Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla psykedeelit. Takaisin
Äiti Ayahuasca: Ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaa (Aatu Poutanen, 2017)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkielmassa tutkin kahta Suomessa syksyllä 2016 peräkkäisinä päivinä järjestettyä ayahuascaseremoniaa. Ayahuasca on voimakkaasti hallusinogeeninen, kasvipohjainen juoma, jolla on historiallinen sakramentin asema useissa Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuureissa. Ayahuascaa sakramenttina käyttävät uskonnolliset liikkeet ovat viime vuosikymmeninä ottaneet uusia muotoja ja siirtyneet Etelä-Amerikasta Eurooppaan, mutta niitä on tutkittu eurooppalaisessa kontekstissa melko vähän. Tutkielmassani keskityn ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaan ja erityisen huomioni kohteena tutkin äitiydelle, naiseudelle ja feminiinisyydelle annettuja merkityksiä ayahuascaseremoniassa. Suomessa ayahuascaan perustuvia liikkeitä ei ole tutkittu aiemmin, joten olen varannut ilmiön kontekstualisointiin runsaasti sivutilaa. Tutkin ilmiötä keräämällä etnografista aineistoa peräkkäisinä päivinä järjestettyihin kahteen eri seremoniaan osallistuneilta informanteilta. Informantteja oli tutkielmassani yhteensä 6 kappaletta. Tutkin seremoniaa ja ayahuascalla tuotettuja kokemuksia Benny Shanonin luoman ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologian pohjalta. Kokemuksen analysoinnissa hyödynsin ankkuroitua teoriaa ja sovelsin analyysissa ohjelmistoavusteisuutta käyttämällä YAML-merkintäkieltä ja R-ohjelmointikieltä. Ayahuascauskonnot ovat sopeutumiskykyisiä pluralistisuutensa ja vapaamuotoisuutensa ansiosta. Ennakkotapaukset antavat olettaa ayahuascaan tai sen johdannaisiin perustuvan hengellisyyden kasvavan myös Suomessa lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen lopputuloksena totean, että kokemuksen keskiössä ovat muuntuneen tajunnantilan tuottamat hallusinatiiviset, useimmiten suljetuin silmin nähdyt voimakkaat ja monimuotoiset näyt, joihin liittyy voimakasta affektiivista ja älyllistä sisältöä. Osallistujan ennakko-oletukset ja kulttuuriset mallit ohjaavat kokemusta voimakkaasti, mistä myös ayahuascaan assiosioidut äitiyden ja feminiinisyyden ominaisuudet näyttävät kumpuavan. Myös seremoniallisilla elementeillä, erityisesti musiikilla, on voimakkaasti kokemusta ohjaava vaikutus. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | ayahuasca |
| Aihe: | fenomenologia |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | 6 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ankkuroitu teoria, ayahuasca, enteogeenit, hallusinogeenit, ohjelmistoavusteisuus, psykedeelit, Suomi |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen kokemus amerikkalaisessa 1960-luvun kirjallisuudessa – Ken Kesey ja kumppanit matkalla kauemmas (Timo-Veikko Pasanen, 2013)
| Oppiaine: | Yleinen kirjallisuustiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Filosofian historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielmani käsittelee psykedeelisen kokemuksen kuvauksia yleisesti lähinnä 1960-luvun pohjoisamerikkalaisessa kirjallisuudessa ja erityisesti Ken Keseyn teoksessa One Flew Over the Cuckoo's Nest (1962; suom. Yksi lensi yli käenpesän) sekä Tom Wolfen Keseysta ja psykedeelisestä liikkeestä kertovassa teoksessa Electric Kool-Aid Acid Test (1968). Lähestyn aihettani psykedeelisten kokemusten kirjallisten kuvausten analyysien ohella historiantutkimuksen ja psykedeelien psykoanalyyttista käyttöä käsittelevän tutkimuksen avulla, sillä psykedeelistä kokemusta on kirjallisuustieteen puitteissa tutkittu vain hyvin vähän. Vaikka psykedeelien vaikutus Keseyn Käenpesän luomistyön taustalla on tunnettu tosiasia, ei monikaan kirjallisuudentutkija ole tarkemmin analysoinut, kuinka psykedeelinen kokemus näkyy teoksen runsaassa symboliikassa ja allegorisessa luonteessa. Erityisenä tutkielmani huomionkohteena ovat mystisten psykedeelisten kokemusten kuvaukset, jotka vastaavat uskonnollisessa kirjallisuudessa kuvattuja spontaaneja mystisiä kokemuksia. Uskonnollisiksi tai mystisiksi luonnehdittujen kokemusten kuvailussa käytetty kieli on usein pelkistettyä ilmaistakseen arkipäivän logiikan ja kielen riittämättömyyttä. Myös kokemusten pohjimmiltaan sanoinkuvaamatonta luonnetta korostetaan. Psykedeelisiä kokemuksia kirjallisuudessa on toisaalta kuvailtu kielellä, joka on usein luonteeltaan runollista ja runsasta, jotta se tavoittaisi osan koettujen aistihavaintojen ja mentaalisten prosessien ylettömyydestä. Käsittelen psykedeelisten kokemusten kuvauksia sekä tulkintoja laaja-alaisesti epämääräisenä ja moniselitteisenä psykologisena ilmiönä, joka on ympäristön vihjeille ja vaikutteille huomattavan altis, ja joka tuo usein esiin sen mikä on yksilössä potentiaalista. Psykedeelistä kokemusta lähestytään fenomenologisesti ja monialaisesti myös lukuisten eri tieteenalojen avulla, eikä psykedeelitutkimus muodosta psykedeelien psykologisista vaikutuksista kattavaa ja yleisesti hyväksyttyä teoriaa. Tämän vuoksi en rajoita psykedeelisen kokemuksen käsittelyä yhteen tiettyyn teoriaan tai tieteenalaan. Uskonnollisen analogian lisäksi tuon tutkielmassani esiin psykoanalyyttisen analogian, etnografisen shamanismiin perustuvan analogian, Aldous Huxleyn tieteellisen ja yhteiskunnallisen mallin, William S. Burroughsin sanataiteelliset kokeilut, Keseyn Käenpesän symbolis-metaforisen kielenkäytön sekä Acid Testissa kuvaillun ei-kirjallisen toiminnan. Yleisluontoisina havaintoina esitän kokemusten kuvausten ja tulkintamallien relativismia sekä sanallisen ilmaisun rajoittuneisuutta psykedeelisten kokemusten kommunikoimisessa. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Electric Kool-Aid Acid Test, Kesey, monialaisuus, mystinen kokemus, psykedeelinen kokemus, psykedeelit, psykoanalyysi, sanoinkuvaamattomuus, Wolfe, Yksi lensi yli Käenpesän |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Elämänhallinta ja psykedeelit - Nuorten aikuisten kokemuksia psykedeelien käytön ja elämänhallinnan yhteydestä (Katri Lehtinen, 2017)
| Oppiaine: | Sosiaalipolitiikka |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkimukseni aiheena on tarkastella miten laittomiksi huumausaineiksi luokiteltujen psykedeelien käyttö vaikuttaa nuorten aikuisten elämänhallintaan. Yhteiskunnan muutos traditionaalisesta postmoderniksi on muuttanut nuoruudesta aikuisuuteen johtavan siirtymän suoraviivaisesta prosessista monisyiseksi tapahtumasarjaksi, mikä luo uusia haasteita nuorten aikuisten elämänhallinnalle. Valitsin tutkimusaiheeni sen ajankohtaisuuden vuoksi ja koska viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt psykedeelitutkimus on tuottanut positiivisia tuloksia muun muassa mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja niiden käyttö on linkitetty positiivisiin muutoksiin koehenkilöiden ajattelussa ja käyttäytymisessä. Tutkimusmenetelmäni on sekä narratiivinen että fenomenologinen. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta ja yhdestä kirjoitelmasta, jotka olen analysoinut käyttäen kategorista narratiivien analyysimenetelmää. Tarkastelen työssäni tutkimukseen osallistuneiden käytön säännöllistymistä, käyttöfrekvenssejä ja -kontekstia sekä heidän käytölleen antamiaan motiiveja ja merkityksiä. Käytän tutkimuksessani Aaron Antonovskyn teoriaa salutogeneesistä ja koherenssin tunteesta, sillä Antonovskyn tavoin olen kiinnostunut ihmisten terveyttä ja hyvinvointia vahvistavista tekijöistä. Haastatteluhetkellä useimmilla tutkimukseen osallistuneista psykedeelien käyttö oli säännöllistä, mutta käyttöfrekvenssit vaihtelivat. Käyttötavoiltaan tutkimukseen osallistuneista jokainen edusti psykedeelikulttuuria ja yleisimmät käytetyt huumausaineet olivat kannabis, LSD sekä psilosybiinisienet. Käyttö määriteltiin pääasiassa työkalun näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuneiden elämänhallintaan liittyvät kokemukset teemoittelin Antonovskyn hallintaresurssien eri kategorioita vastaaviksi ryhmiksi, joita olivat kognitiivis-emotionaaliset, fyysis-biokemialliset, ihmissuhde-yhteisöllisyys- ja makrososiokulttuurelliset resurssit. Tutkimukseni perusteella psykedeelien käyttö vahvisti tutkimukseen osallistuneiden itsetuntemusta, itsehyväksyntää ja empatiakykyä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kokivat psykedeelien käytön lisäävän luovuutta ja mahdollistavan perspektiivien kirjon moninaistumisen ja oman paikan ymmärtämisen maailmassa. Psykedeelien avulla tutkimukseen osallistuneet olivat lisäksi saaneet positiivisia kokemuksia mielialan, masennuksen ja migreenin hoidossa. Aikaisemmat psykedeelitutkimukset tukevat näitä tuloksia. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | LSD, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | 8 |
| Muuta: | |
| Tagit: | elämänhallinta, huumausaine, huume, koherenssin tunne, nuori aikuisuus, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelikokemukset välitysten yhteenliittyminä – Tarkastelussa kokemuskertomukset toimijaverkostoteoreettisesta näkökulmasta (Petteri Koivula, 2017)
| Oppiaine: | Sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen psykedeelien käyttötapahtumia käyttökokemuskertomusten pohjalta. Keräsin aineiston kirjoituspyynnön avulla internetfoorumeilta ja Facebook -ryhmistä, joissa käytiin aineiston keräämisen aikaan keskustelua psykedeeleistä. Aineiston tarkastelussa sovellan toimijaverkostoteoreettista (Actor-Network-Theory = ANT) näkökulmaa, jonka kautta tutkittavaa ilmiötä lähestytään inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden välisistä suhteista ja niistä muodostuneista yhteenliittymistä. Yhteiskunta nähdään osana suhteiden verkostoa, selitettävänä ilmiönä, ei kaiken taakse kaartuvana asioiden selittäjänä tai rakenteena. Toiminta nähdään pikemminkin moninaisina tapahtumina, joihin vaikuttavat poikkeuksetta moniaineksiset, ylipaikkaiset ja yliajalliset toimijaverkostot. Lähestyn aihetta vahvasti Bruno Latourin ajattelun kautta, sillä hänen teoksensa Reassembling the Social on tietääkseni ainoa jonkinlaista menetelmäopasta muistuttava teos kyseisen tutkimussuuntauksen kentällä. Pohjustan toimijaverkostoteorian esittelyä Michel Serresin yhteiskunta- ja tieteenfilosofialla, josta ANT:n kehittäjät ovat ottaneet paljon vaikutteita. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa aikaisemmin hyvin vähän suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tutkittua psykedeelien käyttöä, sekä tarkastella miltä päihteiden käytön ilmiö näyttäytyy, kun analyysin yksikkönä ovat tapahtumat ja niihin liittyvät suhdeverkostot subjektien sijaan. Analyysini pohjalta kirjoituspyyntööni vastanneiden henkilöiden psykedeelien käyttötapahtumiin vaikuttavat moninaiset ja moniaineksiset toimijaverkostojen muuttuvat kokoonpanot, eikä toimintaa voida käyttötapahtumissa palauttaa mihinkään yksittäiseen toimijaan, kuten subjektiin, käytettyyn aineeseen tai ’sosiaaliseen kontekstiin’. Tätä tietoa voisi hyödyntää esimerkiksi päihdepoliittisia päätöksiä tehdessä tai päihteiden käytön haittojen vähentämisessä. Konkreettiset käytännön implikaatiot jätän kuitenkin mahdolliseen jatkotutkimukseen, jo siitä syystä, että toimijaverkostojen jäljittäminen ei ulotu tämän tutkielman rajoitusten puitteissa riittävän pitkälle. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ANT, kokemuskertomusaineisto, materiaaliset toimijat, psykedeelien käyttö tapahtumana, psykedeelit, toimijaverkostoteoria, toiminnan moniaineksisuus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelien katalysoima mystinen kokemus kokemuskerronnan valossa (Terhi Pieskä, 2018)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | |
| Tiedekunta: | Teologinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Pro gradu -tutkielmani on teemahaastatteluin toteutettu narratiivien tutkimus psykedeelien katalysoimista mystisistä kokemuksista. Tutkielmassani analysoin kahdeksan informantin kokemuskerronnan kautta psykedeeleiksi kutsuttujen substanssien vaikutuksessa saatuja kokemuksia. Käytän tutkielmassani Antoon Geelsin ja Owe Wikströmin (1999) määritelmää mystisestä kokemuksesta. Geels ja Wikström määrittelevät mystisen kokemuksen kontekstista riippumatta kokemukseksi, jonka kokija tulkitsee kohtaamiseksi korkeamman tai perimmäisen todellisuuden kanssa. Tämä kohtaaminen tapahtuu välittömällä, kokijan tulkinnan mukaan ei-rationaalisella tavalla ja tuo mukanaan syvän tunteen ykseydestä sekä vaikutelman siitä, että kokemus on tapahtunut muulla kuin arkisella tasolla. Kokemus tuo mukanaan laajalle ulottuvia seurausvaikutuksia yksilön elämässä. Tutkielmassani syvennyn selvittämään, mitä mystisen psykedeelikokemuksen aikana koetaanja erityisesti, miten haastateltavien henkilökohtaiset kertomukset esittävät muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdatun perimmäisen todellisuuden. Analysoin tutkielmassa yhteensä yhdeksän mystisen kokemuksen kriteerit täyttävää kokeuskertomusta, jotka olen jakanut temaattista narratiivien analyysiä käyttäen kolmeen teemaan: ykseyden kokemus, rakkauden kokemus sekä transsendenttien entiteettien kohtaaminen. Teemoihin jaetut kertomukset käydään läpi sisällönanalyysiä soveltaen. Ykseyden kokemuksiksi luokittelemissani kertomuksissa egon häviämisen kautta sulaudutaan hetkellisesti muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdattuun todellisuuteen. Näissä kertomuksissa kertojat kuvaavat tulevansa yhdeksi tietoisuudeksi tai löytävät itsensä ikuiseksi tyyneyden tai tyhjyyden tilaksi nimeämästään todellisuudesta. Rakkauden kokemuksen teemaan sijoittamani kertomukset kuvaavat positiivisia tuntemuksia täynnä olevia psykedeelimatkoja ja matkan aikana koetut tunteet saavat jokaisessa kertomuksessa viittauksen jumalallisuuteen. Näissä kokemuksissa rakkaus yhdistetään Jumalaan tai jumaluuteen essentiaalisena osana. Transsendenttien entiteettien kohtaamiset ovat kolmas selkeästi muusta kertomusaineistosta erottuva teema. Näissä kokemuksissa aktiivinen transsendentti toimija ohjaa kokemusta kokijan itsensä ollessa hyvin passiivisessa roolissa. Kuten ykseyden ja rakkauden kokemuksissa, entiteettien kohtaamiset ovat muokanneet kokemuskertomusten mukaan huomattavasti sitä minkälaisena haastateltavat näkevät maailman ja itsensä. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | Psykedeelit yleisesti |
| Aihe: | Mystinen kokemus |
| Menetelmät: | Haastattelu |
| Otoskoko: | 8 |
| Muuta: | |
| Tagit: | kokemuskerronta, mystinen kokemus, narratiivien tutkimus, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psychedelics and indicators of mental distress in adults: National Survey on Drug Use and Health 2008–2014 (Teo Ajantaival, 2018)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Elpyneen kliinisen psykedeelitutkimuksen hoitovasteet psilosybiini- tai LSD-avusteisessa terapiassa näkyvät yhä 12 kk seurannassa. Väestötutkimukset elinaikaisen psykedeelien käytön (edes kerran, Kyllä/Ei) yhteydestä nykyiseen mielenterveyteen raportoivat olemattomia tai suojaavia yhteyksiä huomioituaan sosiodemografian, riskinottotaipumuksen ja muiden aineiden käytön. Tässä selvitettiin, onko psykedeelien käytön äskettäisyys (>12, 1–12 tai <1 kk sitten) yhteydessä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin. Lisäksi huomioitiin aiemmin esitetty huoli, että aiemmat tulokset johtuisivat muiden aineiden käytön yliadjustoinnista; selvitettiin, kuinka adjustointi tulisi tehdä; ja verrattiin psilosybiinin, LSD:n sekä psilosybiinin ja/tai LSD:n käyttöä keskenään. Kaikki koodi julkaistiin. Menetelmät. Analyysi perustui aikuisiin vastaajiin vuosien 2008–2014 yhdistetystä National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) -aineistosta, joka on Yhdysvaltojen väestöstä satunnaisotannalla kerätty edustava otos. Psykedeeliä ja sen käytön äskettäisyyttä edustavat vertailuryhmät pääteltiin aineistosta. Painotetut vedonlyöntikertoimet laskettiin huomioiden sosiodemografia, riskinottotaipumus ja muiden aineiden käyttö, joka verrattain adjustoitiin käytön elinaikaisuuden tai äskettäisyyden mukaan. Heroiinin ja crack-kokaiinin äskettäisyys peilaten adjustoitiin tutkittaessa, yhdistyvätkö ne psykologiseen distressiin odottamattomasti suojaavasti, mikä viestisi yliadjustoinnista myös psykedeeliyhteyksien kohdalla. Tulokset. Kohonnutta riskiä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin ei esiintynyt millään psykedeeliryhmällä millään käytön äskettäisyydellä. Madaltunut riski viime vuoden itsemurha-ajatuksille esiintyi ryhmillä, jotka olivat käyttäneet psykedeelejä yli 12 kk sitten tai psilosybiiniä alle 1 kk sitten, sekä viime vuoden itsemurhasuunnitelmille ja viime kuun vakavalle psykologiselle distressille niillä, joiden viimeaikaisin käyttö oli psilosybiini yli 12 kk sitten. Viimeaikaisempi crack-kokaiinin tai heroiinin käyttö oli yhteydessä viime kuun psykologisen distressin kohonneeseen riskiin myös huomioitaessa muiden aineiden elinaikainen käyttö. LSD:n ja psilosybiinin vertailu ei onnistunut johtuen yllättävän pienistä LSD-ryhmistä. Muiden aineiden käytön adjustoinnilla oli iso merkitys, mutta adjustoinnit käytön elinaikaisuudella tai äskettäisyydellä eivät eronneet keskenään. Johtopäätökset. Tutkimus vahvasti tukee aiempien väestötutkimusten tuloksia, sillä psykedeelien käytölle itsenäistä riskiä ei esiintynyt edes huomioitaessa käytön äskettäisyys. Tulokset yhtenevät myös aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan psykedeelit eivät aiheuta riippuvuutta ja saattavat pitkäaikaisesti parantaa ahdistusta, masennusta, neuroottisuutta, riippuvuutta, kognitiivista muovautuvuutta ja merkityksellisyyttä. |
| Tiivistelmä EN: | Objectives. Renewed clinical research finds treatment effects from psychedelic (psilocybin or LSD)-assisted therapy sustained at 12 month follow-up. Population studies find the association between lifetime psychedelic use (even once, Yes/No) and current mental health absent or protective after adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. This study aimed to investigate whether the recency of psychedelic use (>12, 1–12, or <1 months ago) is associated with past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment. This study also addressed a previously expressed concern that the previous results stem from overadjustment for non-medical use of other drugs, explored how such adjustments should be done, and compared use of psilocybin, LSD, and psilocybin and/or LSD. All code was published. Methods. The analysis was based on combined data of adult respondents of the National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) years 2008–2014 randomly selected to be representative of the population of the United States. Comparison groups by the psychedelic used and its recency of use were inferred from the data. Weighted odds ratios were calculated adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. Adjustments for other drug use were compared between a minimally adjusted model, a lifetime use-adjusting model, and a recency of use-adjusting model. Mirroring adjustments were made in order to see whether crack cocaine and heroin use recency would associate to psychological distress in an unexpectedly protective way, indicating overadjustment in the psychedelic recency associations. Results. No independent association between any recency of any psychedelic use and increased likelihood of past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment was found. A decreased likelihood for past year suicidal thinking was found among all groups that had last used psychedelics >12 months ago or psilocybin <1 month ago, as well as for past year suicide plans and past month serious psychological distress among those whose last psychedelic use was psilocybin >12 months ago. More recent crack cocaine or heroin use was still associated with a higher risk for past month serious psychological distress after adjusting for lifetime non-medical use of other drugs. LSD and psilocybin could not be properly intercompared due to surprisingly small LSD-only recency groups. Adjusting for non-medical use of other drugs made a big difference, but adjustments for their lifetime use or recency of use did not mutually differ. Conclusions. This study strongly supports the results of previous population studies, as no independent risk from psychedelic use was found even when considering their recency of use. The results are also consistent with research indicating that psychedelics may have long-lasting beneficial effects for anxiety, depression, neuroticism, substance dependence, cognitive flexibility, and meaningfulness, and do not lead to dependence. |
| Yhdiste: | psilosybiini, LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Populaatiotutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | arjen toimintarajoitteet, LSD, NSDUH, psilosybiini, psykedeelit, psykologinen distressi, suisidaalisuus |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901211100 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Katsaus psykedeelien ja MDMA:n käyttöön liittyviin psykososiaalisiin riskeihin ja keinoihin ehkäistä niitä (Juulia Järvenpää, 2019)
| Oppiaine: | Sosiaalityö |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Tarkoituksenani on kartoittaa eräiden psykedeelien ja MDMA:n itsenäiseen käyttöön liittyviä riskitekijöitä sekä keinoja ehkäistä näitä riskejä. Itsenäisellä käytöllä tarkoitan sellaista käyttöä, joka ei tapahdu esimerkiksi valvotuissa tutkimusolosuhteissa, vaan käyttäjä ottaa ainetta niin sanotusti omin päin. Päihdehuolto on rakentunut pitkälti riippuvuuksien hoidon ympärille, eivätkä tässä tutkielmassa käsitellyt aineet nykytiedon valossa aiheuta ainakaan fyysistä riippuvuutta. Näillä aineilla voi kuitenkin olla muita ongelmia, joita päihdehuollon työntekijät ymmärtävät ja tuntevat huonosti. Tutkielman tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä aihepiiriä kohtaan, ja nostaa pohdittavaksi sitä, pitäisikö päihdetyötä kehittää niin, että sopivia palveluita olisi tarjolla myös psykedeelejä ja MDMA:ta käyttäville henkilöille. Menetelmät. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus. Tulokset ja johtopäätökset. Psykedeelejä ja MDMA:ta käytetään usein muista päihteitä poikkeavilla tavoilla, ja käyttö voi liittyä itsetutkiskeluun tai tavoitteena voi olla erilaisten mielenterveysongelmien omahoito. Haitat voivat olla joko akuutteja eli vaikutuksen aikana ilmeneviä tai vasta jälkikäteen ilmeneviä. Akuuteista haitoista yleisin ovat vaikeat ja epämiellyttävät kokemukset, joiden hoidoksi riittää pääsääntöisesti rahoitteleva puhe ja turvallisen ympäristön takaaminen. Psykedeelit voivat tuottaa mystisiä ja uskonnollisluonteisia kokemuksia, minkä vuoksi ne saattavat laukaista myös niin sanottuja spirituaalisia kriisejä. Tällaiset kriisit voivat kestää myös akuutin vaikutuksen lakattua tai alkaa vasta akuutin vaikutuksen lakattua. MDMA lisää monilla halukkuutta fyysisesti intiimiin sosiaaliseen kanssakäyntiin. Käyttäjien tulisi olla tietoisia tästä, sillä väärässä seurassa tapahtuva intiimi kanssakäyminen voi johtaa epämiellyttäviin kokemuksiin. MDMA:lla on yhteyksiä myös lisääntyneeseen impulsiivisuuteen, vaikkei syy-seuraussuhdetta ole kyetty tutkimuksissa osoittamaan. Faktoihin perustuva päihdevalistus sekä kokemusten jäsentelemiseen auttava keskusteluapu voivat olla tehokkaita keinoja ehkäistä psykedeelien ja MDMA:n aiheuttamia ongelmia. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD, MDMA, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ekstaasi, haittojen vähentäminen, MDMA, psykedeelit, päihdehuolto, päihdetyö, sosiaalityö |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
"Ne lyö niinku elämän perspektiiviin": psykedeelien käytölle annetut merkitykset käyttäjien haastatteluissa (Saarinen, Ella, 2019)
| Oppiaine: | sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | pro gradu |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tarkastelin tässä tutkielmassa millaisia merkityksiä psykedeelisten päihteiden käyttäjät itse liittävät psykedeelien käyttöönsä. Käyttäjien omien merkityksenantojen huomiointi antaa mahdollisuuden ymmärtää ilmiötä sisältäpäin ja laajentaa ymmärrystä huumeidenkäytön motiiveista sekä niiden kytkeytymisestä nykykulttuuriin. Ensinnä tarkastelin psykedeelien käyttöön liitettyjä henkilökohtaisia merkityksiä: millaisia psykologisia ja henkilökohtaisia vaikutuksia käytöllä nähtiin olevan ja millaisia muutoksia psykedeelien koettiin edesauttaneen. Toiseksi tutkin, miten psykedeelien käyttö suhteutui ympäröivään yhteiskuntaan: miten haastateltavat näkivät itsensä suhteessa toisiin ihmisiin ja millaisin kielellisin ja kulttuurisin keinoin psykedeelikokemuksia käsiteltiin. Peilasin merkityksiä myös yleisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin virtauksiin, etenkin terapiakulttuuriin nousuun. Tutkimusaihe sijoittuu osaksi huumeiden viihde- tai satunnaiskäytön tutkimusta. Aiemmissa tutkimuksissa psykedeelien käyttöön on liitetty henkisiä ja uskonnollisia, sosiaalisia, nautinnollisia, kokemuksellisia ja terapeuttisia ulottuvuuksia. Terapeuttisista vaikutuksista on saatu alustavia tuloksia myös lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimukseni aineistona toimi kymmenen psykedeelejä käyttäneen henkilön teemahaastattelut. Haastatteluja lähestyin aineistolähtöisesti hyödyntäen sisällön- ja diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Tutkimuksessani psykedeelien käyttö koettiin ennen muuta hyödyllisenä ja terapeuttisena, ja käyttöön liitettiin pääasiassa positiivisia merkityksiä. Psykedeelien aikaansaaman perspektiivimuutoksen koettiin auttavan arkisissa haasteissa, itsetutkiskelussa ja mielen hyvinvoinnissa. Haastateltavat kokivat yleensä kehittyneensä psykedeelien myötävaikutuksesta parempaan suuntaan. Haastateltavat pyrkivät myös korostamaan omia järkeviä käyttötapojaan ja -motiivejaan ja erottautumaan huonommiksi kokemistaan käyttäjistä tai käyttötavoista, jotka he yhdistivät vastuuttomuuteen ja päihteiden ongelmakäyttöön. Toisaalta myös valtavirtayhteiskuntaan suhtauduttiin usein epäluuloisesti. Yhteyttä koettiin toisten psykedeelejä käyttävien kanssa ja käytölle annettiin myös sosiaalisia merkityksiä. Henkisten kokemusten sanallistaminen oli haasteellista, joten niitä kuvatessa turvauduttiin usein terapian kieleen tai uushenkisyyteen liittyvään sanastoon. Terapeuttisuuteen vetoaminen on luontevaa, sillä terapeuttinen diskurssi on kulttuurisesti vahva, toisin kuin esimerkiksi henkiset diskurssit. Lisäksi se on tehokasta, sillä se rakentuu yksilön kokemukselle, jonka kyseenalaistaminen on vaikeaa, ja sisältää oletuksen toiminnan hyödyllisyydestä. Tutkimus antaa uutta tietoa psykedeelien käytöstä sekä sen suhteesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan, sekä laajemmin lisää tietämystä huumeidenkäytön kirjosta. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | psilosybiini, LSD, DMT, LSA, 2C-x |
| Aihe: | psykedeelien käyttäjien kokemukset, terapeuttisuus |
| Menetelmät: | sisällönanalyysi, diskurssianalyysi |
| Otoskoko: | 10 |
| Muuta: | |
| Tagit: | diskurssianalyysi, psykedeelit, sisällönanalyysi, terapiakulttuuri, uushenkisyys, viihdekäyttö |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105446 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Ensimmäisen psykedeelikokemuksen aiheuttaman mystisen kokemuksen yhteys koettuun muutokseen hyvinvoinnissa ja elämäntyytyväisyydessä (Aino Hausen ja Tarina Rauteenmaa, 2019)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelin käytön herättämä mystinen kokemus saattaa pysyvästi muuttaa yksilön uskomusjärjestelmiä johtaen pitkäaikaisiin positiivisiin muutoksiin käsityksissä itsestä ja elämästä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, raportoivatko ne henkilöt, joiden ensimmäinen psykedeelin käyttökokemus luokitellaan mystiseksi, suurempaa elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua verrattuna heihin, joiden kokemus ei ollut mystinen. Tutkimuksemme aineistona käytimme WWW-pohjaisella lomakkeella luotua suomenkielistä itsearviointikyselyä, jonka vastaajat ovat käyttäneet psykedeeliä vähintään kerran elämänsä aikana. Ensimmäisen psykedeelin käyttökokemuksen mystisyyden mittaamista varten suomensimme mystisten kokemusten tutkimiseen kehitellyn Revised Mystical Experience Questionnaire (MEQ30) –kyselyn. Suomentamamme MEQ30-suomi – kyselyn avulla jaoimme henkilöt joko “täyden mystisen” tai “ei-täyden mystisen” kokemuksen ryhmään, ja testasimme suomennoksen toimivuutta tutkimuksemme yhteydessä. Analyysissä vertailimme ryhmän “täysi mystinen kokemus” ja ryhmän “ei-täysi mystinen kokemus” välistä keskiarvoeroa itsearvioidussa hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden muutoksessa käyttämällä kahden riippumattoman otoksen t-testiä. Tutkimuksessamme havaittiin, että ensimmäisen psykedeelin käyttökerran aiheuttaman mystisen kokemuksen kokeneet henkilöt raportoivat merkitsevästi suurempaa itsearvioitua elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana kuin ne, joiden kokemus oli “ei-täysi mystinen”. Tutkimuksemme tukee teoriaa sekä aiempia tutkimustuloksia (Griffiths ym., 2011; 2016; MacLean, Johnson & Griffiths, 2011; Roseman, Nutt & Carhart-Harris, 2018; Ross ym. 2016) mystisten kokemusten yhteydestä positiivisiin muutoksiin yksilön asenteissa ja hyvinvoinnissa. Tutkimuksemme aineisto antaa suomalaisten psykedeelin käyttökokemuksista hyödyllistä tietoa, jota voidaan käyttää tulevissa psykedeelitutkimuksissa Suomessa. Tutkimuksemme antia ovat myös se, että vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa vielä tehty, sekä se, että kääntämämme MEQ30- suomi -kysely todettiin alustavasti toimivaksi. MEQ30-suomi -kyselyä voidaan mahdollisesti hyödyntää myös tulevissa suomalaisissa psykedeelitutkimuksissa. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, mikä mystisessä kokemuksessa saa aikaan koetut muutokset. On mahdollista, että mystinen kokemus on selittävä tekijä sille, miksi psykedeelien käytöstä aiheutuvat terapeuttiset vaikutukset ilmenevät käyttäjistä osalla, mutta eivät kaikilla. Tulevissa psykedeelitutkimuksissa on tärkeää kiinnittää huomiota mystiseen kokemukseen psykedeelien käytöstä aiheutuvan muutoksen mahdollisena selittävänä tekijänä. Avainsanat: mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet, hyvinvointi, elämäntyytyväisyys |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | elämäntyytyväisyys, hyvinvointi, mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Älä tule paha trippi, tule hyvä trippi. Psykedeelisen kokemuksen kontekstuaalinen rakentuminen haastatteluaineiston valossa. (Ronja Järvelin, 2020)
