We maintain a database on Finnish academic theses on psychedelics, mostly written in Finnish.
Psykedeelien hyödyt ja haitat mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa – Integratiivinen kirjallisuuskatsaus (Saara Sevander, 2024)
| Oppiaine: | Kliininen asiantuntija |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Terveydenhoitaja (yamk) |
| Laitos: | Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu |
| Tiedekunta: | Terveydenhoitotyö |
| Korkeakoulu: | Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kampus |
| Tiivistelmä: | Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia hyötyjä psykedeelien käytöllä oli mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa ja millaisia haittoja psykedeelien käytöllä oli mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairasta-vien potilaiden hoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa psykedeelien käytöstä mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien hoidossa sen edelleen kehittämiseksi sekä tuoda uutta ja ajankohtaista tietoa toimeksiantajan opetuskäyttöön mielenterveys- ja päihdetyöhön. Opinnäytetyössä keskityttiin nimenomaisesti klassisiin psykedeeleihin, joita ovat psilosybiini, LSD, DMT ja meskaliini. Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja aineiston haku tehtiin Medic-, Cinahl-, PubMed MEDLINE- ja PsycINFO- tietokantoja hyödyntämällä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä 12 tieteellistä tutki-musta. Opinnäytetyön aineistoa analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustuloksista ilmeni, että psykedeeleillä on mahdollista hoitaa tehokkaasti erilaisia mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiviä potilaita. Etenkin hoito-resistentin depression, ahdistuneisuuden, itsetuhoisuuden ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön depressiovaiheen hoidossa psilosybiinillä ja LSD:lla on tehokas ja nopea hoitovaste. Psykedeeleillä on kognitiivista joustavuutta ja aivojen plastisuutta lisäävä vaikutus. Kuitenkin psykedeelien käyttöön liittyy myös haittavaikutuksia etenkin itsenäisessä käytössä kliinisen tutkimusympäristön ulkopuolella. Psykedeelien haittoja lisäävät erityisesti muiden päihteiden samanaikainen käyttö psykedeelien kanssa ja niiden liian tiheä käyttö sekä rikollisuus. Tulosten perusteella voidaan todeta, että alustavien tutkimusten mukaan psykedeelien käyttäminen mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa on tehokas ja nopea sekä pitkäaikaisia hoitovaikutuksia aikaansaava hoitomuoto. Kliinisiä lisätutkimuksia on tarpeen tehdä erilaisten kohdejoukkojen parissa ja erilaisilla hoitoannoksilla. Lakimuutosten myötä psykedeelien tutkiminen olisi mahdollista. Kansantaloudellisesta näkökulmasta depression tehokas hoitaminen olisi ajankohtaista ja tärkeää. Asiasanat: Psykedeelit, mielenterveyshäiriö, päihdehäiriö, potilashoito |
| Tiivistelmä EN: | The objective of the thesis was to describe the benefits of using psychedelics in the treatment of patients with mental health and substance abuse disorders, and what disadvantages did the use of psychedelics have in the treatment of patients with mental health and substance abuse disorders. The aim of the thesis was to produce information on the use of psychedelics in the treatment of people with mental health and substance abuse disorders to further development it and to bring new and up-to-date information for the use of the Principle in mental health and substance abuse work. The thesis focused specifically on classical psychedelics, which include psilocybin, LSD, DMT and mescaline. The thesis was conducted as an integrative literature review and the material was searched using the Medic, Cinahl, PubMed MEDLINE and PsycINFO -databases. A total of 12 scientific studies were selected for the literature review. The material of the thesis was analysed using an inductive content analysis method. The results of the study were that psychedelics can be used to effectively treat patients suffering from various mental health and substance abuse disorders. Especially in the treatment of the depressive phase of treatment-resistant depression, anxiety, self-harm, and bipolar disorder, psilocybin and LSD have an effective and rapid response to treatment. Psychedelics influence cognitive flexibility and brain plasticity. However, there are also side effects associated with the use of psychedelics, especially when used independently outside the clinical research environment. The harmful effects of psychedelics are particularly increased by the simultaneous use with other intoxicants and their too frequent use, as well as crime. Based on the results, preliminary studies show that the use of psychedelics in the treatment of patients with mental health and substance abuse disorders is an effective and fast form of treatment that produces long-term treatment effects. Further clinical trials are necessary with different target populations and at different therapeutic doses. With the legislative changes, research into psychedelics would be possible. From the point of view of the national economy, effective treatment of depression would be topical and important. Keywords: psychedelics, mental disorder, substance abuse disorder, patient care |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Integratiivinen kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | mental disorder, mielenterveyshäiriö, patient care, potilashoito, psychedelics, Psykedeelit, päihdehäiriö, substance abuse disorder |
| URL: | https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/850906/Sevander_Saa... |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 26.04.2024 |
Psilosybiinin vaikutus neuroplastisiteettiin (Pietu Anttonen ja Emma Ylönen, 2024)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Viime vuosina tieteellisessä tutkimuksessa on kasvavassa määrin kiinnostuttu serotonergisen järjestelmän kautta vaikuttavien aineiden, niin kutsuttujen klassisten psykedeelien, mahdollisesta terapiakäytöstä eri mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Erityisesti eräissä sienilajeissa esiintyvän psilosybiinin tutkimus on lisääntynyt sen verrattain lyhyen vaikutusajan takia. Yhdeksi psilosybiinin keskeisimmistä hoitomekanismeista on arveltu lisääntynyttä neuroplastisiteettia. Kokeellista tutkimusta aiheesta on kertynyt jo jonkin verran erityisesti muutaman viime vuoden aikana, mutta aineisto on heterogeenistä ja tuloksia kokoavaa katsausta aiheesta ei ole tehty. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli tarkastella psilosybiinin vaikutusta strukturaaliseen neuroplastisiteettiin solu- ja molekyylitasolla eläin- ja ihmistutkimuksissa. Katsaukseen valikoitui 14 artikkelia. Tutkimuksissa havaittiin viitteitä neuroplastisiteetin lisääntymisestä dendritogeneesin, synaptogeneesin sekä plastisiteetin kannalta keskeisten välittömien varhaisgeenien transkription muutosten tasoilla. Neurogeneesiä ja veren plasman BDNF-pitoisuutta mittaamalla ero havaittiin vain yksittäisissä tutkimuksissa, mutta pääasiassa ei havaittu efektiä. Psilosybiinin neuroplastogeeniset vaikutukset voivat olla kliinisesti merkittäviä, koska lisääntynyt plastisiteetti voi helpottaa muutoksen tekemistä sellaisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, joissa jumiutuneet ajattelu- ja käyttäytymismallit aiheuttavat haittaa ja ylläpitävät oireita. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan varsinkin ihmisillä. Avainsanat: psilosybiini, neuroplastisiteetti |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | Psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | neuroplastisiteetti, psilosybiini, systemaattinen kirjallisuuskatsaus |
| URL: | https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024053041649 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 12.09.2024 |
Kärsivä mieli uusiin uomiin henkäyksellä konnanmyrkkyä? Kirjallisuuskatsaus 5-MeO-DMT:n pitkäaikaisvaikutuksista mielenterveyteen (Ville Salmensuu, 2023)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Psykedeelejä tutkitaan mielenterveysongelmien hoidossa. Niiden tyypillisesti useita tunteja kestävä vaikutusaika edellyttää annostelupäivänä pitkää terapeuttista seurantaa. Toisaalta on viitteitä, että kokemuksen voimakkuus liittyy pitkäaikaisiin paranemistuloksiin. Psykedeeli 5-MeO-DMT:n akuutti vaikutus on hyvin lyhytaikainen, mutta siihen liitetään erityisen voimakkaita ja uudistavia kokemuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, soveltuisiko 5-MeO-DMT mielenterveysongelmien hoitoon, ja mitkä tekijät liittyvät pitkäaikaisiin tuloksiin. Menetelmät. Tehtiin 31.5.2023 kirjallisuushaku keskeisistä lääketieteen ja psykologian tietokannoista hakusanoilla ”5-MeO-DMT” ja ”5-methoxy-N,N-dimethyltryptamine”. Rajattiin ulos muilla kuin ihmisillä tehdyt kokeelliset tutkimukset, synteesiin ja tunnistukseen liittyvät tutkimukset, pelkät patenttihakemukset sekä katsaukset, joissa 5-MeO-DMT ei ollut keskeisessä roolissa, tai jos tutkimus ei ollut mielenterveysvaikutusten kannalta kiinnostava. Tulokset ja johtopäätökset. Katsaukseen hyväksyttiin 16 vertaisarvioitua artikkelia ja kaksi tiivistelmää. Kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidusti lehdissä. Terveillä vapaaehtoisilla tehty kontrolloitu tutkimus, naturalistiset sekä kyselytutkimukset täydentävät kuvaa. On olemassa alustavaa näyttöä hoitoresistentin masennuksen merkittävästä lievittymisestä muutamassa tunnissa kontrolloidussa kliinisessä kokeessa, tulosten säilyessä ainakin viikon ajan. On raportoitu hyötyjä mm. ahdistuneisuudesta, traumaattisesta stressihäiriöstä, pakko-oireisesta häiriöstä ja päihdehäiriöistä kärsiville. Mielenterveyden parantuminen pitkäaikaisesti vain yksittäisten annostelukertojen jälkeen saattaa olla mahdollista. Pitkäaikaisiin tuloksiin liitetään tietoisuustaitoharjoitusten käyttöä sekä rakenteisia annostelutilanteita, seremoniallisia tekniikoita ja mystistä kokemusta. Synteettistä 5-MeO-DMT:tä käytettäessä ei ole raportoitu vakavia haittatapahtumia laboratorio-olosuhteissa, mutta sääntelemättömissä olosuhteissa hengitettyyn konnanmyrkkyyn on liittynyt kuolemantapauksia. Kuten muissakin psykedeelihoidoissa, merkitystä vaikuttaa olevan potilaan mielentilalla ja ympäristöllä. 5-MeO-DMT:n erityisenä etuna on tajunnan muuntumisen lyhyt kesto, mikä mahdollistaa yksilöllisen annostelun ja muihin psykedeelihoitoihin verrattuna lyhyet annosteluistunnot. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | 5-MeO-DMT |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | psykedeeliavusteinen terapia |
| URL: | https://bit.ly/5meo |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 10.08.2023 |
LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun vaikutus aivojen palkkiojärjestelmän aikaisen vaiheen geenin c-Fos:n ilmentymiseen hiirissä (Kari Kääntä, 2023)
| Oppiaine: | Lääketieteen koulutusohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävä tutkielma |
| Laitos: | Farmakologian laitos |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelejä tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti uudenlaisena hoitomuotona erilaisten psykiatristen sairauksien hoidossa. Vallitseva tieteellinen käsitys on, että klassiset psykedeelit eivät aiheuta riippuvuutta. Kahdessa tutkimuksessa klassisista psykedeeleistä lysergihapon dietyyliamidin (LSD) on kuitenkin havaittu aiheuttavan paikkaehdollistumaa rotilla. Paikkaehdollistuman muodostumista pidetään yhtenä riippuvuutta aiheuttavan aineen tunnusmerkeistä. Aivojen palkkiojärjestelmän toiminta on paikkaehdollistuman muodostumisessa merkittävässä osassa. Lisäksi paikkaehdollistumaan ja palkkiojärjestelmään liitettyjen aivoalueiden on havaittu aktivoituvan LSD:n annostelun seurauksena. Tutkimuksessamme tarkastelimme LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun vaikutusta c-Fosproteiinin ilmentymiseen palkkiojärjestelmään liittyvillä aivoalueilla hiirillä. Hiiret (n=12) oli jaettu kolmeen neljän hiiren ryhmään. Kontrolliryhmä sai päivittäin suolaliuosinjektion, LSD:n kerta-annostelun ryhmässä hiiret saivat kahdeksantena päivänä LSD-injektion (0,1 mg/kg i.p.). Toistetun annostelun ryhmässä hiiret saivat suolaliuos- ja LSD-injektiot vuoropäivinä. Hiirten aivoista tehtiin jääleikkeet, joista tarkasteltiin palkkiojärjestelmään ja paikkaehdollistumaan liittyviä aivoalueita. C-Fosproteiinin ilmentyminen saatiin näkyviin immunohistokemiallisella värjäyksellä. Tutkimuksessamme nähtiin tilastollisesti merkitsevä ero ventraalisen tegmentumin alueen c-Fos-aktiivisuudessa LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun ryhmien välillä, jossa toistetun annostelun ryhmässä aktiivisuus oli korkeampi. Tämä löydös on kyseenalainen, koska toistetun annostelun ryhmän tulos ei kuitenkaan merkitsevästi eronnut kontrolliryhmän c-Fos-aktiivisuudesta. Muiden aivoalueiden osalta käsittelyryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Käytettyjen positiivisten ja negatiivisten kontrollien tulokset haastavat tutkimuksen tulosten luotettavuuden, mikä voi osittain selittyä havaituilla teknisillä ongelmakohdilla. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | aivot, eläinkokeet, hiiret, LSD, riippuvuus |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/64b5b754-0b63-4e16-966d-039ba4481... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 18.09.2024 |
Breaking the chains of compulsion : - A preclinical study of the effects of LSD, Psilocybin and 25CN-NBOH on compulsive-like behavior in mice (Kajander, Kati , 2023)
| Oppiaine: | Psykologian maisteriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet: Tässä työssä tutkittiin sitä, että miten psykedeelit vaikuttavat kompulsiiviseen käytökseen hiirillä Tärkeimmät tutkimuskysymykset olivat: A) kuinka psykedeelit vaikuttavat pakonomaiseen käyttäytymiseen hiirillä, B) onko psykedeeleilla toistuvissa kokeissa havaittava pysyvä vaikutus käytökseen ja C) onko näyttöä eri 5-HT2 -reseptorien rooleista? Oletin, että I) psykedeelien antaminen vaikuttaa hiirien käytökseen, II) psykedeelisten aineiden vaikutukset tuottavat pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka havaitaan useiden päivien ajan, ja III) 5-HT2A -agonismi on välttämätön, mutta ei riittävä prosessi indusoimaan psykedeelien tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. Menetelmät: Hiirien pakonomainen käytös operationalisoitiin kuulien hautaus -testiksi siten, että tutkittiin psykedeelien vaikutusta haudattujen kuulien määrään. Oletuksena oli, että ne vähentävät sitä. Käytetty hiirikanta oli (C57BL/6), ja kaikki 32 hiirtä olivat uroksia. Haudattavia marmorikuulia oli 20 ja kunkin kokeen kesto oli 15 minuuttia. Kokeita tehtiin viitenä eri päivänä: 1. päivänä kaikki hiiret saivat suolaliuosta, 2. päivänä hiiret oli jaettu neljään ryhmään, joista yksi sai edelleen suolaliuosta ja muut eri psykedeeleja (LSD, 25CN-NBOH tai pilosybiini). Tämän jälkeen 3., 5., ja 12. päivänä hiiret saivat suolaliuosta. Tulokset ja johtopäätökset: Tulokset osoittavat, että hiiret hautasivat vähemmän marmorikuulia sen jälkeen, kun niille oli annettu psykedeelisiä aineita, mikä viittaa siihen, että psykedeelit vähentävät hiirten pakkokäyttäytymistä. Psykedeelien vaikutus ei kuitenkaan jatkunut ensimmäisen injektion jälkeisen päivän jälkeen, jolloin ainoastaan LSD-ryhmä osoitti tilastollisesti merkitsevää eroa lähtötasoon (1.päivä) verrattuna. Injektiopäivänä psykedeeleilla, jotka kohdistuivat laajempaan reseptoriprofiiliin kuin vain 5-HT2A-reseptoriin (eli LSD ja psilosybiini), oli samansuuruinen vaikutus kuulien hautaamiskäyttäytymiseen kuin 25CN-NBOH:lla, joka kohdistuu vain 5-HT2A:han agonistina. |
| Tiivistelmä EN: | Goals: The present study examined how the administration of psychedelic substances to mice affected their compulsive behavior. The main study questions were: A) how do psychedelics impact the compulsive behavior in mice, B) is there a lasting effect of psychedelics shown in repeated trials over 12 days, and C) are the associations different for psychedelics that influence different 5-HT2 receptors? I hypothesized that I) administration of psychedelics decreases compulsive behavior, II) the effects of psychedelics will produce long-term effects observable across several days, and III) 5-HT2A agonism is a necessary but not sufficient process in inducing the effects of psychedelics. Methods: The compulsive behavior of the mice was operationalized with the marble burying test by examining the number of marbles buried in an experimental setting. There were 20 marbles to be buried in each trial and the duration of each trial was 15 minutes. A total of 32 mice were divided into 4 groups (8 mice per group) who received either saline (control), LSD, 25CN-NBOH, or psilocybin on the treatment day. All the mice were male and from the mouse strain C57BL/6. Experiments were carried out on five days over a 12-day period: on day 1 all mice received saline, on day 2 the mice were divided into the four groups and received their treatment substance, and on the 3rd, 5th, and 12th day all the mice received a saline solution. Results and conclusion: The mice who had been administered psychedelics buried fewer marbles on the treatment day, suggesting that psychedelics decrease compulsive behavior in mice. However, the effects of psychedelics did not last over time after the first post?injection day, when only the LSD group showed statistically significant difference compared to baseline (day 1). On the injection day the psychedelics that targeted wider receptor profile than only 5-HT2A (that is, LSD and psilocybin) had an effect of similar magnitude on the marble burying behavior than 25CN-NBOH, which targets only 5-HT2A as an agonist. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | 25CN-NBOH, farmakologia, hallusogeenit, kompulsio, LSD, pakonomainen käytös, prekliininen, psilosybiini, psykedeelit, psykologia |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/e7819a75-a880-463a-b7cf-6deb07820... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.10.2024 |
Kliinisten lääketutkimusten ja kokeellisten hoitojen sääntely : Lääkekehityksen ja yksilön terveyden edistämisen kannalta (Sopanen, Iiro , 2023)
| Oppiaine: | Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma Helsinki |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Lääkintä- ja bio-oikeus |
| Tiedekunta: | Oikeustieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Lääketieteen ja uusien lääkkeiden kehitys on ollut yksi suurimmista ihmisten eliniän pidentymiseen ja elämänlaadun parantumiseen vaikuttaneista seikoista. 2000-luvulla uusien lääkkeiden ja hoitojen kehitys on ottanut isoja askelia eteenpäin uusien teknologioiden ja digitalisaation myötä. Nürnbergin oikeudenkäynnistä alkunsa saanut potilaan oikeuksia korostava lääketutkimusten sääntely on kehittynyt vuosikymmenien aikana laajaksi ja monimutkaiseksi sääntelyverkoksi. Kliinisiä, eli ihmisillä tehtäviä lääketutkimuksia Suomessa sääntelevistä säädöksistä tärkeimmät ovat EU:n lääketutkimusasetus ja kansallinen laki kliinisestä tutkimuksesta. Näiden lisäksi käytännön tutkimustyötä ohjailee erilaiset eettiset periaatteet ja laadulliset standardit. Liian löysä sääntely vaarantaa tutkittavien turvallisuuden ja tutkimustiedon luotettavuuden. Liian tiukka sääntely taas tukahduttaa tutkimuksen ja hidastaa uusien lääkeinnovaatioiden kehittymistä. Kliinisten lääketutkimusten sääntely onkin usein tasapainoilua tutkittavien turvallisuuden varmistamisen ja uusista lääkkeistä ja hoidoista saatavien hyötyjen välillä. Yksilön ensisijaisuus ennen yhteiskunnan ja tieteen etua on kuitenkin aina kaiken kliinisen lääketutkimuksen ehdoton lähtökohta. Tutkielmassa tarkastellaan kliinisen lääketutkimuksen sääntelyä ja sen kykyä mahdollistaa lääkekehitys ja yksilön terveyden edistäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Samoin huomiota kiinnitetään kokeellisiin hoitoihin, jotka monin tavoin muistuttavat kliinisiä lääketutkimuksia. Havainnollistavana esimerkkinä tarkastellaan 1950-60 luvuilla ”ihmelääkkeenä” pidettyjen psykedeelien uutta lääketieteellistä tulemista ja niitä koskevan kliinisen tutkimuksen ja lääkekäytön sääntelyä. Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva sääntely on kehittynyt EU:n lääketutkimusasetuksen myötä ja useisiin aiemmin ongelmia tuottaneisiin seikkoihin on pyritty vastaamaan. Ongelmia on edelleen erilaisten tutkimusten huomioimisessa ja mahdollistamisessa sekä sääntelyn luomassa byrokratiassa, joka hankaloittaa erityisesti pienten tutkimusten tekemistä. Psykedeelien luokittelu huumausaineiden vaarallisimpaan ja säännellyimpään luokkaan vaikuttaa vahvasti niillä tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin ja käytännössä estää niillä tehtävät kokeelliset hoidot Suomessa. Luokittelua pitäisikin alentaa ja kokeellinen hoitokäyttö mahdollistaa, jotta erityisesti erilaisiin vakaviin mielenterveysongelmiin olisi mahdollista saada psykedeeleistä uusia hoitokeinoja. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Kliininen lääketutkimus, kokeelliset hoidot, kokeelliset lääkkeet, lääketutkimusasetus, oikeus hyvään hoitoon ja terveyteen, psykedeelit |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/cd9c85ab-a958-4c96-8dac-ac7ca4b88... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.10.2024 |
The effect of lysergic acid diethylamide on brain BDNF levels and Pavlovian extinction learning in mice (Liisa Ilkka, 2023)
| Oppiaine: | Solu- ja systeemifysiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Neurotieteen maisteriohjelma |
