Opinnäytetyötietokanta

Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla ahdistuneisuushäiriöt. Takaisin


Psilosybiinin hyödyntäminen masennus- ja ahdistushäiriöiden hoidossa (Anni Karjala, 2019)
Oppiaine:Lääketiede
Opinnäytetyön tyyppi:gradu
Laitos:Lääketieteen laitos / Psykiatria
Tiedekunta:Terveystieteiden tiedekunta
Korkeakoulu:Itä-Suomen yliopisto
Tiivistelmä: Psilosybiini on useissa Psilocybe-suvun sienilajeissa esiintyvä hallusinogeeni. Sitä syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1958. Syntetisoinnin jälkeen psilosybiiniä tutkittiin aktiivisesti viime vuosituhannen keskivaiheilla masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa, kunnes sen käyttö kiellettiin runsaan viihdekäytön vuoksi lailla 1970-luvulla. Kliiniset tutkimukset on kuitenkin 2000-luvun alkupuolella käynnistetty uudelleen.

Tässä katsauksessa aineistona käytettiin vuoden 1980 jälkeen psilosybiinillä toteutetettuja kliinisiä tutkimuksia. Mukaan otettiin myös joitain tutkimuksia, joissa psilosybiinin vaikutuksia oli tutkittu terveillä koehenkilöillä. Katsauksen perusteella psilosybiini on potentiaalinen, mutta vielä hyvin vähän tutkittu hoitomuoto masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Psilosybiini on valikoiduille koehenkilöille valvotuissa olosuhteissa annosteltuna turvallinen aine, eikä tutkimuksissa tullut esiin vakavia haittavaikutuksia. Yleisimpiä psilosybiinin käytön riskejä näyttäisivät kirjallisuuden perusteella olevan erilaiset annostelun jälkeen aiheutuvat aistiharhat.

Kaikissa kliinisissä tutkimuksissa saatiin yhdellä tai kahdella psilosybiini annoksella lupaavia alustavia tuloksia masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Oireilu väheni, ja vaikutus kesti keskimäärin useita viikkoja. Mahdolliseksi toimintamekanismiksi nousi tutkimusten perusteella psilosybiinin vaikutus aivojen lepotilajärjestelmän toimintaan serotoniinireseptori 5-HT2A:n kautta.

Useimmista tutkimuksista kuitenkin puuttui kontrolliryhmä ja otoskoot olivat pieniä. Tutkimukset eivät olleet randomoituja tai plasebo-kontrolloituja, eikä niiden luotettavuus täten ollut hyvä. Lisäksi seuranta-ajat olivat lyhyitä, joten pitkäaikaisia vaikutuksia tai pitkäaikaishaittoja ei näiden tutkimusten perusteella vielä voida arvioida. Tulosten varmistamiseksi tarvitaan siis vielä lisää randomoituja kontrolloituja kokeita, sekä seurantatutkimuksia. Psilosybiini on vaikutuksiltaan lupaava uusi masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitomuoto. Ainutlaatuista muihin lääkehoitoihin verrattuna on sen harvoin tapahtuva annostelu, ja pitkäkestoinen vaikutus. Runsaasti lisää laadukkaita tutkimuksiaa kuitenkin tarvitaan, jotta saadaan tietoa psilosybiinin vaikutusmekanismeista, tehosta ja turvallisuudesta.
Tiivistelmä EN: This literature review investigated the use of psilocybin in the use of depression and anxiety disorders. Psilocybin is a serotonergic hallucinogen, that can be found in many species of Psilocybe genus. Psilocybin was first synthetized in 1958. After that it became a subject of eager research for many psychiatric conditions. Due to frequent use outside scientific and medical settings, it was listed as an illegal substance in 1970. This made scientific research difficult, and clinical research ceased for a large part. In the recent decades, the clinical research has started again.

This review included clinical research executed after 1980, and preclinical research executed after 1958. Out of anxiety disorders, psilocybin has been investigated for obsessive compulsive disorders and the anxiety in patients with life-threatening cancer. Research investigating the effects of psilocybin in healthy volunteers were also included.

Based on the literature, psilocybin seems like a potential treatment option for depression and certain anxiety disorders. In the reviewed literature, no severe adverse events were encountered. Some mild adverse events, such as headache, occurred more frequently. The most common risks of psilocybin use seem to be different kinds of sensations that resemble the effects of psilocybin, but occur long after its intake.

Psilocybin relieved depression and anxiety in all of the included studies. In all of the cases, the effects lasted for several weeks. The suggested mechanism of action was the dampening of the default mode network through the serotonin receptor 5-HT2A activation. However, many of the studies lacked a proper control group, and were not double-blinded. The sample sizes were often small, and the duration of follow-up short. More research on the effects and mechanisms of action is still needed.
Yhdiste:psilosybiini
Aihe:masennus, ahdistuneisuushäiriöt
Menetelmät:Kirjallisuuskatsaus
Otoskoko:
Muuta:
Tagit: ahdistuneisuushäiriöt, masennus, psilosybiini
URL: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/20274
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki