Ilmoittaudu heti – paikkoja on rajatusti!
Liity sähköpostilistallemme!
• • • • •
Psilosybiinillä on tehty lupaavia tutkimuksia, jotka ovat keskittyneet mm. hoitoresistentin masennuksen hoitoon sekä kuolemanpelon lievittämiseen terminaalivaiheen syöpäpotilailla. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoa tällä menetelmällä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu missään. Nyt asiaan on tulossa muutos, kun australialaisessa Monash-yliopistossa käynnistetään uraauurtava kliininen tutkimus tästä aiheesta.
Lisätietoja on australialaisen The Age -lehden artikkelissa:
https://www.theage.com.au/national/victoria/can-the-active-ingredient-in-magic-mushrooms-help-treat-anxiety-researchers-want-to-know-20201206-p56kyx.html
Masennusoireisiin usein määrättävät serotoniinin, noradrenaliinin ja/tai dopamiinin takaisinoton estämiseen perustuvat lääkkeet heikentävät tutkimusten perusteella MDMA:n subjektiivisia, psykologisia vaikutuksia. Näin ollen tähänastisissa MDMA-avusteisen psykoterapian tutkimuksissa osallistujia, jotka ovat käyttäneet tällaisia lääkkeitä, on pyydetty lopettamaan niiden käyttö asteittain ja hallitusti ennen MDMA-hoidon alkua.
Tuoreen Psychopharmacology-lehdessä julkaistun analyysin perusteella myös lääkityksensä hyvissä ajoin ennen hoitoa lopettaneet saattavat kuitenkin hyötyä MDMA-hoidosta vähemmän kuin osallistujat, joilla ei ole ollut käytössä vastaavaa lääkitystä. Neljä kliinistä tutkimusta ja 50 potilasta kattaneessa otoksessa lääkkeitä käyttäneet ja ne ennen hoitoa lopettaneet kokivat keskimäärin selvästi vähemmän helpotusta PTSD- ja masennusoireissaan kuin muut MDMA-hoitoa saaneet.
Vähäisempi vaikuttavuus saattaa selittyä takaisinoton estäjien pitkäkestoisilla vaikutuksilla välittäjäainejärjestelmiin, kuten MDMA:n vaikutuksille tarpeellisten kuljettajaproteiinien määrään ja toimintaan. Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka pysyvästi takaisinoton estäjät mahdollisesti heikentävät MDMA-hoidon tehoa, mutta löydöksillä saattaa olla huomattavaa merkitystä, mikäli MDMA-avusteinen psykoterapia tulee laajempaan käyttöön.
Artikkelin voi lukea osoitteessa https://doi.org/10.1007/s00213-020-05710-w.
Seminaarimme avauspuheenvuoro saatavilla suomeksi tekstitettynä 14.12.2020
Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää keskiviikkona 20. tammikuuta 2021 ketamiinin käyttöä psykiatriassa käsittelevän kansainvälisen verkkoseminaarin. Tapahtuma on suunnattu erityisesti relevanttien alojen ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille, mutta on avoin kaikille pientä osallistumismaksua vastaan.
Löydät tapahtumaliput verkkokaupastamme. Lisätietoa tapahtuman sivulta!
“Hyvin alustavien tutkimusten erinomaiset, joskus epäilyttävänkin hyvät, tulokset ovat ajoittain johtaneet valtaviin odotuksiin ja hypeen suhteessa psykedeeli- tai MDMA-avusteiseen terapiaan. Tästä näkökulmasta myös kriittisemmät äänenpainot teemaan ovat hyvin tervetulleita.”
Psykedeelien tieteellinen käsittely Suomessa otti aiemmin tänä vuonna merkittävän askeleen: Suomalaisen lääketieteen kärkijulkaisu Duodecimin numerossa 13 julkaistiin kesällä LK Elina Hynnisen ja kanssakirjoittajien katsausartikkeli ”Psykedeelien kliiniset mahdollisuudet ja biologiset mekanismit” sekä psykiatrian professori Erkki Isometsän aihepiiriä kommentoiva pääkirjoitus “Onko huumeesta hoidoksi?”.
Psytyn varapuheenjohtaja, psykologian tohtori ja tutkija Samuli Kangaslampi kommentoi artikkeleita blogissamme julkaistussa tuoreessa kirjoituksessaan, joka toivottaa tervetulleeksi keskustelun psykedeelien kliinisistä mahdollisuuksista ja tähänastisten tutkimusten kriittisen käsittelyn.
Euroopan johtaviin traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) asiantuntijoihin lukeutuva Leidenin yliopiston professori, psykiatri ja eversti Eric Vermetten vieraili syksyllä 2019 Helsingissä luennoimassa Psykedeelinäkymiä 2019: MDMA-avusteinen psykoterapia – miksi? -tapahtumassamme. Samassa yhteydessä kuvattu haastattelu on nyt saatavilla YouTube-kanavallamme suomeksi tekstitettynä.
