Liity sähköpostilistallemme!
Lääkäriseura Duodecimin tukema Lääkäripodi-podcast, jossa nuoret lääkärit Anni Saukkola ja Jenni Puoliväli keskustelevat asiantuntijavieraidensa kanssa ajankohtaisista terveysteemoista, haastatteli tammikuussa Psytyssäkin toimivaa lääkäri Antti Huplia. Jakson teemana oli “Mielenterveyden tulevaisuus – onko sitä?”. Yhtenä keskustelun pääteemana oli psykedeelien potentiaali mielenterveyden hoidon apuvälineinä.
Käytössä olevien hoitomuotojen rajoituksista johtuen Hupli pitää uusien hoitomuotojen tutkimusta eettisenä velvoitteena: pelkkien ennakkoluulojen ei tulisi antaa rajoittaa tiedettä. Psykedeelejä tutkittiin mielenterveyshoidossa jo viime vuosisadan keskivaiheilla, mutta niiden kriminalisoinnin myötä myös lääketieteellinen tutkimus käytännössä loppui. Tutkimuksen uuden aallon käynnistyminen on ollut hidas prosessi, joka on kuitenkin viime vuosina alkanut kerätä vauhtia.
MDMA-avusteisen psykoterapian tutkimuksesta kiinnostunut Hupli kaipaa mielenterveyshoitoon enemmän oireiden juurisyihin pureutuvia lähestymistapoja. Mielenterveyshoidossa on hänen mukaansa olennaista pyrkiä kehittämään ihmisen omia tietoisuustaitoja, jotka auttavat tulemaan tutuksi oman mielen sisällön ja kehollisten tuntemusten kirjon kanssa. Moniin mielenterveysongelmiin liittyy mielen juuttuminen haitallisiin toimintamalleihin, joiden ulkopuolelle psykedeelien tai esimerkiksi meditaation katsotaan auttavan kurkistamaan.
MDMA-psykoterapian tehoa tutkitaan tällä hetkellä erityisesti traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Käsittelykyvyn ylittävien traumaattisten kokemusten ja niihin liittyvien muistojen käsittely voi olla todella vaikeaa. Ihmismielen puolustusreaktiot ohjaavat pakenemaan kivuliailta tunteilta, joita terapiaprosessi voisi nostaa esiin. Tämä tekee hoitoon sitoutumisen monille mahdottomaksi. MDMA:sta ollaan kiinnostuneita, koska sen on todettu sopivissa olosuhteissa helpottavan tällaisten vaikeiden tunteiden käsittelyä sekä potilaan ja terapeutin välisen luottamussuhteen rakentamisesta.
Aihepiirin yleisen esittelyn ohella keskustelussa kuvataan muun muassa potilaan valmistelua psykedeeliterapiasessioon, session aikana tapahtuvia asioita ja jälkeenpäin tapahtuvaa integraatioprosessia. Hupli kertoo myös, miksi psykedeeliterapiakoulutettaville tarjotaan mahdollisuus läpikäydä oma, valvotuissa olosuhteissa tapahtuva psykedeelikokemuksensa.
Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämän opinnäytetyökilpailun voittaja on valittu. Yhdistyksen jo toista kertaa järjestämässä kilpailussa haettiin parasta vuosina 2018–2019 suomalaisessa korkeakoulussa hyväksyttyä psykedeeliaiheista opinnäytetyötä.
Kilpailuun osallistui useita erinomaisia töitä eri tieteenaloilta. Parhaaksi työksi yhdistyksen hallituksen valtuuttama raati valitsi psykologian kandidaattien Tarina Rauteenmaan ja Aino Hausenin yhdessä laatiman tutkielman “Ensimmäisen psykedeelikokemuksen aiheuttaman mystisen kokemuksen yhteys koettuun muutokseen hyvinvoinnissa ja elämäntyytyväisyydessä”. Työ on hyväksytty Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa vuonna 2019.
Voit lukea työn tästä.
Raadin mukaan opinnäytetyö on etenkin kandidaatintutkielmaksi hyvin ansioitunut. Työ käsittelee haastavaa poikkitieteellistä aihettaan selkeällä psykologisella tutkimuskysymyksellä ja osoittaa hyvää tutkimusmenetelmien hallintaa. Teksti on tiivistä ja selkeää, ja tekijät suhtautuvat työhönsä asianmukaisella itsekriittisyydellä. Toimivana pidetyn MEQ30-kyselyn suomentaminen ja testaaminen suomalaisella otoksella mahdollistavat työkalun soveltamisen myös muissa suomenkielistä väestöä koskevissa tutkimuksissa.
Psyty kiittää kaikkia osallistujia! Kilpailutöiden taso oli korkea ja yhdistys rohkaisee kaikkia osallistujia jatkamaan tutkimustyön parissa.
Lisätietoa edellisen, vuosien 2016–2017 töitä kattavan opinnäytetyökilpailumme voittajasta löytyy tästä.
Voit perehtyä myös muihin suomalaisissa korkeakouluissa toteutettuihin psykedeeliaiheisiin opinnäytetöihin Psytyn opinnäytetyötietokannassa.
Järjestimme viime toukokuussa Helsingin yliopistolla ilmaisen luentotapahtuman, jonka teemana oli psykedeelikokemusten integrointi. Tapahtumassa luennoivat psykologi ja psykoterapeutti Marc Aixalà Barcelonasta ja suomalainen psykologi Riikka Ajantaival. Psykedeelikokemusten integraatioon työssään erikoistuneen Aixalàn luento on nyt julkaistu Youtube-kanavallamme suomenkielisin tekstityksin varustettuna.
Mitä integraatio oikeastaan on? Tyhjentävää määritelmää sille ei Aixalàn mukaan ole. Psykedeeliterapian kontekstissa sitä voidaan kuvata esimerkiksi psykedeelisession jälkeen tapahtuvaksi kokemussisällön työstämiseksi siten, että koetusta löydetään työkaluja arkielämän hyvinvoinnin edistämiseen. Aixalà vertaa integraatiota palapeliin: ihminen voi terapiasession aikana löytää uusia näkökulmia elämäänsä – uusia palapelin paloja. Nämä palat on saatava sovitettua yhteen palapelin jo kasatun osan, eli oman maailmankuvan, kanssa. Sekä palapeliä että uutta osasta pitää hioa ja työstää, jotta ne sopivat sujuvasti yhteen.
Terapeutin rooli integraatiossa on tarjota apua ihmisen kokemiin vaikeuksiin ja oireisiin. Integraatioon haetaan apua monista syistä. Joku on esimerkiksi saattanut saada psykedeelikokemusten aikana hienoja oivalluksia, mutta huomaa aina kokemuksen jälkeen palaavansa vanhoihin kaavoihin. Silloin integraation tarkoituksena on maksimoida kokemuksen hyödyt. Toisella taas tilanne on kokemuksen jälkeen huonompi kuin ennen sitä, ja integraatiosta haetaan apua negatiivisten vaikutusten minimoimiseen. Tukea voidaan tarvita esimerkiksi yllättävän intensiivisen kokemuksen aikaansaamien vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Joskus tällaisista sessioista seuraa ahdistusta, unettomuutta tai jopa skitsotyyppisiä oireita.
Integraatioon liittyy läheisesti myös kokemuksen saattaminen päätökseen (engl. “closure”). Tämä edellyttää kokemuksen esiinnostaman emotionaalisen materiaalin käsittelyä ja hyväksymistä. Yksi merkki onnistuneesta päätöksestä on se, että kokemuksen aikana esiinnoussut materiaali on jollain tasolla käsitelty siten, ettei pintaan nouse jatkuvasti uusia, mieltä vaivaavia ajatuksia.
Integraatioon näkee joskus viitattavan vain kognitiivisena, rationaalisena prosessina. Siihen liittyy kuitenkin olennaisena myös emotionaalinen ja kehollinen ulottuvuus. On myös tärkeää ottaa huomioon integraation sosiaalinen puoli. Ihmisillä, joilla on kokemusten jakamisen mahdollistava sosiaalinen ympäristö, on vähemmän vaikeuksia integraatiossa kuin heillä, jotka ovat enemmän eristyksissä eivätkä siksi voi puhua kokemuksesta. Psykedeeliterapiassa katsotaankin siksi hyödyksi, että potilaalle tarjotaan varsinaisen kokemuksen lisäksi erillisiä, valmistavia ja integroivia keskustelusessioita.
Tutkimusnäkökulmasta integraatio on yksi psykedeeliavusteisten terapiamuotojen heikoimmin tunnetuista osa-alueista. Sillä kuitenkin uskotaan olevan hoidon tehokkuuden kannalta suuri merkitys, ja lähitulevaisuudessa tullaankin toivottavasti näkemään tutkimuksia, joissa vertaillaan nimenomaisesti integraation eri lähestymistapojen vaikutuksia.
Huhtikuiseen Interdisciplinary Conference on Psychedelic Research -psykedeelitutkimuskonfere
Konferenssin pyrkimyksenä on syventää tutkimusta koskevaa keskustelua. Käsittelyssä ovat kliiniset tutkimukset, mielenterveyden tulevaisuus sekä psykedeelien valtavirtaistuminen ja tämän mahdolliset vaikutukset yhteiskuntiin, kattaen niin länsimaiset hoitokeskukset kuin perinteisemmät käyttömuodot.
