilöiden aiempi, omatoiminen MDMA:n käyttö
• Huolet tutkijoiden ja terapeuttien puolueellisuudesta
• Yhdessä tutkimuskeskuksista ilmennyt hyväksikäyttötapaus
• Viitteet siitä, että hoitomuodon haittavaikutuksia olisi tutkimuksissa vähätelty

Kuin naulana FDA:n päätöksen arkkuun, Psychopharmacology-tiedejournaali ilmoitti päätöstä seuraavana päivänä vetävänsä yllämainitun hyväksikäyttötapauksen vuoksi takaisin kolme aiemmin julkaisemaansa MDMA-terapiaa käsittelevää artikkelia.

Tätä kirjoitettaessa päätöksestä on lähes kaksi kuukautta, mutta yhäkään ei ole selvyyttä siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa MDMA- ja psykedeelitutkimuksen tulevaisuudelle. FDA:n päätös on aiheuttanut monipuolista keskustelua. Jotkut ovat pitäneet päätöstä ja sitä edeltäviä keskusteluja puolueellisina ja epätieteellisinä. Toiset taas katsovat, että kyseessä on tieteen periaatteiden kanssa linjassa oleva ratkaisu – että MDMA-terapian tielle noussut este tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa tehtyjä virheitä sekä sitä, mihin asioihin tulevissa tutkimuksissa on erityisesti kiinnitettävä kriittistä huomiota. FDA:n päätöksen voi myös nähdä paljastavan jotain siitä, kuinka hankalaa tällaisen täysin uudella tavalla lääkettä ja terapiaa hyödyntävän hoitomuodon integroiminen olemassaoleviin rakenteisiin voi olla.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta webinaariimme – rekisteröitymislinkki tässä! Tapahtuma on maksuton.

Jos kuitenkin haluat tukea psykedeelien korkealaatuista tieteellistä käsittelyä edistävää työtämme, voit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun tai, mikäli et ole vielä jäsen, liittyä sellaiseksi. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta.

Lisätietoja puhujista:

Iikka Yli-Kyyny (PsM) työskentelee psykologina HUS:ssa ja kouluttautuu psykoterapeutiksi suuntauksenaan hahmopsykoterapia. Iikka on kouluttautunut psilosybiiniavusteiseen terapiaan COMPASS Pathways- ja Fluence-yhtiöiden ohjelmissa sekä MDMA-avusteiseen terapiaan MAPSin ohjelmassa. Hän toimi terapeuttina suomalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkitaan psilosybiinin käyttöä alkoholiriippuvuuden hoidossa osana Clairvoyant Therapeuticsin kansainvälistä kliinistä tutkimusta.

Samuli Kangaslampi (PsT) työskentelee vakituisesti kliinisen psykologian yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Vuosina 2023–2024 hän teki Maastrichtin yliopiston neuropsykologian ja psykofarmakologian laitoksella post doc -tutkimusta psykedeelien vaikutuksista muistiin ja muistoihin. Samuli toimi useita vuosia Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n puheenjohtajana ja on myös julkaissut tieteellisiä artikkeleita psykedeelien aiheuttamista mystisistä ja autobiografisista kokemuksista, psykedeelitieteen tutkimusmetodologiasta sekä MDMA-avusteisen terapian soveltamisesta nuorten PTSD:n hoitoon.

Onko psykedeelisiä kokemuksia mahdollista tuottaa pelkän plasebon avulla? Viimeisen vuosikymmenen aikana psykedeeleihin kohdistuva kiinnostus on kasvanut maailmanlaajuisesti. Myös niitä koskevien tutkimusten metologiaa koskeva kriittinen keskustelu on lisääntynyt. Yksi kriittisen keskustelun alue on sokkouttaminen ja plasebovaikutus. Koska tutkimusten koehenkilöt yleensä arvaavat, ovatko saaneet psykedeeliä vai lumelääkettä, sokkoutuksen ylläpitäminen on haastavaa. Kuitenkin myös lumelääkettä saaneet raportoivat toisinaan voimakkaista tajunnantilan muutoksista. Aihe ansaitsee lisätutkimusta. Plasebovaikutuksia koskevan ymmärryksen karttumisesta voi olla hyötyä niin tutkimustyön kuin psykedeelien kliinisen käytön kontekstissa.

