Ilmoittaudu heti – paikkoja on rajatusti!
Liity sähköpostilistallemme!
• • • • •
For English info, click here!
MDMA-avusteisesta psykoterapiasta traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa puhutaan paljon, mutta mitä MDMA-terapiasessioissa tarkalleen tapahtuu? Millaisia ovat PTSD:n hoitoon liittyvät keskeiset haasteet, ja millaisin tavoin MDMA:sta voi olla hyötyä niiden hoidossa? Mistä MDMA-terapiassa sovellettavassa sisäisesti ohjautuvassa lähestymistavassa on kyse?
Psyty järjestää maanantaina 30. elokuuta klo 18:00 Zoom-webinaarin, jossa MDMA-tutkimuksissa terapeuttina ja terapeuttien kouluttajana toimiva Marcela Ot’alora G. jakaa perinpohjaisen työkokemuksensa kartuttamaa tietämystään. Sessio sisältää esitelmän ja yleisökysymysosion.
Kolumbiassa varttuneella ja Coloradon Boulderissa asuvalla Ot’aloralla on transpersoonallisen psykologian maisterintutkinto Boulderin Naropa Universitystä ja kuvataiteen maisterintutkinto Pohjois-Carolinan yliopistosta. Ot’alora on jo yli 20 vuoden ajan keskittynyt PTSD:n hoitoon. Hän hahmottaa traumasta paranemista prosessina, jossa rakkaus, rehellisyys ja hyväksyntä auttavat ihmistä pääsemään kosketuksiin syvemmän olemuksensa kanssa. Ennen terapeuttina työskentelyä Ot’alora käsitteli traumoja installaatiotaiteen kautta. Näiden ohella hän on omistanut työuransa kouluttamiselle ja tutkimukselle. Hän on toiminut päätutkijana, kouluttajana ja terapeuttina useissa MAPSin (Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies) tutkimuksissa, joissa käsitellään PTSD:n MDMA-avusteista hoitoa.
Tapahtumalippuja on saatavilla kahdessa hintaluokassa: 10 € (täysi hinta) ja 5 € (opiskelijat ja vähävaraiset). Lipun voi ostaa verkkokaupastamme.
Yhdistyksen tämän vuoden jäsenmaksun maksaneille tapahtuma on maksuton. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Yhdistyksen jäsenille on lähetetty rekisteröitymislinkki sähköpostitse.
Miksi psykedeelejä tutkitaan? Miten ne vaikuttavat? Mitä voidaan nykytiedon valossa sanoa psykedeelien potentiaalista mielenterveyshäiriöiden hoidossa? Miksi ne ovat tutkimuskontekstin ulkopuolella laittomia? Ovatko psykedeelit vaarallisia? Miltä psykedeeliterapioiden tulevaisuus näyttää?
Psykiatriaan ja päihdelääketieteeseen erikoistuva lääkäri Oskari Ventilä kartoitti toukokuisessa webinaarissamme psykedeelejä ja psykedeeliterapiaa koskevaa tutkimusnäyttöä käytännönläheisestä näkökulmasta. Luennon taltiointi on nyt julkaistu Youtube-kanavallamme. Video sisältää perinpohjaisen esitelmän lisäksi myös yleisökysymysosion.
• • • • •
Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai psykedeelejä hyödyntäviin terapiamuotoihin, tai jos ylipäänsä haluat tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n jäseneksi osoitteessa https://psyty.fi/mukaan/jaseneksi
Mielenterveyden häiriöt koskettavat vuosittain yli viidesosaa suomalaisista. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä päihdeongelmat ovat näistä yleisimpiä. Mielenterveysongelmat laskevat radikaalisti elämänlaatua ja usein myös eliniänodotetta, ja pahimmillaan johtavat itsemurhaan. Ne ovat myös yleisin pitkäaikaisen työkyvyttömyyden syy ja aiheuttavat näin valtavan määrän kustannuksia yhteiskunnalle. Käytössä olevat hoitomuodot eivät auta läheskään kaikkia, ja uudenlaisten lähestymistapojen tarve on valtava.
