2.–4.10.2025 järjestettävän konferenssin ennakkotiedot julkaistu!
Liity sähköpostilistallemme!
• • • • •
Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan artikkelin psykedeeliavusteisesta terapiasta masennuksen hoidossa. Juttu selittää masennusta turhankin suoraviivaisesti, sillä siinä esitelty tulehdusmalli on vain yksi näkökulma siihen, mistä masennuksessa saattaa olla kyse. Artikkeli kuitenkin käsittelee ansiokkaasti psykedeelitutkimuksen historiaa ja nykyhetkeä, Suomessa tehtävää prekliinistä tutkimusta sekä kotimaahan suunniteltua masennustutkimusta ja sen kariutumista. Kyseinen tutkimus kaatui siihen, ettei Valtakunnalliselta lääketieteelliseltä tutkimuseettiseltä toimikunnalta saatu puoltavaa lausuntoa.
Toistaiseksi Suomessa ei siis tehdä psykedeelitutkimusta ihmisillä, vaikka muun muassa Ruotsissa ja Saksassa vastaavaa tutkimusta on käynnissä.
Artikkelissa käsitellään myös Psytyn hallituksessakin toimivan lääkäri Antti Huplin osallistumista psilosybiinitutkimukseen koehenkilönä. Hupli kertoo kokemuksen auttaneen häntä ymmärtämään paremmin psilosybiinin hoitopotentiaalia sen aivojen muovautuvuutta lisäävän vaikutuksen näkökulmasta:
”Sanotaan, että 90 prosenttia ihmisen ajatuksista on päivittäin samoja. Jos niistä iso osa on kriittisiä ja vaativia, ei ole ihme, että mieli sairastuu. Oma näkökulma ei kuitenkaan ole lukittu. Me voimme vapautua siitä ja keskittyä hyvään.”
Artikkelin voi lukea osoitteessa
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007837777.html (maksumuuri)
Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja, psykologi ja psykoterapeutti Pia Charpentier pohtii 09/2020 julkaistussa blogikirjoituksessaan psykedeelien mahdollista roolia syömishäiriöiden hoidossa. Ymmärrettävästi hän kertoo suhtautuneensa aiheeseen aluksi ennakkoluuloisesti. Ulkomaisten kollegoiden vakuuttuneisuus psykedeelien mahdollisuuksista tämän diagnoosiryhmän ongelmien hoidossa sai hänet kuitenkin perehtymään aihepiiriin tarkemmin.
Toistaiseksi tieto psykedeelien potentiaalista syömishäiriöiden hoidossa tai niistä parantumisessa rajoittuu anekdootteihin, haastattelututkimukseen ayahuasca-seremonioihin osallistuneilla sekä teoriaan ja eläinmalleihin perustuvaan argumentointiin. Ensimmäinen kliininen tutkimus anoreksian psilosybiiniavusteisesta hoidosta on kuitenkin jo käynnistetty Johns Hopkins -yliopistossa, ja vastaava pilotti on käynnistymässä myös Lontoon Imperial Collegessa. Tutkimusjärjestö MAPS puolestaan on aloittamassa anoreksian MDMA-avusteisen psykoterapian tutkimusta heti kun pandemiatilanne sen sallii.
Linkki kirjoitukseen: https://syomishairiokeskus.blogspot.com/2020/09/psykedeelien-kaytto-syomishairioiden.html
Lääkärilehden vuoden 2021 ensimmäisessä numerossa julkaistiin psykiatriaan erikoistuvien lääkäreiden Oskari Ventilän ja Antti Huplin kirjoittama suomenkielinen katsausartikkeli MDMA-avusteinen psykoterapia hoitoresistentin traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.
Katsaus esittelee traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD) ja sen nykyhoitoa, MDMA:ta aineena ja sen eroa “ekstaasista”, sekä MDMA-terapian periaatteita, mahdollisia vaikutusmekanismeja ja tuloksellisuutta tähänastisen tutkimuksen valossa.
Katsauksessa käsitellyissä II-vaiheen kliinisissä tutkimuksissa vuoden seurantapisteessä ⅔ MDMA-terapiaa saaneista potilaista oli parantunut hoitoresistentistä PTSD:stä. Ventilän ja Huplin mukaan alustava tutkimus viittaa siihen, että “hoitoresistentti PTSD voidaan saattaa remissioon kahdella tai kolmella MDMA-avusteisella psykoterapiaistunnolla sekä protokollaan kuuluvilla lääkkeettömillä terapiatapaamisilla riippumatta trauman aiheuttaneen tapahtuman luonteesta.” Mikäli MDMA-terapia osoittautuu tehokkaaksi ja turvalliseksi myös käynnissä olevissa laajemmissa tutkimuksissa, saattaa se “muotoutua osaksi pitkittyneen traumaperäisen stressihäiriön hoitoa 2020-luvun aikana.”
Artikkelin voi lukea Lääkärilehden verkkosivulla.
Psilosybiinillä on tehty lupaavia tutkimuksia, jotka ovat keskittyneet mm. hoitoresistentin masennuksen hoitoon sekä kuolemanpelon lievittämiseen terminaalivaiheen syöpäpotilailla. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoa tällä menetelmällä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu missään. Nyt asiaan on tulossa muutos, kun australialaisessa Monash-yliopistossa käynnistetään uraauurtava kliininen tutkimus tästä aiheesta.