| Tiedekunta: | Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelien terapeuttinen käyttö on herättänyt runsaasti huomiota ja keskustelua usean hiljaisen vuosikymmenen jälkeen. Niin kutsuttuja klassisia psykedeelejä tutkitaan tällä hetkellä monien psykiatristen häiriöiden, esimerkiksi riippuvuuksien, hoidossa. Nykykäsityksen mukaan klassiset psykedeelit välittävät pääasiallisen psykoaktiiviset vaikutuksensa serotoniinin 5-HT2A -reseptoriin sitoutumalla. Reseptorin aktivaatio saa myös aikaan lisääntyneen aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) erittymisen, mikä on merkittävä osa luonnollisen neuroplastisuuden mekanismeja. Käyttäytymisen tasolla voimistunut neuroplastisuus saattaa näyttäytyä esimerkiksi tehostuneena oppimisena. Koska riippuvuuksien taustalla on usein ehdollistuminen päihteiden aiheuttaman mielihyvän ja ympäristön vihjeiden välillä, voi näistä poisoppiminen ehkäistä retkahduksia ja edistää toipumista. Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään LSD:n vaikutusta BDNF-proteiinipitoisuuksiin mantelitumakkeen ja aivokuoren alueilla sekä näiden yhteyttä sammutusoppimiseen hiirillä pelko- ja paikkaehdollistumismalleissa. Voimistuneen plastisuuden aikaikkunaa hahmottaaksemme valitsimme BDNF-tasojen tarkastelemiseen kaksi aikapistettä, 24 ja 48 tuntia LSD-injektioiden jälkeen. Lisäksi valitsimme käyttäytymiskokeisiin sekä uros- että naarashiiriä mahdollisten sukupuolierojen kartoittamiseksi. Emme havainneet muutoksia BDNF-tasoissa tai käyttäytymismalleissa yksittäisten LSD annostusten jälkeen. Tästä huolimatta tutkimus tarjoaa näkökulmia koeasetelmien parantamiseksi sekä auttaa kartoittamaan vielä vastaamatta olevia kysymyksiä psykedeelien ja neuroplastisuuden yhteydestä |
| Tiivistelmä EN: | After decades of lull, the use of psychedelics as therapeutical agents has regained both scientific and public attention. The so-called classical psychedelics are currently studied in the treatment of multiple psychiatric conditions, including addiction. The current understanding implies that psychedelics mediate their subjective effects through serotonergic 5-HT2A receptor binding. The activation of the receptor also leads to increases in brainderived neurotrophic factor (BDNF) expression, a critical part of neuroplasticity mechanisms. At a behavioral level, facilitated neuroplasticity can be observed for example as quicker learning. Because addiction often involves associative learning between the pleasure produced by the drug use and the environmental cues, learning away from these associations could help to prevent relapses and enhance recovery. In this study we aimed to assess LSD’s effect on BDNF levels in amygdalar and cortical regions, and their connection to extinction learning in fear and conditioned place preference paradigms. To evaluate time window for enhanced neuroplasticity, we chose two time points for BDNF level measurement, 24 and 48 h after the LSD injections. In addition, we chose both male and female mice for behavioral experiments to study possible differences between the sexes. We did not observe statistically significant differences between the treatment groups in BDNF levels or behavioral experiments after the single LSD injections. Despite that, this study provides perspectives for improving the experimental setups, as well as helps to evaluate still unanswered questions around the connection between psychedelics and neuroplasticity. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | BDNF, LSD, psykedeelit, riippuvuus, sammutusoppiminen |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/491762e0-47ef-4e04-b165-0514cceb9... |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 30.10.2024 |
"En olisi voinut uskoa tulevani niin hulluksi" : Käyttäjien reflektioita huonoista LSD-kokemuksista internetin kokemusraporteissa (Olli Mustakoski, 2023)
| Oppiaine: | Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintyö |
| Laitos: | Yhteiskuntatutkimuksen yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millä tavoilla huonon LSD-kokemuksen läpikäyneet henkilöt suhtautuvat jälkeenpäin kokemukseensa. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus on verrattain vähäistä, mutta tutkimus psykedeelisten aineiden persoonallisuudesta, mielentilasta ja ympäristöstä riippuvista vaikutuksista on merkittävää. Näitä hyödynnetään tutkimuksessa vertaillessa aineistosta löytyviä tuloksia. Aineistonaan tutkimus tarkastelee internetin Erowid.com-sivustolle ladattuja kokemuskertomuksia, joissa henkilöt kertovat huonoista käyttökokemuksistaan LSD:n kanssa. Tutkimus analysoi näitä laadullisella tutkimusotteella käyttäen analyysimenetelmänään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin kautta aineistosta erottui kolme teemaa, joiden tulkitsen heijastavan tapoja suhtautua huonoon LSD-kokemukseen. Oppimisen teemassa nousi esille, kuinka osa huonon LSD-kokemuksen saaneista kykeni saamaan vaikeasta kokemuksestaan jotain, jonka he näkivät vaihtelevilla voimakkuuksilla opettavaisena ja maailmaa avartavana kokemuksena. Katumuksen teema puolestaan kuvasi tunnetta, joka usealla aineiston henkilöistä oli huonon kokemuksen läpikäytyään. Tähän sisältyi katumuksen lisäksi pettymystä kokemuksien ristiriidasta odotuksien kanssa, sekä pelkoa siitä, että kokemus aiheutti jotain pysyvää haittaa henkilöiden elämään. Virheiden analysoinnin teema puolestaan nousi esiin yleisestä tavasta, jolla henkilöt pyrkivät etsimään syitä huonoon LSD-kokemukseensa. Huonon kokemuksen syitä haettiin erityisesti kiinnijäämisen pelosta syntyneisiin ahdistuksen tunteista tai huonosta käyttöympäristöstä. Analyysin kautta esiin nousseet teemat vahvistavat aiempaa tutkimustietoa yksilön mielentilan ja ympäristön vaikutuksista LSD-kokemuksen laatuun sekä niiden merkittävyyttä huonon kokemuksen synnyttämisessä. Tulokset tuovat esiin myös käyttäjien omaa näkökulmaa kokemukseensa sekä heidän monipuolisiin tapoihinsa asennoitua siihen. Teemoista heijastui kuva henkilöiden käyttömotivaatioiden ja päihteestä muodostettujen mielikuvien vaikutuksesta kokemukseen. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | huonot kokemukset, huonot tripit, haastavat kokemukset, haittavaikutukset |
| Menetelmät: | sisältöanalyysi |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | haastava trippi, Huono trippi, kokemusraportti, LSD, Psykedeeli, sisällönanalyysi |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/143964 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 16.10.2024 |
Matkakertomuksia tyhjyyden tuolta puolen: fenomenografinen analyysi psykedeelin aiheuttamista kognitiivisista muutoksista (Manu Paavilainen, 2022)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Maisterintutkielma |
| Laitos: | Kulttuuriperinnön maisteriohjelma |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeeleistä on tullut jälleen osa julkista ja akateemista keskustelua. Psykedeelistä kokemusta on haastavaa kuvata sanallisesti, mikä vaikeuttaa aiheen ymmärtämistä ja siitä käytävää keskustelua. Tässä tutkimuksessa tarkastelen psykedeelistä kokemusta kahdesta näkökulmasta: kuolemanrajakokemuksen kaltaisena ilmiönä ja kognitiivisena muutosprosessina.Aineisto koostuu erowid.org-sivustolta kerätyistä kokemusraporteista, jotka kuvaavat psykedeeli DMT:n käytöstä seuranneita kokemuksia. Tarkastelen raportteja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, ja teoreettisena viitekehyksenä toimii kuolemanrajatutkimukseen kehitetty NDE-C-asteikko. Pisteytän kokemuksia sen perusteella, kuinka paljon ne sisältävät NDE-C-asteikon kuvaamia ulottuvuuksia. Kuolemanrajakokemuksen kriteerit täyttäviä raportteja analysoin fenomenografian keinoin. Etsin teksteistä ilmaisuja kokemusten aiheuttamista maailmankuvan ja ajattelutapojen muutoksista. Analyysissa nojaan Batsonin ja kumppaneiden (1993) sosiaalipsykologiseen teoriaan uskonnosta ja sen määritelmään uskonnollisesta kokemuksesta kognitiivisena muutoksena. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Voiko psykedeelistä kokemusta tutkia mielekkäällä tavalla myös kuolemanrajakokemuksena? Ennustaako korkea pistemäärä kuolemanrajakokemusasteikolla kognitiivisia muutoksia? Millaisia käsityksiä psykedeelin aiheuttama kognitiivinen muutos voi synnyttää? Tulokset viittaavat siihen, että NDE-C-asteikko toimii tarkoituksenmukaisena työkaluna myös psykedeelien tutkimukseen. Korkea pistemäärä ennusti kognitiivisia muutoksia. Fenomenografisen analyysin tuloksena esittelen kaksi hierarkkista kategoriasysteemiä, jotka kuvaavat muutoksia sekä maailmankaikkeuden luonnetta että yksilön elämää koskevissa käsityksissä. Kategoriat toimivat psykedeelisen kokemuksen aiheuttamien kognitiivisten muutosten systemaattisena kuvauksena. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | DMT |
| Aihe: | Psykedeelinen kokemus, kuolemanrajakokemus, kognitiivinen muutos |
| Menetelmät: | Laadullinen tutkimus, fenomenografia, tekstianalyysi |
| Otoskoko: | 21 |
| Muuta: | |
| Tagit: | DMT, Erowid, kuolemanrajakokemukset, NDE |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/handle/10138/351735 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.01.2023 |
Psykedeelien vaikutukset kognitiiviseen joustavuuteen (Emmi Posio, 2022)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Psykedeelit ovat siirtymässä viihdekäytöstä mielenterveyden hoitokeinoksi. Psykedeeliavusteista terapiaa on tutkittu monen eri mielenterveyden häiriön hoitamisessa, kuten masennuksessa, ahdistuneisuudessa ja PTSD:ssä. Psykedeelien vaikutusmekanismeista ei vielä tiedetä tarpeeksi, mutta yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi on ehdotettu kognitiivisen joustavuuden lisääntymistä. Tässä katsauksessa tarkastellaan psykedeelien vaikutuksia kognitiiviseen joustavuuteen sekä akuutisti että psykedeelisen kokemuksen jälkeen, ja pohditaan kognitiivisen joustavuuden merkitystä psykedeeliavusteisessa terapiassa. Menetelmät. Katsauksessa esitellään viisi (5) tutkimusta vuosilta 2018–2022 psykedeelien ja kognitiivisen joustavuuden välisistä yhteyksistä, joista yksi (1) on toteutettu kliinisellä populaatiolla. Tutkimukset haettiin Google Scholar-, Scopus- ja Pubmed-tietokannoista hakusanoilla ”flexibility”, ”cognitive flexib” AND ”psychedelic”, ”mdma”, ”lsd”, ”ayahuasca”, ”psilocybin”. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset psykedeelien vaikutuksista kognitiiviseen joustavuuteen ovat ristiriitaisia erityisesti akuuttien vaikutusten osalta, mutta pidemmän aikavälin tulokset ovat yhteneväisempiä, että kognitiivinen joustavuus lisääntyy sekä viikon että kuukauden jälkeen psykedeelisestä kokemuksesta. Tutkimukset ovat kuitenkin alustavia, joten luotettavia johtopäätöksiä on vielä vaikeaa tehdä. Psykedeelien positiiviset vaikutukset mielenterveyteen voivat osaltaan selittyä suoraan kognitiivisen joustavuuden lisääntymisellä, mutta kognitiivinen joustavuus saattaa olla myös psykedeelien vaikutuksia välittävänä tekijänä psykedeeliavusteisessa terapiassa. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | kognitiivinen joustavuus, psykedeeliavusteinen terapia, psykedeelit, toiminnanohjaus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.01.2023 |
Classical psychedelics and NBOMes as serotonin 2B receptor agonists: Valvulopathogenic signaling pathways and cardiac safety concerns (Elias Roihuvuo, 2022)
| Oppiaine: | General Toxicology |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Farmasian laitos |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Klassisiin psykedeeleihin kuuluvat muun muassa psilosybiini, lysergihapon dietyyliamidi (LSD) sekä meskaliini, ja yhdisteitä käytetään edelleen huumausaineina. Niiden kliininen tutkimus on yleistymässä. Suoraan klassisten psykedeelien farmakodynamiikasta johtuneita kuolemantapauksia ei tunneta, kun taas fenetyyliamiinista johdettuihin N-2-metoksibentsyylimuuntohuumeisiin (NBOMe) liittyy useita myrkytyskuolemia. Psykedeelien pääasiallinen vaikutusmekanismi on 5-HT2A-agonismi. Vaikka klassiset psykedeelit vaikuttavat useisiin serotoniinireseptoreihin, ne ovat vähemmän toksisia kuin NBOMe-yhdisteet. Yhdisteitä on siksi arvioitava tapauskohtaisesti. Yli kolme kuukautta kestävä serotoniiniagonistien käyttö on yhdistetty sydämen läppävikoihin. 5- HT2B-agonismi lisää sydänläppien interstitiaalisolujen jakautumista ja fibroosia mm. ERK2- signalointiketjun välityksellä. Tavoitteena oli selvittää kirjallisuudesta, millaisia klassisten psykedeelien ja NBOMe-yhdisteiden vaikutusmekanismit ovat, ja onko näiden yhdisteiden raportoitu aiheuttaneen läppävikoja. Edelleen pyrittiin erittelemään 5-HT1A--ja 5-HT2A - mekanismeja, jotka selittäisivät eroja yhdisteiden neurotoksisuudessa. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, käyttäen pääosin informaatiotieteen menetelmiä. Klassiset psykedeelit meskaliinia lukuun ottamatta olivat 5-HT2B agonisteja. Läppävikatapauksia ei esiintynyt tutkimuksen aineistossa, eikä meskaliinilla teoriassa ole läppävikariskiä. LSD:llä havaittiin hyvin heikkoa aktiivisuutta ERK2-parametrissa. Tämän kliininen merkitys arvioitiin erittäin vähäiseksi, koska LSD:tä käytetään päihteenä tyypillisesti harvoin ja pitoisuudet elimistössä ovat erittäin matalia. Myös psilosybiinin sekä NBOMe-yhdisteiden läppävikariski päihdekäytössä lienee erittäin alhainen, mutta tarkempi mekanismiin pohjautuva ennuste edellyttäisi riskiä ennakoivan ERK2-aktiivisuuden määrittämistä. Tämän tutkimuksen perusteella pidetään epätodennäköisenä, että klassisten psykedeelien käyttö nykyisissä kliinisissä tutkimuksissa kohottaisi läppävikojen riskiä. |
| Tiivistelmä EN: | The use of classical psychedelics such as psilocybin, lysergic acid diethylamide (LSD) and mescaline has continued despite prohibition. Classical psychedelics are becoming more approved as they are entering clinical trials. N-(2-methoxybenzyl) derivatives of phenethylamine (NBOMes) have appeared as designer drugs and caused fatal intoxications — such cases have been associated with classical compounds. Psychedelics are 5-HT2A agonists, but they are distinguished by biased agonism and additional serotonergic mechanisms. Treatment with serotonin agonists for longer than three months has been associated with valvular heart disease (VHD). Mechanistic studies have shown that excess stimulation of the 5- HT2B receptor in valvular interstitial cells (VICs) initiates extracellular regulating kinase 2 (ERK2) signaling leading to a mitogenic response followed by valvular remodeling, compromised function and ultimately VHD. Therefore, classical psychedelics and possibly NBOMes could be valvulopathogens, depending on their 5-HT2B agonism and their intracellular pathways. The aim of the study was to evaluate what are the mechanisms of action and their differences for classical psychedelics and NBOMes based on the current literature. Additionally, neurotoxicity related to 5-HT1A and 5-HT2A agonism was screened. The study question was answered through a systematic literature review, by using methods and orientation originating primarily from information sciences. Several NBOMes and all classical psychedelics except mescaline were 5-HT2B agonists. Psilocybin and NBOMes had nonspecific 5-HT2B activity. However, none of the compounds were associated with cases of VHD in the literature. LSD had low activity on a valvulopathogenic ERK2 readout. Clinical implications are unlikely due to infrequent dosing and low concentrations. The valvulopathogenic risks of classical psychedelics in known usage contexts are estimated to be low based on their mechanisms, but data on sensitive readouts is required. Ongoing clinical trials utilizing classical psychedelics are not likely to increase the risk of VHD. |
| Yhdiste: | Klassiset psykedeelit (LSD, psilosybiini, meskaliini), NBOMe-yhdisteet |
| Aihe: | Klassisten psykedeelien sekä NBOMe-yhdisteiden 5-HT2B-agonismiin liittyvien sydämen läppävikojen riski. Lisäksi käsiteltiin lyhyesti neurotoksisuutta. |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | Tarvittaessa yhteyttä voi ottaa elias.roihuvuo@gmail.com |
| Tagit: | 5-HT2B, cardiotoxicity, cardiotoxicity, drug induced valvular heart disease, drugs, NBOMes, NBOMes, Omat avainsanat: 5-HT2B, pharmacotherapy, psychedelics. Kirjaston avainsanat: pharmacy |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 20.06.2022 |
Psykedeeliterapiaa – narratiivinen kirjallisuuskatsaus psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahasca-seremonioihin osallistuneiden kokemuksista päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa (Jarkko Taipaleenmäki, 2022)
| Oppiaine: | Sosiaalityö |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kirjallisuuskatsaus |
| Laitos: | Yhteiskuntatieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen psykedeeliterapiohin eli psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneiden henkilöiden kokemuksia ja niiden vaikutuksia osallistujien mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Tutkielman tarkoituksena on kerätä ajankohtaista tutkimustietoa ja kokemuksia psykedeelien terapeuttisista käyttötarkoituksista, ja tuoda tämä tieto esille sosiaalityön kontekstissa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälaisia kokemuksia niillä psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneilla on ollut, jotka ovat hakeneet näistä apua mielenterveystai päihdeongelmiin? 2) Miten psykedeeliavusteiset terapiat ja ayahuasca-seremoniat ovat auttaneet osallistujia? Toteutin tutkielmani narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka käsittää 14 kansainvälistä vertaisarvioitua aineistoa vuosiväliltä 2010–2021. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällön analyysilla, jonka pohjalta muodostin seuraavat viisi teemaa osallistujien kokemuksista: 1) Parantumisen kokemus ja haasteellisten ajatusmallien muutos, 2) Muistojen herääminen ja näyt läheisistä, 3) Mystinen kokemus, 4) Haasteelliset ja huonot kokemukset ja 5) Positiiviset jälkivaikutukset. Tutkimustuloksina havaitsin, että osallistujien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja osallistujat olivat kokeneet saaneensa helpotusta tai parantuneet mielenterveys- ja päihdeongelmistaan. Tähän vaikutti usein psykedeelien aikaansaama mystinen kokemus, joka joskus johti myös negatiivisiin kokemuksiin. Vakavimmat negatiiviset kokemukset vaikuttivat johtuneen huonosta mielentilasta ja ympäristöstä (engl. set ja setting), ja olivat myös tapahtuneet pääasiassa ayahuasca-seremonioissa. Sosiaalityön asiakkaat voisivat hyötyä tulevaisuudessa psykedeeliavusteisesta terapiasta, ja sosiaalityöntekijät voisivat olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa tätä terapiasuuntausta. Jatkotutkimusta asiasta tosin tarvitaan varsinkin Suomessa monitieteellisesti – myös sosiaalityön parissa. |
| Tiivistelmä EN: | I examine in this master's thesis the experiences of people who have participated in psychedelic therapy, i.e. psychedelic-assisted therapy and ayahuasca ceremonies, and their effects on the participants' mental health problems and substance abuse. The purpose of this research is to collect up-to-date research information and experiences about the therapeutic uses of psychedelics and to bring this information to the fore in the context of social work. The research questions in this literature review are: 1) What kind of experiences have those participants in psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies had, who have searched help for mental health problems or substance abuse? 2) How have psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies helped participants? The study is a narrative literature review that includes 14 international peer-reviewed studies from 2010–2021. Studies have been analysed with a qualitative content analysis, which resulted in the following themes: 1) The experience of healing and the change of challenging thought patterns, 2) The awakening of memories and visions of loved ones, 3) Mystical experience, 4) Challenging and bad experiences and 5) Positive aftereffects. The experiences were generally positive, and the participants had received relief or improved from their mental health problems and substance abuse. This was often influenced by the mystical experience caused by psychedelics, which sometimes also led to negative experiences. The most serious negative experiences seemed to be caused by a bad set and setting These bad experiences had also occurred mainly in ayahuasca ceremonies. Social work clients could benefit from psychedelic-assisted therapy in the future, and social workers could be involved in developing and implementing this therapy. However, further research is needed, especially in Finland in a multidisciplinary ways – and especially in social work. |
| Yhdiste: | psilosybiini, lsd, dmt |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca, kirjallisuuskatsaus, LSD, mielenterveysongelmat, narratiivinen kirjallisuuskatsaus, psilosybiini, psykedeeliavusteinen terapia, psykedeelit, psykedeeliterapia, päihdeongelmat, sosiaalityö |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28652 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.01.2023 |
Psykedeeliavusteiset psykoterapiat kognitiivisen käyttäytymisterapian näkökulmasta (Oskari Ventilä, 2022)
| Oppiaine: | Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus |
| Opinnäytetyön tyyppi: | opinnäytetyö |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Jatkuvan oppimisen palvelut / Täydennyskoulutus |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä psykedeeliavusteisia psykoterapioita terapeuttisena hoitoprosessina sekä avata lukijalle niihin keskeisesti liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan psykedeeliavusteisten psykoterapiamuotojen yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehyksestä käsin. Opinnäytetyön kirjoittaja työskentelee psykiatriaan erikoistuvana lääkärinä ja on suorittanut päihdelääketieteen erityispätevyyden sekä 200 tunnin lisäkoulutuksen psykedeeliavusteisista psykoterapioista. Psykedeeliavusteinen psykoterapia tarkoittaa psykoterapeuttista hoitosarjaa, jossa osassa terapiaistuntoja käytetään farmakologista tehostajaa työskentelyn apuna. Tällä tavoitellaan muuntunutta tajunnantilaa, johon liittyy mm. voimistunut psykologinen joustavuus ja oivalluskyky. Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sen kolmannen aallon menetelmät tarjoavat työskentelyyn teoreettisesti johdonmukaisen viitekehyksen, sillä psykologisen joustavuuden tukeminen on työskentelyotteessa keskeisessä roolissa. Psykologinen joustavuus voidaan määritellä yksilön kyvyksi kohdata erilaisia kuormitustekijöitä sopeutumista tukevalla tavalla. Psykedeeliavusteisessa psykoterapiassa tutkitut yhdisteet voidaan jakaa klassisiin ja epätyypillisiin psykedeeleihin. Klassiset psykedeelit ovat ryhmä serotonergisiä 5HT2A-reseptorin agonisteja, jotka eivät tähänastisen tutkimustiedon perusteella ole ihmiselle myrkyllisiä tai riippuvuutta aiheuttavia. Eniten klassisista psykedeeleistä on tutkittu psilosybiiniä ja LSD:tä. Epätyypilliset psykedeelit eroavat reseptorivaikutukseltaan klassisista psykedeeleistä, mutta kykenevät yhtä lailla tuottamaan muuntuneen tajunnantilan. Näistä eniten tutkimustietoa on kertynyt MDMA:sta ja ketamiinista. Terapiakäytön ulkopuolella epätyypillisiin psykedeeleihin voi kuitenkin liittyä terveydellisiä haittoja sekä kohonnut riski riippuvuuden kehittymiselle. Mikäli alustavat lupaukset psykedeeliavusteisten terapiamuotojen tehosta ja turvallisuudesta saavat vahvistusta myös laajemmissa potilastutkimuksissa, tulee ainakin osa niistä todennäköisesti saavuttamaan aseman laillisina hoitomuotoina 2020-luvun aikana. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | ketamiini, LSD, MDMA, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | KKT, kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykedeeliavusteinen psykoterapia, psykedeelit, psykologinen joustavuus, psykoterapiatutkimus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.04.2023 |
Investigating the therapeutic efficacy of psychedelics for anorexia nervosa using animal models (Janika Ruuska, 2022)
| Oppiaine: | Neurotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Anorexia nervosasta (AN) kärsivien henkilöiden kuolleisuusaste on yksi korkeimmista, kaikkien psykiatristen häiriöiden joukossa. AN:ssa kuolleisuuden aiheuttavat tekijät ovat usein vakavasta aliravitsemustilasta johtuvat terveyskomplikaatiot. Kognitiivisen joustavuuden heikkeneminen, mukaan lukien äärimmäinen keskittyminen ruoan rajoittamiseen nopeasta ruumiinpainon laskusta huolimatta, on myös tärkeä rooli AN:n kehittymisessä, ja kognitiivista joustamattomuutta onkin ehdotettu AN:n tunnusmerkiksi. Kognitiivinen joustamattomuus, joka on yleinen myös monien muiden psykiatristen häiriöiden, kuten masennuksen ja pakko-oireisen häiriön keskuudessa, liittyy mahdollisesti muutoksiin serotoniini (5-HT) signaloinnissa mediaaliprefrontaalisessa aivokuoressa (mPFC). Vähentynyt 5-HT2A reseptoriaktiivisuus ja mahdollisesti lisääntynyt 5-HT1A reseptoriaktiivisuus mPFC:ssa on ilmeistä AN:a kokevilla henkilöillä todennäköisesti liittyen heikentyneeseen kognitiiviseen joustavuuteen, mutta mekanismit joiden kautta 5-HT signalointi ja joustamattomuus vuorovaikuttavat AN:ssa, ei ole täysin ymmärretty. Tämän vuorovaikutuksen parempi ymmärtäminen voisi tarjota mahdollisuuksia tehokkaammille farmakologisille vaihtoehdoille AN:n hoidoissa. Niin kutsuttujen “taikasienten” tuottama psykedeelinen yhdiste, psilosybiini, omaa korkean affiniteetin useisiin 5-HT reseptorien alatyyppeihin, mukaan lukien 5-HT2A ja 5-HT1A reseptorit, ja psilocybiinin onkin empiiriseti osoitettu lisäävän kognitiivista joustavuutta henkilöillä joilla on vakava masennushäiriö (MDD). Tässä tutkimuksessa pyrimme ymmärtämään, kuinka patologisen painonpudotuksen kehittyminen ja/tai psilosybiinin antaminen vaikutti 5-HT2A ja 5-HT1A -reseptorien RNA-molekyylien ilmentymiseen rottien mPFC:ssa. Tätä tarkoitusta varten käytimme aktiivisuuspohjaista anoreksia (ABA) -eläinmallia, ainoaa tiedettävissä olevaa kokeellista mallia, jossa ilmentyy vapaaehtoista ravinnon saannin vähentämistä yhdessä lisääntyneen vapaaehtoisen aktiivisuuden kanssa, johtaen nopeaan painonpudotukseen useimmilla ABA-olosuhteisiin altistetuilla eläimillä. Tuloksia verrattiin ikään sopivaan kontrolliryhmään, jota ei oltu altistettu ABA-olosuhteille. Eläimille annettiin psilosybiiniä (1.5 mg/kg) tai suolaliuosta kontrollina ja 4-10 päivää myöhemmin aivokudosta kerättiin prosessointia varten. Reseptorien ilmentymistä tutkittiin käyttämällä uudenlaista fluoresoivaa multipleksistä RNA in situ -hybridisaatiotekniikkaa (FISH), RNAscope®-tekniikkaa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia ABA-olosuhteiden aiheuttamia muutoksia 5-HT2A ja 5-HT1A -reseptorien ilmentymisessä mPFC:ssa ja määrittää kohensiko psilosybiinin antaminen näitä muutoksia. Havaitsimme, että eläimet jotka altistettiin ABA-olosuhteille, osoittivat merkittävää alenemista 5-HT2A reseptorien RNA- tasoissa mPFC:ssa, ja että psilosybiinin antaminen ei vaikuttanut tähän. Kliinisissä tutkimuksissa on raportoitu, että AN:a sairastavat henkilöt kokevat "odotettua vähemmän" psilosybiinin aiheuttamia subjektiivisia vaikutuksia, mikä saattaa johtua vähentyneestä 5-HT2A -reseptorien ilmentymisestä mPFC:ssä, mitä rotilla saamamme tulokset tukevat. Yhdessä nämä tulokset korostavat spesifistä serotonergistä mekanismia, joka voisi olla patologisen painonpudotuksen taustalla, ja tarjoaa käsityksen mahdollisista ongelmista, jotka liittyvät psilosybiinin terapeuttiseen käyttöön AN:n hoidossa. Tulevissa tutkimuksissa on selvitetävä psilosybiinin vaikutuksia akuuteimmilla hoidon jälkeisellä ajanjaksolla näiden vaikutusten määrittämiseksi. Lisäksi tulee selvittää, palautuuko ABA-olosuhteiden aiheuttama vähentynyt 5-HT2A reseptorien ilmentyminen ruumiinpainon palautumisen myötä. |
| Tiivistelmä EN: | Individuals suffering from anorexia nervosa (AN) have one of the highest mortality rates of all psychiatric disorders, as a consequence of health complications that follows severe malnutrition. The impairments in cognitive flexibility, including an extreme focus on restricting food despite a rapid decline in body weight in AN, also plays an important role in the development of the disorder and has been suggested as a hallmark of AN. This cognitive inflexibility, common among many psychiatric disorders such as depression and obsessive-compulsive disorder, is linked to alterations in serotonin (5-HT) signaling in the medial prefrontal cortex (mPFC). Reduced 5-HT2A receptor activity and potentially increased 5-HT1A receptor activity are evident in the mPFC in individuals with AN and may be linked to impaired cognitive flexibility, however, the mechanisms through which 5-HT and inflexibility interact in AN are not fully understood. A better understanding of this link could pave the way toward more effective pharmacological treatments for AN. Psilocybin, a psychedelic compound produced by so-called “magic” mushrooms, has a high affinity for several 5-HT receptor subtypes including 5-HT1A and 5-HT2A receptors, and has now been empirically demonstrated to increase cognitive flexibility in individuals with major depressive disorder (MDD). In this study, we sought to understand how the development of pathological weight loss and/or psilocybin administration influenced the expression of RNA molecules of 5-HT2A and 5-HT1A receptors expression in the mPFC of rats. To this end, we used the activity-based anorexia (ABA) model, the only experimental model known to elicit voluntary reductions in food intake and voluntary hyperactivity that leads to rapid body weight loss in the majority of animals exposed to ABA conditions. Outcomes were compared against an age-matched control group that were not exposed to the ABA paradigm. Animals were administered psilocybin (1.5 mg/kg) or saline (control) and 4-10 days later brain tissue was collected for processing. Receptor expression was detected using a novel multiplex RNA fluorescent in situ hybridization (FISH) technology, RNAscope®. The main aim of this study was to examine changes in the expression of RNA molecules of 5-HT2A and 5-HT1A receptors in the mPFC elicited by ABA conditions and determine whether these were ameliorated by the administration of psilocybin. We found that animals exposed to ABA demonstrated a significant reduction of 5-HT2A receptors’ RNA levels in the mPFC, and that this was not influenced by psilocybin treatment. There have been reports from clinical trials that individuals with AN experience “less than expected” subjective effects from psilocybin, which may be explained by reduced expression of RNA molecules of 5-HT2A receptors in the mPFC, and is supported by our results in rats. Taken together, these results highlight a specific serotonergic mechanism that could underly the development of pathological weight loss and offers insight into possible issues with the therapeutic application of psilocybin for AN. Future studies will need to examine the effects of psilocybin during a more acute period following treatment to define these effects. Moreover, whether or not the reduced 5- HT2A receptors’ RNA level expression induced by ABA is restored with body weight recovery should be determined. |
| Yhdiste: | Psilosybiini |
| Aihe: | Psilosybiinin vaikutus 5-HT1A ja 5-HT2A reseptoreihin anoreksiaa mallintavalla eläinmallilla. |
| Menetelmät: | Eläinmallit, RNAscope |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | Toteutettu Australiassa Monashin yliopistossa |
| Tagit: | 5-HT1A, 5-HT2A, ABA, Anoreksia nervosa, Anorexia Nervosa, Eating Disorders, Psilocybin, Psilosybiini, Psychedelics, Psykedeelit, Syömishäiriöt |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202209303590 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.03.2023 |
Huumeita vai hyvinvointia? Psykedeelejä koskeva uutisointi Helsingin Sanomissa (Timo Sillander, 2022)
| Oppiaine: | Viestinnän monialainen maisteriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö |
| Tiedekunta: | Viestintätieteet |
| Korkeakoulu: | Vaasan yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten psykedeelejä, huumeiksi luokiteltuja voimakkaasti havainnointiin ja mielialaan vaikuttavia yhdisteitä, on käsitelty suomalaisessa sanomalehtijournalismissa. Tarkastelussa on kymmenen vuoden ajanjakso vuoden 2010 alusta vuoden 2019 loppuun. Tutkielma tarkastelee, kuinka paljon psykedeeleistä on kirjoitettu, millaisiin kehyksiin ne on kirjoituksissa sijoitettu sekä miten psykedeelejä koskeva journalismi on muuttunut. Aineistona on 51 Helsingin Sanomissa julkaistua artikkelia, joissa mainitaan jokin psykedeeliyhdiste nimeltä tai psykedeelit yleensä. Tutkimusmenetelmänä on sosiaaliseen konstruktionismiin pohjautuva, mediatutkimukseen mukautettu kehysanalyysi. Sosiaalisen konstruktionismin perusajatuksena on, että tieto ja käsitys todellisuudesta muodostetaan ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Mediatutkimukseen sovellettuna tämä tarkoittaa näkemystä siitä, että journalistisessa prosessissa tehdään jaettua sosiaalista todellisuutta rakentavia kielellisiä ja sisällöllisiä valintoja. Näin syntyvät kehykset, joilla tarkoitetaan kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä, joiden osaksi ilmiö liitetään. Kehysten välillä käydään mediassa määrittelykamppailua, mikä voi johtaa muutokseen siinä, minkä kehyksen kautta ilmiö ensisijaisesti määritellään. Tunnistan aineistossa esiintyvät kehykset tarkastelemalla kirjoituksissa toistuvia teemoja, niihin valittuja näkökulmia ja teksteissä rakennettuja jännitteitä. Lisäksi kiinnitän huomiota rooleihin, jotka psykedeeleille artikkeleissa annetaan. Näiden piirteiden perusteella tunnistan kuusi kehystä, joissa psykedeelit aineistossa esitetään. Ne ovat rikollisuus, tiede, rappio, henkinen hyvinvointi, elämänhallinnan menetys ja yhteiskunnallinen kehys. Näistä selvästi yleisimmät ovat rikollisuuden kehys, jossa psykedeelit esitetään haitallisena huumeena, ja sille vastakkainen tieteen kehys, jossa psykedeelit nähdään henkisen hyvinvoinnin lähteenä ja lupaavana psykiatrisen hoidon välineenä. Aineiston kattaman ajanjakson aikana Helsingin Sanomien psykedeelejä koskeva journalismi muuttui sekä määrän että kontekstien suhteen. Kirjoitusten määrä nousi maltillisesti ja kontekstit, joihin psykedeelit kirjoituksissa liitettiin, monipuolistuivat. Muutokset olivat kuitenkin suhteellisen vähäisiä eikä mikään näkökulma poistunut kokonaan. Voidaan kuitenkin todeta, että ensisijaisesti tieteen kehyksen kautta esitetty, psykedeelit muista huumeista erottava ja vallitsevalle huumepolitiikalle vaihtoehtoinen suhtautuminen sai artikkeleissa jalansijaa pääasiassa rikollisuuden kehyksen kautta esiin tuodun, huumeet yhdeksi uhkaksi niputtavan näkemyksen kustannuksella. Tulkitsen tämän olevan merkki meneillään olevasta psykedeelien merkityksen uudelleenarvioinnista. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | kehysanalyysi, mediatutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Helsingin sanomat, journalismi, media, viestintä |
| URL: | https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/14245 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 18.09.2024 |
Hyödyllisesti hapoissa : Psykedeelien käyttö terapeuttisen vallan ilmentäjänä suomalaisessa keskiluokassa (Haapamäki, Joel, 2022)
| Oppiaine: | Sosiaalitieteiden maisteriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Sosiologia |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Huumausaineiksi Suomessa määriteltyjen psykedeelien, kuten LSD:n ja psilosybiinisienten, käyttöä mielenterveysongelmien ja addiktioiden kliinisessä hoidossa on tutkittu viime vuosina runsaasti. Lupaavat tutkimustulokset ja niistä julkaistut uutiset ovat avanneet julkiseen keskusteluun uudenlaisen diskurssin, jossa psykedeelit näyttäytyvät pikemminkin lääkkeinä kuin päihteinä. Samalla psykedeelien käyttö myös tutkimusolosuhteiden ulkopuolella on yleistynyt. Sosiaalitieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilöt jäsentävät tällaista psykedeelien käyttöä usein aineiden terapeuttisia ja kognitiivisia vaikutuksia korostaen. Käsittelen tässä maisterintutkielmassa psykedeelien käyttöä sekä siihen liittyvää itsekehittämisen ja -hoitamisen eetosta suomalaisen keskiluokan piirissä. Olen kiinnostunut kulttuurisesti rakentuneista rajanvedoista huumaus- ja lääkeaineiden välillä, sekä siitä, miten yhteiskuntaan tiiviisti integroituneet yksilöt perustelevat laittomiksi määriteltyjen substanssien käyttöään. Huumausaineiden käytön jäsentelyssä perinteisesti käytettävien ongelmakäytön ja viihdekäytön käsitteiden sijaan tarkastelen aineistossani esiintyvää psykedeelien käyttöä hyötykäytön näkökulmasta. Sovellan aineistoon teoriaohjaavaa diskurssianalyysia, johon ammennan Michel Foucault’n valtateorioista ja niihin sidoksissa olevasta terapeuttisen vallan ajatuksesta. Keräsin tutkielmani aineiston haastattelemalla seitsemää psykedeelejä käyttänyttä, kouluttautuneeseen keskiluokkaan kuuluvaa suomalaista. Aineistoni tukee aikaisempaa psykedeelitutkimusta monella tapaa. Haastateltavani perustelivat psykedeelien käyttöään tutkimuksista tutuilla, pitkälti terapeuttisia hyötyjä painottavilla puheenvuoroilla. Psykedeelit liitettiin aineistossani niin mielenterveysongelmien itsehoitoon kuin päihde- ja parisuhdeongelmien selvittämiseen. Aineistossani korostui myös eräänlainen psykedeelien normalisointipuhe, jossa käyttö yhdistettiin ensisijaisesti itsestään huolehtimiseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Psykedeelien hallussapito ja käyttö on useimmissa maissa, myös Suomessa, yhä rikolliseksi säädettyä ja raskaasti sanktioitua. Psykedeelien laittomuudesta osin kumpuavat tabut ja stigmat näyttävät aineistoni perusteella yhtäältä eristävän psykedeelien käyttäjiä ei-käyttäjistä, toisaalta ohjaavan heitä tietynlaiseen poliittisuuteen ja sitä myöten kohti voimaantumisen kokemuksia. Aineistoni ja teoreettisen viitekehykseni vuoropuhelusta syntyi terapeuttisen vallan jännitteisyyttä alleviivaava synteesi, jossa keskiluokkainen psykedeelien käyttö näyttäytyy yhtäaikaisesti yhteiskunnan normistoa mukailevana itsehoitona ja normistosta irtiottoja tekevänä vastarinnan keinona. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | foucault, keskiluokka, psykedeelit |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/15fa221b-5f5f-4d58-9e77-cc1a5a247... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.10.2024 |
Toimijuus ja kasvinäkökulmahypoteesi klassisten psykedeelien antropologisessa tutkimuksessa (Tuomas Kuusisto, 2022)
| Oppiaine: | Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Filosofinen tiedekunta |
| Tiedekunta: | Humanistinen osasto |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tämä tutkielma tarkastelee tiede- ja ympäristöjournalismin professorin ja kasvitieteilijän, Michael Pollanin, popularisoimaa kasvinäkökulmahypoteesia ja kokemuksia ihmisen ulkopuolisesta toimijuudesta klassisten psykedeelien antropologisessa tutkimuksessa. Tutkielman analyysia ohjaa ajatus lajien yhteisevolutiivisesta kehityksestä, jonka mukaan myös ihmislajin evolutiivinen kehitys on kytkeytynyt muissa lajeissa kehittyneisiin ominaisuuksiin. Sain motivaation tutkielman kirjoittamiseen codrycep-suvun sienten tavasta lisääntyä ja levittäytyä. Parasiittimaisen cordycep-sienen itiöt kaappaavat isäntäorganismin vapaan tahdon saastuttaessaan tämän elimistön. Kaapattuaan isäntäorganismin, yleensä hyönteisen tahdon, sieni manipuloi kaappaamaansa hyönteisen toimintoja sienen kasvulle ja levittäytymiselle edulliseen suuntaan. Tarkastelen kahdeksaa antropologista tutkimusartikkelia lähiluvun avulla ja pyrin vastaamaan kolmeen kysymykseen: 1) millä tavoin kasvinäkökulma nousee esiin antropologisessa tutkimuskirjallisuudessa? 2) millaista ei-inhimillistä toimijuutta psykedeelikokemusten yhteydessä nousee esiin antropologisissa tutkimusartikkeleissa? 3) miten alkuperäiskansojen tulkinnat kasvien hengistä vuorovaikutussuhteeseen kykenevinä entiteetteinä on otettu toimijuuden näkökulmasta huomioon antropologisessa tutkimuskirjallisuudessa? Analyysi muodostuu kahdesta osasta, lähiluvun osiosta ja osiosta, jossa peilaan esiin nousseita puheen tapoja parantamisen ja vallan teemoihin. Sovellan Erving Goffmanin teoriaa ilmaisun tapojen ii jaosta luonnontieteelliseen ja sosiaaliseen viitekehykseen. Psykedeeleja voidaan luonnehtia epätäsmällisiksi tietoisuuden tehostajiksi. Tämän tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että puhtaasti luonnontieteelliseen viitekehykseen rajautuvat puheen tavat psykedeelien vaikutuksista mahdollisesti poissulkevat muun muassa sosiaalisen ympäristön, valmistautumisen, ennakko-odotusten, uskomusten, kokemuksenhetkisen mielentilan ja muiden hankalasti laskelmoitavien ilmiöiden vaikutukset tietoisuuteen psykedeelikokemuksen aikana. Kaikki edellä mainitut tekijät osaltaan muokkaavat psykedeelikokemusta. Shamanistisissa kulttuureissa psykedeelikokemusta edeltävä keskusteluympäristö alustaa vastaanottajaa käsitteellistämään kokemustaan ohjatulla tavalla. Shamanististen kulttuurien tavat käsitteellistää psykedeelikokemuksia eivät kuitenkaan usein ole tervetulleita keskusteluihin, joissa vallitsee rationaalis-materiaalis-determinististen käsitteellistämisen tapojen hegemonia. Sulkemalla sellaiset käsitteellistämisen tavat tieteellisen keskustelun ulkopuolelle, joiden tulkitaan olevan ristiriidassa hyväksyttyjen käsitteellistämisen tapojen kanssa, jätetään mahdollisesti tutkimatta jotain sellaista, mitä ei vielä kyetä sanallistamaan puheen tapojen hegemoniaan sopivilla käsitteillä. Psykedeelien kohdalla hyväksyttyihin ja kiellettyihin puheen tapoihin vaikuttaa myös yhteiskunnallinen valtataistelu muun muassa parantamisen auktoriteetista. Aiheen tutkimus on tärkeää. Klassisten psykedeelien on havaittu olevan tehokkaita lääkkeitä mielenterveyden ongelmien hoidossa. Käyttökokemuskertomukset myös viittaavat usein korostuneeseen arvostukseen luontoa, ympäristöä ja elämää kohtaan. Psykedeelitutkimus tarjoaa näin mielenterveydenhuollon lisäksi työkaluja tietoisuuden tutkimukseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja taisteluun luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta. |