Tutkijatohtori, psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jani Kajanoja kirjoitti meille psykiatrian ja psykedeelien kohtaamista käsittelevän vierasblogauksen. Tutkimuseettisten periaatteiden oleellinen tarkoitus on varmistaa, ettei tutkimus aiheuta tutkittaville kohtuutonta haittaa potentiaalisiin hyötyihin nähden. Kajanoja katsoo, ettei tähän asti kertynyt näyttö anna syytä pitää psykedeelien annostelua hallituissa olosuhteissa erityisen vaarallisena ja kysyy toisaalta, voiko tutkimatta jättäminenkin olla epäeettistä – etenkin kun käytössä olevat lääkkeet eivät auta läheskään kaikkia mielenterveysongelmista kärsiviä.
Psykedeelien laajempi käyttöönotto saattaa edellyttää myös psykiatrian uudistumista:
“Miten hyvin psykedeelien vaikutus soveltuu perinteiseen psykiatrian viitekehykseen? Olemme tottuneet ajattelemaan, että hoitava lääke tehoaa pureutumalla sairauden biologiseen mekanismiin. Psykedeelien tapauksessa parantava vaikutus kuitenkin näyttää ainakin subjektiivisesti perustuvan muuntuneeseen tajunnantilaan, joka mahdollistaa uudenlaisia näkökulmia, merkityksiä, ja syvempää itsereflektiota.“
Lue kirjoitus osoitteessa https://psyty.fi/kirjoitukset/2021/07/12/aliarvioimmeko-psykedeelien-potentiaalia/
(Lisätietoa / In English / På svenska: https://psyty.fi/psykedeelit2021)
Ensimmäinen suomalaiseen psykedeelitutkimukseen keskittyvä Psykedeelit 2021 -konferenssi järjestetään Åbo Akademilla 18.–19. marraskuuta 2021. Keynote-puhujina (Zoomin välityksellä) ovat Dr. Katrin Preller (Zürichin yliopisto), joka esitelmöi psykedeelien neurobiologisista vaikutusmekanismeista terapeuttisessa kontekstissa, sekä Dr. Peter Sjöstedt-Hughes (Exeterin yliopisto), joka käsittelee psykedeelien tuottamien kokemusten merkitystä filosofialle.
Konferenssi on poikkitieteellinen ja avoin kaikkien alojen Suomessa toimiville tutkijoille, opiskelijoille sekä kulttuurialan toimijoille, joiden työ liittyy psykedeeleihin (esim. psykologit, lääkärit, sosiologit, filosofit, teologit, antropologit, sukupuolentutkijat ja taiteilijat). Myös tutkimussuunnitelman, katsauksen tai opinnäytetyön esittely on tervetullutta. Tapahtumaa voi seurata etäyhteydellä, ja myös esitelmä on mahdollista antaa etänä.
Lähetä esityksestäsi 200-sanainen abstrakti (suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi) osoitteeseen jussi.jylkka@abo.fi viimeistään 15.9.2021. Abstraktit arvioi monitieteinen toimikunta, joka ilmoittaa päätöksensä hyväksytyistä esityksistä 30.9.2021 mennessä.
Konferenssin järjestää toimikunta yhteistyössä Åbo Akademin psykologian laitoksen ja Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n kanssa.
Lisätietoja: https://psyty.fi/psykedeelit2021 ja jussi.jylkka@abo.fi.
Psykedeelitutkimuksen tiimoilta järjestetään säännöllisesti seminaareja ja konferensseja. Yksi suurimmista on Hollantilainen International Conference for Psychedelic Research (ICPR), joka järjestettiin viime syksynä verkkoversiona. Psykedeelejä koskevan tutkimuksen laajaa kirjoa esittelevän tapahtuman luennoilla ja paneelikeskusteluissa käsiteltiin esimerkiksi tietoisuustutkimusta, psilosybiini-, MDMA- ja LSD-avusteista terapiaa, ketamiinin kliinisiä mahdollisuuksia, psykedeelien mikroannostelua, erilaisia terapiamalleja sekä tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.