Yksi kiinnostavimpia psykedeelien ja plasebon suhdetta kartottaneista tutkijoista on Toronton yliopiston psykologian laitoksella postdoc-tutkijana työskentelevä Jay Olson. Hän luennoi Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa maanantaina 7.10. klo 18:00. Hän esittää luennollaan, että oleellinen osa psykedeelien kliinisistä hyödyistä saattaa itse aineen sijaan johtua plaseboon liittyvistä tekijöistä, kuten positiivisista odotuksista.

Eräässä Olsonin tutkimuksessa hyödynnettiin monimutkaista harhautusta, jonka tarkoituksena oli vakuuttaa osallistujat siitä, että heidän saamansa lumelääke oli oikeasti psykedeelinen yhdiste. Tämä johti voimakkaimpiin dokumentointuihin plasebovaikutuksiin, joita tutkimuskirjallisuudessa on dokumentoitu. Koehenkilöt kuvasivat visuaalisia elämyksiä, vaikutusten nousuja ja laskuja sekä huomattavia fysiologisia vaikutuksia. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneväisiä niiden kliinisten tutkimusten kanssa, jotka osoittavat merkittäviä parannuksia sekä psykedeeli- että lumelääkeryhmissä.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Tapahtuma on maksuton – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos kuitenkin haluat tukea psykedeelien korkealaatuista tieteellistä käsittelyä edistävää työtämme, voit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun tai, mikäli et ole vielä jäsen, liittyä sellaiseksi. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta. 

Huomaathan, että webinaaria ei puhujan toiveesta taltioida, joten mikäli haluat kuulla luennon, ainoa mahdollisuus on osallistuminen!

Lisätietoa puhujasta:

Dr. Jay Olson tekee Toronton yliopiston psykologian laitoksella postdoc-tutkimusta. Hän tutkii erilaisia psykologian ja lääketieteen aiheita, kuten plasebovaikutuksia, älypuhelinriippuvuutta, unta, luovuutta ja psykedeelejä. Hän on aiemmin opiskellut McGillin ja Harvardin yliopistoissa.

Kirjoittanut: Samuli Kangaslampi

MDMA-avusteista terapiaa vuosikymmeniä tutkineen MAPS-järjestön perustama Lykos Therapeutics -yhtiö haki Yhdysvaltain lääkeviranomaiselta FDA:lta myyntilupaa MDMA:lle psykoterapian yhteydessä traumaperäisen stressihäiriön hoitamiseen helmikuussa. Lupaprosessi on nyt kuitenkin vastatuulessa FDA:n asettaman psykofarmakologisten lääkkeiden neuvonantokomitean viime viikon tiistaina järjestetyn tapaamisen jälkeen. 

Komiteaa oli pyydetty käsittelemään kolmea sille asetettua teemaa myyntilupahakemukseen liittyen: 1. Näytön tasoa MDMA:n vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön hoidossa, 2. Näytön tasoa MDMA:n turvallisuudesta traumaperäisen stressihäiriön hoidossa, sekä 3. Potilaiden toimintakyvyn heikkenemisen ja vakavien vahinkojen mahdollisuutta MDMA:ta käytettäessä. Käsittelynsä osana komitea kuuli Lykosin ja FDA:n edustajia sekä kymmeniä muiden tahojen jättämiä kirjallisia ja suullisia kommentteja ja arvioi Lykosin FDA:lle toimittamaa aineistoa. 