Lisätietoja on australialaisen The Age -lehden artikkelissa:
https://www.theage.com.au/national/victoria/can-the-active-ingredient-in-magic-mushrooms-help-treat-anxiety-researchers-want-to-know-20201206-p56kyx.html
Masennusoireisiin usein määrättävät serotoniinin, noradrenaliinin ja/tai dopamiinin takaisinoton estämiseen perustuvat lääkkeet heikentävät tutkimusten perusteella MDMA:n subjektiivisia, psykologisia vaikutuksia. Näin ollen tähänastisissa MDMA-avusteisen psykoterapian tutkimuksissa osallistujia, jotka ovat käyttäneet tällaisia lääkkeitä, on pyydetty lopettamaan niiden käyttö asteittain ja hallitusti ennen MDMA-hoidon alkua.
Tuoreen Psychopharmacology-lehdessä julkaistun analyysin perusteella myös lääkityksensä hyvissä ajoin ennen hoitoa lopettaneet saattavat kuitenkin hyötyä MDMA-hoidosta vähemmän kuin osallistujat, joilla ei ole ollut käytössä vastaavaa lääkitystä. Neljä kliinistä tutkimusta ja 50 potilasta kattaneessa otoksessa lääkkeitä käyttäneet ja ne ennen hoitoa lopettaneet kokivat keskimäärin selvästi vähemmän helpotusta PTSD- ja masennusoireissaan kuin muut MDMA-hoitoa saaneet.
Vähäisempi vaikuttavuus saattaa selittyä takaisinoton estäjien pitkäkestoisilla vaikutuksilla välittäjäainejärjestelmiin, kuten MDMA:n vaikutuksille tarpeellisten kuljettajaproteiinien määrään ja toimintaan. Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka pysyvästi takaisinoton estäjät mahdollisesti heikentävät MDMA-hoidon tehoa, mutta löydöksillä saattaa olla huomattavaa merkitystä, mikäli MDMA-avusteinen psykoterapia tulee laajempaan käyttöön.
Artikkelin voi lukea osoitteessa https://doi.org/10.1007/s00213-020-05710-w.
Seminaarimme avauspuheenvuoro saatavilla suomeksi tekstitettynä 14.12.2020
Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää keskiviikkona 20. tammikuuta 2021 ketamiinin käyttöä psykiatriassa käsittelevän kansainvälisen verkkoseminaarin. Tapahtuma on suunnattu erityisesti relevanttien alojen ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille, mutta on avoin kaikille pientä osallistumismaksua vastaan.
Löydät tapahtumaliput verkkokaupastamme. Lisätietoa tapahtuman sivulta!
“Hyvin alustavien tutkimusten erinomaiset, joskus epäilyttävänkin hyvät, tulokset ovat ajoittain johtaneet valtaviin odotuksiin ja hypeen suhteessa psykedeeli- tai MDMA-avusteiseen terapiaan. Tästä näkökulmasta myös kriittisemmät äänenpainot teemaan ovat hyvin tervetulleita.”
Psykedeelien tieteellinen käsittely Suomessa otti aiemmin tänä vuonna merkittävän askeleen: Suomalaisen lääketieteen kärkijulkaisu Duodecimin numerossa 13 julkaistiin kesällä LK Elina Hynnisen ja kanssakirjoittajien katsausartikkeli ”Psykedeelien kliiniset mahdollisuudet ja biologiset mekanismit” sekä psykiatrian professori Erkki Isometsän aihepiiriä kommentoiva pääkirjoitus “Onko huumeesta hoidoksi?”.
Psytyn varapuheenjohtaja, psykologian tohtori ja tutkija Samuli Kangaslampi kommentoi artikkeleita blogissamme julkaistussa tuoreessa kirjoituksessaan, joka toivottaa tervetulleeksi keskustelun psykedeelien kliinisistä mahdollisuuksista ja tähänastisten tutkimusten kriittisen käsittelyn.
Euroopan johtaviin traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) asiantuntijoihin lukeutuva Leidenin yliopiston professori, psykiatri ja eversti Eric Vermetten vieraili syksyllä 2019 Helsingissä luennoimassa Psykedeelinäkymiä 2019: MDMA-avusteinen psykoterapia – miksi? -tapahtumassamme. Samassa yhteydessä kuvattu haastattelu on nyt saatavilla YouTube-kanavallamme suomeksi tekstitettynä.
Haastattelussa Vermetten kertoo muun muassa siitä, miksi ja miten itse kiinnostui MDMA-avusteisesta psykoterapiasta PTSD:n hoidossa, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita hän tälle hoitomuodolle näkee tulevaisuudessa, tulevien MDMA-terapeuttien kouluttamisesta ja alalle hakeutumisesta sekä siitä, kannattaisiko terapeuttien käydä MDMA-sessio läpi myös henkilökohtaisesti.
Vermettenin näkemyksen mukaan MDMA:lla on suurta potentiaalia terapiaprosessien katalyyttinä ja PTSD:n hoidossa, ja sille on tärkeää löytää oikeat käyttösovellukset ja tukirakenteet. Mikäli tulevatkin tutkimustulokset osoittavat hoitomuodon vaikuttavuutta, tulee varmistaa laadukkaan MDMA-avusteisen terapian saatavuus sitä tarvitseville potilaille ilman kohtuuttomia kustannuksia.
Mainitun tapahtuman kaikki luentotaltioinnit ovat nyt niinikään katsottavissa YouTube-kanavallamme. Myös näihin luentoihin julkaistaan myöhemmin suomenkieliset tekstitykset.