Michael Pollanin How to Change Your Mind -teoksen hiljattain nimellä Tuntematon mieli suomentanut filosofian tohtori ja kirjailija Mika Pekkola osallistui ICPR:ään ja kirjoitti siitä Psytylle raportin, jonka voi lukea osoitteessa https://psyty.fi/kirjoitukset/2021/06/23/psykedeeliterapia-ja-psykiatrian-tulevaisuus-raportti-icpr-2020-konferenssista.
Psykedeelien terapeuttisista vaikutuksista on jonkin verran lupaavia tutkimustuloksia. On kuitenkin syytä huomioida, että psilosybiiniä ja muita klassisia psykedeelejä koskevat tulokset perustuvat vasta pienillä otoksilla toteutettuihin alustaviin tutkimuksiin. Jotta tuleva tutkimus voi tuottaa entistä luotettavampaa ja sovellettavampaa tietoa, suurempien osallistujamäärien ohella tarvitaan myös tutkimusten metodologisten ongelmien ja haasteiden sekä tutkimusasetelmien rajoitteiden lähempää tarkastelua.
Psytyn huhtikuussa 2021 järjestämässä jäsenwebinaarissa teeman tiimoilta kuultiin kaksi puheenvuoroa ja käsiteltiin aihetta koskevia yleisökysymyksiä. Tapahtumassa puhuivat syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Anna-Riikka Vehviläinen ja psykologian tohtori ja tutkija, Psytyn puheenjohtaja Samuli Kangaslampi. Webinaarin taltiointi on nyt julkaistu Psytyn Youtube-kanavalla osoitteessa https://youtu.be/dL_Ms6RAy-I
• • • • •
Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai psykedeelejä hyödyntäviin terapiamuotoihin, tai jos ylipäänsä haluat tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n jäseneksi.
Miksi tajunnantilaan vaikuttavien aineiden vaikutuksia on syytä tutkia ja kuvata monipuolisesti? Aihepiiriä sekä tutkijan että dokumentaristin roolissa lähestyvä Hamilton Morris tunnetaan erityisesti kemiaan ja antropologiaan painottuvasta Hamilton’s Pharmacopeia -televisiosarjastaan, joka esittelee aihepiiriään niin tutkimuksen kuin erilaisia yhdisteitä käyttävien ihmisten näkökulmista. Morris on sikäli epätyypillinen tutkija, että sarjassa dokumentoidaan myös hänen omia kokemuksiaan tutkimiensa yhdisteiden parissa. Lääketieteen historiassa tällaisilla itsekokeiluilla onkin pitkä perinne.
Psyty haastatteli Morrisia Lontoossa toissa vuonna järjestetyssä Breaking Convention -tapahtumassa. Morris kertoo haastattelussa työstään ja tavoitteistaan. Hän on kiinnostunut kaikenlaisista psykoaktiivisista aineista, mutta pitää psykedeelejä erityisen kiinnostavina johtuen niiden erityislaatuisista vaikutuksista ja rikkaasta historiasta. Omakohtaisella tasolla hän kuvaa itseään jokseenkin kyynisenä ateistina ja materialistina, jolle psykedeelit saattavat olla ainoa väylä sellaisiin kokemuksiin, joita tavataan kuvata uskonnollisina.
Morris puhuu haastattelussa myös psykedeelien toimintamekanismeista ja pohtii kokemuksellisen ja aivotoiminnallisen tason välistä kuilua. Lisäksi hän kertoo monia psykedeelejä löytäneen kemisti Alexander Shulginin vaikutuksesta työhönsä ja siitä, miksi terapiatutkimus on vain yksi monista kiinnostavista näkökulmista psykedeelien vaikutuksiin. Hän näkee tällä hetkellä eniten huomiota saavat tutkimuspolutkin tärkeinä, mutta peräänkuuluttaa psykedeelien aivan uudenlaisten käyttösovellusten kartoittamista.
