Tulokset kategoriasta oppiaine hakusanalla uskontotiede. Takaisin
Avaruuskavereita ja mosaiikkikuvia – N-N-dimetyylitryptamiini, mystinen kokemus ja vaikutukset kokijan elämään ja maailmankuvaan (Kasperi Tervonen, 2016)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Uskontotiede</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Uskontotieteen laitos |
| Tiedekunta: | Teologinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tarkastelen tässä tutkielmassa N,N-dimetyylitryptamiinin (lyhennettynä DMT) tuottamaa niin sanottua psykedeelistä kokemusta. Tutkielmani on laadullinen tutkimus jota varten haastattelin erästä DMT:tä useita kertoja käyttänyttä henkilöä. Peilaan haastatteluaineistoa Rick Strassmanin DMT: The Spirit Molecule -tutkimuksen raportteihin DMT:tä nauttineiden koehenkilöiden kokemuksista. Strassman jaottelee DMT-kokemukset kolmeen pääluokkaan: henkilökohtainen (personal), näkymätön (invisible) ja transpersoonallinen (transpersonal). Ensimmäinen luokka viittaa kokemuksiin joissa heijastuvat käyttäjän henkilökohtainen psykologia ja elämäntilanne. Toisessa luokassa ovat kokemukset, joissa käyttäjä kokee käyvänsä toisissa todellisuuksissa ja kohtaavansa vieraita ”olentoja”. Kolmanteen luokkaan menevät lähikuolema (near-death), henkiset (spiritual) ja mystiset (mystical) kokemukset. Toinen teoreettinen viitekehys jota hyödynnän, on Walter Stacen määritelmä mystisestä kokemuksesta. Stace jakaa mystisen kokemuksen yhdeksään tunnusmerkkiin: (1) sisäinen ykseys (esim. yhtenäinen läsnäolo, jakamaton tietoisuus), (2) ulkoinen ykseys (esim. tunne ykseydestä ympäristön kanssa), (3) ei-ajallinen ja ei-tilallinen luonne (esim. tunteet äärettömästä ajasta ja rajattomasta tilasta, jotka ylittävät totutut ajan ja tilan rajoitukset), (4) sisäinen subjektiivisuus (esim. tunne elämästä tai elävästä läsnäolosta kaikissa asioissa), (5) objektiivisuus ja todellisuus (esim. älyllinen ominaispiirre, tunne siitä, että kokemus oli objektiivisen totuuden lähde), (6) pyhyys (esim. tunne arvostuksesta, taivaallisuudesta tai pyhästä), (7) syvästi koettu rauha ja ilo, (8) paradoksaalisuus (esim. tarve käyttää epäloogisia tai ristiriitaisia lauseita kokemuksen kuvaamiseen), sekä (9) sanoinkuvaamattomuus (esim. vaikeus kommunikoida kokemuksesta tai kuvailla kokemusta muille). Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Kuinka hyvin Strassmanin erottelu (personal, invisible ja transpersonal) vastaa haastateltavan DMT-kokemusten todellisuutta? En laittanut tarkkoja sivunumeroita koska tunnusmerkit on jaettu erillisiin lukuihin. 2) Missä määrin DMT:n haastateltavalle tuottamat kokemukset voidaan luokitella Stacen määritelmän mukaisiksi mystisiksi kokemuksiksi? 3) Millaisia pitkäaikaisvaikutuksia DMT-kokemuksilla on ollut haastateltavan elämään ja maailmankuvaan? Näiden kysymyksien lisäksi pyrin myös yleisesti ymmärtämään ja kuvaamaan haastateltavan DMT-kokemuksia mahdollisimman monipuolisesti. Yksi tavoitteistani on, että haastateltavan kokemuksista ja niiden merkityksestä hänelle välittyisi lukijalle rikas ja kokonaisvaltainen kuva. Käytin tutkielmani haastattelumetodina puolistrukturoitua teemahaastattelua Sirkka Hirsjärven ja Helena Hurmeen teokseen Teemahaastattelu nojaten. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että olin ennen haastattelun tekemistä päättänyt etukäteen sen mitä teema-alueita halusin haastattelussa käydä läpi. En kuitenkaan halunnut suunnitella haastattelun kulkua tai kysymyksiä liian tarkasti etukäteen jotta haastettulutilanne pysyisi keskustelunomaisena ja spontaanina. Tavoitteenani oli siis löytää sopiva tasapaino jossa haastattelutilanne saisi riittävästi tilaa edetäkseen luontevasti omalla painollaan, mutta olisi samaan aikaan kuitenkin myös riittävän strukturoitu tuottaakseen tutkimuskysymysten kannalta relevanttia tietoa. Käsittelen ensin lyhyesti aiheen uskontotieteellistä merkitystä, DMT:n luonnetta ja aikaisempaa tutkimusta aiheesta. Tämän jälkeen siirryn aineiston ja teemahaastattelu-menetelmän esittelyyn, joita seuraa varsinainen aineiston analyysi. Lopuksi vedän langat yhteen, pohdin tutkielmani tulosten merkitystä suhteessa uskontotieteeseen tieteenalana sekä esitän ideoita mahdolliselle jatkotutkimukselle. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | - |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Äiti Ayahuasca: Ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaa (Aatu Poutanen, 2017)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Uskontotiede</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkielmassa tutkin kahta Suomessa syksyllä 2016 peräkkäisinä päivinä järjestettyä ayahuascaseremoniaa. Ayahuasca on voimakkaasti hallusinogeeninen, kasvipohjainen juoma, jolla on historiallinen sakramentin asema useissa Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuureissa. Ayahuascaa sakramenttina käyttävät uskonnolliset liikkeet ovat viime vuosikymmeninä ottaneet uusia muotoja ja siirtyneet Etelä-Amerikasta Eurooppaan, mutta niitä on tutkittu eurooppalaisessa kontekstissa melko vähän. Tutkielmassani keskityn ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaan ja erityisen huomioni kohteena tutkin äitiydelle, naiseudelle ja feminiinisyydelle annettuja merkityksiä ayahuascaseremoniassa. Suomessa ayahuascaan perustuvia liikkeitä ei ole tutkittu aiemmin, joten olen varannut ilmiön kontekstualisointiin runsaasti sivutilaa. Tutkin ilmiötä keräämällä etnografista aineistoa peräkkäisinä päivinä järjestettyihin kahteen eri seremoniaan osallistuneilta informanteilta. Informantteja oli tutkielmassani yhteensä 6 kappaletta. Tutkin seremoniaa ja ayahuascalla tuotettuja kokemuksia Benny Shanonin luoman ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologian pohjalta. Kokemuksen analysoinnissa hyödynsin ankkuroitua teoriaa ja sovelsin analyysissa ohjelmistoavusteisuutta käyttämällä YAML-merkintäkieltä ja R-ohjelmointikieltä. Ayahuascauskonnot ovat sopeutumiskykyisiä pluralistisuutensa ja vapaamuotoisuutensa ansiosta. Ennakkotapaukset antavat olettaa ayahuascaan tai sen johdannaisiin perustuvan hengellisyyden kasvavan myös Suomessa lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen lopputuloksena totean, että kokemuksen keskiössä ovat muuntuneen tajunnantilan tuottamat hallusinatiiviset, useimmiten suljetuin silmin nähdyt voimakkaat ja monimuotoiset näyt, joihin liittyy voimakasta affektiivista ja älyllistä sisältöä. Osallistujan ennakko-oletukset ja kulttuuriset mallit ohjaavat kokemusta voimakkaasti, mistä myös ayahuascaan assiosioidut äitiyden ja feminiinisyyden ominaisuudet näyttävät kumpuavan. Myös seremoniallisilla elementeillä, erityisesti musiikilla, on voimakkaasti kokemusta ohjaava vaikutus. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | ayahuasca |
| Aihe: | fenomenologia |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | 6 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ankkuroitu teoria, ayahuasca, enteogeenit, hallusinogeenit, ohjelmistoavusteisuus, psykedeelit, Suomi |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Holotrooppinen tajunnantila – Käsitetutkimus Stanislav Grofin teoreettisesta viitekehyksestä (Valde Orrenmaa, 2017)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Uskontotiede</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkimuksessa tarkastelen psykedeelitutkimuksen uranuurtajan ja transpersoonallisen psykologian keulahahmon Stanislav