| Oppiaine: | Sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkimuksessa tarkastellaan psykedeelisen kokemuksen kontekstuaalisia ulottuvuuksia siitä näkökulmasta, miten psykedeelejä käyttäneet ihmiset itse kertovat kokemuksistaan. Lisäksi tarkastellaan, millaisia merkityksiä eri kontekstitekijät saavat haittojen vähentämisen näkökulmasta. Käyttökontekstin merkitykseen haittojen vähentämisen näkökulmasta on kirjallisuudessa perinteisesti viitattu käyttöympäristön (setting) käsitteellä. Tällä on vuoroin tarkoitettu välittömästi käyttötapahtumassa läsnä olevia esineitä ja ihmisiä, vuoroin kulttuurin, arvojen ja normien kaltaisia tekijöitä. Tämä tutkimus ottaa etäisyyttä sosiaalisen ja materiaalisen sekä välittömän ja kulttuurisen kaltaisiin kahtiajakoihin tukeutumalla toimijaverkostoteoriasta vaikutteita ottavaan lähestymistapaan, jossa ilmiöiden keskiöön nostetaan toimijoiden väliset suhteet. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdestätoista (11) yksilöhaastattelusta. Aineisto on analysoitu laadullisin menetelmin. Haastatteluiden perusteella psykedeelisen kokemuksen konteksti muodostuu käytännöistä, aineesta ja ympäristöstä. Kokemusta edeltävään aikaan sijoittuvilla käytännöillä optimoidaan olosuhteet ja valmistaudutaan objektien, suhteiden ja toimintakyvyn muutoksiin. LSD puolestaan rakentaa kontekstia paitsi näiden muutosten kautta myös käyttäytymällä eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, kuinka suuri annos on, mihin muihin psykoaktiivisiin aineisiin sitä yhdistellään ja millaisia toimijoita käyttötapahtumassa on läsnä. Näiden toimijoiden materiaalis-sosiaalinen yhteenliittymä, tila, sekä rakentuu käytännöissä että vaikuttaa näihin mahdollistaen ja rajoittaen. Tilan lisäksi myös yhteiskunnan kaltaiset kollektiivit muodostavat osan kokemuksen kontekstia heijastumalla kokemuksen emotionaaliseen vireeseen esimerkiksi huumausainepolitiikan herättäminä vainoharhaisina pelkoina. Haittojen vähentämisen näkökulmasta olennaisena näyttäytyy se, että muihin kontekstuaalisiin toimijoihin on mahdollista vaikuttaa aktiivisilla valinnoilla. Vaikka myös ei-inhimilliset toimijat, kuten LSD ja ympäröivät tavarat, rakentavat kontekstia vaikuttaen jatkuvasti myös inhimillisiin toimijoihin, mahdollistaa inhimillinen ennakointikyky näiden vaikutusten arvioinnin ja huomioimisen etukäteen. Kontekstin tarkasteleminen jatkuvan muutoksen ja uudelleen rakentumisen liikkeenä poikkeaa sosiaalitieteellistä päihdetutkimusta hallinneesta ajattelutavasta, jossa "(sosiaalisen) settingin" on pitkälti katsottu määrittelevän kokemuksia ikään kuin yksilön ulkopuolelta. Tutkimus tarjoaa yhdenlaisen jaottelun kokemuksen kontekstuaalisesta rakentumisesta. Olennaisempaa kuin tarjotun jäsennyksen sovitteleminen uusiin aineistoihin olisi kuitenkin kiinnittää myös päihteiden käytön tutkimuksessa nykyistä enemmän huomiota todellisuuden kompleksisuuteen, epäselvyyteen ja muutokseen. Vaikka tällainen lähestymistapa tarjoaa harvoin selkeitä vastauksia, se voi mahdollistaa yksityiskohtaisemman, paikallisemman ja sitä kautta myös hyödyllisemmän tiedontuotannon päihdevalistuksen ja haittojen vähentämistä tukevien toimien kehittämisen tueksi. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | teemahaastattelu |
| Otoskoko: | 11 |
| Muuta: | |
| Tagit: | haittojen vähentäminen, konteksti, LSD, psykedeelit |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314367/Jarvelin_... |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Vertaileva sisällönanalyysi klassisten psykedeelien käyttökokemuskertomuksista (Anastasia Hartikainen, 2019)
| Oppiaine: | Folkloristiikka |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten LSD:n ja psilosybiinisienten käyttökokemuskertomuksissa päihteiden vaikutusten kuvailu vertautuu toisiinsa. Haastattelin kolmea toisensa tuntevaa henkilöä, joista kahdella oli kokemuksia molemmista päihteistä, ja yhdellä vain psilosybiinisienistä. Yhteensä vertailin molemmista päihteistä neljää kertomusta. Jaoin päihteiden aiheuttamat aistimuutokset erilaisiin kokemuksellisiin ulottuvuuksiin: näkö, kuulo, tunto, maku, haju, tunteet ja ajatukset, sekä sosiaalisuus. Lähiluvun ja analyysin avulla kokemuksista löytyi eroja ja yhtäläisyyksiä sekä päihde- että yksilökohtaisesti. Yhtäläisyyksiä kuvailussa on huomattavasti, mutta aistimuutosten luonne ja yleinen olotila ovat perustavanlaatuisella tavalla erilaisia. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD ja psilosybiinisienet |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Haastattelu, lähiluku, ja vertaileva sisällönanalyysi |
| Otoskoko: | 3 |
| Muuta: | |
| Tagit: | kokemuskerronta, LSD, psilosybiinisienet, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Tulkinnallinen analyysi - ensimmäisen psykedeelikokemuksen jälkeen koetut muutokset hyvinvoinnissa vapaiden kokemuskertomusten valossa (Marjukka Pesonen ja Sara Tammi, 2021)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Hyvinvointitieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelikokemuksella ja siihen liittyvillä piirteillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia uskomusjärjestelmiin ja hyvinvointiin. Tarkoituksenamme on tutkia ensimmäistä psykedeelikokemusta sekä sen myötä koettuja muutoksia hyvinvoinnissa. Tutkimuksemme toimii laadullisena täydennyksenä aineistostamme aiemmin määrällisin menetelmin tehdylle tutkimukselle (Hausen & Rauteenmaa, 2019), jossa psykedeelin käytön herättämän mystisen kokemuksen havaittiin olevan yhteydessä myöhempään itsearvioituun hyvinvointiin. Tutkimuksessamme kartoitetaan vapaiden muutos- ja kokemuskuvausten analysoimisen kautta niitä psykedeelikokemuksen ja mystisen kokemuksen piirteitä, jotka mahdollisesti selittävät psykedeelien terapeuttisia mekanismeja. Aineistomme perustuu keväällä 2019 kerättyyn retrospektiiviseen ja anonyymiin WWW-pohjaiseen ensimmäisiä psykedeelikokemuksia kartoittaneeseen itsearviointikyselyyn. Analysoimme lomakkeen kahteen avoimeen kysymyskenttään jätettyjä tekstivastauksia, joissa vastaajat avasivat sanallisesti 1) kokemustaan (n=191) ja 2) myöhemmin kokemiaan muutoksia (n=175). Lähestyimme kokemuskertomuksia fenomenologis- hermeneuttisesta näkökulmasta, mikä mahdollisti psykedeelikokemuksen subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien tarkastelemisen vastaajien kertomuksissa ilmenevien, merkitykselliseksi koettujen tapahtumien kautta. Tulkinnallisessa analyysissa sovelsimme IPA-menetelmää (Interpretative Phenomenological Analysis) ja selvitimme naturalistisessa asetelmassa koetun ensimmäisen psykedeelikokemuksen pitkäaikaisvaikutuksia hyvinvointiin kokemuskuvausten valossa. Tutkimuksemme tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että terapeuttisten vaikutusten välittäjänä toimii laaja vaikuttavien kokemuksen piirteiden verkosto, joka aiheuttaa pääosin myönteistä muutosta hyvinvoinnissa sekä lyhyt- että pitkäkestoisesti. Tuloksemme muodostavat laajan typologian, joka valaisee psykedeelikokemuksessa ilmeneviä teemoja sekä sen jälkeen koettuja muutoksia hyvinvoinnissa. Tuloksista hahmottuu viisi teemakokonaisuutta, jotka sisältävät 1) mielenterveyden, positiivisen kehityksen, fyysisten muutosten/kehollisuuden ja kuolemaan suhtautumisen teemat 2) ajattelutavan ja persoonallisuuden muutokset 3) oivallukset itsestä, sosiaalisista suhteista sekä omasta muutospotentiaalista 4) yhteyden tai ykseyden kokemus psykedeelikokemuksen jälkeen ja 5) negatiiviset ja neutraalit hyvinvointivaikutukset. Tuloksemme tukevat aiempaa teoriaa ja muistuttavat muiden laadullisten psykedeelitutkimusten tuloksia. Viimeisen viidentoista vuoden aikana uusi psykedeelitutkimuksen aalto on antanut lupaavia viitteitä psykedeelien terapeuttisesta potentiaalista. Psykedeeliavusteisen terapian tutkimus on vielä alkutekijöissään, ja tarve laajasti hyvinvointivaikutuksia tarkastelevalle tiedolle on tärkeää tietopohjan ja terapeuttisten sovellutusten luomiseksi. Aineistomme kaltaiset käyttäjäkokemukset antavat tietoa laaja-alaisesti siitä, mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät näyttäytyvät subjektiivisessa merkityksenannossa kokemuksen laatuun ja seurauksiin vaikuttavina. Tutkimuksemme on laajuudessaan ainutlaatuinen suomalaisen psykedeelitutkimuksen kentällä, ja tulostemme vertautuvuus kansainväliseen tutkimustietoon kannustaa tutkimaan psykedeelien terapeuttista potentiaalia enemmän myös Suomessa. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | klassiset psykedeelit |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | tulkinnallinen analyysi (IPA) |
| Otoskoko: | 191/175 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ensimmäinen käyttökokemus, hyvinvointi, kokemuskerronta, psykedeelit, terapeuttisuus, tulkinnallinen analyysi (IPA) |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/132295 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 27.05.2021 |
Psykedeelien vaikutukset kognitiiviseen joustavuuteen (Emmi Posio, 2022)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Psykedeelit ovat siirtymässä viihdekäytöstä mielenterveyden hoitokeinoksi. Psykedeeliavusteista terapiaa on tutkittu monen eri mielenterveyden häiriön hoitamisessa, kuten masennuksessa, ahdistuneisuudessa ja PTSD:ssä. Psykedeelien vaikutusmekanismeista ei vielä tiedetä tarpeeksi, mutta yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi on ehdotettu kognitiivisen joustavuuden lisääntymistä. Tässä katsauksessa tarkastellaan psykedeelien vaikutuksia kognitiiviseen joustavuuteen sekä akuutisti että psykedeelisen kokemuksen jälkeen, ja pohditaan kognitiivisen joustavuuden merkitystä psykedeeliavusteisessa terapiassa. Menetelmät. Katsauksessa esitellään viisi (5) tutkimusta vuosilta 2018–2022 psykedeelien ja kognitiivisen joustavuuden välisistä yhteyksistä, joista yksi (1) on toteutettu kliinisellä populaatiolla. Tutkimukset haettiin Google Scholar-, Scopus- ja Pubmed-tietokannoista hakusanoilla ”flexibility”, ”cognitive flexib” AND ”psychedelic”, ”mdma”, ”lsd”, ”ayahuasca”, ”psilocybin”. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset psykedeelien vaikutuksista kognitiiviseen joustavuuteen ovat ristiriitaisia erityisesti akuuttien vaikutusten osalta, mutta pidemmän aikavälin tulokset ovat yhteneväisempiä, että kognitiivinen joustavuus lisääntyy sekä viikon että kuukauden jälkeen psykedeelisestä kokemuksesta. Tutkimukset ovat kuitenkin alustavia, joten luotettavia johtopäätöksiä on vielä vaikeaa tehdä. Psykedeelien positiiviset vaikutukset mielenterveyteen voivat osaltaan selittyä suoraan kognitiivisen joustavuuden lisääntymisellä, mutta kognitiivinen joustavuus saattaa olla myös psykedeelien vaikutuksia välittävänä tekijänä psykedeeliavusteisessa terapiassa. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | kognitiivinen joustavuus, psykedeeliavusteinen terapia, psykedeelit, toiminnanohjaus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.01.2023 |
Psykedeeliterapiaa – narratiivinen kirjallisuuskatsaus psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahasca-seremonioihin osallistuneiden kokemuksista päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa (Jarkko Taipaleenmäki, 2022)
| Oppiaine: | Sosiaalityö |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kirjallisuuskatsaus |
| Laitos: | Yhteiskuntatieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen psykedeeliterapiohin eli psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneiden henkilöiden kokemuksia ja niiden vaikutuksia osallistujien mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Tutkielman tarkoituksena on kerätä ajankohtaista tutkimustietoa ja kokemuksia psykedeelien terapeuttisista käyttötarkoituksista, ja tuoda tämä tieto esille sosiaalityön kontekstissa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälaisia kokemuksia niillä psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneilla on ollut, jotka ovat hakeneet näistä apua mielenterveystai päihdeongelmiin? 2) Miten psykedeeliavusteiset terapiat ja ayahuasca-seremoniat ovat auttaneet osallistujia? Toteutin tutkielmani narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka käsittää 14 kansainvälistä vertaisarvioitua aineistoa vuosiväliltä 2010–2021. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällön analyysilla, jonka pohjalta muodostin seuraavat viisi teemaa osallistujien kokemuksista: 1) Parantumisen kokemus ja haasteellisten ajatusmallien muutos, 2) Muistojen herääminen ja näyt läheisistä, 3) Mystinen kokemus, 4) Haasteelliset ja huonot kokemukset ja 5) Positiiviset jälkivaikutukset. Tutkimustuloksina havaitsin, että osallistujien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja osallistujat olivat kokeneet saaneensa helpotusta tai parantuneet mielenterveys- ja päihdeongelmistaan. Tähän vaikutti usein psykedeelien aikaansaama mystinen kokemus, joka joskus johti myös negatiivisiin kokemuksiin. Vakavimmat negatiiviset kokemukset vaikuttivat johtuneen huonosta mielentilasta ja ympäristöstä (engl. set ja setting), ja olivat myös tapahtuneet pääasiassa ayahuasca-seremonioissa. Sosiaalityön asiakkaat voisivat hyötyä tulevaisuudessa psykedeeliavusteisesta terapiasta, ja sosiaalityöntekijät voisivat olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa tätä terapiasuuntausta. Jatkotutkimusta asiasta tosin tarvitaan varsinkin Suomessa monitieteellisesti – myös sosiaalityön parissa. |
| Tiivistelmä EN: | I examine in this master's thesis the experiences of people who have participated in psychedelic therapy, i.e. psychedelic-assisted therapy and ayahuasca ceremonies, and their effects on the participants' mental health problems and substance abuse. The purpose of this research is to collect up-to-date research information and experiences about the therapeutic uses of psychedelics and to bring this information to the fore in the context of social work. The research questions in this literature review are: 1) What kind of experiences have those participants in psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies had, who have searched help for mental health problems or substance abuse? 2) How have psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies helped participants? The study is a narrative literature review that includes 14 international peer-reviewed studies from 2010–2021. Studies have been analysed with a qualitative content analysis, which resulted in the following themes: 1) The experience of healing and the change of challenging thought patterns, 2) The awakening of memories and visions of loved ones, 3) Mystical experience, 4) Challenging and bad experiences and 5) Positive aftereffects. The experiences were generally positive, and the participants had received relief or improved from their mental health problems and substance abuse. This was often influenced by the mystical experience caused by psychedelics, which sometimes also led to negative experiences. The most serious negative experiences seemed to be caused by a bad set and setting These bad experiences had also occurred mainly in ayahuasca ceremonies. Social work clients could benefit from psychedelic-assisted therapy in the future, and social workers could be involved in developing and implementing this therapy. However, further research is needed, especially in Finland in a multidisciplinary ways – and especially in social work. |
| Yhdiste: | psilosybiini, lsd, dmt |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca, kirjallisuuskatsaus, LSD, mielenterveysongelmat, narratiivinen kirjallisuuskatsaus, psilosybiini, psykedeeliavusteinen terapia, psykedeelit, psykedeeliterapia, päihdeongelmat, sosiaalityö |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28652 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.01.2023 |
Investigating the therapeutic efficacy of psychedelics for anorexia nervosa using animal models (Janika Ruuska, 2022)
| Oppiaine: | Neurotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Anorexia nervosasta (AN) kärsivien henkilöiden kuolleisuusaste on yksi korkeimmista, kaikkien psykiatristen häiriöiden joukossa. AN:ssa kuolleisuuden aiheuttavat tekijät ovat usein vakavasta aliravitsemustilasta johtuvat terveyskomplikaatiot. Kognitiivisen joustavuuden heikkeneminen, mukaan lukien äärimmäinen keskittyminen ruoan rajoittamiseen nopeasta ruumiinpainon laskusta huolimatta, on myös tärkeä rooli AN:n kehittymisessä, ja kognitiivista joustamattomuutta onkin ehdotettu AN:n tunnusmerkiksi. Kognitiivinen joustamattomuus, joka on yleinen myös monien muiden psykiatristen häiriöiden, kuten masennuksen ja pakko-oireisen häiriön keskuudessa, liittyy mahdollisesti muutoksiin serotoniini (5-HT) signaloinnissa mediaaliprefrontaalisessa aivokuoressa (mPFC). Vähentynyt 5-HT2A reseptoriaktiivisuus ja mahdollisesti lisääntynyt 5-HT1A reseptoriaktiivisuus mPFC:ssa on ilmeistä AN:a kokevilla henkilöillä todennäköisesti liittyen heikentyneeseen kognitiiviseen joustavuuteen, mutta mekanismit joiden kautta 5-HT signalointi ja joustamattomuus vuorovaikuttavat AN:ssa, ei ole täysin ymmärretty. Tämän vuorovaikutuksen parempi ymmärtäminen voisi tarjota mahdollisuuksia tehokkaammille farmakologisille vaihtoehdoille AN:n hoidoissa. Niin kutsuttujen “taikasienten” tuottama psykedeelinen yhdiste, psilosybiini, omaa korkean affiniteetin useisiin 5-HT reseptorien alatyyppeihin, mukaan lukien 5-HT2A ja 5-HT1A reseptorit, ja psilocybiinin onkin empiiriseti osoitettu lisäävän kognitiivista joustavuutta henkilöillä joilla on vakava masennushäiriö (MDD). Tässä tutkimuksessa pyrimme ymmärtämään, kuinka patologisen painonpudotuksen kehittyminen ja/tai psilosybiinin antaminen vaikutti 5-HT2A ja 5-HT1A -reseptorien RNA-molekyylien ilmentymiseen rottien mPFC:ssa. Tätä tarkoitusta varten käytimme aktiivisuuspohjaista anoreksia (ABA) -eläinmallia, ainoaa tiedettävissä olevaa kokeellista mallia, jossa ilmentyy vapaaehtoista ravinnon saannin vähentämistä yhdessä lisääntyneen vapaaehtoisen aktiivisuuden kanssa, johtaen nopeaan painonpudotukseen useimmilla ABA-olosuhteisiin altistetuilla eläimillä. Tuloksia verrattiin ikään sopivaan kontrolliryhmään, jota ei oltu altistettu ABA-olosuhteille. Eläimille annettiin psilosybiiniä (1.5 mg/kg) tai suolaliuosta kontrollina ja 4-10 päivää myöhemmin aivokudosta kerättiin prosessointia varten. Reseptorien ilmentymistä tutkittiin käyttämällä uudenlaista fluoresoivaa multipleksistä RNA in situ -hybridisaatiotekniikkaa (FISH), RNAscope®-tekniikkaa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia ABA-olosuhteiden aiheuttamia muutoksia 5-HT2A ja 5-HT1A -reseptorien ilmentymisessä mPFC:ssa ja määrittää kohensiko psilosybiinin antaminen näitä muutoksia. Havaitsimme, että eläimet jotka altistettiin ABA-olosuhteille, osoittivat merkittävää alenemista 5-HT2A reseptorien RNA- tasoissa mPFC:ssa, ja että psilosybiinin antaminen ei vaikuttanut tähän. Kliinisissä tutkimuksissa on raportoitu, että AN:a sairastavat henkilöt kokevat "odotettua vähemmän" psilosybiinin aiheuttamia subjektiivisia vaikutuksia, mikä saattaa johtua vähentyneestä 5-HT2A -reseptorien ilmentymisestä mPFC:ssä, mitä rotilla saamamme tulokset tukevat. Yhdessä nämä tulokset korostavat spesifistä serotonergistä mekanismia, joka voisi olla patologisen painonpudotuksen taustalla, ja tarjoaa käsityksen mahdollisista ongelmista, jotka liittyvät psilosybiinin terapeuttiseen käyttöön AN:n hoidossa. Tulevissa tutkimuksissa on selvitetävä psilosybiinin vaikutuksia akuuteimmilla hoidon jälkeisellä ajanjaksolla näiden vaikutusten määrittämiseksi. Lisäksi tulee selvittää, palautuuko ABA-olosuhteiden aiheuttama vähentynyt 5-HT2A reseptorien ilmentyminen ruumiinpainon palautumisen myötä. |
| Tiivistelmä EN: | Individuals suffering from anorexia nervosa (AN) have one of the highest mortality rates of all psychiatric disorders, as a consequence of health complications that follows severe malnutrition. The impairments in cognitive flexibility, including an extreme focus on restricting food despite a rapid decline in body weight in AN, also plays an important role in the development of the disorder and has been suggested as a hallmark of AN. This cognitive inflexibility, common among many psychiatric disorders such as depression and obsessive-compulsive disorder, is linked to alterations in serotonin (5-HT) signaling in the medial prefrontal cortex (mPFC). Reduced 5-HT2A receptor activity and potentially increased 5-HT1A receptor activity are evident in the mPFC in individuals with AN and may be linked to impaired cognitive flexibility, however, the mechanisms through which 5-HT and inflexibility interact in AN are not fully understood. A better understanding of this link could pave the way toward more effective pharmacological treatments for AN. Psilocybin, a psychedelic compound produced by so-called “magic” mushrooms, has a high affinity for several 5-HT receptor subtypes including 5-HT1A and 5-HT2A receptors, and has now been empirically demonstrated to increase cognitive flexibility in individuals with major depressive disorder (MDD). In this study, we sought to understand how the development of pathological weight loss and/or psilocybin administration influenced the expression of RNA molecules of 5-HT2A and 5-HT1A receptors expression in the mPFC of rats. To this end, we used the activity-based anorexia (ABA) model, the only experimental model known to elicit voluntary reductions in food intake and voluntary hyperactivity that leads to rapid body weight loss in the majority of animals exposed to ABA conditions. Outcomes were compared against an age-matched control group that were not exposed to the ABA paradigm. Animals were administered psilocybin (1.5 mg/kg) or saline (control) and 4-10 days later brain tissue was collected for processing. Receptor expression was detected using a novel multiplex RNA fluorescent in situ hybridization (FISH) technology, RNAscope®. The main aim of this study was to examine changes in the expression of RNA molecules of 5-HT2A and 5-HT1A receptors in the mPFC elicited by ABA conditions and determine whether these were ameliorated by the administration of psilocybin. We found that animals exposed to ABA demonstrated a significant reduction of 5-HT2A receptors’ RNA levels in the mPFC, and that this was not influenced by psilocybin treatment. There have been reports from clinical trials that individuals with AN experience “less than expected” subjective effects from psilocybin, which may be explained by reduced expression of RNA molecules of 5-HT2A receptors in the mPFC, and is supported by our results in rats. Taken together, these results highlight a specific serotonergic mechanism that could underly the development of pathological weight loss and offers insight into possible issues with the therapeutic application of psilocybin for AN. Future studies will need to examine the effects of psilocybin during a more acute period following treatment to define these effects. Moreover, whether or not the reduced 5- HT2A receptors’ RNA level expression induced by ABA is restored with body weight recovery should be determined. |
| Yhdiste: | Psilosybiini |
| Aihe: | Psilosybiinin vaikutus 5-HT1A ja 5-HT2A reseptoreihin anoreksiaa mallintavalla eläinmallilla. |
| Menetelmät: | Eläinmallit, RNAscope |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | Toteutettu Australiassa Monashin yliopistossa |
| Tagit: | 5-HT1A, 5-HT2A, ABA, Anoreksia nervosa, Anorexia Nervosa, Eating Disorders, Psilocybin, Psilosybiini, Psychedelics, Psykedeelit, Syömishäiriöt |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202209303590 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.03.2023 |
Psykedeeliavusteiset psykoterapiat kognitiivisen käyttäytymisterapian näkökulmasta (Oskari Ventilä, 2022)
| Oppiaine: | Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus |
| Opinnäytetyön tyyppi: | opinnäytetyö |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Jatkuvan oppimisen palvelut / Täydennyskoulutus |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä psykedeeliavusteisia psykoterapioita terapeuttisena hoitoprosessina sekä avata lukijalle niihin keskeisesti liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan psykedeeliavusteisten psykoterapiamuotojen yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehyksestä käsin. Opinnäytetyön kirjoittaja työskentelee psykiatriaan erikoistuvana lääkärinä ja on suorittanut päihdelääketieteen erityispätevyyden sekä 200 tunnin lisäkoulutuksen psykedeeliavusteisista psykoterapioista. Psykedeeliavusteinen psykoterapia tarkoittaa psykoterapeuttista hoitosarjaa, jossa osassa terapiaistuntoja käytetään farmakologista tehostajaa työskentelyn apuna. Tällä tavoitellaan muuntunutta tajunnantilaa, johon liittyy mm. voimistunut psykologinen joustavuus ja oivalluskyky. Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sen kolmannen aallon menetelmät tarjoavat työskentelyyn teoreettisesti johdonmukaisen viitekehyksen, sillä psykologisen joustavuuden tukeminen on työskentelyotteessa keskeisessä roolissa. Psykologinen joustavuus voidaan määritellä yksilön kyvyksi kohdata erilaisia kuormitustekijöitä sopeutumista tukevalla tavalla. Psykedeeliavusteisessa psykoterapiassa tutkitut yhdisteet voidaan jakaa klassisiin ja epätyypillisiin psykedeeleihin. Klassiset psykedeelit ovat ryhmä serotonergisiä 5HT2A-reseptorin agonisteja, jotka eivät tähänastisen tutkimustiedon perusteella ole ihmiselle myrkyllisiä tai riippuvuutta aiheuttavia. Eniten klassisista psykedeeleistä on tutkittu psilosybiiniä ja LSD:tä. Epätyypilliset psykedeelit eroavat reseptorivaikutukseltaan klassisista psykedeeleistä, mutta kykenevät yhtä lailla tuottamaan muuntuneen tajunnantilan. Näistä eniten tutkimustietoa on kertynyt MDMA:sta ja ketamiinista. Terapiakäytön ulkopuolella epätyypillisiin psykedeeleihin voi kuitenkin liittyä terveydellisiä haittoja sekä kohonnut riski riippuvuuden kehittymiselle. Mikäli alustavat lupaukset psykedeeliavusteisten terapiamuotojen tehosta ja turvallisuudesta saavat vahvistusta myös laajemmissa potilastutkimuksissa, tulee ainakin osa niistä todennäköisesti saavuttamaan aseman laillisina hoitomuotoina 2020-luvun aikana. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | ketamiini, LSD, MDMA, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | KKT, kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykedeeliavusteinen psykoterapia, psykedeelit, psykologinen joustavuus, psykoterapiatutkimus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.04.2023 |
Psykedeelien hyödyt ja haitat mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa – Integratiivinen kirjallisuuskatsaus (Saara Sevander, 2024)
| Oppiaine: | Kliininen asiantuntija |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Terveydenhoitaja (yamk) |
| Laitos: | Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu |
| Tiedekunta: | Terveydenhoitotyö |
| Korkeakoulu: | Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kampus |
| Tiivistelmä: | Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia hyötyjä psykedeelien käytöllä oli mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa ja millaisia haittoja psykedeelien käytöllä oli mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairasta-vien potilaiden hoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa psykedeelien käytöstä mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien hoidossa sen edelleen kehittämiseksi sekä tuoda uutta ja ajankohtaista tietoa toimeksiantajan opetuskäyttöön mielenterveys- ja päihdetyöhön. Opinnäytetyössä keskityttiin nimenomaisesti klassisiin psykedeeleihin, joita ovat psilosybiini, LSD, DMT ja meskaliini. Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja aineiston haku tehtiin Medic-, Cinahl-, PubMed MEDLINE- ja PsycINFO- tietokantoja hyödyntämällä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä 12 tieteellistä tutki-musta. Opinnäytetyön aineistoa analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustuloksista ilmeni, että psykedeeleillä on mahdollista hoitaa tehokkaasti erilaisia mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiviä potilaita. Etenkin hoito-resistentin depression, ahdistuneisuuden, itsetuhoisuuden ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön depressiovaiheen hoidossa psilosybiinillä ja LSD:lla on tehokas ja nopea hoitovaste. Psykedeeleillä on kognitiivista joustavuutta ja aivojen plastisuutta lisäävä vaikutus. Kuitenkin psykedeelien käyttöön liittyy myös haittavaikutuksia etenkin itsenäisessä käytössä kliinisen tutkimusympäristön ulkopuolella. Psykedeelien haittoja lisäävät erityisesti muiden päihteiden samanaikainen käyttö psykedeelien kanssa ja niiden liian tiheä käyttö sekä rikollisuus. Tulosten perusteella voidaan todeta, että alustavien tutkimusten mukaan psykedeelien käyttäminen mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa on tehokas ja nopea sekä pitkäaikaisia hoitovaikutuksia aikaansaava hoitomuoto. Kliinisiä lisätutkimuksia on tarpeen tehdä erilaisten kohdejoukkojen parissa ja erilaisilla hoitoannoksilla. Lakimuutosten myötä psykedeelien tutkiminen olisi mahdollista. Kansantaloudellisesta näkökulmasta depression tehokas hoitaminen olisi ajankohtaista ja tärkeää. Asiasanat: Psykedeelit, mielenterveyshäiriö, päihdehäiriö, potilashoito |
| Tiivistelmä EN: | The objective of the thesis was to describe the benefits of using psychedelics in the treatment of patients with mental health and substance abuse disorders, and what disadvantages did the use of psychedelics have in the treatment of patients with mental health and substance abuse disorders. The aim of the thesis was to produce information on the use of psychedelics in the treatment of people with mental health and substance abuse disorders to further development it and to bring new and up-to-date information for the use of the Principle in mental health and substance abuse work. The thesis focused specifically on classical psychedelics, which include psilocybin, LSD, DMT and mescaline. The thesis was conducted as an integrative literature review and the material was searched using the Medic, Cinahl, PubMed MEDLINE and PsycINFO -databases. A total of 12 scientific studies were selected for the literature review. The material of the thesis was analysed using an inductive content analysis method. The results of the study were that psychedelics can be used to effectively treat patients suffering from various mental health and substance abuse disorders. Especially in the treatment of the depressive phase of treatment-resistant depression, anxiety, self-harm, and bipolar disorder, psilocybin and LSD have an effective and rapid response to treatment. Psychedelics influence cognitive flexibility and brain plasticity. However, there are also side effects associated with the use of psychedelics, especially when used independently outside the clinical research environment. The harmful effects of psychedelics are particularly increased by the simultaneous use with other intoxicants and their too frequent use, as well as crime. Based on the results, preliminary studies show that the use of psychedelics in the treatment of patients with mental health and substance abuse disorders is an effective and fast form of treatment that produces long-term treatment effects. Further clinical trials are necessary with different target populations and at different therapeutic doses. With the legislative changes, research into psychedelics would be possible. From the point of view of the national economy, effective treatment of depression would be topical and important. Keywords: psychedelics, mental disorder, substance abuse disorder, patient care |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Integratiivinen kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | mental disorder, mielenterveyshäiriö, patient care, potilashoito, psychedelics, Psykedeelit, päihdehäiriö, substance abuse disorder |
| URL: | https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/850906/Sevander_Saa... |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 26.04.2024 |
Hyödyllisesti hapoissa : Psykedeelien käyttö terapeuttisen vallan ilmentäjänä suomalaisessa keskiluokassa (Haapamäki, Joel, 2022)