Konferenssia edeltävänä päivänä tarjolla on työpajoista koostuva ohjelma, jonka aiheena on psykedeelit psykiatriassa. Työpajojen yhteydessä on myös mahdollisuus päästä kuulemaan erään psilosybiinitutkimuksen koehenkilön kuvausta hoitomuodon vaikutuksista.
Alennuslippuja on saatavilla vielä tämän kuun ajan. Lisätietoa osoitteesta https://icpr2020.net/
Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n tiedottajana ja verkostoijana toimiva Henry Vistbacka kävi elokuussa Lontoossa järjestetyssä Breaking Convention -psykedeelikonferenssissa. Hänen konferenssiraporttinsa avaa Psytyn blogin, jossa julkaistaan raporttien lisäksi esimerkiksi psykedeeleihin liittyvää tutkimusta käsitteleviä artikkeleita.
Breaking Convention kokosi yhteen toista sataa puhujaa ja toista tuhatta tapahtumavierasta. Vistbackan artikkeli tarjoaa katsauksen psykedeelitutkimuksen uusimpiin löydöksiin ja psykedeelien inspiroimaa kulttuuria esittelevän konferenssin sisältöön.
Raportin käsittelemien luentojen aiheina olivat muun muassa:
- traumaperäisen stressihäiriön MDMA-avusteisen psykoterapian tutkimusprosessin eteneminen Euroopassa
- Palestiina–Israelin alueella ayahuascaseremonioihin osallistuneiden ihmisten haastattelututkimus
- psykedeelien vaikutukset ennakoivan prosessoinnin kehikon näkökulmasta
- psykedeeliseremonioiden yhteydessä tapahtuva seksuaalinen väkivalta
- psykedeeliterapiatutkimusten koehenkilöiden rekrytointiprosessi
- havaintotutkimus 5-MeO-DMT:n mielenterveysvaikutuksista
- psykedeelien mikro- ja pienoisannosten vaikutukset
Kolmepäiväisen tapahtuman luentotarjotin oli siinä määrin leveä, että paljon mielenkiintoisia luentoja jäi väistämättä kuulematta. Raportti tarjoaa pienen raapaisun viikonlopun kokonaisannista.
Suosittelemme alan konferensseja kaikille psykedeeleistä tutkimuskohteena tai terapiatyökaluna kiinnostuneille. Tänä vuonna psykedeelitutkimuksen kirjoa pääsee seuraamaan ainakin huhtikuisessa ICPR-konferenssissa Alankomaissa.
Lääkäriportaali haastatteli taannoin Psytyssäkin toimivaa lääkäri Antti Huplia. Hupli on mukana tutkimusryhmässä, jonka tarkoituksena on aloittaa Suomessa traumaperäisen stressihäiriön MDMA-avusteista hoitoa koskeva tutkimus. Tutkimus on osa tutkimusorganisaatio MAPSin laajempaa, monikansallista tutkimusprojektia.
Koska Lääkäriportaalin julkaisut ovat ainoastaan ammattikunnan luettavissa, uudelleenjulkaisemme haastattelun Lääkäriportaalin luvalla. Voit lukea haastattelun tästä.
Huplin käsityksen mukaan psykedeeleillä saattaa olla hoitopotentiaalia erityisesti “häiriöissä, joissa korostuu ajattelun, havaintojen tai minäkuvan jäykkyys”. Hän kertoo suhtautuneensa aihepiiriin ennakkoluuloisesti, mutta muuttaneensa käsityksiään perehdyttyään psykedeelejä koskevaan tutkimukseen. Hupli katsoo, että hänellä ja kollegoillaan on “on eettinen velvoite etsiä tehokkaita ja uusia hoitomenetelmiä mielenterveyshäiriöihin”.
Se, kuinka tehokkaaksi hoitokeinoksi psykedeeliavusteiset terapiamuodot lopulta osoittautuvat, jää nähtäväksi. Tarvetta on, ja siksi nyt tarvitaan asiaa koskevaa tutkimusta.
Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n Juulia Järvenpää piti toukokuussa järjestetyillä Päihdepäivillä luennon otsikolla “Ekstaasi ja seksuaalisuus – Uhka vai mahdollisuus?” Luento on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa YouTubessa seminaarista vastanneen Positiiviset ry:n kanavalla.