Grofin teoreettista viitekehystä ihmispsyykelle ja epätavallisille tajunnantiloille. Grofin viitekehyksen ja tämän tutkimuksen keskeisin käsite on holotrooppinen tajunnantila. Grof tarkoittaa sillä epätavallisten tajunnantilojen alakategoriaa, jolla on parantavaa ja muutosvoimaista potentiaalia. Holotrooppisia tajunnantiloja on mahdollista saavuttaa esimerkiksi psykedeelien tai kokemuksellisten psykoterapeuttisten menetelmien avulla. Analysoin tutkimuksessa holotrooppisen tajunnantilan lisäksi sen lähikäsitteitä sekä viitekehyksen filosofisia lähtökohtia. Viitekehyksen analyysin pohjalta voidaan esittää tarve tajunnantilaherkän tutkimuksen tekoon, jonka lähtökohtana on, että todellisuutta voidaan kokea erilaisista tajunnantiloista lähtien, joiden kautta se myös näyttäytyy toisessa valossa. Tämä tutkimus valaisee erityisesti sitä, miten todellisuus koetaan holotrooppisissa tajunnantiloissa. Tutkimuksen aineistona käytän viittä Grofin kirjoittamaa teosta. Tutkimus sijoittuu ymmärtävän ja teoreettisen tutkimusintressin sekä tieteentutkimuksen kenttään, sillä tarkastelen ja vertailen tieteellisessä tutkimuksessa hyödynnettäviä viitekehyksiä. Tutkimuksen kantavana ajatuksena on pohtia, miten Grofin viitekehys suhteutuu valtavirtaiseen akateemiseen tutkimukseen sekä minkälaisena työkaluna sitä olisi mahdollista soveltaa uskontotieteellisessä ja ihmistieteellisessä tutkimuksessa. Käytän metodina käsitetutkimusta, joka liittyy hermeneuttiseen lähestymistapaan. Vertaan Grofin viitekehystä tarkemmin filosofi ja psykologi Lauri Rauhalan kehittämään humanistisessa tutkimuksessa hyödynnettävään regionaaliseen ontologiaan ja sen ihmiskäsitykseen. Rauhalan aineiston ja oman pohdintani pohjalta esitän, että Grofin viitekehys on mahdollista yhdistää Rauhalan viitekehykseen melko vaivattomasti, jolloin muodostuu laaja ja käsitteellisesti eriytynyt teoreettinen työkalu. Avoimeksi kysymykseksi jää akateemisessa tutkimuksessa hyödynnettävän viitekehyksen suhde holotrooppisten tajunnantilojen ja transsendentin todellisuuden ontologiaan. Esitän, että ymmärtävään tiedonintressiin perustuvassa tutkimuksessa näihin ontologisiin kysymyksiin voidaan suhtautua agnostisesti. Grofin viitekehyksen avulla voidaan lähestyä erilaisia tutkimuskohteita, joista se valaisee erityisesti niihin liittyvää kokemuksellista tasoa. Viitekehys auttaa paikantamaan useasta uskontotieteellisesti mielenkiintoisesta tutkimuskohteesta holotrooppisia tajunnantiloja sekä perinataalisia ja transpersoonallisia kokemuksia. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | käsitetutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | holotrooppiset tajunnantilat, käsiteanalyysi, Lauri Rauhala, muuntuneet tajunnantilat, Stanislav Grof, tieteentutkimus, transpersoonallinen psykologia |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelit tieteen tutkimuskentällä (Valde Orrenmaa, 2012)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Uskontotiede</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Proseminaariesitelmä |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | ”Tunsin rinnastani puhkuvan euforian nousevan välähdyksinä päähäni. Sekunnissa elin tuhansia vuosia, sillä jokainen välähdys oli kohtaus elämästäni, tapahtuma jonka elin uudestaan ja hyvinkin yksityiskohtaisesti ja pikkutarkasti. Minä tarhassa, minä naapurin tytön kanssa kiipeämässä puuhun, minä harrastamassa ekaa kertaa seksiä, minä joutumassa pahoinpidellyksi, minä rakastumassa ekaa kertaa, minä nähdessäni painajaisia ja pelätessäni yöllä nukkumista, minä itkiessäni kun isä löi äitiä, minä halatessani pikkuveljeäni kun olin kiusannut häntä, minä tekemässä ties mitä. Näin myös vaihtoehtoisia tapahtumia, kuinka tilanteet olisivat voineet mennä tai ehkä menivätkin jossain toisessa todellisuudessa. Olin yhteydessä multitodellisuuksiin, kaikki rajat liukenivat minun ja maailman välillä. Minä? Mikä minä? Mikämikämikäminä? Elin elämäni uudestaan tuhansia kertoja, elin sen eri versioina, näin tulevaisuuteni ja näin entiset elämäni, näin Ykseyden ja yhdyin siihen ja tulin takaisin ja yhdyin siihen uudestaan uudessa elämässä, ikuista loputonta looppausta ja toistoa ajassa joka ei kulje mihinkään.” -kohokohta nimimerkki wRRa:n kirjoittamasta LSD-kokemuksesta suomalaiselle psyvault foorumille. Aloittaessani kandityötäni, lähdin tarkastelemaan, mitä tiedemaailmalla on nykyään sanottavaa psykedeeleistä. Eri tutkimuksia lukiessani kävi hyvin nopeasti ilmeiseksi, että psykedeelitutkimuksella on varsin omalaatuinen historia, jolla on ollut merkittävät vaikutukset myös nykyisen tutkimuksen laatuun ja määrään. Näin ollen olen päätynyt esittelemään lyhyesti myös psykedeelitutkimuksen historiaa. Tutkimusta tehdessä huomasin, että yleisesti ihmiset, ja jopa uskontotieteilijät, tietävät psykedeeleistä melko vähän ja pintapuolisesti, jos siis ylipäätään tietävät. Psykedeeleistä levinnyt tieto ei ole mitenkään systemaattista ja se on monilta osin värittynyttä kaupallisten ja poliittisten syiden vuoksi (Grof, 2008, 6). Lisäksi psykedeelit ovat yhteiskunnassamme jonkinasteinen tabu: olen huomannut tämän muun muassa ihmisten ensireaktioissa kuullessaan tutkimusaiheeni. Tiedon puutteellisuuden ja värittyneisyyden vuoksi olen päätynyt luomaan kokonaisvaltaisen esityksen psykedeeleistä. Jos olisin keskittynyt tarkemmin vain esimerkiksi uuteen tutkimustietoon, olisi luki- 3 jan käsitys aiheesta saattanut jäädä liian yksipuoliseksi. Lukijalle on tarpeen korostaa jo tässä vaiheessa, että tutkimuksessa esiintyvien psykedeelien käyttäminen on Suomessa laitonta. Psykedeelit linkittyvät monella tavalla uskontoon ja uskonnollisiin ilmiöihin, joten lähtökohtaisena oletuksenani oli, että eri tieteenalojen tutkimukset linkittyvät selvästi myös uskontotieteen alaan. Selkeimmin tämä tulee esiin psykedeelisen kokemuksen uskonnollisen tai transpersoonallisen luonteen vuoksi. Tutkimus on monin osin poikkitieteellinen: painopisteenä ovat kliiniset tutkimukset, psykiatria ja psykologia, monien kiinnostavien uskontoanropologisten ja muiden humanististen alojen tutkimusten jääden taka-alalle. Tutkimuksessa tarkastellaan aihetta hieman myös neurotieteen, psykofarmakologian ja tieteenfilosofian näkökulmista. Tutkimuksesta on muotoutunut siis jonkinlainen yleisesitys psykedeeleistä, ja tarkastelun keskiöön on tullut eritoten kaksi kysymystä: (1) miksi psykedeelit ovat uskontotieteellisesti merkittäviä ja (2) minkälaista tieteellistä tutkimusta psykedeeleistä on tehty. Koen tutkimukseni onnistuneeksi, jos lukijan käsitys psykedeeleistä sen luettuaan on muuttunut syvällisemmäksi, ja jos hän yhdistellen erilaisia tutkimuksessa esille tulleita aiheita kykenee näkemään psykedeelit hieman laajemmassa kontekstissa. Tutkimus perustuu pääasiassa tieteellisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Useat näistä liittyvät kliinisiin tutkimuksiin, joten pidän niitä lähteinä melko luotettavina. Mielenkiintoisin ja vaikuttavin kirja on ollut psykiatri Stanislav Grofin LSD – Doorway to the Numinous (2009). Grofista tarkempaa tietoa löytyy kappaleesta 3.3. Yleistä tietoa psykedeeleistä olen kerännyt muun muassa biologi Sinikka Piipon ja Ulla Salon kirjasta Mielen ja Rakkauden Kasvit (2006), sekä Michael Winkelmanin artikkelista Psychointegrator Plants: Their Roles in Human Culture, Consciousness and Health (1995). Nykyaikaisista tutkimuksista tärkeimmät ovat olleet Roland Griffithsin