Keskustelussa useat komitean jäsenistä esittivät huolia etenkin puutteellisesta haittavaikutusten raportoinnista ja ilmenneistä väärinkäytöksistä, potilaiden valikoituneisuudesta ja homogeenisyydestä, epäonnistuneesta sokkouttamisesta, potilaiden odotuksiin liittyvistä vinoumista, sekä MDMA:n väärinkäyttöpotentiaalista. Useimpien asiaa seuranneiden yllätykseksi komitea totesikin lopulta äänin 9–2, ettei olemassa oleva todistusaineisto osoita MDMA-avusteisen terapian olevan vaikuttavaa traumaperäisen stressihäiriön hoidossa ja äänin 10–1, etteivät MDMA:n hyödyt traumaperäisen stressihäiriön hoidossa FDA:n ehdottamien ehtojen puitteissa ylitä siihen liittyviä riskejä.

Komitean äänestysten tulokset ja esittämät huomiot ovat neuvoa antavia, eivätkä ne sido FDA:ta sen päätöksissä. Myöhemmin samalla viikolla ICPR-konferenssissa Haarlemissa puhunut MAPSin johtaja Rick Doblin olikin kohtalaisen optimistinen sen suhteen, että myyntilupa voidaan edelleen saada elokuussa. Doblin piti mahdollisuuksia tähän ”parempina kuin 50–50” ja perusteli näkemystään etenkin sillä, että FDA on ollut kiinteästi mukana määrittelemässä MDMA:n vaikuttavuuden ja turvallisuuden osoittamiseksi tehtyjen tutkimusten muotoa, eivätkä esimerkiksi sokkouttamiseen liittyvät haasteet tulleet sille yllätyksenä. 

FDA tekee päätöksensä elokuussa. Silloin selviää, onko Doblin oikeassa, vai siirtyykö MDMA-avusteisen terapian mahdollinen hyväksyminen traumaperäisen stressihäiriön hoitomuodoksi Yhdysvalloissa yhä hamaan tulevaisuuteen.

Samuli Kangaslampi, PsT, on kliinisen psykologian yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa ja vuosina 2023–2024 post doc -tutkija Maastrichtin yliopiston neuropsykologian ja psykofarmakologian laitoksella, jossa hän tutkii etenkin psykedeelien muistivaikutuksia. Hän on Psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen jäsen.

Psykedeelejä totuttiin 60-luvun myötä ajattelemaan valtavirta-ajattelun ja -estetiikan ravistelijoina, jotka haastavat normeja ja normaalia ja kantavat siten jopa vallankumouksellista potentiaalia. Tavoittaako tällainen käsitys sitä monimutkaista todellisuutta, jonka osaksi psykedeelit ovat 2000-luvulla muodostumassa? 

Miksi jostain, joka oli vielä äsken yksiselitteisen rikollista ja yksinomaan vaarallista on tulossa osa hoitomuotoja, pörssiyrityksiä ja liike-elämän sankaritarinoita? Miten yhteiskunnallinen maaperä muuttuu otollisemmaksi alakulttuurisille ilmiöille? Onko kaikki laatikon ulkopuolisia näkökulmia radikaalistikin stimuloiva kuitenkin lopulta täysin yhteensopivaa maailman resurssi- ja informaatiovirtoja ohjaavien taloudellisten voimien kanssa? 

Muun muassa näitä kysymyksiä päästään pohtimaan ensi maanantaina 20.5. klo 18:00. Haastavaa pureskeltavaa tarjoavana puhujanamme on Milttonilla ja Nordic West Officella johtavana neuvonantajana työskentelevä, teknologisesti vaikuttuneesta yhteiskunnallista ja kulttuurisesta muutoksesta kiinnostunut Alku Sirén, jonka tavoitteena on täydentää suomalaista psykedeelikeskustelua yhteiskunnallisten muutosvoimien tuomalla kontekstilla.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Tilaisuus on maksuton – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos haluat tukea tällaisten tapahtumien järjestämistä ja muuta psykedeelien laadukasta tieteellistä käsittelyä edistävää työtämme, voit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun tai, mikäli et ole vielä jäsen, liittyä sellaiseksi. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta.