| Oppiaine: | Sosiaalitieteiden maisteriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Sosiologia |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Huumausaineiksi Suomessa määriteltyjen psykedeelien, kuten LSD:n ja psilosybiinisienten, käyttöä mielenterveysongelmien ja addiktioiden kliinisessä hoidossa on tutkittu viime vuosina runsaasti. Lupaavat tutkimustulokset ja niistä julkaistut uutiset ovat avanneet julkiseen keskusteluun uudenlaisen diskurssin, jossa psykedeelit näyttäytyvät pikemminkin lääkkeinä kuin päihteinä. Samalla psykedeelien käyttö myös tutkimusolosuhteiden ulkopuolella on yleistynyt. Sosiaalitieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilöt jäsentävät tällaista psykedeelien käyttöä usein aineiden terapeuttisia ja kognitiivisia vaikutuksia korostaen. Käsittelen tässä maisterintutkielmassa psykedeelien käyttöä sekä siihen liittyvää itsekehittämisen ja -hoitamisen eetosta suomalaisen keskiluokan piirissä. Olen kiinnostunut kulttuurisesti rakentuneista rajanvedoista huumaus- ja lääkeaineiden välillä, sekä siitä, miten yhteiskuntaan tiiviisti integroituneet yksilöt perustelevat laittomiksi määriteltyjen substanssien käyttöään. Huumausaineiden käytön jäsentelyssä perinteisesti käytettävien ongelmakäytön ja viihdekäytön käsitteiden sijaan tarkastelen aineistossani esiintyvää psykedeelien käyttöä hyötykäytön näkökulmasta. Sovellan aineistoon teoriaohjaavaa diskurssianalyysia, johon ammennan Michel Foucault’n valtateorioista ja niihin sidoksissa olevasta terapeuttisen vallan ajatuksesta. Keräsin tutkielmani aineiston haastattelemalla seitsemää psykedeelejä käyttänyttä, kouluttautuneeseen keskiluokkaan kuuluvaa suomalaista. Aineistoni tukee aikaisempaa psykedeelitutkimusta monella tapaa. Haastateltavani perustelivat psykedeelien käyttöään tutkimuksista tutuilla, pitkälti terapeuttisia hyötyjä painottavilla puheenvuoroilla. Psykedeelit liitettiin aineistossani niin mielenterveysongelmien itsehoitoon kuin päihde- ja parisuhdeongelmien selvittämiseen. Aineistossani korostui myös eräänlainen psykedeelien normalisointipuhe, jossa käyttö yhdistettiin ensisijaisesti itsestään huolehtimiseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Psykedeelien hallussapito ja käyttö on useimmissa maissa, myös Suomessa, yhä rikolliseksi säädettyä ja raskaasti sanktioitua. Psykedeelien laittomuudesta osin kumpuavat tabut ja stigmat näyttävät aineistoni perusteella yhtäältä eristävän psykedeelien käyttäjiä ei-käyttäjistä, toisaalta ohjaavan heitä tietynlaiseen poliittisuuteen ja sitä myöten kohti voimaantumisen kokemuksia. Aineistoni ja teoreettisen viitekehykseni vuoropuhelusta syntyi terapeuttisen vallan jännitteisyyttä alleviivaava synteesi, jossa keskiluokkainen psykedeelien käyttö näyttäytyy yhtäaikaisesti yhteiskunnan normistoa mukailevana itsehoitona ja normistosta irtiottoja tekevänä vastarinnan keinona. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | foucault, keskiluokka, psykedeelit |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/15fa221b-5f5f-4d58-9e77-cc1a5a247... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.10.2024 |
Breaking the chains of compulsion : - A preclinical study of the effects of LSD, Psilocybin and 25CN-NBOH on compulsive-like behavior in mice (Kajander, Kati , 2023)
| Oppiaine: | Psykologian maisteriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet: Tässä työssä tutkittiin sitä, että miten psykedeelit vaikuttavat kompulsiiviseen käytökseen hiirillä Tärkeimmät tutkimuskysymykset olivat: A) kuinka psykedeelit vaikuttavat pakonomaiseen käyttäytymiseen hiirillä, B) onko psykedeeleilla toistuvissa kokeissa havaittava pysyvä vaikutus käytökseen ja C) onko näyttöä eri 5-HT2 -reseptorien rooleista? Oletin, että I) psykedeelien antaminen vaikuttaa hiirien käytökseen, II) psykedeelisten aineiden vaikutukset tuottavat pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka havaitaan useiden päivien ajan, ja III) 5-HT2A -agonismi on välttämätön, mutta ei riittävä prosessi indusoimaan psykedeelien tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. Menetelmät: Hiirien pakonomainen käytös operationalisoitiin kuulien hautaus -testiksi siten, että tutkittiin psykedeelien vaikutusta haudattujen kuulien määrään. Oletuksena oli, että ne vähentävät sitä. Käytetty hiirikanta oli (C57BL/6), ja kaikki 32 hiirtä olivat uroksia. Haudattavia marmorikuulia oli 20 ja kunkin kokeen kesto oli 15 minuuttia. Kokeita tehtiin viitenä eri päivänä: 1. päivänä kaikki hiiret saivat suolaliuosta, 2. päivänä hiiret oli jaettu neljään ryhmään, joista yksi sai edelleen suolaliuosta ja muut eri psykedeeleja (LSD, 25CN-NBOH tai pilosybiini). Tämän jälkeen 3., 5., ja 12. päivänä hiiret saivat suolaliuosta. Tulokset ja johtopäätökset: Tulokset osoittavat, että hiiret hautasivat vähemmän marmorikuulia sen jälkeen, kun niille oli annettu psykedeelisiä aineita, mikä viittaa siihen, että psykedeelit vähentävät hiirten pakkokäyttäytymistä. Psykedeelien vaikutus ei kuitenkaan jatkunut ensimmäisen injektion jälkeisen päivän jälkeen, jolloin ainoastaan LSD-ryhmä osoitti tilastollisesti merkitsevää eroa lähtötasoon (1.päivä) verrattuna. Injektiopäivänä psykedeeleilla, jotka kohdistuivat laajempaan reseptoriprofiiliin kuin vain 5-HT2A-reseptoriin (eli LSD ja psilosybiini), oli samansuuruinen vaikutus kuulien hautaamiskäyttäytymiseen kuin 25CN-NBOH:lla, joka kohdistuu vain 5-HT2A:han agonistina. |
| Tiivistelmä EN: | Goals: The present study examined how the administration of psychedelic substances to mice affected their compulsive behavior. The main study questions were: A) how do psychedelics impact the compulsive behavior in mice, B) is there a lasting effect of psychedelics shown in repeated trials over 12 days, and C) are the associations different for psychedelics that influence different 5-HT2 receptors? I hypothesized that I) administration of psychedelics decreases compulsive behavior, II) the effects of psychedelics will produce long-term effects observable across several days, and III) 5-HT2A agonism is a necessary but not sufficient process in inducing the effects of psychedelics. Methods: The compulsive behavior of the mice was operationalized with the marble burying test by examining the number of marbles buried in an experimental setting. There were 20 marbles to be buried in each trial and the duration of each trial was 15 minutes. A total of 32 mice were divided into 4 groups (8 mice per group) who received either saline (control), LSD, 25CN-NBOH, or psilocybin on the treatment day. All the mice were male and from the mouse strain C57BL/6. Experiments were carried out on five days over a 12-day period: on day 1 all mice received saline, on day 2 the mice were divided into the four groups and received their treatment substance, and on the 3rd, 5th, and 12th day all the mice received a saline solution. Results and conclusion: The mice who had been administered psychedelics buried fewer marbles on the treatment day, suggesting that psychedelics decrease compulsive behavior in mice. However, the effects of psychedelics did not last over time after the first post?injection day, when only the LSD group showed statistically significant difference compared to baseline (day 1). On the injection day the psychedelics that targeted wider receptor profile than only 5-HT2A (that is, LSD and psilocybin) had an effect of similar magnitude on the marble burying behavior than 25CN-NBOH, which targets only 5-HT2A as an agonist. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | 25CN-NBOH, farmakologia, hallusogeenit, kompulsio, LSD, pakonomainen käytös, prekliininen, psilosybiini, psykedeelit, psykologia |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/e7819a75-a880-463a-b7cf-6deb07820... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.10.2024 |
The effect of lysergic acid diethylamide on brain BDNF levels and Pavlovian extinction learning in mice (Liisa Ilkka, 2023)
| Oppiaine: | Solu- ja systeemifysiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Neurotieteen maisteriohjelma |
| Tiedekunta: | Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelien terapeuttinen käyttö on herättänyt runsaasti huomiota ja keskustelua usean hiljaisen vuosikymmenen jälkeen. Niin kutsuttuja klassisia psykedeelejä tutkitaan tällä hetkellä monien psykiatristen häiriöiden, esimerkiksi riippuvuuksien, hoidossa. Nykykäsityksen mukaan klassiset psykedeelit välittävät pääasiallisen psykoaktiiviset vaikutuksensa serotoniinin 5-HT2A -reseptoriin sitoutumalla. Reseptorin aktivaatio saa myös aikaan lisääntyneen aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) erittymisen, mikä on merkittävä osa luonnollisen neuroplastisuuden mekanismeja. Käyttäytymisen tasolla voimistunut neuroplastisuus saattaa näyttäytyä esimerkiksi tehostuneena oppimisena. Koska riippuvuuksien taustalla on usein ehdollistuminen päihteiden aiheuttaman mielihyvän ja ympäristön vihjeiden välillä, voi näistä poisoppiminen ehkäistä retkahduksia ja edistää toipumista. Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään LSD:n vaikutusta BDNF-proteiinipitoisuuksiin mantelitumakkeen ja aivokuoren alueilla sekä näiden yhteyttä sammutusoppimiseen hiirillä pelko- ja paikkaehdollistumismalleissa. Voimistuneen plastisuuden aikaikkunaa hahmottaaksemme valitsimme BDNF-tasojen tarkastelemiseen kaksi aikapistettä, 24 ja 48 tuntia LSD-injektioiden jälkeen. Lisäksi valitsimme käyttäytymiskokeisiin sekä uros- että naarashiiriä mahdollisten sukupuolierojen kartoittamiseksi. Emme havainneet muutoksia BDNF-tasoissa tai käyttäytymismalleissa yksittäisten LSD annostusten jälkeen. Tästä huolimatta tutkimus tarjoaa näkökulmia koeasetelmien parantamiseksi sekä auttaa kartoittamaan vielä vastaamatta olevia kysymyksiä psykedeelien ja neuroplastisuuden yhteydestä |
| Tiivistelmä EN: | After decades of lull, the use of psychedelics as therapeutical agents has regained both scientific and public attention. The so-called classical psychedelics are currently studied in the treatment of multiple psychiatric conditions, including addiction. The current understanding implies that psychedelics mediate their subjective effects through serotonergic 5-HT2A receptor binding. The activation of the receptor also leads to increases in brainderived neurotrophic factor (BDNF) expression, a critical part of neuroplasticity mechanisms. At a behavioral level, facilitated neuroplasticity can be observed for example as quicker learning. Because addiction often involves associative learning between the pleasure produced by the drug use and the environmental cues, learning away from these associations could help to prevent relapses and enhance recovery. In this study we aimed to assess LSD’s effect on BDNF levels in amygdalar and cortical regions, and their connection to extinction learning in fear and conditioned place preference paradigms. To evaluate time window for enhanced neuroplasticity, we chose two time points for BDNF level measurement, 24 and 48 h after the LSD injections. In addition, we chose both male and female mice for behavioral experiments to study possible differences between the sexes. We did not observe statistically significant differences between the treatment groups in BDNF levels or behavioral experiments after the single LSD injections. Despite that, this study provides perspectives for improving the experimental setups, as well as helps to evaluate still unanswered questions around the connection between psychedelics and neuroplasticity. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | BDNF, LSD, psykedeelit, riippuvuus, sammutusoppiminen |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/491762e0-47ef-4e04-b165-0514cceb9... |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 30.10.2024 |