suorittamat kaksi psilosybiini-tutkimusta terveisiin vapaaehtoisiin vuosina 2006 ja 2011, jotka esittelen tarkemmin kappaleessa 5.3. Antropologien ääni pääsee hieman kuuluviin erityisesti Michael Harnerin toimittamasta kirjasta Hallucinogens and Shamanism (1979). Olen lukenut lisäksi kourallisen internetistä löytyviä tieteellisiä artikkeleja eri ajoilta. Syventääkseni yleistä kuvaa psykedeeleistä ja psykedeelitutkimuksesta, olen lukenut lisäksi LSD:n ”keksijän”, kemisti Albert Hofmanin kirjan LSD – My Problem Child (1980), Rick Strassmanin kirjan hänen tuottamistaan mittavista DMT-tutkimuksista DMT, Spirit-molecyle (2001), James Kentin hyvin mielenkiintoisen, ja osittain tieteellisiin tutkimuksiin ja teorioihin perustuvan kirjan Psychedelic Information Theory – Shamanism in the Age of Reason (2010), Joni Koskimaan tutkielman Psykedeelinen Uskonnollinen Kokemus ja Suomalainen 4 Päihdekulttuuri, sekä filosofin ja psykedeelisen kulttuurin puolestapuhujan Terence McKennan kirjan Food of the Gods (1992). |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | - |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen profeetta - Katsaus Terence McKennan filosofiaan, postuumiin suosioon ja rooliin psykedeelisen henkisyyden kentällä (Joni Koskimaa, 2012)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Uskontotiede</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Proseminaariesitelmä |
| Laitos: | Historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä luvussa alalukuineen käsittelen tutkimukseni metodologiaa, aineistonhankintaa ja -arviointia, sekä tutkimusetiikkaa. Lisäksi esitän lyhyen Terence McKennan elämänkerran. Tutkimukseni esittelee joitakin McKennan keskeisimmistä ajatuksista, sekä hänen rooliansa modernin psykedeelisen henkisyyden kentällä. McKenna oli laaja-alainen ajattelija, jonka mielenkiinnon kohteita olivat shamanismin lisäksi mm. alkemia ja hermeettinen esoteria, UFOilmiöt, jungilainen psykologia, kyberkulttuuri, filosofia ja historia. Pyrin tutkimuksessani tiivistämään McKennan filosofian keskenään yhteenliittyviä teemoja muutamien tarkoin valittujen otsikkojen alle. Psykedeeliseen henkisyyteen hallusinogeenien lakistatuksen ja länsimaisen valtakulttuurin huumevastaisen ilmapiirin takia varmastikin liittyvästä stigmatisaation vaarasta huolimatta tällä alakulttuurilla on äänenkantajia, joiden joukossa Terence McKenna oli merkittävä. Tätä asemaa kuvannevat hyvin hänen kirjansa Food of the Gods -takakannen suositustekstit: ”Jos edes murto-osa McKennan ajatuksista on totta, häntä tullaan jonain päivänä pitämään tietoisuuden Kopernikuksena”, sekä ”Terence McKenna on villi mies, joka luotaa mielen suurten mysteerien syvyyksiä. Hän kysyy isoja kysymyksiä, hän ratsastaa Reunalla. Hän on tutkimusmatkaaja, inhimillisen tajunnan maailmanympärysmatkaaja”. (McKenna 1992, takakansi.) Ensimmäinen lause viitannee McKennan omien sanojensa mukaan usein esittämään vertaukseen, jonka mukaan psykedeelit ovat psykologialle, mitä teleskoopit olivat 1500-luvun astronomialle. (Levin 1988, 17.) Veljekset Terence ja Dennis McKenna sukelsivat psykedeelien tutkimukseen niin sanotusti pää edellä, ja näiden tutkimusmatkojen seurauksena psykedeelisen alakulttuurin kentälle lanseerattiin käsitteet kuten ”sankarillinen annostus” [en. Heroic Dose], ts. viisi grammaa kuivattuja psilosybiisisieniä (mt., 20), ”Eschaton -aika-aalto” [tunnetaan paremmin termillä Timewave Zero], ”hyperavaruus” muuntuneiden tajunnantilojen ”tapahtumapaikkana”, sekä tietenkin ”muuntautuvat konehaltiat” [en. Self-transforming Machine Elves]. Olen pyrkinyt kääntämään nämä termit mahdollisimman hyvin suomen kielelle. Edellä mainittuja konehaltioita, sekä muita McKennan suurelle yleisölle lanseeraamia ajatuksia erittelen tarkemmin luvussa 2 alalukuineen, jotka käsittelevät McKennan keskeistä filosofiaa. 