Sekä tutkimusartikkeleista että mediasta voi saada sellaisen vaikutelman, että etenkin kliinisissä olosuhteissa tapahtuva psykedeelien käyttö on ainakin tarkkaan seulotuille koehenkilöille pitkälti turvallista ja riskitöntä. On kuitenkin arvioitu, että jopa 10 % psykedeelejä käyttäneistä kokee välittömien vaikutusten yli jatkuvia vaikeuksia, ja näitä ongelmia esiintyy myös tutkimusolosuhteissa tapahtuneen käytön seurauksena. 

Psykedeelien hyödyllisiä käyttösovelluksia kartoittavaa tutkimusta tehdään koko ajan enemmän, mutta riskeihin tai vaarallisiin puoliin ei 2000-luvulla käynnistyneessä psykedeelitutkimuksen uudessa aallossa ole kohdistettu vielä paljonkaan huomiota. Useat tutkimusten koehenkilöt ovat ilmaisseet tarvetta pidempiaikaiselle jälkituelle, ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn on perustettu esimerkiksi erilaisia integraatioryhmiä. Jotta psykedeelien moninaisista vaikutuksista saadaan selkeämpi kuva ja psykedeelien käyttöön liittyviä haasteita kohtaaville ihmisille voidaan tarjota parempaa tukea, psykedeelien pimeisiin puoliin kaivautuvaa tutkimusta tarvitaan huomattavasti lisää. 

Yksi näitä puolia koskevien julkisten ja tieteellisten keskustelujen keskeisimmistä edistäjistä on filosofi, historioitsija ja Challenging Psychedelic Experiences -projektin vetäjä Jules Evans. Hän esittelee työtään Psykedeelitutkimusyhdistyksen maanantaina 29. huhtikuuta klo 18:00 järjestämässä, maksuttomassa webinaarissa. Hänen puheenvuoronsa käsittelee psykedeelikokemuksiin liittyviä pidempiaikaisia vaikeuksia ja keskittyy erityisesti niistä tyypillisimpiin, joihin lukeutuvat ahdistuksen lisääntyminen, sosiaalinen eristäytyminen, derealisaatio ja eksistentiaalinen hämmennys. Tarkastelemme myös sitä, millaisista lähestymistavoista on tutkimusnäytön valossa hyötyä tällaisten vaikeuksien käsittelyssä. Yleisökysymysosiossa voimme lisäksi keskustella esimerkiksi niistä eettisistä kysymyksistä ja psykedeeleihin liittyvistä väärinkäytöksistä, joita Jules on käsitellyt muun muassa Ecstatic Integration -uutiskirjeessään (jonka tilaamista lämpimästi suosittelemme).

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Johtuen tämän aihepiirin tärkeydestä ja siitä, miten vähälle huomiolle se on toistaiseksi jäänyt, päätimme järjestää tapahtuman kaikille maksuttomana – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos haluat tukea tällaisten tapahtumien järjestämistä ja muuta psykedeelien laadukasta tieteellistä käsittelyä edistävää työtämme, voit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun tai, mikäli et ole vielä jäsen, liittyä sellaiseksi. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta. 

Lisätietoa puhujasta: 

Jules Evansin johtama Challenging Psychedelic Experiences Project on voittoa tavoittelematon järjestö, joka kartoittaa psykedeelien käytöstä seuranneita haasteita ja sitä, mikä auttaa selviytymään niistä. Lisäksi hän päätoimittaa suosittua Ecstatic Integration -blogia, joka tutkii psykedeelisten ja ekstaattisten kokemusten integrointiin liittyviä kysymyksiä. Hän on myös Centre for the History of the Emotions -tutkimuskeskuksen kunniajäsenen Lontoon Queen Maryn yliopistossa. Hän on kirjoittanut (tai ollut yhtenä kirjoittajista) muun muassa kirjat Philosophy for Life and Other Dangerous Situations (2012), The Art of Losing Control (2017) ja Breaking Through: Finding a Way Through Spiritual Emergency (2020). Hänen kirjoituksiaan ja esiintymisiään ovat julkaisseet muun muassa The Times, Economist, Spectator, Financial Times, BBC Radio 4, Audible ja Aeon.