| Tiivistelmä EN: | This thesis examines the plant viewpoint, or “plant's-eye view” hypothesis popularized by botanist and professor of science and environmental journalism, Michael Pollan and experiences of extra-human agency in the anthropological study of classic psychedelics. The analysis of the thesis is guided by the idea of the co-evolutionary development of species, according to which the evolutionary development of the human species also takes place in connection with other species. I got the motivation to write the thesis from the way fungi of the genus Cordyceps reproduce and spread. The spores of the parasitic Cordyceps fungus hijack the free will of the host organism when they infect this organism. After capturing the will of the host organism, usually an insect, the fungus manipulates the functions of the captured insect in a direction favorable to the growth and spread of the fungus. In this study I examine eight anthropological research articles using the close reading method and try to answer three questions. 1) In what way does the plant perspective emerge in anthropological research literature? 2) What kind of non-human agency emerges in anthropological research articles in connection with psychedelic experiences? 3) How have indigenous peoples' interpretations of plant spirits as interacting entities been considered from the agency's perspective in the anthropological research literature? The analysis consists of two parts, a section of the close reading chapter and a section iv in which I examine the ways of speaking that emerged in reflection with the themes of healing and power. I apply Erving Goffman's theory of the division of ways of expression between a natural scientific and social framework. Psychedelics can be characterized as imprecise consciousness enhancers. As a result of this research, it can be said that the ways of speaking about the effects of psychedelics, which are limited to a purely natural scientific framework, possibly exclude the effects of the social environment, preparation, pre-expectations, beliefs, the state of mind at the time of the experience, and other difficult-to-calculate phenomena on consciousness during the psychedelic experience. All the factors mentioned above contribute to shape the psychedelic experience. In shamanistic cultures, the conversational environment that precedes the psychedelic experience primes the recipient to conceptualize their experience in a guided way. However, the ways in which shamanistic cultures conceptualize psychedelic experiences are often not welcome in discussions where the hegemony of rational-materialdeterministic ways of conceptualizing prevails. By excluding such ways of conceptualization from the scientific discussion, which are interpreted as conflicting with the accepted ways of conceptualizing, things that cannot yet be verbalized with concepts suitable for the hegemony of ways of speech might be left unexplored. In the case of psychedelics, the accepted and forbidden ways of speaking are also affected by the social power struggle, for example over the authority on healing. Researching the topic is important. Classic psychedelics have been found to be effective drugs in the treatment of mental health problems. User experience reports also often refer to a heightened appreciation for nature, the environment and life. In addition to mental health care, psychedelic research thus offers tools for the research of consciousness as well as for the fight against climate change and preserving biodiversity. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | cordyceps, diskurssi, enteogeeni, hallusinogeeni, kasvinäkökulma, muuntuneet tajunnan tilat, Psykedeeli, shamanismi, toimijuus, viitekehys |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28979 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 16.10.2024 |
How informed is the informed consent in clinical trials with psychedelics? A review of the state of patient autonomy in therapeutic studies with psychedelic drugs. (Juho Rouhe, 2022)
| Oppiaine: | Lääketieteen koulutusohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Opinnäytetutkielma |
| Laitos: | Lääketieteen laitos / Farmakologia |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus on lisääntynyt viime vuosikymmenten ajan ja mielenterveysongelmien odotetaan olevan yksi tulevaisuuden merkittävimmistä globaaleista haasteista. Klassisia psykedeelejä, psykoaktiivisten aineiden ryhmää, tutkittiin runsaasti 1950-1970- luvuilla terapeuttisessa kontekstissa useiden mielenterveyden häiriöiden kuten masennuksen ja päihderiippuvuuksien hoidossa. 2000-luvulla on uudestaan ryhdytty tutkimaan psykedeelien käyttöä mielenterveysongelmien ja -häiriöiden hoidossa lupaavin tuloksin. Psykedeelien käyttöön liittyy merkittäviä tutkimuseettisiä haasteita. Psykedeelit ovat laittomia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa käyttötilanteessa mm. hallusinaatioita ja voimakasta psyykkistä ahdistusta sekä asettavat käyttäjän haavoittuvaan ja ulkoisille vaikutteille herkkään tilaan. Lisäksi psykedeeleillä on havaittu voivan olla pitkäaikaisia vaikutuksia käyttäjän persoonallisuuteen ja maailmankuvaan sekä harvinaisia pitkäaikaishaittoja. Kirjallisuuskatsaus arvioi potilasautonomian ja tietoon perustuvan suostumuksen toteutumista moderneissa terapeuttisissa psykedeelitutkimuksissa. Potilasautonomialla tarkoitetaan potilaan itsemääräämisoikeutta, johon sisältyy tutkimuskontekstissa oleellinen eettinen ja proseduraalinen elementti, tietoon perustuva suostumus. Potilasautonomian juuret ovat Helsingin julistuksessa sekä tästä johdetuissa kliinisissä suosituksissa. Katsauksessa johdetaan näistä lähteistä potilasautonomian käytännön toteutumisen kannalta keskeisin sisältö, jonka toteutumista moderneissa psykedeelitutkimuksissa arvioidaan. Kirjallisuuskatsaukseni perusteella potilasautonomian taso psykedeelitutkimuksissa on yleisesti laadukasta, mutta potilaalle tarjottavan ennakkoinformaation tasossa on merkittävää vaihtelua ja epävarmuutta. Psykedeelitutkimuksia johtivat asiantuntevat ammattilaiset ja potilaille tarjottiin riittävässä määrin tuki- ja terapiakäyntejä ennen psykedeelien käyttöä. Psykedeeli-intervention käytännön järjestelyissä turvallisuusseikat olivat hyvin huomioitu ja käytännön toteutukset olivat melko yhteneväisiä eri tutkimusten välillä. Potilaalle ennakkoon annetussa informaatiossa käytetyn psykedeelisen aineen vaikutuksista oli puutteita erityisesti pitkäaikaisvaikutusten osalta. Keskeisenä metodologisena ongelmana katsauksessa oli useista tutkimuksista puuttuvan informaation puutteesta johtuva mahdottomuus tehdä varmoja lopullisia johtopäätöksiä potilasautonomia tasosta monien kysymysten osalta. Katsauksen perusteella psykedeelitutkimuksissa pitäisi entistä tarkemmin huomioida potilasinformaation sisältö ja merkitys potilasautonomian kannalta sekä selkeämmin dokumentoida nämä seikat tutkimusjulkaisuissa. |
| Tiivistelmä EN: | The incidence of psychiatric illnesses has increased over the past decades and mental health problems are expected to be among the most significant global health issues in the future. Classical psychedelics, a group of psychoactive substances, was widely studied from 1950’s to 1970’s in a therapeutic context as a treatment for example in depression and substance use disorders. Scientific studies into the therapeutic potential of psychedelics have re-emerged in the 2000’s with promising results. The use of psychedelic substances in clinical studies contains significant ethical challenges. Psychedelics are illegal substances that may cause hallucinations and psychological distress as well as render the subject in a vulnerable and suggestible state. In addition, psychedelics have been shown to be able to cause long-term effects in a subject’s personality and worldview and have rare long-term adverse effects. This review article assessed the state of patient autonomy and informed consent in modern clinical trials with psychedelic substances. Patient autonomy means a patient’s right to self-governance, which includes the important ethical and procedural element of informed consent. The origins of patient autonomy are in the Declaration of Helsinki from which modern clinical guidelines for research ethics have been derived. The review article summarized the most important aspects regarding patient autonomy and utilized that to analyse modern clinical trials with psychedelics. This review suggests that the state of patient autonomy in modern clinical trials was at a high level, but the level of information disclosure given to the patients contained variability and uncertainty. The studies were led by a highly professional staff members and the participants received an adequate amount of therapy- and counselling session prior to the use of a psychedelic substance. Safety aspects were well considered in the psychedelic intervention and practical implementations of practices shared large number of similarities between the studies. Disclosure of information to the patient on the unique effects of the psychedelic substance used was lacking especially with the disclosure of potential long-term effects. A significant methodological shortcoming of the review was the lack of information on the research questions in the studies analysed, which led to the inability to draw definite conclusion on the actual state of patient autonomy on many topics. According to this review, the contents and importance of information disclosure should be addressed more thoroughly in studies with psychedelics and these aspects should be more clearly documented in published research articles. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | potilasautonomia, psykedeeli, psykedeeliterapia, tietoon perustuva suostumus |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/27279 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 18.09.2024 |
Acute Lysergic Acid Diethylamide Does Not Influence Reward-Driven Decision Making of C57BL/6 Mice in the Iowa Gambling Task (Nuppu Korhonen, 2022)
| Oppiaine: | Lääketieteen koulutusohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Tutkielma |
| Laitos: | Farmakologian osasto, Medicum |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Lysergihapon dietyyliamidin (LSD) ja muiden psykedeelien potentiaaliset terapeuttiset vaikutukset psykiatristen sairauksien hoidossa ovat alati kasvavan kiinnostuksen kohteita. Ymmärrys psykedeelien vaikutuksista käyttäytymiseen, etenkin toiminnanohjaukseen, on kuitenkin yhä puutteellista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin LSD:n mahdollista vaikutusta tavoitteelliseen päätöksentekoon. Tutkimuksessa käytettiin jyrsijöitä varten modifioitua Iowa Gambling Task -tehtävää (IGT), joka on psykologisissa tutkimuksissa yleisesti käytetty menetelmä simuloida tavoitteellista päätöksentekoa välittömän palkkion antavien ja pitkän aikavälin palkkioihin johtavien vaihtoehtojen välillä. Sen avulla voidaan mitata impulsiivisuutta, riskinottoa ja suurimman palkkion mahdollistavaa suunnitelmallisuutta. 15 hiirtä koulutettiin suorittamaan kosketusnäyttöjä hyödyntävää IGT:tä, minkä jälkeen IGT toistettiin eri skenaarioissa hiirten ollessa LSD:n (annostukset 0.025, 0.1, 0.2 ja 0.4 mg/kg) tai serotoniini-2A-reseptoria aktivoivaa 25CN-NBOH:n (annos 1.5 mg/kg) akuutin vaikutuksen alaisena. Negatiivisena kontrollina käytettiin saliinia (0,9% NaCl) ja positiivisena kontrollina stimulantti deksamfetamiinia (annos 2.0 mg/kg). 25CN-NBOH:lla ja kolmella matalimmalla annoksella LSD:tä ei ollut vaikutusta hiirten tekemiin valintoihin tai tehtävässä suoriutumiseen. Suurin LSD-annos (0.4 mg/kg) ei myöskään vaikuttanut hiirten preferoimiin valintoihin, mutta merkittävästi hidasti hiirten toimintaa vähentämällä liian aikaisten valintayritysten määrää ja lisäämällä valitsematta jättämistä. Myös deksamfetamiini vähensi liian aikaisia valintayrityksiä ja lisäsi valitsematta jättämistä, mutta se lisäksi vähensi tuottoisampien valintojen tekemistä. Tutkimuksen perusteella LSD:n akuutilla vaikutuksella tyypillisesti käytetyillä annostuksilla ei siis ole vaikutusta hiirten suoriutumiseen tavoitteellista päätöksentekoa mittaavassa tehtävässä. |
| Tiivistelmä EN: | While interest in psychedelic drugs in the fields of psychiatry and neuroscience has reemerged in recent last decades, the general understanding of the effects of these drugs remains deficient. In particular, there are gaps in knowledge on executive functions and goal-directed behaviors both in humans and in commonly used animal models. The effects of acute doses of psychedelic lysergic acid diethylamide (LSD) on reward-driven decision making were explored using the mouse version of the Iowa Gambling Task. A total of 15 mice were trained to perform in a touch-screen adaptation of the rodent version of the Iowa Gambling Task, after which single acute doses of LSD (0.025, 0.1, 0.2, 0.4 mg/kg), serotonin 2A receptor-selective agonist 25CN-NBOH (1.5 mg/kg), D-amphetamine (2.0 mg/kg), and saline were administered before the trial. 25CN-NBOH and the three lowest doses of LSD showed no statistically significant changes in option selection or in general functioning during the gambling task trials. The highest dose of LSD (0.4 mg/kg) significantly decreased premature responding and increased the omission rate, but had no effect on option selection in comparison with the saline control. Amphetamine significantly decreased the correct responses and premature responding while increasing the omission rate. In conclusion, mice can perform previously learned, reward-driven decision-making tasks while under the acute influence of LSD at a commonly used dose range. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | Tutkielma oli osa tutkimusta, jossa julkaistussa artikkelissa oli myös muita kirjoittajia. Koko artikkeli luettavissa osoitteessa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7745734 |
| Tagit: | |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/12ab835b-9eb8-4b86-b406-814f51cc4... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 20.11.2024 |
Ayahuascan ja DMT:n hyödyntäminen masennuksen hoidossa (Hannu Salo, 2022)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen tutkielma |
| Laitos: | Psykiatria |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Oulun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Masennus on yleisin yksittäinen mielenterveyshäiriö maailmassa, jonka hoitoresistenttiä taudin muotoa sairastaa 10–30% potilaista. Eri kasveista uuttamalla valmistettua ayahuascarohdosta, minkä psykoaktiivisina vaikuttavina aineina toimivat DMT (N,N-dimetyylitryptamiini) sekä sen metaboliaa inhiboivat harmala-alkaloidit, on käytetty Etelä-Amerikassa henkisiin ja lääketieteellisiin tarkoituksiin tuhansia vuosia. Kuten muidenkin psykedeelien, myös puhtaan DMT:n sekä psykedeelisen aineyhdistelmän, ayahuascan tutkimus on lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla 2000-luvulla niiden mahdollisen potentiaalin takia psykiatristen sairauksien, kuten masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Syventävien opintojen tutkielman tavoitteena on arvioida nykyisiä tutkimustuloksia sekä pohtia erilaisten jatkotutkimusten merkitystä ayahuascan ja DMT:n kliinisestä potentiaalista tulevaisuudessa masennuksen hoidossa. Tässä katsauksessa aineistona käytettiin pääasiallisesti 2000-luvun ayahuascaa ja DMT:tä koskevia prekliinisiä, havainnoivia sekä alustavia kliinisiä tutkimuksia. Katsauksen perusteella ayahuasca on potentiaalinen, mutta vielä vähän tutkittu hoitomuoto masennuksen hoidossa. Ayahuasca sekä DMT ovat fysiologisesti sekä toksikologisesti kohtuullisen turvallisia, mutta etenkin mahdollisten psykologisten negatiivisten kokemusten takia niiden käyttö on suositeltavaa vain valvotussa ja kontrolloidussa käyttöympäristössä. Useissa alustavissa kliinisissä tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia ayahuascan nopeista antidepressiivisistä ominaisuuksista vaikea-asteisen hoitoresistentin masennuksen hoidossa. Biologisia sekä psykologisia hypoteeseja ayahuascan ja DMT:n antidepressiivisten vaikutusten takana on useita, mutta 5-HT2A- sekä sigma-1-reseptorien aktivaation välityksellä syntyvä keskushermoston BDNF:n tasojen nousu ja sitä kautta lisääntynyt tiettyjen aivoalueiden plastisuus näyttää olevan primaarinen toimintamekanismi. Suuri osa tehdyistä tutkimuksista ei ole satunnaistettuja eikä lumekontrolloituja ja kaikkien tutkimusten otoskoot ovat pieniä, mikä vähentää tulosten luotettavuutta. Lisäksi mahdollisia haittavaikutuksia on saattanut pienentää tutkimusten tiukat poissulkukriteerit etenkin mielenterveyttä koskevien sairauksien kohdalla, joten varmaa tietoa ei ole siitä, altistaako ayahuasca tiettyjen psykiatristen sairauksien puhkeamiselle. Ayahuascan ja DMT:n hyödyntäminen masennuksen hoidossa vaikuttaa alustavien kliinisten tutkimusten perusteella lupaavalta, mutta lisää tutkimusta tarvitaan niiden toimintamekanismeista, tehosta, turvallisuudesta sekä hoitovasteen kestosta masennuksen hoidossa. Tämä vaatii tulevilta tutkimuksilta suurempia otoskokoja, lievempiä poissulkukriteerejä, pidempiä seuranta-aikoja sekä satunnaistettua plasebokontrolloitua tutkimusasetelmaa. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | ayahuasca, DMT |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca, DMT, masennus |
| URL: | https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/19542 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 16.10.2024 |
Smarter with Drugs? Sociology of cognitive enhancement drugs from user’s perspectives (Aleksi Hupli, 2021)
| Oppiaine: | Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Väitöskirja |
| Laitos: | Yhteiskuntatutkimus |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä artikkelipohjaisessa väitöskirjassa keskitytään kognitioon vaikuttavien psykoaktiivisten aineiden sosiologiaan käyttäjien näkökulmasta, varsinkin opiskelijoiden. Tutkimusmateriaali koostuu kvalitatiivisista haastatteluista, potilastapaustutkimuksesta, katsauksesta stimulanttien käytön yleisyyteen Suomessa ja Hollannissa sekä netnograafiseen videoainestoon Youtubessa (Hupli et al. 2016; 2019ab; Hupli 2018a; 2020a). Kaksi julkaistua haastattelututkimusta (Hupli et al. 2016; 2019b, ks. Taulukko 1), joissa käytettiin Crowded-teoriaa erillisten kvalitatiivisten aineistojen (N=35 ja kyselyaineiston (N=113) analysoimiseksi, osoittivat, että nuorilla aikuisilla Hollannissa ja Liettuassa on ollut erilaisia myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia useiden laillisten ja laittomien aineiden käytöstä. Kognition tehostajilla pyrittiin parantamaan yleisesti eri elämäntilanteita niin opiskelussa kuin töissä. Sekä itse diagnosoitujen että diagnosoimattomien opiskelijoiden kokemukset ja motivaatiot eivät eronneet suuressa määrin, mikä empiirisesti osoittaa, kuinka terapian ja tehostamisen välinen rajapinta on usein häilyvä. Tilastollisesti ei-edustava aineisto ja nojaaminen itseraportointiin psykiatrisen diagnoosin ja aineiden vaikutusten suhteen rajoittavat empiiristen havaintojen yleistettävyyttä ja vaativat lisätutkimusta aiheen parissa eri maissa. Kansainvälisten, eurooppalaisten ja kansallisten aineistojen välinen vertailu Suomen ja Hollannin välillä – keskittyen stimulanttien lääketieteelliseen ja eilääketieteelliseen käyttöön nuorten keskuudessa – osoitti erilaisia käyttötrendejä maiden välillä (Hupli 2020a). Näiden trendien eroja on kuitenkin haastavaa kattavasti arvioida erityisesti kognition tehostamisen suhteen, sillä tutkimustietoa ei Suomesta juuri ole verrattuna Hollantiin. Myöskään päihdepoliittinen keskustelu liittyen farmakologiseen neurotehostamiseen ei ole vielä alkanut Suomessa, toisin kuin osittain Hollannissa. Yhdessä osajulkaisussa kehitettiin digitaalista menetelmää uusien huumetrendien tavoittamiseksi (Hupli et al. 2019a). Youtubeen keskittyvässä netnograafisessa verkkotutkimuksessa tarkasteltiin psykedeelien mikroannosteluksi kutsuttua käyttötapaa. Vaikka analysoiduissa videoissa mainitut positiiviset vaikutukset ja annostelu käytännöt edellyttävät kriittistä lisäarviointia, toisin kuin laittomien huumeiden tyypillisiä käyttäjiä kuvataan yleisesti mediassa ja tutkimuksissa, analysoidut videot sisälsivät teemoja liittyen kokeelliseen menetelmään, itseseurantaan ja tutkimustulosten jakamisen tärkeyteen. Psykedeelien mikroannostelu on näennäisesti nouseva huumetrendi lisääntyneiden Youtubevideoiden sekä muiden mediasisältöjen ja kasvavan tieteellisen tutkimuksen perusteella. Tämän takia yksi tämän yhteenvetoartikkelin luvuista tarjoaa päivitetyn katsauksen psykedeelien mikroannosteluun ja siihen liittyviin tutkimushankkeisiin erityisesti kognitiivisen tehostamisen kannalta. Kannabiksesta kognitiivisena tehostajana keskustellaan myös lyhyesti. Psykedeelejä ja kannabinoideja käsitellään harvoin farmakologisessa neurotehostamiskirjallisuudessa, ja jopa näiden yhdisteiden terapeuttista tutkimusta on voimakkaasti rajoitettu. Yksi tämän väitöskirjan osajulkaisuista (Hupli 2018) sisältää ensimmäisen terveyssosiologisen potilastutkimuksen Suomessa asuvasta ADHD potilaasta, jolle määrättiin kannabinoiditerapiaa (Bedrocan®, Bediol®) aikuisiän ADHD:n hoitoon. Tapaustutkimus osittain vahvistaa kannabinoiditerapian potentiaalin hoitoresistenttien sairauksien hoidossa. Lisätutkimusten ja terveyspolitiikan uudistamisen tarve on kuitenkin ilmeinen tällä nopeasti kasvavalla lääkekannabinoidien alalla. Tämän väitöskirjan tulokset nostavat useita bioeettisiä ja päihdepoliittisia kysymyksiä farmakologisen hoidon ja tehostamisen välisestä hämärtyneestä rajapinnasta sekä laittomiksi luokiteltujen huumeiden ja laillisiksi määriteltyjen lääkkeiden välisestä poliittisesta ja sosiaalisesta kahtiajaosta. Tässä yhteenvetoartikkelissa kehitetään teoreettista viitekehystä, jonka mukaan kaikki psykoaktiiviset aineet voidaan luokitella ”farmakologisiksi neuroteknologioiksi”. Tarkoituksena on teoreettisesti päästä huume/lääke dikotomian yli tukeutuen tieteen- ja teknologiatutkimuksen (STS), kriittisen päihdetutkimuksen ja lääketieteellisen antropologian parissa kehitettyyn kirjallisuuteen. Myös medikalisaation ja erityisesti farmaseutikalisaation käsitteistä keskustellaan tarkasteltaessa ADHD- diagnoosin ja sen farmakologisen hoidon rinnakkaista kehittymistä. Viimeinen luku tarjoaa lisätutkimus ehdotuksia ja suosituksia tutkimusnäyttöön perustuvalle päihdepolitiikalle sekä esittelee nykyisen huumepolitiikan politogeenisiä vaikutuksia. |
| Tiivistelmä EN: | This article-based dissertation focuses on the sociology of cognitive enhancement drugs from mainly student users’ perspectives. The research material consists of qualitative interview data, a patient case study, a general review of available prevalence data on stimulants and a netnographic study on Youtube (Hupli et al. 2016; 2019ab; Hupli 2018a; 2020a). Two interview studies (Hupli et al. 2016; 2019b, see Table 1) using ‘crowded theory’ to analyse separate qualitative data sets (N=35) and an online survey (N=113) showed that young students in the Netherlands and Lithuania had experienced a variety of positive and negative effects from using several legalised and illegalised drugs considered as “cognitive enhancers” in order to improve their life situations. The experiences and motivations of both self-reportedly diagnosed and those who did not report a psychiatric diagnosis did not differentiate to a large extent, empirically showcasing how the line between therapeutic and enhancement use is often blurred. Unrepresentative data sample and reliance on self-reports in terms of psychiatric diagnostics and drug effects limits the generalisability of the empirical findings and call for further study in this area in different country contexts. By comparing statistical data from Finland and the Netherlands (Hupli 2020a) - using available data sets from international, European and national sources in relation to both medical and extra-medical use of stimulants among young people - a general review study revealed differentiating stimulant use trends between the countries. However, the full scope of these differences is challenging to evaluate especially in relation to cognitive enhancement drug use, as there is a chronic lack of research data, or even policy discussion in Finland compared to the Netherlands on this particular user practice. To track new drug trends among young people by applying novel digital methods, a netnographic study on Youtube™ focused on a user practice called microdosing psychedelics (Hupli et al. 2019a). While the positive effects and dosing regimens mentioned in the six most viewed videos that were analysed require further critical evaluation, contrary to how typical users of illegalised drugs are often portrayed in the general media and science, these videos revolved around themes such as experiments, self-monitoring and the imperative of sharing research results. As microdosing psychedelics is seemingly a growing drug trend according to increasing Youtube video content and other media publications as well as scientific research, part of this PhD summary article will provide an update on microdosing psychedelics research especially in relation to cognitive enhancement. Cannabis as a potential cognitive enhancer is also briefly discussed. Psychedelics and cannabinoids are rarely discussed in the pharmacological neuroenhancement literature, and therapeutic research into these compounds has been severely restricted until recently. One of the studies in this dissertation (Hupli 2018a) includes the first medical sociological patient case study of a male patient living in Finland with Attention Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD) who was prescribed cannabinoid therapeutics (Bedrocan®, Bediol®) to treat his ADHD as the primary indication. The case study partly confirmed increasing research into the potential of cannabinoid therapeutics for treatment-resistant conditions, including adults suffering from ADHD, although further studies and health policy reform are required in the rapidly growing field of cannabinoids in medicine. The findings of this dissertation raise several bioethical and drug policy questions about the blurred line between pharmacological therapy and neuroenhancement, as well as the political and social dichotomy between prohibited versus promoted drugs. Using Science and Technology Studies (STS), critical drug studies and Anthropology of Pharmaceuticals literature, the author theoretically frames all classes of drugs as ‘pharmacological neurotechnologies’ in order to move beyond these dichotomies and to further develop sociology of technology and drugs. The sociological concepts of medicalisation and especially pharmaceuticalisation are discussed with a focus on the parallel development of the diagnosis of ADHD and the use of pharmacology in its treatment. The last chapter offers research and policy recommendations for evidence-based drug policy making and presents some politicogenic drug effects of current drug policing. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | haastattelututkimus, tapaustutkimus, kirjallisuuskatsaus, netnografinen verkkotutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | kognitiivinen tehostaminen, nootroopit, sosiologia, älylääkkeet |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/133767 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 30.10.2024 |
Tulkinnallinen analyysi - ensimmäisen psykedeelikokemuksen jälkeen koetut muutokset hyvinvoinnissa vapaiden kokemuskertomusten valossa (Marjukka Pesonen ja Sara Tammi, 2021)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Hyvinvointitieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelikokemuksella ja siihen liittyvillä piirteillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia uskomusjärjestelmiin ja hyvinvointiin. Tarkoituksenamme on tutkia ensimmäistä psykedeelikokemusta sekä sen myötä koettuja muutoksia hyvinvoinnissa. Tutkimuksemme toimii laadullisena täydennyksenä aineistostamme aiemmin määrällisin menetelmin tehdylle tutkimukselle (Hausen & Rauteenmaa, 2019), jossa psykedeelin käytön herättämän mystisen kokemuksen havaittiin olevan yhteydessä myöhempään itsearvioituun hyvinvointiin. Tutkimuksessamme kartoitetaan vapaiden muutos- ja kokemuskuvausten analysoimisen kautta niitä psykedeelikokemuksen ja mystisen kokemuksen piirteitä, jotka mahdollisesti selittävät psykedeelien terapeuttisia mekanismeja. Aineistomme perustuu keväällä 2019 kerättyyn retrospektiiviseen ja anonyymiin WWW-pohjaiseen ensimmäisiä psykedeelikokemuksia kartoittaneeseen itsearviointikyselyyn. Analysoimme lomakkeen kahteen avoimeen kysymyskenttään jätettyjä tekstivastauksia, joissa vastaajat avasivat sanallisesti 1) kokemustaan (n=191) ja 2) myöhemmin kokemiaan muutoksia (n=175). Lähestyimme kokemuskertomuksia fenomenologis- hermeneuttisesta näkökulmasta, mikä mahdollisti psykedeelikokemuksen subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien tarkastelemisen vastaajien kertomuksissa ilmenevien, merkitykselliseksi koettujen tapahtumien kautta. Tulkinnallisessa analyysissa sovelsimme IPA-menetelmää (Interpretative Phenomenological Analysis) ja selvitimme naturalistisessa asetelmassa koetun ensimmäisen psykedeelikokemuksen pitkäaikaisvaikutuksia hyvinvointiin kokemuskuvausten valossa. Tutkimuksemme tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että terapeuttisten vaikutusten välittäjänä toimii laaja vaikuttavien kokemuksen piirteiden verkosto, joka aiheuttaa pääosin myönteistä muutosta hyvinvoinnissa sekä lyhyt- että pitkäkestoisesti. Tuloksemme muodostavat laajan typologian, joka valaisee psykedeelikokemuksessa ilmeneviä teemoja sekä sen jälkeen koettuja muutoksia hyvinvoinnissa. Tuloksista hahmottuu viisi teemakokonaisuutta, jotka sisältävät 1) mielenterveyden, positiivisen kehityksen, fyysisten muutosten/kehollisuuden ja kuolemaan suhtautumisen teemat 2) ajattelutavan ja persoonallisuuden muutokset 3) oivallukset itsestä, sosiaalisista suhteista sekä omasta muutospotentiaalista 4) yhteyden tai ykseyden kokemus psykedeelikokemuksen jälkeen ja 5) negatiiviset ja neutraalit hyvinvointivaikutukset. Tuloksemme tukevat aiempaa teoriaa ja muistuttavat muiden laadullisten psykedeelitutkimusten tuloksia. Viimeisen viidentoista vuoden aikana uusi psykedeelitutkimuksen aalto on antanut lupaavia viitteitä psykedeelien terapeuttisesta potentiaalista. Psykedeeliavusteisen terapian tutkimus on vielä alkutekijöissään, ja tarve laajasti hyvinvointivaikutuksia tarkastelevalle tiedolle on tärkeää tietopohjan ja terapeuttisten sovellutusten luomiseksi. Aineistomme kaltaiset käyttäjäkokemukset antavat tietoa laaja-alaisesti siitä, mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät näyttäytyvät subjektiivisessa merkityksenannossa kokemuksen laatuun ja seurauksiin vaikuttavina. Tutkimuksemme on laajuudessaan ainutlaatuinen suomalaisen psykedeelitutkimuksen kentällä, ja tulostemme vertautuvuus kansainväliseen tutkimustietoon kannustaa tutkimaan psykedeelien terapeuttista potentiaalia enemmän myös Suomessa. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | klassiset psykedeelit |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | tulkinnallinen analyysi (IPA) |
| Otoskoko: | 191/175 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ensimmäinen käyttökokemus, hyvinvointi, kokemuskerronta, psykedeelit, terapeuttisuus, tulkinnallinen analyysi (IPA) |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/132295 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 27.05.2021 |
Lysergihapon dietyyliamidin vaikutukset ruokahaluun ja hermosolujen aktivaatioon (Anastasia Sergeeva, 2021)
| Oppiaine: | Laboratorioanalyytikko |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Opinnäytetyö |
| Laitos: | Laboratorioanalytiikka |
| Tiedekunta: | Laboratorioanalytiikka |
| Korkeakoulu: | Metropolia Ammattikorkeakoulu |
| Tiivistelmä: | Opinnäytetyö lysergihapon dietyyliamidin (LSD) vaikutukset ruokahaluun ja hermosolujen aktivaatioon tehtiin tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingissä lääketieteellisen tiedekunnan farmakologian osastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia LSD:n vaikutuksia ruokahaluun ja aivojen hermosolujen aktivaatioon hiirimallissa. Tämä opinnäytetyö toimii jatkona Biomedicumissa olevalle laajemmalle tutkimustyölle, jossa tutkitaan syömishäiriöitä, kuten ahmimissyömistä, ja näiden häiriöiden mahdollisia parannuskeinoja. Lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän simulointia koe-eläimillä käytetään lihavuuden patogeneettisten mekanismien tutkimiseen ja lääkkeiden kehittämiseen. Tutkimuksessa hiiret jaettiin neljään ryhmään, joilla jokaisella oli oma ruokintamalli ja injektiolääkitys. Riippuen ryhmästä, johon hiiret kuuluivat, niille injisoitiin LSD:tä tai suolaliuosta. Ruokavalio koostui joko hiirille tarkoitetusta tavallisista ruokapelleteistä tai maukkaasta, runsasrasvaisesta ruoasta. Tällä testattiin LSD:n vaikutusta tavalliseen ja ahmimissyömistyyppiseen ruokahaluun. Seuraavassa vaiheessa tutkittiin tutkittavien hiirien aivokudosnäytteistä LSD:n yhteyttä ruokahaluun ja hermosolujen aktivaatioon. Hermosolujen aktiivisuutta tutkittiin värjäämällä aivokudosleikkeet c-Fos immunohistokemiallisella värjäysmenetelmällä. Värjätyt aivokudosnäytteet kuvannettiin valomikroskoopilla ja aktivoituneet c-Fos-solut laskettiin tietokoneohjelman avulla sekä manuaalisesti. T-testiä ja kaksisuuntaista ANOVA-varianssianalyysiä käytettiin saadun datan analysointiin. Ruokahalun säätelykokeesta saadut tiedot osoittivat, että LSD vähensi selvästi ruokahalua ahmintatyyppistä syömiskäyttäytymistä hiirillä ja normaalisti syövillä hiirillä. LSD:n vaikutus hermosolujen aktivoitumiseen oli myös huomattava, tilastollisesti merkitsevä vaikutus havaittiin 10:llä tutkituista 30 aivoalueesta. Havaittiin myös kaksi aluetta, joilla oli sekä LSD:n että ruoan yhdysvaikutus ja yksi alue, jossa oli vain ruoan merkitsevä vaikutus. Jäljellä olevilla 17 aivoalueella c-Fos-solujen lukumäärä oli samalla tasolla kuin suolaliuosta saaneilla koe-eläimillä. LSD:n havaittu vaikutus tässä opinnäytetyötutkimuksessa on mielenkiintoinen ja kannustaa jatkotutkimuksiin. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | eläinkokeet, farmakologia, LSD, ruokahalu, syömishäiriöt |
| URL: | https://www.theseus.fi/handle/10024/510040 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 12.09.2024 |
A single LSD injection has a negligible effect on sucrose binge drinking in mice (Emma Enberg, 2021)
| Oppiaine: | Neurotieteen maisteriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Neurotiede |
| Tiedekunta: | Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Kiinnostus käyttää psykedeelejä, kuten lysergihapon dietyyliamidia (LSD) ja psilosybiiniä, erinäisten psykiatristen sairauksien hoidossa ei ole jättänyt huomiotta päihteiden väärinkäyttöä. Tutkimukset ovat osoittaneet alustavia positiivisia vaikutuksia LSD:n käyttämisessä erinäisten addiktioiden, kuten kokaiini-, nikotiini- ja alkoholiriippuvuuksien hoidossa. LSD:n on raportoitu auttaneen joitain alkoholismista kärsiviä pysymään raittiina jopa 6-12 kuukautta yksittäisen LSD annoksen jälkeen. Valitettavasti näitä tuloksia on hankala tulkita, ja vaikutusten taustalla olevat mekanismit tunnetaan huonosti. Tutkimme hiirimallimme avulla, kuinka yksittäinen LSD annos vaikuttaa ahmimiskäyttäytymiseen. Käytimme sukroosiliuosta ahmivaa eläinmallia palkkionottamiskäyttäytymisen mallintamiseen, mikä on yksi addiktioihin liittyvän käyttäytymisen tunnusmerkeistä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää vaikuttaako LSD palkkionottamiskäyttäytymiseen, ja siten mahdollisesti aivojen palkkiojärjestelmään. LSD-annostelu (0,05 ja 0,1 mg/kg, i.p.) vähensi akuutisti sukroosiliuoksen ahmimiskäyttäytymistä, mutta vaikutus loppui viikon kuluessa. Tästä havaitusta akuutista vaikutuksesta huolimatta erot ryhmien välillä eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Täten oletettiin, että nettovaikutukset aivojen palkkiojärjestelmään ovat epätodennäköisiä. Kuitenkin pelkän i.p. injektion (10 ml/kg) havaittiin vaikuttavan veden juomiseen. Havaitsimme merkittävän piikin veden juonnissa injektointipäivänä, mikä palautui normaalitasolle jo seuraavaan päivään mennessä. Nämä tulokset johtivat jatkotutkimukseemme, jossa osoitettiin injektion aiheuttavan piikin vedenjuontiin riippumatta siitä, injektoidaanko saliinia vai LSD:tä. Tätä vaikutusta ei enää havaittu, mikäli injektioita annettiin perättäisinä päivinä, mutta jopa yhden tai kahden päivän väli injektioiden välillä riitti palauttamaan injektion aiheuttaman piikin vedenjuontiin. Koska onnistuimme poistamaan vedenjuontiin aiheutuneen vaikutuksen toistetuilla saliini-injektioilla, eikä vaikutus palautunut injektoitaessa LSD:tä, voimme todeta, että vaikutus liittyi injektiotoimenpiteeseen. Keskeisin havaintomme tässä tutkimuksessa oli, ettei LSD:llä ole merkittävää akuuttia vaikutusta sukroosiliuoksen ahmimiskäyttäytymiseen tässä hiirimallissa. |
| Tiivistelmä EN: | The growing interest towards psychedelics such as lysergic acid diethylamide (LSD) in treating a plethora of psychiatric disorders has not overlooked the treatment of substance abuse disorders. Current data show preliminary positive results in using LSD in treating different types of substance abuse disorders, including cocaine, nicotine and alcohol addictions. Regarding alcoholism, LSD has been reported to produce abstinence from alcohol for up to 6-12 months following only one LSD session in some patients. Unfortunately, these results are complicated to decipher, and the underlying mechanisms are largely unknown. In our mouse model we studied how a single LSD injection affects binge drinking behavior. We used sucrose binge drinking to model reward-taking behavior, which is one of the hallmark behaviors related to addictions. Our research was conducted to see if LSD induces its previously observed effects on binge drinking by affecting reward-taking behavior and thus possibly inducing changes in the reward system. LSD treatment (0.05 and 0.1 mg/kg, i.p.) acutely reduced sucrose binge drinking behavior, but the behavior also returned to the prior levels within one week. Despite the apparent acute decrease in binge drinking behavior, the differences between the treatments were not statistically significant. Therefore, also gross changes in the reward system were considered unlikely. However, the mere i.p. injection (10 ml/kg) induced an unexpected effect on water intake. We observed a significant peak in water intake on the injection day, that then returned to previous levels by the following day. These results prompted our follow-up study, which showed that an injection, be it saline or LSD, caused this peak in water intake. These effects were diminished if injections were given on consecutive days, but even a day or two between was sufficient to re-induce an increase in water ingestion again. Since we were able to remove the aforementioned effects on water intake with repeated saline injections and they did not return when LSD was given, we concluded that they can be attributed to the injection procedure. Our main finding was that a single LSD injection does not have any significant acute effect on sucrose binge drinking behavior in this mouse model. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ahmimiskäyttäytyminen, humalahakuinen juominen, LSD, palkkiojärjestelmä, psychedelics, psykedeelit |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/ced8124a-f8b8-401e-a9ca-a95a21fd6... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 20.11.2024 |
Metsän lääkkeet: Amazonian yawanawa-shamanismin opiskelijoiden terveyskäsitykset ja shamanismin parantavat elementit (Inka Oikarinen, 2020)
| Oppiaine: | maantiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | pro gradu |
| Laitos: | Geotieteiden ja maantieteen laitos |
| Tiedekunta: | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Amazonian alkuperäiskansat ovat viime vuosikymmeninä vahvistaneet eri tavoin kolonisaation aikana tukahdutettuja perinteitään, minkä seurauksena muun muassa shamanistisien käytänteiden jatkuvuutta vahvistetaan, elvytetään ja tuodaan laajempaan tietoisuuteen. Nykymaailmassa shamanismi on myös väylä, jonka kautta kohtaavat kansainvälisesti eri toimijat. Amazonian Acressa asuvalle Yawanawa-kansalle yksi kulttuurisen elpymisen näkyvä esimerkki ovat vuosittaiset kulttuurifestivaalit. Näissä tapahtumissa kansainväliset vieraat tutustuvat perinteiseen kulttuuriin musiikkin, tanssien, taiteen, käsitöiden sekä shamanististen rituaalien ja substanssien välityksellä. Samalla luodaan yhteyksiä ja liittolaisuuksia yawanawojen ja vierailijoiden välille. Tutkielmani käsittelee Amazonian shamanistisiin verkostoihin osallistuvien, alkuperäiskansaan kuulumattomien henkilöiden näkemyksiä terveydestä ja hyvinvoinnistä. Erityisesti tutkin, miten yawanawa-shamanismiin perehtyminen ja shamanistiset kokemukset muokkaavat terveyskäsityksiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Mitä terveys ja sairaus merkitsevät Amazonian ja etenkin yawanawa-kansan sosiofilosofioissa? 2) Millaisia terveyskäsityksiä Amazonian shmanismista kiinnostuneilla länsimaisilla ilmenee, ja miten käsitykset yhtenevät ja eroavat yawanawa-shamanismin käsitysten kanssa? 3) Mitä ovat parantamisen elementit yawanawá-shamanismissa? Pääasiallisena aineistonani käytän kuutta eri maista tulevan, shamanismia opiskelevan henkilön haastattelua. Käytän tutkimuksessa kahta teoreettista viitekehystä. Tutkielma kiinnittyy lääketieteelliseen antropologiaan, joka tarkastelee terveyden, sairauden ja parantamisen käsitteistöä sekä kulttuurista ja sosiaalista monimuotoisuutta. Hyödynnän Schmidin (2010, 2011) subjektiivisten terveyden teorioiden mallia tarkastelemaan aineistossani ilmeneviä terveyskäsityksiä yksilöllisenä merkityksenantona. Alkuperäiskansojen relationaaliset terveyskäsitykset muodostavat toisen teoreettisen kehyksen, jonka kautta tarkastelen alkuperäiskansojen ja yawanawojen terveyskäsityksiä tasapainoisten suhteiden tuottamisena ja hallitsemisena suhteessa sekä inhimillisiin että yli-inhimillisiin olentoihin. Tutkielman kirjallinen katsaus piirtää kuvan Amazonian perinteisestä shamanismista suhdeverkostojen maailmana, jossa on keskeistä ihmiselle näkyvä ja näkymätön puoli. Terveys pohjautuu Amazonian alkuperäiskansojen parissa relationaaliseen ihmiskäsitykseen, jossa korostuvat oikeanlaisten suhteiden luominen sosiaalisella, ekologisella ja kosmologisella tasolla: hyvinvointi on sekä yhteisesti tuotettu ja jaettu resurssi että neuvottelua muiden olentojen kanssa, joilla voi olla kilpailevia intressejä. Yawanawoilla terveys määrittyy erityisesti kehon eri osatekijöiden suhteissa muihin olentoihin sekä yksilön kiinnittymiseen yawanawa-identiteettiin kehollisin keinoin. Myös shamanismi perustuu kehon ja sen kapasiteettien muunteluun eri substansseja poistamalla ja lisäämällä. Viimeisten vuosikymmenien shamanismin muutosta Amazonilla on toisaalta leimannut kansainvälinen verkottuminen, jossa uusshamanismin ja shamanistisen turismin vaikutuksien esitetään muokkaavan myös shamanismin harjoittamista alkuperäiskansojen parissa. Paikkaan sitoutumatonta uusshamanismia on kritisoitu länsimaista ihmiskuvaa heijastavana, yksilöllisenä projektina, jossa ei ole interpersoonallisia ulottuvuuksia. Kehitystä kuvaa myös Amazonian shamanismiin kuuluvien elementtien, kuten ayahuascan medikalisointi sekä shamanististen rituaalien subjektiivinen tulkinnallinen avoimuus. Haastatteluaineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että haastateltavien terveyskäsityksissä ilmenee relationaalisia piirteitä, jotka ovat monilta osin yhteneviä alkuperäiskansojen ihmiskuvan kanssa. Shamanismista on löydetty maailmankuva, joka tarjoaa vaihtoehdon biolääketieteen ihmiskuvalle ja tieteelliselle reduktionismille.Tämä näkyy erityisesti tavassa, jolla shamanismi laajentaa terveyteen vaikuttavien elementtien kenttää kahteen suuntaan: terveys merkitsee vertikaalisesti tasapainoa yksilön fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen ulottuvuuden välillä, ja sen tuottamiseen osallistuvat horisontaalisesti inhimilliset ja yli-inhimilliset olennot. Aineistossa on nähtävissä yksilöllinen, subjektiivinen orientaatio, jossa shamanistisille kokemuksille sallitaan useita tulkintoja ja hyvinvoinnin tuottamisessa korostuu yksilöllinen vastuu. Myös eroja yawanawojen kosmo-ontologiaan esiintyy erityisesti ei-inhimillisten olentojen toimijuuden suhteen. Kuitenkin voidaan todeta, ettei shamanismi ole haastateltaville pelkästään individualistinen hanke, vaan perehtyminen shamanismiin lisää tietoisuutta suhdeverkostoista sekä shamanismin toimintakentällä että sosiaalisissa suhteissa. Tämä näkyy myös tavoissa, joilla yawanawa-shamanismin elementtien parantava vaikutus nähdään ja koetaan subjektiivisten sekä intersubjektiivisien elementtien kokonaisuutena. |
| Tiivistelmä EN: | In recent decades there has been a revival of customs and traditions among several indigenous Amazonian peoples, one feature of which is the strengthening of many shamanic practices repressed and partially abandoned under colonial rule. For the Yawanawa people of Acre, Brazil, annual cultural festivals have become a prominent symbol of cultural revitalization. Festivals enable an international audience to experience a live tradition in the form of song, dance, games, art and crafts as well as shamanic rituals and substances. In the context of shamanic ritual, the terms medicine and healing are some of the prominent discourses through which shamanic networks connect and alliances are created between visitors and the Yawanawa. The present study looks at the understandings of health and wellbeing of non-indigenous persons participating in contemporary shamanic networks in Amazonia. The aim of the study is to describe how knowledge of Yawanawa shamanic practices affects understandings of health, sickness and healing. My research questions are: 1) What are the meanings assigned to health and illness in Amazonian sociophilosophies and those of the Yawanawa people? 2) How do Western people practicing Amazonian shamanism perceive health and illness, and how do their understandings relate to those present in Yawanawa shamanism? 3) What constitute the main elements of healing in Yawanawa shamanism? My primary research data consists of six thematic interviews with non-indigenous people practicing and studying Yawanawa shamanism. I will employ two theoretical approaches to frame the analysis. The study locates in medical anthropology which examines concepts around health, illness and healing and their cultural and social diversity. I will refer to the framework of subjective theories of health by Schmid (2010, 2011) to view individual health-related understandings as subjective meaning-making frameworks that resemble but are not reduced to scientific medical theories. Indigenous relational philosophies of health comprise the second theoretical framework, through which the Yawanawa medical system and shamanism will be understood as consisting of the creation and management of harmonious relationships with both human and nonhuman actors. Literature review represents Amazonian shamanism as an interconnected world with a visible and invisible side. Health for indigenous peoples is based on a relational cosmovision where principles of right relationship and reciprocity are recreated at social, ecological and cosmological levels. Wellbeing is a co-created, shared resource as well as the result of successful negotiation with nonhuman beings with potentially conflicting interests. For the Yawanawa, health is defined through the balanced relations of bodies and souls that constitute a human person, as well as creating a distinct Yawanawa identity through embodied means. Traditional Yawanawa shamanism equally relies on the transformation of the body and its different capacities through removal and adding of substances. More recently, the changes occurring in Amazonian shamanic practices have been characterized by increased interconnectedness and exchange on a global level with an increase in shamanic tourism and neo-shamanic movements alongside the practice of indigenous shamanism. Non-local neo-shamanic activities, such as the ritual consumption of ayahuasca for self-healing, have been criticized as reflecting a western, individualistic worldview that does not recognize the relational, intersubjective dimensions of shamanism. Similarly, the elements of Amazonian shamanism undergo a translation that includes the medicalization and commercialization of ayahuasca as well as a tendency to psychologize shamanic experiences with nonhumans. Analysis of the interview data shows that the understandings of health of shamanic practitioners reflect a relational worldview that shares several elements with indigenous socio-philosophies of health. For the study participants, shamanism offers an alternative worldview and framework for understanding wellbeing compared to that of biomedicine characterized by scientific reductionism. A central effect of maintaining relational conceptions of health can be seen in an expanded view of the determinants of health. Individual wellbeing is defined holistically as the balance between the physical, psychological, social and spiritual dimensions of a person. At the same time consideration of elements and actors affecting health is spread horizontally to include relations between individual and their social and intergenerational ties, as well as ecological ties to the nonhuman world which includes other species as well as invisible beings of the spirit world. There is an individualistic orientation present whereby individual responsibility and autonomy are considered as important determinants of wellbeing. Interviewees also recognize some differences between their views and those of the Yawanawa regarding the agency of nonhuman beings. However, the study concludes that practicing and studying shamanism is not merely an egoistic pursuit for the study participants, but increased understanding of the principles of Amazonian shamanism and worldviews shows in an expanded awareness of relational ties in both shamanic cosmology as well as in interpersonal ties with the Yawanawa and Amazonian peoples. This is also reflected in the way the elements of healing in shamanism are understood as containing both subjective and intersubjective elements. |
| Yhdiste: | ayahuasca, tupakka |
| Aihe: | Amazonian shamanismin opiskelijoiden käsitykset shamanistista parannusmenetelmistä |
| Menetelmät: | teemahaastattelu, laadullinen sisällönanalyysi |
| Otoskoko: | 6 |
| Muuta: | |
| Tagit: | alkuperäiskansat, Amazonia, parantaminen, shamanismi |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316949 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psychedelic Unselfing and Moral Perception (Juuso Kähönen, 2020)
| Oppiaine: | Käytännöllinen filosofia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Filosofian laitos |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeeleihin kohdistuva tutkimus on hiljattain elpynyt. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että psykedeeliset kokemukset voivat muuttaa arvoja ja käyttäytymistaipumuksia, kuten voimistaa luontoon kohdistuvaa arvostusta ja lisätä prososiaalista käytöstä. Täten psykedeelien on ehdotettu olevan lupaava vaihtoehto moraaliseen kohentamiseen (eng. moral enhancement). Kuitenkin ymmärryksemme näistä arvostusten muutoksista sekä tarkat syyt sille, miksi psykedeelit voisivat olla moraalisesti hyödyllisiä ovat vasta hahmottumassa. Tässä tutkielmassa rakennan filosofisen viitekehyksen psykedeelien tuottamien arvojen muutosten ymmärtämiseksi, yhdistäen Iris Murdochin ja Abraham Maslow’n ajattelua empiirisiin tutkimuksiin, jotka koskevat psykedeelejä ja itsen ylittämisen (eng. self-transcendence) kokemuksia. Psykedeelien tuottamiin itsen ylittämisen kokemuksiin liittyy arvostusten muutoksia. Argumentoin, että nämä muutokset eivät ole satunnaisia, vaan seurausta ymmärrettävästä prosessista. Ensimmäinen pääväitteeni on, että osa psykedeelikokemuksista tuottaa itsen vähentämistä (eng. unselfing), eli itselle annetun tärkeyden vähenemisestä seuraavia, kokemukselliseen perspektiiviin ja arvostuksiin liittyviä muutoksia. Itsen vähentäminen, vähentämällä itseen keskittymistä, avaa huomiomme maailmalle ja voi tuottaa perspektiivin laajenemista itseen keskittyneestä katsonnosta toiskeskeiseen (allosentriseen) tai maailmakeskeiseen (kosmosentriseen) perspektiiviin. Toinen pääväitteeni on, että itsen vähentämisen prosessi liittyy usein arvojen tarkentuneeseen havaitsemiseen. Itsen vähentämisestä seuraava lisääntynyt huomion keskittäminen maailmaan ja vähentynyt itselle annettu tärkeys voivat laajentaa arvostusten ja arvioimisen kontekstia ja mahdollistaa itseisarvojen näkemisen tai käsittämisen paremmin, ja täten virittää ‘moraalista kompassia’ poispäin instrumentaalisesta, itseen keskittyneestä arvointitavasta. Tutkielma edistää tämänhetkistä moraalista kohentamista koskevaa keskustelua esittämällä yksityiskohtaisesti perustellun yhteyden itseyden ylittämisen kokemusten ja arvostusten muutoksen välille. Osa psykedeelien käytöstä seuraavista arvojen muutoksista liittyy itsen vähentämiseen. Lisäksi työssä rakennettu viitekehys tarjoaa psykedeelikokemusten ymmärtämisen lisäksi myös käsitteellisiä ja teoreettisia välineitä lukuisten muiden itsen vähentämistä ilmentävien ilmiöiden sekä henkisiin, moraalisiin ja eksistentiaalisiin muutoksiin tähtäävien tekniikoiden ymmärtämiseksi. Toinen tutkielman omintakeinen panos on psykedeelisten kokemusten ja moraalisen kohentamisen käsittely Murdochin ja Maslow’n ajattelun valossa. |
| Tiivistelmä EN: | Scientific and scholarly attention to psychedelics has recently faced a resurgence. Recent studies suggest that psychedelic experiences can change values and behavioral dispositions, for example increase appreciation of nature and increase prosocial behavior. For this reason psychedelics have been identified as a promising option for moral neuroenhancement. However, we still struggle to understand these changes in the valuations psychedelics induce, or why exactly they are morally enhancing. In this thesis I construct a philosophical framework to understand these changes. I combine Iris Murdoch and Abraham Maslow’s thinking with empirical studies on psychedelics and experiences of self-transcendence. Psychedelics induce experiences of self-transcendence which involve evaluative changes. I argue that these changes are not random but result from an intelligible process. I first claim that psychedelics in some cases induce unselfing, that is, perspectival and evaluative changes resulting from reduction of salience attributed to oneself. By reducing egoic centering, unselfing opens our attention to the world and can cause perspectival widening from egocentric into more allocentric (other-directed) or cosmocentric (universal) perspective. The second main claim is that the process of unselfing is often connected to sharpened perception of values. The increased attention to the world and reduced egocentric attributions of salience, resulting from unselfing, can widen our evaluative context and make it possible to perceive or grasp intrinsic values better, thus ‘tuning the moral compass’ away from instrumental egocentric mode of evaluation. This thesis makes an original contribution to current discussions on moral neuroenhancement by presenting a well-elaborated connection between the experiences of self-transcendence and the evaluative changes. At least some changes in values associated with psychedelic experiences are related to unselfing. Further the framework provided is relevant not only for understanding value changes in psychedelic experiences, but it can be used to understand and to conceptually and theoretically integrate various phenomena which involve unselfing and techniques that aim at spiritual, moral and existential changes. Another original contribution of this thesis is that psychedelic experiences and moral neuroenhancement are discussed with the conceptual means of Murdoch’s and Maslow’s thought. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | Psykedeelisten itseyden kokemuksen muutosten vaikutukset arvoihin |
| Menetelmät: | Filosofinen argumentaatio |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Abram Maslow, arvot, filosofia, Iris Murdoch, itsen vähentäminen, itsen ylittäminen, itseys, moraalinen havainnointi, moraalinen kohentaminen, moral enhancement, moral perception, self-transcendence, unselfing |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315556 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Älä tule paha trippi, tule hyvä trippi. Psykedeelisen kokemuksen kontekstuaalinen rakentuminen haastatteluaineiston valossa. (Ronja Järvelin, 2020)
| Oppiaine: | Sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkimuksessa tarkastellaan psykedeelisen kokemuksen kontekstuaalisia ulottuvuuksia siitä näkökulmasta, miten psykedeelejä käyttäneet ihmiset itse kertovat kokemuksistaan. Lisäksi tarkastellaan, millaisia merkityksiä eri kontekstitekijät saavat haittojen vähentämisen näkökulmasta. Käyttökontekstin merkitykseen haittojen vähentämisen näkökulmasta on kirjallisuudessa perinteisesti viitattu käyttöympäristön (setting) käsitteellä. Tällä on vuoroin tarkoitettu välittömästi käyttötapahtumassa läsnä olevia esineitä ja ihmisiä, vuoroin kulttuurin, arvojen ja normien kaltaisia tekijöitä. Tämä tutkimus ottaa etäisyyttä sosiaalisen ja materiaalisen sekä välittömän ja kulttuurisen kaltaisiin kahtiajakoihin tukeutumalla toimijaverkostoteoriasta vaikutteita ottavaan lähestymistapaan, jossa ilmiöiden keskiöön nostetaan toimijoiden väliset suhteet. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdestätoista (11) yksilöhaastattelusta. Aineisto on analysoitu laadullisin menetelmin. Haastatteluiden perusteella psykedeelisen kokemuksen konteksti muodostuu käytännöistä, aineesta ja ympäristöstä. Kokemusta edeltävään aikaan sijoittuvilla käytännöillä optimoidaan olosuhteet ja valmistaudutaan objektien, suhteiden ja toimintakyvyn muutoksiin. LSD puolestaan rakentaa kontekstia paitsi näiden muutosten kautta myös käyttäytymällä eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, kuinka suuri annos on, mihin muihin psykoaktiivisiin aineisiin sitä yhdistellään ja millaisia toimijoita käyttötapahtumassa on läsnä. Näiden toimijoiden materiaalis-sosiaalinen yhteenliittymä, tila, sekä rakentuu käytännöissä että vaikuttaa näihin mahdollistaen ja rajoittaen. Tilan lisäksi myös yhteiskunnan kaltaiset kollektiivit muodostavat osan kokemuksen kontekstia heijastumalla kokemuksen emotionaaliseen vireeseen esimerkiksi huumausainepolitiikan herättäminä vainoharhaisina pelkoina. Haittojen vähentämisen näkökulmasta olennaisena näyttäytyy se, että muihin kontekstuaalisiin toimijoihin on mahdollista vaikuttaa aktiivisilla valinnoilla. Vaikka myös ei-inhimilliset toimijat, kuten LSD ja ympäröivät tavarat, rakentavat kontekstia vaikuttaen jatkuvasti myös inhimillisiin toimijoihin, mahdollistaa inhimillinen ennakointikyky näiden vaikutusten arvioinnin ja huomioimisen etukäteen. Kontekstin tarkasteleminen jatkuvan muutoksen ja uudelleen rakentumisen liikkeenä poikkeaa sosiaalitieteellistä päihdetutkimusta hallinneesta ajattelutavasta, jossa "(sosiaalisen) settingin" on pitkälti katsottu määrittelevän kokemuksia ikään kuin yksilön ulkopuolelta. Tutkimus tarjoaa yhdenlaisen jaottelun kokemuksen kontekstuaalisesta rakentumisesta. Olennaisempaa kuin tarjotun jäsennyksen sovitteleminen uusiin aineistoihin olisi kuitenkin kiinnittää myös päihteiden käytön tutkimuksessa nykyistä enemmän huomiota todellisuuden kompleksisuuteen, epäselvyyteen ja muutokseen. Vaikka tällainen lähestymistapa tarjoaa harvoin selkeitä vastauksia, se voi mahdollistaa yksityiskohtaisemman, paikallisemman ja sitä kautta myös hyödyllisemmän tiedontuotannon päihdevalistuksen ja haittojen vähentämistä tukevien toimien kehittämisen tueksi. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | teemahaastattelu |
| Otoskoko: | 11 |
| Muuta: | |
| Tagit: | haittojen vähentäminen, konteksti, LSD, psykedeelit |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314367/Jarvelin_... |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
The Acute Effects of LSD on Reward Behavior in Mice with Intracranial Self-Stimulation (Juliana Harkki, 2020)
| Oppiaine: | Translationaalinen lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro Gradu |
| Laitos: | Translational Medicine |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Ei suomenkielistä tiivistelmää. |
| Tiivistelmä EN: | Background: Alcohol dependence is a chronic severe substance use disorder that has devastating personal and public health consequences. The efficacy of the current pharmacotherapy options for the treatment of alcohol dependence are modest at best, therefore better alternatives are greatly needed. Lysergic acid diethylamide (LSD) has shown promise in treatment of alcohol dependence in several clinical trials. A sigle high dose of LSD has been suggested to have a treatment effect that last for at least six months, indicating a remarkably better efficacy than the currently available methods. LSD itself has been reported to have a low addiction potential. In mouse models, acute LSD has been demonstrated to reduce ethanol consumption. Yet, the mechanism of action behind these effects has remained largely unknown. LSD is an agonist of serotonin’s 5-HT2A and 5-HT2C receptors which have been shown to modulate the dopaminergic activity of the reward circuitry, a crucial brain area in the initiation of addiction. Intracranial self-stimulation (ICSS) is a procedure for a quantitative assessment of reward behavior in animal models. In ICSS, laboratory rodents self-administer electric stimulation to the dopaminergic pathways of the reward circuitry inducing a reinforcing effect similar to drug reward. Aim: The aim of the current body of work was to use ICSS to assess the acute effects of LSD on reward behavior in C57BL/6JRj mice. This was done to improve the understanding of the mechanism of action of LSD and to evaluate whether the ethanol- consumption-reducing effect of LSD in mice is mediated through the reward mechanism. Methods: Bipolar electrodes targeting the medial forebrain bundle were implanted in the brains of C57BL/6JRj mice in a stereotaxic surgery. The animals were trained to acquire the self-stimulation in the discrete-trial current-intensity procedure. First, the possible dose-dependent acute effects were tested with three different doses of LSD. Next, the acute effect of LSD on amphetamine-induced changes in ISCC were tested. Lastly, a small preliminary test on the effects of LSD on lipopolysaccharide (LPS) -induced changes on ICSS were conducted. Results and conclusions: Acute LSD did not affect reward behavior in ICSS on any of the tested doses. Accordingly, LSD did not affect the facilitation of ICSS induced by acute amphetamine. The results of the LPS experiment were likely to be skewed by the development of tolerance to LPS, therefore the evaluation of the possible effect of LSD was not possible. These findings suggest that the previously reported LSD-induced reduction in ethanol consumption in mice, is not mediated through alteration of the reward mechanism. At the same time, these findings provide further evidence supporting the suggestion that LSD itself does not induce facilitation of the reward circuitry needed for the development of addiction. |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | Akuutin LSD:n vaikutus palkkiokäyttäytymiseen. |
| Menetelmät: | Intracranial Self-stimulation |
| Otoskoko: | 9,7,4 |
| Muuta: | |
| Tagit: | 5-HT2A, 5-HT2C, addiction, alcohol dependence, amphetamine, ethanol, intracranial self-stimulation, lipopolysaccharide, lysergic acid diethylamide, reward circuitry |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202011114451 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Mystiset kokemukset aivotutkimuksen näkökulmasta (Liisa Vaalasranta, 2020)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Psykologian oppiaine |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Mystiset kokemukset ovat harvinaislaatuisia kokemuksia, joita kuvaa vähentynyt tietoisuus itsestä ja voimakkaat yhteyden kokemukset ympäröivän maailman tai jonkin itseä suuremman voiman kanssa. Mystisiä kokemuksia pidetään yleensä hyvin merkityksellisinä, jopa elämän- ja maailmankatsomusta mullistavina kokemuksina, ja niille annetaan usein hengellisiä merkityksiä. Mystisten kokemusten aivoperustaa on pyritty tutkimaan kartoittamalla tiettyjen aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä ilmeneviä hengellisiä kokemuksia sekä hengellisen harjoittamisen aikaisia aivotapahtumia. Viime vuosina kiinnostavaa uutta tietoa mystisiin kokemuksiin liittyvistä aivotoiminnan muutoksista on saatu aiheuttamalla tällaisia kokemuksia niin kutsuttujen psykedeelisten aineiden avulla. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on luoda katsaus ajankohtaisiin teorioihin ja tutkimusnäyttöön mystisten kokemusten aikaisista aivotapahtumista. Mystisten kokemusten fenomenologiset piirteet viittaavat tunne- ja kehollista tietoa käsittelevien aivoalueiden rooliin näissä kokemuksissa, ja osalla näiden aivoalueiden toimintahäiriöistä kärsivistä ihmisistä esiintyy poikkeavia kehollisia kokemuksia, jotka saatetaan tulkita hengellisiksi tai mystisiksi. Sekä kokeneet meditaation harjoittajat että psykedeelisten aineiden vaikutuksen alla olevat henkilöt kuvaavat mystisen ykseyskokemuksen piirteet täyttäviä kokemuksia. Meditaation ja psykedeelisten aineiden piirissä tehdyn aivokuvantamistutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että mystisiin kokemuksiin saattaa liittyä aivojen lepotilaverkoston toiminnan muuttuminen tällaisten kokemusten aikana. Meditaatiotutkimuksessa lepotilaverkoston vähentynyt aktivaatio on yhdistetty mielen vaeltamisen lakkaamiseen meditatiivisen tilan aikana. Psykedeelisissä tiloissa lepotilaverkoston toiminnan vaimeneminen ja konnektiivisuuden heikentyminen on yhdistetty itsen katoamisen kokemuksiin. Lisäksi alustavaa tutkimusnäyttöä on lepotilaverkoston ja niin kutsuttujen tehtäväsuuntautuneiden aivoverkostojen keskinäisten suhteiden muuttumisesta mystisten ykseyskokemusten aikana. Meditaation harjoittaminen on pitkällinen prosessi, johon liittyy monia hienovaraisia muutoksia kokemuksessa ja aivotoiminnassa, joiden aivoperustan tutkiminen laboratorio-oloissa on haastavaa. Psykedeelisten aineiden avulla pystytään kuitenkin melko luotettavasti aiheuttamaan täysimittaisia mystisiä kokemuksia laboratorio-oloissa, mikä saattaa avata uuden oven näiden kokemusten aivoperustan tutkimiseen. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD, psilosybiini |
| Aihe: | Mystiset kokemukset aivotutkimuksen näkökulmasta |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | aivotoiminnan häiriöt, aivotutkimus, hengellinen harjoittaminen, mystiset kokemukset, psykedeeliset aineet |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelien hoitopotentiaali (Olga Peus, 2020)
| Oppiaine: | Sairaanhoitaja |
| Opinnäytetyön tyyppi: | opinnäytetyö |