1 Luvussa 3 käsittelen hiukan McKennan postuumia suosiota. Tutkimukseni otsikko ”Psykedeelinen profeetta” ei suinkaan tarkoita, että McKennan asema psykedeelisen henkisyyden kentällä vertautuisi suurten maailmanuskontojen profeettoihin. Nähdäkseni hän vertautuu ennemminkin rock-tähtiin; hänellä on ”faneja” seuraajien sijaan. Otsikkoni syntyi esitellessäni tutkimusideaani eräälle ystävälleni. Kun kerroin kirjoittavani Terence McKennan filosofiasta, ystäväni kommentoi: ”Terence McKenna on ennemminkin profeetta kuin filosofi”. Tämä huomautus ja McKennan ajattelun eskatologiset teemat saivat minut vaihtamaan otsikkoni nykyiseen muotoonsa. Otsikko sitoutuu myös McKennan lehtihaastatteluun nimeltä Psychedelic prophet (Peet & Marcus 1992). |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | - |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelien katalysoima mystinen kokemus kokemuskerronnan valossa (Terhi Pieskä, 2018)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Uskontotiede</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | |
| Tiedekunta: | Teologinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Pro gradu -tutkielmani on teemahaastatteluin toteutettu narratiivien tutkimus psykedeelien katalysoimista mystisistä kokemuksista. Tutkielmassani analysoin kahdeksan informantin kokemuskerronnan kautta psykedeeleiksi kutsuttujen substanssien vaikutuksessa saatuja kokemuksia. Käytän tutkielmassani Antoon Geelsin ja Owe Wikströmin (1999) määritelmää mystisestä kokemuksesta. Geels ja Wikström määrittelevät mystisen kokemuksen kontekstista riippumatta kokemukseksi, jonka kokija tulkitsee kohtaamiseksi korkeamman tai perimmäisen todellisuuden kanssa. Tämä kohtaaminen tapahtuu välittömällä, kokijan tulkinnan mukaan ei-rationaalisella tavalla ja tuo mukanaan syvän tunteen ykseydestä sekä vaikutelman siitä, että kokemus on tapahtunut muulla kuin arkisella tasolla. Kokemus tuo mukanaan laajalle ulottuvia seurausvaikutuksia yksilön elämässä. Tutkielmassani syvennyn selvittämään, mitä mystisen psykedeelikokemuksen aikana koetaanja erityisesti, miten haastateltavien henkilökohtaiset kertomukset esittävät muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdatun perimmäisen todellisuuden. Analysoin tutkielmassa yhteensä yhdeksän mystisen kokemuksen kriteerit täyttävää kokeuskertomusta, jotka olen jakanut temaattista narratiivien analyysiä käyttäen kolmeen teemaan: ykseyden kokemus, rakkauden kokemus sekä transsendenttien entiteettien kohtaaminen. Teemoihin jaetut kertomukset käydään läpi sisällönanalyysiä soveltaen. Ykseyden kokemuksiksi luokittelemissani kertomuksissa egon häviämisen kautta sulaudutaan hetkellisesti muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdattuun todellisuuteen. Näissä kertomuksissa kertojat kuvaavat tulevansa yhdeksi tietoisuudeksi tai löytävät itsensä ikuiseksi tyyneyden tai tyhjyyden tilaksi nimeämästään todellisuudesta. Rakkauden kokemuksen teemaan sijoittamani kertomukset kuvaavat positiivisia tuntemuksia täynnä olevia psykedeelimatkoja ja matkan aikana koetut tunteet saavat jokaisessa kertomuksessa viittauksen jumalallisuuteen. Näissä kokemuksissa rakkaus yhdistetään Jumalaan tai jumaluuteen essentiaalisena osana. Transsendenttien entiteettien kohtaamiset ovat kolmas selkeästi muusta kertomusaineistosta erottuva teema. Näissä kokemuksissa aktiivinen transsendentti toimija ohjaa kokemusta kokijan itsensä ollessa hyvin passiivisessa roolissa. Kuten ykseyden ja rakkauden kokemuksissa, entiteettien kohtaamiset ovat muokanneet kokemuskertomusten mukaan huomattavasti sitä minkälaisena haastateltavat näkevät maailman ja itsensä. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | Psykedeelit yleisesti |