Haastattelussa Vermetten kertoo muun muassa siitä, miksi ja miten itse kiinnostui MDMA-avusteisesta psykoterapiasta PTSD:n hoidossa, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita hän tälle hoitomuodolle näkee tulevaisuudessa, tulevien MDMA-terapeuttien kouluttamisesta ja alalle hakeutumisesta sekä siitä, kannattaisiko terapeuttien käydä MDMA-sessio läpi myös henkilökohtaisesti.
Vermettenin näkemyksen mukaan MDMA:lla on suurta potentiaalia terapiaprosessien katalyyttinä ja PTSD:n hoidossa, ja sille on tärkeää löytää oikeat käyttösovellukset ja tukirakenteet. Mikäli tulevatkin tutkimustulokset osoittavat hoitomuodon vaikuttavuutta, tulee varmistaa laadukkaan MDMA-avusteisen terapian saatavuus sitä tarvitseville potilaille ilman kohtuuttomia kustannuksia.
Mainitun tapahtuman kaikki luentotaltioinnit ovat nyt niinikään katsottavissa YouTube-kanavallamme. Myös näihin luentoihin julkaistaan myöhemmin suomenkieliset tekstitykset.
We’d like to inform our international audience that for a while now, some of the static content of our web page has been available in English. This includes general information on the association and memberships. For now, our news items and articles will only be available in Finnish – although as tools keep evolving, you might well be able to grasp them through automatic translation tools.
You’ll find our English page at https://psyty.fi/en or by clicking the EN button in the menu above.
Suurin osa uuden aallon psykedeelitutkimuksista on toistaiseksi ollut yksityisten säätiöiden ja lahjoittajien rahoittamaa. Viime vuosina voittoa tavoittelevat lääkeyritykset ovat aloittaneet omia kliinisiä tutkimuksiaan. Julkisesti rahoitettu tutkimus on kuitenkin tähän saakka ollut vähäistä.
Merkittävän poikkeuksen tähän tekee Saksan opetus- ja tutkimusministeriön (Bundesministerium für Bildung und Forschung) myöntämä 2,2 miljoonan euron rahoitus hoitoresistentin masennuksen psilosybiiniavusteisen hoidon vaikuttavuuden ja turvallisuuden tutkimiselle. Suunnitellun 2b-vaiheen kliinisen, kaksoissokkoutetun, lumekontrolloidun tutkimuksen vastaavana tutkijana toimii professori Gerhard Gründer Mannheimin mielenterveyden keskusinstituutista, Heidelbergin yliopistolta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Charité – Universitätsmedizin Berlin -yliopistosairaalan ja yhteiseurooppalaisen, psykedeelitutkimusta edistävän MIND-säätiön kanssa.
Kahdessa eri tutkimuspaikassa toteutettavaan tutkimukseen on tarkoitus rekrytoida 144 potilasta. Kyseessä olisi siten yksi toistaiseksi laajimmista kliinisistä psykedeelitutkimuksista. Tutkimus odottaa vielä tarvittavia lupia ja etsii arvioidusta 3,6 miljoonan euron budjetista puuttuvaa rahoitusosuutta. Lue lisää: https://mind-foundation.org/psilocybin-depression-study
Jäämme odottamaan Suomen julkisten rahahanojen aukeamista psykedeelitutkimuksen suuntaan.
Onko psykedeelikokemusten integraatio ensisijaisesti rationaalinen prosessi? Onko osaa psykedeelien tuottamista kokemuksista mahdoton integroida? Mitä integraatioprosessissa käytännössä tehdään? Kuinka pitkään psykedeelien mahdollisesti avaama terapeuttinen ikkuna pysyy auki? Miten arvioida integraatioterapiaa tarjoavan henkilön pätevyyttä?
Keväällä 2019 Helsingin yliopistolla järjestämämme, psykedeelikokemusten integrointia käsittelevän luentotapahtuman viimeinen taltiointi on nyt katsottavissa suomenkielisen tekstityksen kera. Kyseessä on paneelikeskustelu, jossa psykologi ja psykoterapeutti Marc Aixalà ja psykologi Riikka Ajantaival avaavat integraation käytäntöjä tapahtumassa esitettyjen yleisökysymysten pohjalta.
Rohkaisemme seuraamaan Youtube-kanavaamme, jolla aiomme lähiaikoina julkaista myös viimesyksyisen, MDMA-avusteista psykoterapiaa käsittelevän tapahtuman luentoja sekä luennoitsijoiden kanssa tapahtuman yhteydessä tehtyjä haastatteluja, jotka syventävät luennoilla käsiteltyjä teemoja.