Kliinisten lääketutkimusten ja kokeellisten hoitojen sääntely : Lääkekehityksen ja yksilön terveyden edistämisen kannalta (Sopanen, Iiro , 2023)
| Oppiaine: | Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma Helsinki |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Lääkintä- ja bio-oikeus |
| Tiedekunta: | Oikeustieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Lääketieteen ja uusien lääkkeiden kehitys on ollut yksi suurimmista ihmisten eliniän pidentymiseen ja elämänlaadun parantumiseen vaikuttaneista seikoista. 2000-luvulla uusien lääkkeiden ja hoitojen kehitys on ottanut isoja askelia eteenpäin uusien teknologioiden ja digitalisaation myötä. Nürnbergin oikeudenkäynnistä alkunsa saanut potilaan oikeuksia korostava lääketutkimusten sääntely on kehittynyt vuosikymmenien aikana laajaksi ja monimutkaiseksi sääntelyverkoksi. Kliinisiä, eli ihmisillä tehtäviä lääketutkimuksia Suomessa sääntelevistä säädöksistä tärkeimmät ovat EU:n lääketutkimusasetus ja kansallinen laki kliinisestä tutkimuksesta. Näiden lisäksi käytännön tutkimustyötä ohjailee erilaiset eettiset periaatteet ja laadulliset standardit. Liian löysä sääntely vaarantaa tutkittavien turvallisuuden ja tutkimustiedon luotettavuuden. Liian tiukka sääntely taas tukahduttaa tutkimuksen ja hidastaa uusien lääkeinnovaatioiden kehittymistä. Kliinisten lääketutkimusten sääntely onkin usein tasapainoilua tutkittavien turvallisuuden varmistamisen ja uusista lääkkeistä ja hoidoista saatavien hyötyjen välillä. Yksilön ensisijaisuus ennen yhteiskunnan ja tieteen etua on kuitenkin aina kaiken kliinisen lääketutkimuksen ehdoton lähtökohta. Tutkielmassa tarkastellaan kliinisen lääketutkimuksen sääntelyä ja sen kykyä mahdollistaa lääkekehitys ja yksilön terveyden edistäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Samoin huomiota kiinnitetään kokeellisiin hoitoihin, jotka monin tavoin muistuttavat kliinisiä lääketutkimuksia. Havainnollistavana esimerkkinä tarkastellaan 1950-60 luvuilla ”ihmelääkkeenä” pidettyjen psykedeelien uutta lääketieteellistä tulemista ja niitä koskevan kliinisen tutkimuksen ja lääkekäytön sääntelyä. Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva sääntely on kehittynyt EU:n lääketutkimusasetuksen myötä ja useisiin aiemmin ongelmia tuottaneisiin seikkoihin on pyritty vastaamaan. Ongelmia on edelleen erilaisten tutkimusten huomioimisessa ja mahdollistamisessa sekä sääntelyn luomassa byrokratiassa, joka hankaloittaa erityisesti pienten tutkimusten tekemistä. Psykedeelien luokittelu huumausaineiden vaarallisimpaan ja säännellyimpään luokkaan vaikuttaa vahvasti niillä tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin ja käytännössä estää niillä tehtävät kokeelliset hoidot Suomessa. Luokittelua pitäisikin alentaa ja kokeellinen hoitokäyttö mahdollistaa, jotta erityisesti erilaisiin vakaviin mielenterveysongelmiin olisi mahdollista saada psykedeeleistä uusia hoitokeinoja. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Kliininen lääketutkimus, kokeelliset hoidot, kokeelliset lääkkeet, lääketutkimusasetus, oikeus hyvään hoitoon ja terveyteen, psykedeelit |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/cd9c85ab-a958-4c96-8dac-ac7ca4b88... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.10.2024 |
Yhteinen trippi tai kuolema (Hegy Tuusvuori, 2016)
| Oppiaine: | Teatteritaide |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Viestinnän, median ja teatterin yksikkö |
| Tiedekunta: | Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Käsittelen tässä opinnäytteessä lavalla toimimisen logiikkaani, joka on pirstaleinen ja kerroksellinen. Vertaan vapaalta tuntuvia, vapautuneita esiintymiskokemuksiani psykedeelien hyviksi koettuihin vaikutuksiin sekä assosiatiiviseen piirtämiseen. Käsittelen myös omia epävarmuuksiani ja pelkojani, jotka lukitsevat vapaaksi kokemaani näyttelijäntyötä. Opinnäytteen viimeisessä luvussa pohdin, millaiset opintojeni aikana oppimani asiat ja ilmaisualueet ovat auttaneet minua päästämään irti häiritsevistä, tarpeettomista esteistä. Olen synesteetikko, eri aistialueet sekoittuvat kirjainten, numeroiden ja sanojen yhteydessä. Kuvallinen ajattelu on minulle ominaista, ja tässä opinnäytteessä puran näyttämökokemuksiani kuviksi. Näiden kuvien avulla pyrin avaamaan synesteettistä näyttelijändramaturgiaani. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | esiintyminen, kuolemanpelko, näytteleminen, näyttelijändramaturgia, pedagogiikka, pelko, piirtäminen, psykedeelit, rakastava katse, rakkaus, ryhmä, sulautuminen, synestesia, teatteri, vapaus, yhteys |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98959 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 20.11.2024 |
A single LSD injection has a negligible effect on sucrose binge drinking in mice (Emma Enberg, 2021)
| Oppiaine: | Neurotieteen maisteriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Neurotiede |
| Tiedekunta: | Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Kiinnostus käyttää psykedeelejä, kuten lysergihapon dietyyliamidia (LSD) ja psilosybiiniä, erinäisten psykiatristen sairauksien hoidossa ei ole jättänyt huomiotta päihteiden väärinkäyttöä. Tutkimukset ovat osoittaneet alustavia positiivisia vaikutuksia LSD:n käyttämisessä erinäisten addiktioiden, kuten kokaiini-, nikotiini- ja alkoholiriippuvuuksien hoidossa. LSD:n on raportoitu auttaneen joitain alkoholismista kärsiviä pysymään raittiina jopa 6-12 kuukautta yksittäisen LSD annoksen jälkeen. Valitettavasti näitä tuloksia on hankala tulkita, ja vaikutusten taustalla olevat mekanismit tunnetaan huonosti. Tutkimme hiirimallimme avulla, kuinka yksittäinen LSD annos vaikuttaa ahmimiskäyttäytymiseen. Käytimme sukroosiliuosta ahmivaa eläinmallia palkkionottamiskäyttäytymisen mallintamiseen, mikä on yksi addiktioihin liittyvän käyttäytymisen tunnusmerkeistä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää vaikuttaako LSD palkkionottamiskäyttäytymiseen, ja siten mahdollisesti aivojen palkkiojärjestelmään. LSD-annostelu (0,05 ja 0,1 mg/kg, i.p.) vähensi akuutisti sukroosiliuoksen ahmimiskäyttäytymistä, mutta vaikutus loppui viikon kuluessa. Tästä havaitusta akuutista vaikutuksesta huolimatta erot ryhmien välillä eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Täten oletettiin, että nettovaikutukset aivojen palkkiojärjestelmään ovat epätodennäköisiä. Kuitenkin pelkän i.p. injektion (10 ml/kg) havaittiin vaikuttavan veden juomiseen. Havaitsimme merkittävän piikin veden juonnissa injektointipäivänä, mikä palautui normaalitasolle jo seuraavaan päivään mennessä. Nämä tulokset johtivat jatkotutkimukseemme, jossa osoitettiin injektion aiheuttavan piikin vedenjuontiin riippumatta siitä, injektoidaanko saliinia vai LSD:tä. Tätä vaikutusta ei enää havaittu, mikäli injektioita annettiin perättäisinä päivinä, mutta jopa yhden tai kahden päivän väli injektioiden välillä riitti palauttamaan injektion aiheuttaman piikin vedenjuontiin. Koska onnistuimme poistamaan vedenjuontiin aiheutuneen vaikutuksen toistetuilla saliini-injektioilla, eikä vaikutus palautunut injektoitaessa LSD:tä, voimme todeta, että vaikutus liittyi injektiotoimenpiteeseen. Keskeisin havaintomme tässä tutkimuksessa oli, ettei LSD:llä ole merkittävää akuuttia vaikutusta sukroosiliuoksen ahmimiskäyttäytymiseen tässä hiirimallissa. |
| Tiivistelmä EN: | The growing interest towards psychedelics such as lysergic acid diethylamide (LSD) in treating a plethora of psychiatric disorders has not overlooked the treatment of substance abuse disorders. Current data show preliminary positive results in using LSD in treating different types of substance abuse disorders, including cocaine, nicotine and alcohol addictions. Regarding alcoholism, LSD has been reported to produce abstinence from alcohol for up to 6-12 months following only one LSD session in some patients. Unfortunately, these results are complicated to decipher, and the underlying mechanisms are largely unknown. In our mouse model we studied how a single LSD injection affects binge drinking behavior. We used sucrose binge drinking to model reward-taking behavior, which is one of the hallmark behaviors related to addictions. Our research was conducted to see if LSD induces its previously observed effects on binge drinking by affecting reward-taking behavior and thus possibly inducing changes in the reward system. LSD treatment (0.05 and 0.1 mg/kg, i.p.) acutely reduced sucrose binge drinking behavior, but the behavior also returned to the prior levels within one week. Despite the apparent acute decrease in binge drinking behavior, the differences between the treatments were not statistically significant. Therefore, also gross changes in the reward system were considered unlikely. However, the mere i.p. injection (10 ml/kg) induced an unexpected effect on water intake. We observed a significant peak in water intake on the injection day, that then returned to previous levels by the following day. These results prompted our follow-up study, which showed that an injection, be it saline or LSD, caused this peak in water intake. These effects were diminished if injections were given on consecutive days, but even a day or two between was sufficient to re-induce an increase in water ingestion again. Since we were able to remove the aforementioned effects on water intake with repeated saline injections and they did not return when LSD was given, we concluded that they can be attributed to the injection procedure. Our main finding was that a single LSD injection does not have any significant acute effect on sucrose binge drinking behavior in this mouse model. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ahmimiskäyttäytyminen, humalahakuinen juominen, LSD, palkkiojärjestelmä, psychedelics, psykedeelit |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/ced8124a-f8b8-401e-a9ca-a95a21fd6... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 20.11.2024 |