Morrisin ohjelman lähestymistapa on saanut kritiikkiä muun muassa siitä, että siinä päästetään ääneen sellaisia henkilöitä, joiden ei koeta olevan hyviä edustajia psykedeeliaihepiirille. Morris pitää rehellisen kuvan antamista tärkeänä: psykedeelejä käytetään monenlaisissa viitekehyksissä ja monenlaisten henkilöiden toimesta, eikä läheskään kaikkien näiden henkilöiden toiminta ole sellaista, jonka voi olettaa edistävän esimerkiksi psykedeelien terapiakäyttöä koskevien tabujen hellittämistä. Sen sijaan, että tämä tosiasia lakaistaisiin maton alle, sen kanssa on tavalla tai toisella opeteltava tulemaan toimeen psykedeelien valtavirtaistuessa.
• • • • •
Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai psykedeelejä hyödyntäviin terapiamuotoihin, tai jos haluat vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä yhdistyksemme jäseneksi.
Psykedeelien mahdollisuudet mielenterveyden häiriöiden hoidossa ovat saaneet viime vuosina paljon huomiota. Kansainvälisen tutkijaryhmän tuore tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että klassisten psykedeelien käyttö saattaa olla yhteydessä myös parempaan fyysiseen terveyteen.
Laajaan ja edustavaan yhdysvaltalaisaineistoon perustuvassa tutkimuksessa psykedeelin käyttö vähintään kerran elämässä yhdistyi suurempaan todennäköisyyteen kokea fyysinen terveys paremmaksi ja vähäisempään todennäköisyyteen ylipainolle tai liikalihavuudelle. Tutkimuksen pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä syy-seuraussuhteista tai vaikutusmekanismeista, ja tulosten vahvistamiseen tarvitaan lisätutkimuksia. Kysymyksiä herättää myös tutkimuksessa käytetty hyvin laaja skaala vakioituja taustamuuttujia, minkä seurauksena lopullinen arvio psykedeelin käytön ja terveyden välisestä yhteydestä on vaikeasti tulkittava.
Simonsson, O., Sexton, J. D., & Hendricks, P. S. (2021). Associations between lifetime classic psychedelic use and markers of physical health. Journal of Psychopharmacology, 35(4), 447-452.
https://doi.org/10.1177%2F0269881121996863
Tietokirjailija, mystikko ja kulttuurin monitoimimies Kari Kosmoksen viimeiseksi teokseksi jäi helmikuussa rajoitettuna painoksena ilmestynyt Mielen aika – Psykedeelisen kulttuurin historia ja visio. Psytyn hallituksen puheenjohtaja Samuli Kangaslampi toteaa psykedeelien kulttuurihistoriaan keskittyneestä mutta jonkin verran myös psykedeelitutkimusta käsittelevästä kirjasta arviossaan:
“Omaperäisenä ja yllättävilläkin raja-alueilla liikkuvana teoksena sillä on runsaasti annettavaa myös aihepiirin historian peruskäänteet jo entuudestaan tuntevalle lukijalle”.
Lue arvostelu blogistamme.
YLE käsittelee psykedeelitutkimuksen historiaa ja nykytilannetta vappuna julkaistussa Perjantai-dokkarissa ja siihen liittyvässä artikkelissa. Lyhyen katsauksen keskeisenä kohteena on psykedeelien käyttö sarjoittaisen päänsäryn hoitokeinona.
Artikkelissa haastateltu, Psytyssäkin toimiva lääkäri ja väitöskirjatutkija Sakari Rusanen painottaa, ettei yksittäisten potilastapausten tai kyselytutkimusten perusteella voida tehdä suoria johtopäätöksiä hoitokeinon tehosta. Ensimmäinen kliininen tutkimus aiheesta on kuitenkin jo valmistumassa Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa.
Kliininen tutkimustyö on käynnissä myös Kööpenhaminan ja Baselin yliopistoissa, ja sellaista valmistellaan myös Itä-Suomen yliopistossa. Mikäli pitkään ja laajalti esiintyneet väitteet psykedeelien tehosta sarjoittaisen päänsäryn hoidossa pitävät paikkansa, on näillä tutkimuksilla mahdollisuus antaa siitä ensimmäisiä vahvoja viitteitä.