Liittyminen tähän jo vuonna 1899 perustettuun tiedeyhteisöön tarjoaa yhdistykselle entistä parempia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön satojen muiden suomalaisten tiedeseurojen kanssa. Pääsemme lisäksi hyödyntämään muun muassa Valtuuskunnan omistamaa Tieteiden taloa sekä Journal.fi -julkaisupalvelua. Yhdistys allekirjoittaa vahvasti TSV:n arvot, joita ovat avoimuus, luotettavuus, yhteisöllisyys ja riippumattomuus.

Tiedote TSV:n sivuilla:
https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tieteellisten-seurain-valtuuskunta-sai-kaksi-uutta-jasenta

Psykedeelit mielenterveystyössä – koulutus soteammattilaisille

30.–31.5.2024 klo 9–17
Karjalatalon juhlasali (Käpylänkuja 1, Helsinki)

Liput saatavilla verkkokaupastamme.

Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämä Psykedeelit mielenterveystyössä – koulutus soteammattilaisille tarjoaa ajantasaista tietoa psykedeeliavusteisesta terapiasta sekä psykedeelien vaikutusten kohtaamisesta hoitokentällä. Kaksipäiväistä koulutusta luotsaavat aihepiirin kokeneimmat suomalaiset lääkärit ja psykologit. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa uusin tutkimustieto koskien psykedeelien potentiaalia mielenterveystyössä, psykedeeliterapeutiksi kouluttautuminen sekä psykedeelien hyödyntämiseen liittyvät eettiset haasteet ja riskit.

Osallistujat pääsevät kuulemaan myös työntekijöiden kokemuksia ensimmäisestä suomalaisesta alkoholismin hoitoa käsittelevästä psilosybiinitutkimuksesta sekä ammattilaisten kuvauksia psilosybiinin ja MDMA:n subjektiivisista vaikutuksista terapiakontekstissa. Lisäksi koulutus tarjoaa ammattilaisille käytännön tietoa siitä, miten kohdata psykedeelien käyttöä harkitseva tai niitä aiemmin käyttänyt asiakas, joka toivoo apua asian reflektointiin tai kokemustensa käsittelyyn. Näiden ohella käsitellään sitä, mitä ammattilaisen kannattaa huomioida psykedeelien akuutin vaikutuksen alaisena olevan henkilön kohtaamisessa.

Luentojen aiheita tuodaan eloon ja iholle pienryhmätyöskentelyn ja näyttelijän kanssa simuloitujen hoitotilanteiden avulla. Näiden puitteissa on mahdollisuus keskustella koulutuksessa käsitellyistä teemoista sekä nähdä ja pohtia yhdessä tilanteita, joita ammattilaiselle saattaa psykedeeleihin liittyen tulla vastaan.

Lisäksi tarjolla on tietenkin myös verkostoitumismahdollisuuksia aihepiiristä kiinnostuneiden kollegoiden kanssa. Kahvi- ja lounastaukojen lisäksi kummankin päivän loppuun (klo 17–18) on varattu aikaa vapaamuotoiselle vuorovaikutukselle.

Tapahtuman yhteistyökumppanina toimii Psykologiliitto, joka on lähettänyt jäsenilleen tapahtuma-alennukseen oikeuttavan alennuskoodin.

Myös Psykedeelitutkimusyhdistyksen jäsenille on lähetetty alennuskoodi. Jos et ole vielä jäsen tai vuoden 2024 jäsenmaksusi on vielä maksamatta, saat alennuksen suorittamalla jäsenmaksun verkkokaupassamme.

Lisätietoa tapahtumasta, ohjelmasta, puhujista ja luennoista löydät tapahtumasivulta.

Psykedeeleihin kohdistuu kasvavaa huomiota sekä kliinisen tutkimuksen että populaarikulttuurin alueilla. Ne tarjoavat uudenlaisen tavan tarttua vaikeahoitoisiin mielenterveyden häiriöihin, esimerkiksi traumaperäiseen stressihäiriöön ja masennukseen. Useat uraauurtavat kliiniset kokeet ovat vahvistaneet käsitystä psykedeelien terapeuttisesta potentiaalista. Näissä kokeissa on kuitenkin useita rajoitteita. Yksi niistä on, ettei kliinisten kokeiden tuloksia välttämättä voi yleistää tosielämän olosuhteisiin. Toinen on, että niihin on osallistunut vain vähän etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. 