| Aihe: | Mystinen kokemus |
| Menetelmät: | Haastattelu |
| Otoskoko: | 8 |
| Muuta: | |
| Tagit: | kokemuskerronta, mystinen kokemus, narratiivien tutkimus, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Ayahuasca - miksi siitä on kiinnostuttu ympäri maailman? (Anni Uotinen, 2018)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Uskontotiede</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Teologia |
| Tiedekunta: | Filosofinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielma esittelee tutkimusaineiston systemaattiseen analyysiin pohjautuen mitkä seikat saattavat olla syinä ayahuascan suosioon maailmalla. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | Ayahuasca (dimetyylitryptamiini) |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Systemaattinen analyysi |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Matkakertomuksia tyhjyyden tuolta puolen: fenomenografinen analyysi psykedeelin aiheuttamista kognitiivisista muutoksista (Manu Paavilainen, 2022)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Uskontotiede</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Maisterintutkielma |
| Laitos: | Kulttuuriperinnön maisteriohjelma |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeeleistä on tullut jälleen osa julkista ja akateemista keskustelua. Psykedeelistä kokemusta on haastavaa kuvata sanallisesti, mikä vaikeuttaa aiheen ymmärtämistä ja siitä käytävää keskustelua. Tässä tutkimuksessa tarkastelen psykedeelistä kokemusta kahdesta näkökulmasta: kuolemanrajakokemuksen kaltaisena ilmiönä ja kognitiivisena muutosprosessina.Aineisto koostuu erowid.org-sivustolta kerätyistä kokemusraporteista, jotka kuvaavat psykedeeli DMT:n käytöstä seuranneita kokemuksia. Tarkastelen raportteja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, ja teoreettisena viitekehyksenä toimii kuolemanrajatutkimukseen kehitetty NDE-C-asteikko. Pisteytän kokemuksia sen perusteella, kuinka paljon ne sisältävät NDE-C-asteikon kuvaamia ulottuvuuksia. Kuolemanrajakokemuksen kriteerit täyttäviä raportteja analysoin fenomenografian keinoin. Etsin teksteistä ilmaisuja kokemusten aiheuttamista maailmankuvan ja ajattelutapojen muutoksista. Analyysissa nojaan Batsonin ja kumppaneiden (1993) sosiaalipsykologiseen teoriaan uskonnosta ja sen määritelmään uskonnollisesta kokemuksesta kognitiivisena muutoksena. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Voiko psykedeelistä kokemusta tutkia mielekkäällä tavalla myös kuolemanrajakokemuksena? Ennustaako korkea pistemäärä kuolemanrajakokemusasteikolla kognitiivisia muutoksia? Millaisia käsityksiä psykedeelin aiheuttama kognitiivinen muutos voi synnyttää? Tulokset viittaavat siihen, että NDE-C-asteikko toimii tarkoituksenmukaisena työkaluna myös psykedeelien tutkimukseen. Korkea pistemäärä ennusti kognitiivisia muutoksia. Fenomenografisen analyysin tuloksena esittelen kaksi hierarkkista kategoriasysteemiä, jotka kuvaavat muutoksia sekä maailmankaikkeuden luonnetta että yksilön elämää koskevissa käsityksissä. Kategoriat toimivat psykedeelisen kokemuksen aiheuttamien kognitiivisten muutosten systemaattisena kuvauksena. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | DMT |
| Aihe: | Psykedeelinen kokemus, kuolemanrajakokemus, kognitiivinen muutos |
| Menetelmät: | Laadullinen tutkimus, fenomenografia, tekstianalyysi |
| Otoskoko: | 21 |
| Muuta: | |
| Tagit: | DMT, Erowid, kuolemanrajakokemukset, NDE |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/handle/10138/351735 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.01.2023 |