Aihepiiriä lähestytään luennolla kahdesta näkökulmasta. Aluksi käsitellään MDMA:n päihdekäyttöä ja siihen liittyviä riskejä seksuaalisessa kontekstissa. Sitten siirrytään siihen, miten samasta aineesta voisi kuitenkin olla myös hyötyä seksuaalitraumojen hoidossa. Luennon loppupuoli käsitteleekin MDMA-avusteisen psykoterapian alustavia tutkimustuloksia traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.
Pienenä päivityksenä luennon sisältöön todettakoon sen verran, että hieman luennon pitämisen jälkeen julkaistiin 2. vaiheen MDMA-PTSD -tutkimuksista yhteenveto, jossa efektikoko on 0,8. Tämä on hieman pienempi kuin luennolla esiintyvä luku, joka perustuu vain kahteen ensimmäiseen tutkimukseen. Muilta osin luennon sisältö on edelleen ajantasainen.
Ylioppilaslehti kirjoittaa tuoreessa jutussaan lokakuisesta, MDMA-avusteista psykoterapiaa käsittelevästä seminaaristamme. Jutussa haastatellaan luennoitsijoidemme lisäksi myös järjestömme varapuheenjohtajaa, psykologian tohtori Samuli Kangaslampea:
”Vaikuttaa todennäköiseltä, että ainakin joihinkin käyttötarkoituksiin ja joillekin potilaille MDMA-avusteista psykoterapiaa tullaan lähivuosina hyödyntämään.”
Lue juttu osoitteessa https://ylioppilaslehti.fi/2019/11/trauman-kesyttaja.
Hollannissa järjestetään 24.–26. huhtikuuta Interdisciplinary Conference on Psychedelic Research (ICPR 2020) -konferenssi. Kyseessä on yksi Euroopan asiallisimmista ja suurimmista psykedeelitutkimusta käsittelevistä konferensseista. Tapahtumaan on toistaiseksi saatavilla Very Early Bird -alennuslippuja, joten mikäli osallistuminen kiinnostaa, lippu kannattaa hankkia ajoissa.
Hollantilaisen OPEN Foundationin neljättä kertaa järjestämä konferenssi lähestyy psykedeelejä monitieteellisesti. Uusimpien tutkimustulosten esittelyn ohella tapahtuman tavoitteena on edistää psykedeelejä tutkivien tieteenalojen välistä vuoropuhelua. Keskeisenä painotuksena on tänä vuonna tutkimukseen liittyvien vinoumien ja sokeiden pisteiden avoin käsittely.
Varmistuneita puhujia ovat muun muassa Michael ja Annie Mithoefer, Matthew Johnson, Alicia Danforth, Peter Gasser ja Ben Sessa. Luvassa on siis erittäin mielenkiintoinen kattaus. Jos tätä lupaavaa tutkimusaluetta koskevan tietämyksen päivittäminen ja aihepiiristä kiinnostuneiden kanssa verkostoituminen kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti hankkiutua paikalle.
Tapahtuman verkkosivu: https://icpr2020.net
Psykedeelitutkimusyhdistys järjestää jälleen opinnäytetyökilpailun, jossa palkitaan paras vuosina 2018–2019 valmistunut psykedeeliaiheinen, korkeakoulutasoinen opinnäytetyö. Kilpailuun soveltuvat tieteenalasta riippumatta kaikki aihepiiriä käsittelevät, suomalaisessa korkeakoulussa näinä vuosina hyväksytyt työt (kandidaatin, pro gradu- tai lisensiaatin tutkielmat, diplomityöt tai AMK-opinnäytetyöt).
Kyseessä on toinen yhdistyksen järjestämä opinnäytetyökilpailu. Edellisessä, vuonna 2017 järjestetyssä kilpailussa parhaaksi vuosien 2016–2017 aikana laadituksi työksi valittiin useiden laadukkaiden töiden joukosta FM Ville Kurjen työ “Psykedeelinen teknologia – Tietoisuuden kemiallisen muuntamisen ja mediateknologian risteyksissä”. Lisätietoa Kurjen työstä löydät vuosien 2016–2017 opinnäytetyökilpailusivulta.
Parhaan opinnäytetyön valitsee yhdistyksen hallituksen valitsema asiantuntijaraati. Laadukasta opinnäytetyötä saa ehdottaa työn tekijän lisäksi esimerkiksi työn ohjaaja. Maineen ja kunnian ohella parhaan työn tekijää odottaa pienimuotoinen rahapalkinto. Lähetä ehdotuksesi 31.12.2019 mennessä sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen psyty@psyty.fi
Psykedeelitutkimusyhdistys ry kerää psykedeeliaiheisia opinnäytetöitä julkiseen tietokantaan. Voit ehdottaa omaa työtäsi lisättäväksi tietokantaan. Emme julkaise töitä ilman tekijän lupaa.