Psykologian tutkija Grant Jones luennoi Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa 10.4.2024 klo 18:00. Luennon lähtökohtana on hänen tutkimustyönsä, joka pyrkii vastaamaan ylläkuvattuihin rajoitteisiin. Sessio tarjoaa yleiskatsauksen hänen tutkimustuloksiinsa, jotka koskevat naturalistisen (eli muun kuin kliinisen, nk. omaehtoisen) psykedeelien käytön ja terveyden suhdetta etnisten vähemmistöryhmien keskuudessa. Lisäksi esitys käsittelee tulevia askelia, joita tämä tutkimuslinja on inspiroinut.

Tapahtuma kestää tavanomaisesta poiketen vain tunnin, ja varsinainen luento-osuus on niinikään tavallista lyhyempi. Session juontajana toimiva psykologian professori Markus Jokela esittää Jonesin alustuksen jälkeen alustavia ajatuksiaan esityksestä ja johdattaa meidät sitten vapaaseen yleisökeskusteluun. 

Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Webinaari on maksuton yhdistyksen vuoden 2024 jäsenmaksun maksaneille, joille lähetämme rekisteröitymislinkin sähköpostitse. Jos haluat suorittaa jäsenmaksun tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos olet jo maksanut jäsenmaksusi, löydät koodin tapahtumaa koskevasta sähköpostistamme tai verkkokauppamme lähettämästä kuitista.

Lisätietoa puhujasta: 

Grant Jones on mietiskelijä, muusikko ja Harvardin yliopiston kliinisen psykologian tohtoriohjelman väitöskirjatutkija. Hänen tutkimuksensa kartuttaa ymmärrystä muuntuneiden tajunnantilojen vaikutuksesta ihmisten kukoistukseen erityisesti sellaisissa yhteisöissä, joissa pääsy terveydenhuoltoon ja muihin palveluihin toteutuu huonosti. Hänen tutkimustyönsä kolme tämänhetkistä ydinaluetta ovat meditaatio, musiikki ja psykoaktiiviset yhdisteet, ja siinä selvitetään näiden suhdetta erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien yksilöiden hyvinvointiin. Psykoaktiivien osalta hänen tutkimuksensa on keskittynyt selvittämään, onko psykedeelien naturalistisella käytöllä myönteistä suhdetta mielenterveyteen ja käyttäytymiseen. 

Hänen tutkimuksensa hyödyntää useita lähestymistapoja, joihin lukeutuvat epidemiologiset kyselytutkimukset ja interventiokokeet. Hänen tutkimustaan ovat rahoittaneet Harvard Culture Lab Innovation Fund, Source Research Foundation, Harvardin psykologian laitos, Mind & Life Institute ja National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine ja palkinneet muun muassa Ford Foundation, Society for Research in Psychopathology ja Association for Behavioral and Cognitive Therapies Addictive Behaviors Special Interest Group (SIG).

Lisätietoa juontajasta: 

Markus Jokela on mielenterveyden tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hänen koulutustaustansa on psykologiassa, sosiologiassa ja kansanterveystieteessä. Jokela on keskittynyt tutkimaan erityisesti yksilöpsykologisten tekijöiden yhteyksiä väestöllisiin ilmiöihin, kuten terveys- ja hyvinvointieroihin, valikoivaan muuttoliikkeeseen ja perheellistymiseen. Tutkimusten perustana ovat toimineet useista eri maista kerätyt pitkittäistutkimukset. Jokela pyrkii edistämään kattavaa ymmärrystä mielenterveydestä, joka huomioi diagnostisten näkökulmien lisäksi ihmisyyteen kuuluvat humanistiset, eksistentiaaliset ja eri viisausperinteiden teemat. Hän on myös Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n hallituksen jäsen kaudella 2024.