| Laitos: | Ammattikorkeakoulu |
| Tiedekunta: | Sosiaali- ja terveysala |
| Korkeakoulu: | Jyväskylän ammattikorkeakoulu |
| Tiivistelmä: | Psykedeelien hoitopotentiaali psykiatristen sairauksien hoidossa on noussut esille 2000-luvulla. Opinnäytetyssä kartoitettiin psykedeelien vaikutuksia ja mahdollista hoitopotentiaalia, unohtamatta psykedeelien käyttöriskiä ja lainsäädännön rajoitteita. Tarkoitus oli selvittää psykedeelien vaikutusta ja tavoitteena jakaa tietoa psykedeeleista ja niiden vaikutuksista sairaanhoitajille. Kirjallisuuskatsauksen aineiston keruu tehtiin hyödyntäen eri tietokantoja (Medic, CINAHL) Myös manuaalista tiedonhakua tehtiin. Kirjallisuuskatsaukseen valitut julkaisut on haettu neljän kriteerin perusteella. Näitä kriteereitä ovat hakusanoilla löydetyt tulokset tietokannoista, julkaisuajankohta, suomenkielinen ja englanninkielinen julkaisu ja yhteys tutkimuskysymykseen. Aineistosta on otettu esille tärkeimmät asiat, jotka kuuluvat aihepiiriin. Ne on esitetty tutkielmassa tiivistetyssä muodossa. Tuloksissa esiteltiin tutkittavien aineiden vaikutuksia, sivuvaikutuksia ja ei toivottuja vaikutuksia. Lainsäädännön ja farmakologisen luokittelun välille tuli esille iso ristiriita. Kliinisissä tutkimuksissa psykedeelien käyttöä pidettiin turvallisena hallituissa olosuhteissa, kun taas Suomen lainsäädännössä ne luokitellaan erittäin vaarallisen- tai vaaralliseen luokkaan. Maailmalla tälläkin hetkellä jatketaan psykedeelien tutkimusta hoidollisessa tarkoituksessa. Alustavan näytön perusteella psykedeeleilla on positiivinen vaikutus masennuksen, ahdistuksen, kivun ja riippuvuuksien hoitoon. |
| Tiivistelmä EN: | The therapeutic potential of psychedelics has emerged in the 21st century. This study delved into the effects of psychedelics and their treatment potential, also taking into consideration the risks of using psychedelics and the limitations of current legislation. The aim was to analyze the positive and negative effects of using psychedelics as a treatment and to share this information with nurses. The source material was collected using various databases (Medic, CINAHL) and manual information retrieval. The publications selected for the source material have been selected based on four criteria: i) database results using specified keywords, ii) the time of publication, iii) publication in Finnish or English, and iv) relevance to the research question. The results highlight the effects (including undesirable side effects) of the examined substances. Furthermore, there was a major discrepancy between the current legislation and the pharmacological classification. In clinical trials, the use of psychedelics is considered safe under controlled conditions, while Finnish legislation classifies them as a dangerous or extremely dangerous substance. Research into the use of psychedelics for therapeutic purposes is still an ongoing process. Preliminary evidence suggests that psychedelics have a positive effect on the treatment of depression, anxiety, pain, and addictions. |
| Yhdiste: | MDMA, DMT, ayahuasca, psilosybiini, LSD |
| Aihe: | psykedeelit |
| Menetelmät: | kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | #DMT #LSD #MDMA #psykedeelit #masennus #masennuksenhoito |
| URL: | https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/354136/Opinnaytetyo... |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Salvinoriini A:n akuutit vaikutukset TrkB- ja GSK3? -signalointiin hiiren aivoissa (Salla Uusitalo, 2020)
| Oppiaine: | Farmakologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Farmasian ja lääkehoidon osasto |
| Tiedekunta: | Farmasian tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Salvinoriini A on huulikukkaisheimoon kuuluvasta Salvia divinorum -kasvista löytyvä dissosiatiivinen hallusinogeeni. Muista hallusinogeeneistä poiketen salvinoriini A ei sitoutu lainkaan serotoniinin 5-HT-2A reseptoriin, vaan sen vaikutukset välittyvät selektiivisesti kappa-opioidireseptorien kautta. 2000-luvulla S. divinorumin käytöstä on julkaistu yksittäisiä tapauskuvauksia, joiden perusteella salvinoriini A:n säännöllisillä matalilla annoksilla voi olla masennusta lievittäviä vaikutuksia. Eläintutkimuksissa salvinoriini A aiheuttaa sekä pro- että antidepressiivistä käyttäytymistä. Muita psykedeelisiä yhdisteitä, erityisesti klassisia hallusinogeenejä, on tutkittu lupaavin tuloksin hoitoresistenttiä masennusta sairastavilla potilailla. Nopeavaikutteinen masennuslääke ketamiini luokitellaan salvinoriini A:n kanssa samaan dissosiatiivisten hallusinogeenien ryhmään. Subanesteettisen ketamiinin käyttäminen Suomalaisessa erikoissairaanhoidossa aloitettiin 2000-luvun alussa, jonka jälkeen se on vakiintunut osaksi lääkeresistenttiä masennusta sairastavien potilaiden hoitopolkua. Subanesteettisen ketamiinin ja perinteisten masennuslääkkeiden vaikutukset välittyvät aivojen muovautuvuutta säätelevän BDNF-TrkB -viestiketjun kautta. Myös klassiset hallusinogeenit vaikuttavat aivojen muovautuvuuteen lisäämällä välittömien-aikaisten geenien ilmenemistä ja aivokuoren hermosolujen spinogeneesiä. Tämän pro gradu -tutkielman kokeellisessa osassa tarkasteltiin salvinoriini A:n akuutteja vaikutuksia masennuslääkevasteeseen yhdistettyihin signalointiketjuihin sekä lokomotoriseen aktiivisuuteen C57BL/6 -kannan hiirillä. Salvinoriini A aiheutti merkitsevän lokomotorisen aktiivisuuden vähenemisen lähes välittömästi i.p. annostelun jälkeen. Se ei kuitenkaan vaikuttanut TrkB-GSK3? -viestiketjun proteiinien fosforylaatioon tai BDNF:n m:RNA:n määrään hiiren etuaivokuorella. Aiempien tutkimusten perusteella salvinoriini A:n mahdolliset terapeuttiset vaikutukset saattavat ilmetä vain matalilla annoksilla tai säännöllisessä mikroannostelussa. |
| Tiivistelmä EN: | Salvinorin A is a dissociative hallucinogen found in the plant Salvia divinorum. Unlike other hallucinogens it is a selective kappa-opioid receptor antagonist with no affinity to serotonin receptor 5-HT-2A. Modern case studies suggest low, regularly used salvinorin A doses might have antidepressant properties. In animal studies salvinorin A causes both pro- and antidepressant behaviour. Other hallucinogens, such as classical psychedelics psilocybin and LSD, show great promise as rapid acting antidepressants in multiple clinical trials focusing on treatment resistant depression. The most well-known rapid acting antidepressant drug ketamine belongs to the same group of dissociative hallucinogens as Salvinorin A. The use of subanesthetic ketamine has become an integral part of treatment resistant patient care in Finnish healthcare. Ketamine as well as chronic treatment with traditional antidepressants induce plasticity via BDNF-TrkB signaling. The antidepressant mechanism of classical psychedelics is mostly unknown, but they have been shown to promote neuroplasticity by increasing the expression of immediate-early genes and spinogenesis in cortical neurons. The experimental part of this master’s thesis examines the acute effects of salvinorin A on the signaling pathways associated with antidepressant response in C57BL/6 mice. To better characterize the effects of salvinorin A an open field test of 100 min was carried out in addition to phosphorylation studies. Single high dose (5-10 mg/kg) of salvinorin A causes a robust reduction in locomotor activity almost immediately after i.p. administration in mice. However it does not affect the phosphorylation of proteins associated with antidepressant response, nor does it affect BDNF m:RNA expression in mouse prefrontal cortex. According to previous studies, the therapeutic effects of salvinorin A might be present only at low doses or in regular microdosing. |
| Yhdiste: | Salvinoriini A |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | eläinkoe |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Hallusinogeenit, Ketamiini, Nopeavaikutteiset masennuslääkkeet, Salvinoriini A |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101141192 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 23.01.2022 |
LSD, psilosybiini ja MDMA ja psykoosit (Ville Niskanen, 2020)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen kirjallinen työ |
| Laitos: | Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma |
| Tiedekunta: | Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Monien päihteiden tiedetään aiheuttavan psykooseja, jotka voivat usein jäädä myös pysyväksi skitsofreniaksi. Psykooseihin yhdistetyt välittäjäaineet, kuten dopamiini ja serotoniini ovat mukana myös huumeiden vaikutusmekanismeissa. Lysergihapon dietyyliamidi (LSD) ja psilosybiini ovat serotoniinireseptorien kautta vaikuttavia hallusinogeenejä. 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini eli ekstaasi (MDMA) on ns. hallusinogeeninen stimulantti, jonka keskeiset vaikutusmekanismit välittyvät dopamiinin ja serotoniinin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, että liittyykö hallusinogeenien käyttöön lisääntynyt psykoosiriski ja liittyykö näihin psykooseihin erilainen oirekuva verrattuna muihin psykooseihin. Lähempään tarkasteluun valittiin LSD, psilosybiini ja MDMA. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleistä taustaa aiheesta. Toisessa osassa käsitellään systemaattisena laajana kirjallisuuskatsauksena aihetta. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin Medline (Ovid) tietokantaa ja Medline Ovid ® ALL resurssia, josta haettiin LSD:n, psilosybiinin ja MDMA:n ja psykoosien välistä yhteyttä käsitteleviä artikkeleita. Lisäksi täydennyshaku tehtiin takaumaoireita käsittelevistä artikkeleista. Mukaan otettiin englanninkieliset Tampereen yliopiston oikeuksilla nähtävissä olevat artikkelit, jotka käsittelevät psykooseja ja psykoosiriskiä ihmisillä. Kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin 30 artikkelia. Näistä 11 käsitteli LSD:n, neljä psilosybiinin, 11 MDMA:n ja psykoosien välistä yhteyttä. 12 artikkelia käsitteli takaumaoireita. LSD:n tutkimuksissa psykoosien esiintyvyys on 0,08 ja 63,1 %:n välillä. Suurimmissa lukemissa on kysymys valikoituneista potilasaineistoista. Suurimmissa aineistoissa LSD:n ja psykoosien välistä yhteyttä ei tule esiin. Psilosybiiniä koskevissa tutkimuksissa psykoosien suurin esiintyvyys oli 0,15 %. MDMA:n tutkimuksissa psykoosien esiintyvyys oli suurin eli 24–61,5 %. Näissä on kuitenkin hyvin valikoitunutta potilasmateriaalia. Takautumien esiintyvyys vaihtelee LSD:llä tai muilla hallusinogeeneillä 0,08 ja 60,6 %:n välillä. MDMA:lla vastaavasti 5,3 ja 27 % välillä. Kroonisten hallusinogeenitakautumien (HPPD) esiintyvyydeksi arvioidaan alle 5 %. Hallusinogeenien aiheuttama psykoosi kehittyy arviolta 26 %:lla skitsofreniaksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voida kuitenkaan ottaa kantaa LSD:n psykoosiriskiin. Hallusinogeenien käyttöön liittyvät psykoosit kehittyvät tämän työn perusteella harvemmin skitsofreniaksi verrattuna muihin päihdepsykooseihin. Psilosybiinin ja psykoosien välisestä yhteydestä löytyy vain vähän tietoa eikä johtopäätöksiä voida tehdä. MDMA:n ja psykoosien välinen yhteys jää epäselväksi. MDMA:n roolia psykoosien aiheuttajana ei kuitenkaan voida poissulkea. Parhaiten tässä työssä tulee esiin takautumaoireiden ja kliinisen HPPD:n esiintyminen. Tarkat esiintyvyysluvut jäävät kuitenkin epäselväksi. Käsitellyissä tutkimuksissa oli sekoittavana tekijänä usein muiden päihteiden yhtäaikainen käyttö. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | HPPD, LSD, MDMA, psilosybiini, psykoosi, skitsofrenia |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/124199 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 30.10.2024 |
Katsaus psykedeelien ja MDMA:n käyttöön liittyviin psykososiaalisiin riskeihin ja keinoihin ehkäistä niitä (Juulia Järvenpää, 2019)
| Oppiaine: | Sosiaalityö |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Tarkoituksenani on kartoittaa eräiden psykedeelien ja MDMA:n itsenäiseen käyttöön liittyviä riskitekijöitä sekä keinoja ehkäistä näitä riskejä. Itsenäisellä käytöllä tarkoitan sellaista käyttöä, joka ei tapahdu esimerkiksi valvotuissa tutkimusolosuhteissa, vaan käyttäjä ottaa ainetta niin sanotusti omin päin. Päihdehuolto on rakentunut pitkälti riippuvuuksien hoidon ympärille, eivätkä tässä tutkielmassa käsitellyt aineet nykytiedon valossa aiheuta ainakaan fyysistä riippuvuutta. Näillä aineilla voi kuitenkin olla muita ongelmia, joita päihdehuollon työntekijät ymmärtävät ja tuntevat huonosti. Tutkielman tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä aihepiiriä kohtaan, ja nostaa pohdittavaksi sitä, pitäisikö päihdetyötä kehittää niin, että sopivia palveluita olisi tarjolla myös psykedeelejä ja MDMA:ta käyttäville henkilöille. Menetelmät. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus. Tulokset ja johtopäätökset. Psykedeelejä ja MDMA:ta käytetään usein muista päihteitä poikkeavilla tavoilla, ja käyttö voi liittyä itsetutkiskeluun tai tavoitteena voi olla erilaisten mielenterveysongelmien omahoito. Haitat voivat olla joko akuutteja eli vaikutuksen aikana ilmeneviä tai vasta jälkikäteen ilmeneviä. Akuuteista haitoista yleisin ovat vaikeat ja epämiellyttävät kokemukset, joiden hoidoksi riittää pääsääntöisesti rahoitteleva puhe ja turvallisen ympäristön takaaminen. Psykedeelit voivat tuottaa mystisiä ja uskonnollisluonteisia kokemuksia, minkä vuoksi ne saattavat laukaista myös niin sanottuja spirituaalisia kriisejä. Tällaiset kriisit voivat kestää myös akuutin vaikutuksen lakattua tai alkaa vasta akuutin vaikutuksen lakattua. MDMA lisää monilla halukkuutta fyysisesti intiimiin sosiaaliseen kanssakäyntiin. Käyttäjien tulisi olla tietoisia tästä, sillä väärässä seurassa tapahtuva intiimi kanssakäyminen voi johtaa epämiellyttäviin kokemuksiin. MDMA:lla on yhteyksiä myös lisääntyneeseen impulsiivisuuteen, vaikkei syy-seuraussuhdetta ole kyetty tutkimuksissa osoittamaan. Faktoihin perustuva päihdevalistus sekä kokemusten jäsentelemiseen auttava keskusteluapu voivat olla tehokkaita keinoja ehkäistä psykedeelien ja MDMA:n aiheuttamia ongelmia. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD, MDMA, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ekstaasi, haittojen vähentäminen, MDMA, psykedeelit, päihdehuolto, päihdetyö, sosiaalityö |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Ensimmäisen psykedeelikokemuksen aiheuttaman mystisen kokemuksen yhteys koettuun muutokseen hyvinvoinnissa ja elämäntyytyväisyydessä (Aino Hausen ja Tarina Rauteenmaa, 2019)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelin käytön herättämä mystinen kokemus saattaa pysyvästi muuttaa yksilön uskomusjärjestelmiä johtaen pitkäaikaisiin positiivisiin muutoksiin käsityksissä itsestä ja elämästä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, raportoivatko ne henkilöt, joiden ensimmäinen psykedeelin käyttökokemus luokitellaan mystiseksi, suurempaa elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua verrattuna heihin, joiden kokemus ei ollut mystinen. Tutkimuksemme aineistona käytimme WWW-pohjaisella lomakkeella luotua suomenkielistä itsearviointikyselyä, jonka vastaajat ovat käyttäneet psykedeeliä vähintään kerran elämänsä aikana. Ensimmäisen psykedeelin käyttökokemuksen mystisyyden mittaamista varten suomensimme mystisten kokemusten tutkimiseen kehitellyn Revised Mystical Experience Questionnaire (MEQ30) –kyselyn. Suomentamamme MEQ30-suomi – kyselyn avulla jaoimme henkilöt joko “täyden mystisen” tai “ei-täyden mystisen” kokemuksen ryhmään, ja testasimme suomennoksen toimivuutta tutkimuksemme yhteydessä. Analyysissä vertailimme ryhmän “täysi mystinen kokemus” ja ryhmän “ei-täysi mystinen kokemus” välistä keskiarvoeroa itsearvioidussa hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden muutoksessa käyttämällä kahden riippumattoman otoksen t-testiä. Tutkimuksessamme havaittiin, että ensimmäisen psykedeelin käyttökerran aiheuttaman mystisen kokemuksen kokeneet henkilöt raportoivat merkitsevästi suurempaa itsearvioitua elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana kuin ne, joiden kokemus oli “ei-täysi mystinen”. Tutkimuksemme tukee teoriaa sekä aiempia tutkimustuloksia (Griffiths ym., 2011; 2016; MacLean, Johnson & Griffiths, 2011; Roseman, Nutt & Carhart-Harris, 2018; Ross ym. 2016) mystisten kokemusten yhteydestä positiivisiin muutoksiin yksilön asenteissa ja hyvinvoinnissa. Tutkimuksemme aineisto antaa suomalaisten psykedeelin käyttökokemuksista hyödyllistä tietoa, jota voidaan käyttää tulevissa psykedeelitutkimuksissa Suomessa. Tutkimuksemme antia ovat myös se, että vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa vielä tehty, sekä se, että kääntämämme MEQ30- suomi -kysely todettiin alustavasti toimivaksi. MEQ30-suomi -kyselyä voidaan mahdollisesti hyödyntää myös tulevissa suomalaisissa psykedeelitutkimuksissa. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, mikä mystisessä kokemuksessa saa aikaan koetut muutokset. On mahdollista, että mystinen kokemus on selittävä tekijä sille, miksi psykedeelien käytöstä aiheutuvat terapeuttiset vaikutukset ilmenevät käyttäjistä osalla, mutta eivät kaikilla. Tulevissa psykedeelitutkimuksissa on tärkeää kiinnittää huomiota mystiseen kokemukseen psykedeelien käytöstä aiheutuvan muutoksen mahdollisena selittävänä tekijänä. Avainsanat: mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet, hyvinvointi, elämäntyytyväisyys |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | elämäntyytyväisyys, hyvinvointi, mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
"Ne lyö niinku elämän perspektiiviin": psykedeelien käytölle annetut merkitykset käyttäjien haastatteluissa (Saarinen, Ella, 2019)
| Oppiaine: | sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | pro gradu |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tarkastelin tässä tutkielmassa millaisia merkityksiä psykedeelisten päihteiden käyttäjät itse liittävät psykedeelien käyttöönsä. Käyttäjien omien merkityksenantojen huomiointi antaa mahdollisuuden ymmärtää ilmiötä sisältäpäin ja laajentaa ymmärrystä huumeidenkäytön motiiveista sekä niiden kytkeytymisestä nykykulttuuriin. Ensinnä tarkastelin psykedeelien käyttöön liitettyjä henkilökohtaisia merkityksiä: millaisia psykologisia ja henkilökohtaisia vaikutuksia käytöllä nähtiin olevan ja millaisia muutoksia psykedeelien koettiin edesauttaneen. Toiseksi tutkin, miten psykedeelien käyttö suhteutui ympäröivään yhteiskuntaan: miten haastateltavat näkivät itsensä suhteessa toisiin ihmisiin ja millaisin kielellisin ja kulttuurisin keinoin psykedeelikokemuksia käsiteltiin. Peilasin merkityksiä myös yleisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin virtauksiin, etenkin terapiakulttuuriin nousuun. Tutkimusaihe sijoittuu osaksi huumeiden viihde- tai satunnaiskäytön tutkimusta. Aiemmissa tutkimuksissa psykedeelien käyttöön on liitetty henkisiä ja uskonnollisia, sosiaalisia, nautinnollisia, kokemuksellisia ja terapeuttisia ulottuvuuksia. Terapeuttisista vaikutuksista on saatu alustavia tuloksia myös lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimukseni aineistona toimi kymmenen psykedeelejä käyttäneen henkilön teemahaastattelut. Haastatteluja lähestyin aineistolähtöisesti hyödyntäen sisällön- ja diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Tutkimuksessani psykedeelien käyttö koettiin ennen muuta hyödyllisenä ja terapeuttisena, ja käyttöön liitettiin pääasiassa positiivisia merkityksiä. Psykedeelien aikaansaaman perspektiivimuutoksen koettiin auttavan arkisissa haasteissa, itsetutkiskelussa ja mielen hyvinvoinnissa. Haastateltavat kokivat yleensä kehittyneensä psykedeelien myötävaikutuksesta parempaan suuntaan. Haastateltavat pyrkivät myös korostamaan omia järkeviä käyttötapojaan ja -motiivejaan ja erottautumaan huonommiksi kokemistaan käyttäjistä tai käyttötavoista, jotka he yhdistivät vastuuttomuuteen ja päihteiden ongelmakäyttöön. Toisaalta myös valtavirtayhteiskuntaan suhtauduttiin usein epäluuloisesti. Yhteyttä koettiin toisten psykedeelejä käyttävien kanssa ja käytölle annettiin myös sosiaalisia merkityksiä. Henkisten kokemusten sanallistaminen oli haasteellista, joten niitä kuvatessa turvauduttiin usein terapian kieleen tai uushenkisyyteen liittyvään sanastoon. Terapeuttisuuteen vetoaminen on luontevaa, sillä terapeuttinen diskurssi on kulttuurisesti vahva, toisin kuin esimerkiksi henkiset diskurssit. Lisäksi se on tehokasta, sillä se rakentuu yksilön kokemukselle, jonka kyseenalaistaminen on vaikeaa, ja sisältää oletuksen toiminnan hyödyllisyydestä. Tutkimus antaa uutta tietoa psykedeelien käytöstä sekä sen suhteesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan, sekä laajemmin lisää tietämystä huumeidenkäytön kirjosta. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | psilosybiini, LSD, DMT, LSA, 2C-x |
| Aihe: | psykedeelien käyttäjien kokemukset, terapeuttisuus |
| Menetelmät: | sisällönanalyysi, diskurssianalyysi |
| Otoskoko: | 10 |
| Muuta: | |
| Tagit: | diskurssianalyysi, psykedeelit, sisällönanalyysi, terapiakulttuuri, uushenkisyys, viihdekäyttö |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105446 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen muotoilu – psykedeelien vaikutus visuaalisen viestinnän muotoilussa (Jenni Lintumäki (o.s. Laaksoharju), 2019)
| Oppiaine: | Visuaalisen viestinnän muotoilu |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Taiteen kandidaatin opinnäytetyö |
| Laitos: | Median laitos |
| Tiedekunta: | Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu |
| Korkeakoulu: | Aalto-yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielma tarkastelee psykedeelisten huumausaineiden vaikutuksia, visuaalisessa kulttuurissa ja visuaalisen viestinnän muotoilun alalla 1960-luvulta lähtien, teoriataustan ja kuvallisten esimerkkien kautta. Kiinnostus tutkielman aihetta kohti lähti, siitä kun pohdin mitä sana psykedeelinen tarkoittaa visuaalisessa kulttuurissa ja miksi sitä käyttävät monet alan ihmiset. Halusin tutkia tabua ilmiötä, mistä ei tiedetä paljoa, mutta joka on kuitenkin vaikuttanut visuaalisen viestinnän muotoilun alalla. Psykedeelit kuuluvat hallusinogeeneihin eli psykoaktiivisiin aineisiin, jotka synnyttävät aistiharhoja, sekä muutoksia havainnoissa, ajattelussa, tunteissa ja tajunnantilassa. Psykedeelit tehostavat kyseenalaistavaa ajattelua, jonka myötä ne vaikuttivat 1960-luvun nuorten aatteisiin ja kulttuuriin. Tutkielman teoriatausta käsitteli syvemmin tunnetuimpien ja käytetyimpien psykedeelisten huumausaineiden visuaalisia ja kulttuurillisia vaikutuksia. Psykedeelien mikroannostelu ja terapeuttiset vaikutukset, sekä Steve Jobsin positiivinen suhde LSD:hen ovat olleet syynä sille, miksi kiinnostus psykedeelejä kohtaan on viime vuosina noussut. Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys oli, mitkä ominaisuudet tekevät visuaalisesta teoksesta psykedeelisen? Hypoteesini oli, että psykedeelien visuaaliset vaikutukset ovat psykedeelisen tyylisuuntauksen keskeisimpiä ominaisuuksia, joka todettiin oikeaksi käytettyjen lähteiden kautta. Tyypillisimpiä psykedeelisissä teoksissa esiintyviä psykedeelisten huumausaineiden visuaalisia vaikutuksia ovat värikkyys, sekavuus, geometriset kuviot ja aaltoilevat muodot. Sen lisäksi psykedeelien muiden vaikutusten inspiroimat teemat, kuten vaikka monitasoisuus, surrealismi ja symbolismi ovat myös psykedeelisen tyylin keskeisimpiä piirteitä. Psykedeeliset huumausaineet ja niiden kulttuuri muovasivat yhteiskuntaa 1960-luvulla, jonka seurauksena myös visuaalisen viestinnän muotoilu sai vaikutteita psykedeeleistä. Tutkielman toinen tutkimuskysymys oli miten psykedeelit ovat vaikuttaneet visuaalisen viestinnän muotoilun alalla? Psykedeelinen tyyli näkyi parhaiten rock-konserttien julisteissa ja vastakulttuurin sanomalehdissä. Psykedeelinen visuaalisen viestinnän muotoilu kapinoi alan käytäntöjä vastaan esimerkiksi epäkäytännöllisillä kirjaintyypeillä ja sommitelmilla. Nykyään psykedeelinen kuvamaailma ei ole täysin samanlaista kuin mitä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta psykedeelien vaikutteita näkee yhä monissa töissä. Psykedeeliset kuvat eivät välttämättä pyri kopioimaan psykedeelisten huumausaineiden alaisena koettuja kokemuksia, vaan enemmänkin poimimaan joitakin tyylille ominaisia piirteitä. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | taide, tyyli, visuaalisen viestinnän muotoilu |
| URL: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/38141 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Vertaileva sisällönanalyysi klassisten psykedeelien käyttökokemuskertomuksista (Anastasia Hartikainen, 2019)
| Oppiaine: | Folkloristiikka |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten LSD:n ja psilosybiinisienten käyttökokemuskertomuksissa päihteiden vaikutusten kuvailu vertautuu toisiinsa. Haastattelin kolmea toisensa tuntevaa henkilöä, joista kahdella oli kokemuksia molemmista päihteistä, ja yhdellä vain psilosybiinisienistä. Yhteensä vertailin molemmista päihteistä neljää kertomusta. Jaoin päihteiden aiheuttamat aistimuutokset erilaisiin kokemuksellisiin ulottuvuuksiin: näkö, kuulo, tunto, maku, haju, tunteet ja ajatukset, sekä sosiaalisuus. Lähiluvun ja analyysin avulla kokemuksista löytyi eroja ja yhtäläisyyksiä sekä päihde- että yksilökohtaisesti. Yhtäläisyyksiä kuvailussa on huomattavasti, mutta aistimuutosten luonne ja yleinen olotila ovat perustavanlaatuisella tavalla erilaisia. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD ja psilosybiinisienet |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Haastattelu, lähiluku, ja vertaileva sisällönanalyysi |
| Otoskoko: | 3 |
| Muuta: | |
| Tagit: | kokemuskerronta, LSD, psilosybiinisienet, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psilosybiinin hyödyntäminen masennus- ja ahdistushäiriöiden hoidossa (Anni Karjala, 2019)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | gradu |
| Laitos: | Lääketieteen laitos / Psykiatria |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psilosybiini on useissa Psilocybe-suvun sienilajeissa esiintyvä hallusinogeeni. Sitä syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1958. Syntetisoinnin jälkeen psilosybiiniä tutkittiin aktiivisesti viime vuosituhannen keskivaiheilla masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa, kunnes sen käyttö kiellettiin runsaan viihdekäytön vuoksi lailla 1970-luvulla. Kliiniset tutkimukset on kuitenkin 2000-luvun alkupuolella käynnistetty uudelleen. Tässä katsauksessa aineistona käytettiin vuoden 1980 jälkeen psilosybiinillä toteutetettuja kliinisiä tutkimuksia. Mukaan otettiin myös joitain tutkimuksia, joissa psilosybiinin vaikutuksia oli tutkittu terveillä koehenkilöillä. Katsauksen perusteella psilosybiini on potentiaalinen, mutta vielä hyvin vähän tutkittu hoitomuoto masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Psilosybiini on valikoiduille koehenkilöille valvotuissa olosuhteissa annosteltuna turvallinen aine, eikä tutkimuksissa tullut esiin vakavia haittavaikutuksia. Yleisimpiä psilosybiinin käytön riskejä näyttäisivät kirjallisuuden perusteella olevan erilaiset annostelun jälkeen aiheutuvat aistiharhat. Kaikissa kliinisissä tutkimuksissa saatiin yhdellä tai kahdella psilosybiini annoksella lupaavia alustavia tuloksia masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Oireilu väheni, ja vaikutus kesti keskimäärin useita viikkoja. Mahdolliseksi toimintamekanismiksi nousi tutkimusten perusteella psilosybiinin vaikutus aivojen lepotilajärjestelmän toimintaan serotoniinireseptori 5-HT2A:n kautta. Useimmista tutkimuksista kuitenkin puuttui kontrolliryhmä ja otoskoot olivat pieniä. Tutkimukset eivät olleet randomoituja tai plasebo-kontrolloituja, eikä niiden luotettavuus täten ollut hyvä. Lisäksi seuranta-ajat olivat lyhyitä, joten pitkäaikaisia vaikutuksia tai pitkäaikaishaittoja ei näiden tutkimusten perusteella vielä voida arvioida. Tulosten varmistamiseksi tarvitaan siis vielä lisää randomoituja kontrolloituja kokeita, sekä seurantatutkimuksia. Psilosybiini on vaikutuksiltaan lupaava uusi masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitomuoto. Ainutlaatuista muihin lääkehoitoihin verrattuna on sen harvoin tapahtuva annostelu, ja pitkäkestoinen vaikutus. Runsaasti lisää laadukkaita tutkimuksiaa kuitenkin tarvitaan, jotta saadaan tietoa psilosybiinin vaikutusmekanismeista, tehosta ja turvallisuudesta. |
| Tiivistelmä EN: | This literature review investigated the use of psilocybin in the use of depression and anxiety disorders. Psilocybin is a serotonergic hallucinogen, that can be found in many species of Psilocybe genus. Psilocybin was first synthetized in 1958. After that it became a subject of eager research for many psychiatric conditions. Due to frequent use outside scientific and medical settings, it was listed as an illegal substance in 1970. This made scientific research difficult, and clinical research ceased for a large part. In the recent decades, the clinical research has started again. This review included clinical research executed after 1980, and preclinical research executed after 1958. Out of anxiety disorders, psilocybin has been investigated for obsessive compulsive disorders and the anxiety in patients with life-threatening cancer. Research investigating the effects of psilocybin in healthy volunteers were also included. Based on the literature, psilocybin seems like a potential treatment option for depression and certain anxiety disorders. In the reviewed literature, no severe adverse events were encountered. Some mild adverse events, such as headache, occurred more frequently. The most common risks of psilocybin use seem to be different kinds of sensations that resemble the effects of psilocybin, but occur long after its intake. Psilocybin relieved depression and anxiety in all of the included studies. In all of the cases, the effects lasted for several weeks. The suggested mechanism of action was the dampening of the default mode network through the serotonin receptor 5-HT2A activation. However, many of the studies lacked a proper control group, and were not double-blinded. The sample sizes were often small, and the duration of follow-up short. More research on the effects and mechanisms of action is still needed. |
| Yhdiste: | psilosybiini |
| Aihe: | masennus, ahdistuneisuushäiriöt |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ahdistuneisuushäiriöt, masennus, psilosybiini |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/20274 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Serotonergisten psykedeelien vaikutukset visuaaliseen hahmottamiseen (Mikko Laiho, 2019)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen kirjallinen työ |
| Laitos: | Farmakologian laitos |
| Tiedekunta: | ? |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Hallusinogeneettisiä vaikutuksia aiheuttavat lääkeaineet ovat kiinnostaneet ihmisiä pitkään, sillä ne tarjoavat mahdollisuuksia neurotransmitteritoiminnan tutkimiselle. Kenties tunnetuin hallusinogeeni on serotonergisten psykedeelien ryhmään kuuluva lysergihapon dietyyliamidi (LSD), joka löydettiin 1940- luvulla. LSD-tutkimukset kuitenkin vähenivät 60-luvulta alkaen, sillä sen käyttö kriminalisoitiin ja sen tutkiminen muuttui hankalaksi. Kuitenkin 2000-luvulla näiden lääkeaineiden tutkimustoiminta on näyttänyt elpymisen merkkejä. LSD:n farmakodynamiikka tunnetaan suhteellisen hyvin. Tutkijoilla ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä miten erilaiset visuaaliset vasteet syntyvät. Sekä tutkijat että yksityishenkilöt ovat kiinnostuneita LSD:stä sekä sitä lyhyemmän vaikutusajan omaavan psilosybiinin toiminnasta sen psykoaktiivisten ominaisuuksien vuoksi. Käyn tässä kirjallisuuskatsauksessa läpi mitä tiedetään LSD:n ja psilosybiinin vaikutuksista visuaaliseen hahmotukseen. |
| Tiivistelmä EN: | Psychedelic drugs have intrigued men throughout ages. That is, different types of hallucinations have probably been used among different cultures for various occasions. However, not only do hallucinations offer wide range of different possibilities for understanding complex collaborations of different neurotransmitter systems but they also can be used to discover secrets behind consciousness. This is one of the reasons why Lysergic Acid Diethylamide (LSD) have in increasing amounts gained the interest of today's scientific researchers. Although the number of studies concerning LSD seized in the late sixties due to the illegalization of drug LSD, the 21st century's hallusinogen research has began to show signs of recovery. Originally, the research use of LSD was meant to use it as an antimigrenic. Nowadays, hallusinogens such as LSD and psilocybin are points of great interest in research community due to their consciousness altering properties. That is, psychedelics might offer possible solutions to reveal more about mental disorders. However, whilst the pharmacology of LSD is nowadays known relatively well, the diverse mechanisms which cause the unique wide range of responses are still relatively unknown leaving both scientists and civilians even more fascinated of the effects of this famous drug. |
| Yhdiste: | LSD, psilosybiini |
| Aihe: | Visuaalinen hahmottaminen |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | farmakodynamiikka, farmakologia, LSD, psilosybiini, serotoniinijärjestelmä, visuaalinen hahmottaminen |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/21164 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Ayahuasca - miksi siitä on kiinnostuttu ympäri maailman? (Anni Uotinen, 2018)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Teologia |
| Tiedekunta: | Filosofinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielma esittelee tutkimusaineiston systemaattiseen analyysiin pohjautuen mitkä seikat saattavat olla syinä ayahuascan suosioon maailmalla. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | Ayahuasca (dimetyylitryptamiini) |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Systemaattinen analyysi |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
LSD ja suomalainen underground (Kristian Wester, 2018)
| Oppiaine: | Historia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Työssä tutkitaan suomalaisen underground-liikkeen ja LSD:n välistä suhdetta. Tutkimus keskittyy underground-aktiivien kokemuksiin ja käsityksiin LSD:stä. Myös muita hallusinogeeneja sivutaan. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | LSD, underground |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelien katalysoima mystinen kokemus kokemuskerronnan valossa (Terhi Pieskä, 2018)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | |
| Tiedekunta: | Teologinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Pro gradu -tutkielmani on teemahaastatteluin toteutettu narratiivien tutkimus psykedeelien katalysoimista mystisistä kokemuksista. Tutkielmassani analysoin kahdeksan informantin kokemuskerronnan kautta psykedeeleiksi kutsuttujen substanssien vaikutuksessa saatuja kokemuksia. Käytän tutkielmassani Antoon Geelsin ja Owe Wikströmin (1999) määritelmää mystisestä kokemuksesta. Geels ja Wikström määrittelevät mystisen kokemuksen kontekstista riippumatta kokemukseksi, jonka kokija tulkitsee kohtaamiseksi korkeamman tai perimmäisen todellisuuden kanssa. Tämä kohtaaminen tapahtuu välittömällä, kokijan tulkinnan mukaan ei-rationaalisella tavalla ja tuo mukanaan syvän tunteen ykseydestä sekä vaikutelman siitä, että kokemus on tapahtunut muulla kuin arkisella tasolla. Kokemus tuo mukanaan laajalle ulottuvia seurausvaikutuksia yksilön elämässä. Tutkielmassani syvennyn selvittämään, mitä mystisen psykedeelikokemuksen aikana koetaanja erityisesti, miten haastateltavien henkilökohtaiset kertomukset esittävät muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdatun perimmäisen todellisuuden. Analysoin tutkielmassa yhteensä yhdeksän mystisen kokemuksen kriteerit täyttävää kokeuskertomusta, jotka olen jakanut temaattista narratiivien analyysiä käyttäen kolmeen teemaan: ykseyden kokemus, rakkauden kokemus sekä transsendenttien entiteettien kohtaaminen. Teemoihin jaetut kertomukset käydään läpi sisällönanalyysiä soveltaen. Ykseyden kokemuksiksi luokittelemissani kertomuksissa egon häviämisen kautta sulaudutaan hetkellisesti muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdattuun todellisuuteen. Näissä kertomuksissa kertojat kuvaavat tulevansa yhdeksi tietoisuudeksi tai löytävät itsensä ikuiseksi tyyneyden tai tyhjyyden tilaksi nimeämästään todellisuudesta. Rakkauden kokemuksen teemaan sijoittamani kertomukset kuvaavat positiivisia tuntemuksia täynnä olevia psykedeelimatkoja ja matkan aikana koetut tunteet saavat jokaisessa kertomuksessa viittauksen jumalallisuuteen. Näissä kokemuksissa rakkaus yhdistetään Jumalaan tai jumaluuteen essentiaalisena osana. Transsendenttien entiteettien kohtaamiset ovat kolmas selkeästi muusta kertomusaineistosta erottuva teema. Näissä kokemuksissa aktiivinen transsendentti toimija ohjaa kokemusta kokijan itsensä ollessa hyvin passiivisessa roolissa. Kuten ykseyden ja rakkauden kokemuksissa, entiteettien kohtaamiset ovat muokanneet kokemuskertomusten mukaan huomattavasti sitä minkälaisena haastateltavat näkevät maailman ja itsensä. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | Psykedeelit yleisesti |
| Aihe: | Mystinen kokemus |
| Menetelmät: | Haastattelu |
| Otoskoko: | 8 |
| Muuta: | |
| Tagit: | kokemuskerronta, mystinen kokemus, narratiivien tutkimus, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen kokemus riippuvuuden hoidossa (Jari Mustonen ja Teo Ajantaival, 2018)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen kirjallisuuskatsaus |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Erilaiset päihderiippuvuudet ovat merkittävä mielenterveyden ongelma. Alkoholin haitat, kuten tapaturmat, aivovammat, tulehdukset, hormonihäiriöt ja univaikeudet, lisääntyvät suorassa suhteessa kulutetun alkoholin määrään. Alkoholi on myös merkittävä työikäisten tappaja. Suomalaisen terveydenhuollon piiriin saapuvista ihmisistä noin 15% on alkoholin ongelmakäyttäjiä (10% naisista ja 20% miehistä). Tupakointi taas on merkittävin kuolleisuuden aiheuttaja, joka voidaan estää. Tupakointi on suhteellisen yleistä Suomessa (23% miehistä, 16% naisista vuonna 2010). Alkoholiriippuvuus ja tupakkariippuvuus on luokiteltu sairauksiksi, joihin on kehitetty useita vieroitushoitomenetelmiä. Tässä katsauksessa keskitytään nyt tutkimusvaiheessa olevaan uuteen hoitomenetelmään, jossa käytetään psykedeelisillä aineilla tuotettavaa psykedeelistä kokemusta vieroittamiseen tähtäävän terapian tukena. Kirjallisuus tuntee useita eri aineita, jotka tuottavat luotettavasti psykedeelisen kokemuksen. Näistä aineista tässä katsauksessa keskitytään erityisesti psilosybiiniin ja ayahuascaan, sillä niihin liittyvä kirjallisuus on laadullisesti korkeatasoisinta ja tutkimuksia on enemmän. Sekä psilosybiini että ayahuasca (kuten muutkin psykedeelit) toimivat 5-HT2AR-agonisteina, jonka arvellaan olevan näiden aineiden keskeisin psykotrooppinen vaikutusmekanismi. Ayahuascan voidaan ajatella olevan dimetyylitryptamiinin (DMT) oraalisesti aktiivinen muoto, jolla on pitkä historia Amazonin alkuperäiskansojen keskuudessa. Se valmistetaan sekoittamalla kahta kasvia: shamaanikahvikin (Psychotria viridis) lehdet sisältävät DMT:tä, ja amazoninajahuaskaliaanin (Banisteriopsis caapi) kuori sisältää monoamiinioksidaasia (MAO) inhiboivia aineita. Tavanomaisissa oloissa MAO hajottaa DMT:n ennen kuin tämä ehtii toimia psykoaktiivisesti. Ayahuasca nautitaan tavallisesti edellisten kasvien osista valmistettuna “teenä.” Psilosybiiniä taas saadaan perinteisesti madonlakkien (Psilocybe) suvun sienistä. Kasviperäisiä psykedeelejä on käytetty ennen kirjoitettua historiaa ja käytetään yhä hoitotarkoituksiin monissa alkuperäiskulttuureissa. Tässä katsauksessa käsiteltyjen 5-HT2AR-agonististen aineiden yhteydessä raportoidaan ilmiötä, jota kutsutaan “psykedeeliseksi kokemukseksi.” (Ilmiön nimi ei ole vakiintunut kirjallisuudessa. Siitä käytetään ainakin termejä “psykedeelinen kokemus” ja “mystinen kokemus”. Lisäksi kokemuksen tuottaviin aineisiin viitataan termeillä “hallusinogeeni”, “enteogeeni” ja “psykointegraattori.” Tässä katsauksessa käytetään selkeyden vuoksi termejä “psykedeelinen kokemus” ja “psykedeeli.”) 5-HT2AR-agonistit poikkeavat tavanomaisista farmakoterapioiden lääkkeistä siinä, että niillä on havaittu kykyä auttaa riippuvuuteen monessa eri aineluokassa (nikotiini, alkoholi, opiaatit), mahdollisesti psykedeelisen kokemuksen välittämänä. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | ayahuasca, psilosybiini |
| Aihe: | alkoholismi, riippuvuus, tupakkariippuvuus |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | mystinen kokemus, psykedeelinen kokemus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psilosybiiniavusteisen psykoterapian teoriasta käytäntöön – tarkistuslista intervention suunnitteluun (Volodymyr Mykhalevych, 2018)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian laitos |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psilosybiiniavusteinen psykoterapia on tutkimusvaiheessa oleva psykologinen ja psykofarmakologinen yhdistelemäinterventio, jonka vaikuttavuutta tutkitaan mieliala-, persoonallisuus- ja päihdehäiriöiden hoitamiseksi. Psilosybiini on lyhytkestoinen keskushermostoon vaikuttava molekyyli, joka voi tuottaa nk. psykedeelisen kokemuksen. Psilosybiinin kliinisiä sovelluksia on tutkittu 60–70-luvuilla, sekä uudestaan 2000-luvulta lähtien. Katsauksessa tarkastelen psilosybiiniavusteisen psykoterapian ominaispiirteiden teoriaa ja luonnostelen psilosybiini-istunnoille tyypillisiä käytännönjärjestelyitä. Käytän ensisijaisina lähteinäni 2000-luvulla alkaneen tutkimusaallon ensimmäisen ja toisen faasin kliinisiä tutkimuksia. Psykedeelinen kokemus on muuntunut tajunnantila, johon kuuluu voimakkaita muutoksia aistihavainnoissa, emootioissa ja kognitioissa. Itseymmärrystä tukevat ja yhteyttä ympäristöön voimistavat oivallukset ovat kokemuksen aikana yleisiä. Tutkimukset antavat näyttöä psilosybiinin turvallisuudesta ja kontrolloiduissa olosuhteissa hyvästä siedettävyydestä. Terapeuttisessa ympäristössä psykedeelinen kokemus vaikuttaisi lieventävän psyykkisiä häiriöitä ja tukevan myönteisiä elämäntapamuutoksia. Psilosybiinin farmakologinen vaikutus kestää kuusi tuntia eli menetelmän käyttö vaatii tavanomaisesta psykoterapiasta poikkeavaa istuntorakennetta. Istunnon suunnittelulla pyritään maksimoimaan psykedeelisen kokemuksen parantavaa potentiaalia. Kielellinen vuorovaikutus on kokemuksen aikana vaikeutunutta eli keskustelu pyritään jättämään toisille istunnoille. Psykedeelisen kokemuksen ajaksi terapian osallistujaa kehotetaan pysymään makuultaan silmämaski silmillä ja kuuntelemaan istunnolle tarkoin suunniteltua soittolistaa. Istunnoissa on läsnä kaksi muuntuneita tajunnantiloja omakohtaisesti tuntevaa terapeuttia. Psilosybiini altistaa voimakkaalle, mutta ohimenevälle ahdistukselle, joka on tutkimusolosuhteissa lieventynyt terapeuttien rauhoittavalla tuella. |
| Tiivistelmä EN: | Psilocybin assisted psychotherapy is a combined psychological and psychopharmacological mental health intervention. It is currently in research for the treatment of mood and personality disorders, and addiction. Psilocybin is a short-lasting central nervous system drug which can produce a psychedelic experience. Its clinical applications have been studied in the 60s and 70s and again during the 21st century. In this review I examine the theoretical characteristics of psilocybin assisted psychotherapy and outline the practical arrangements of a psilocybin session. My primary sources are first and second phase clinical studies published this century during the new wave of psychedelic research. A psychedelic experience is an altered state of consciousness affecting perception, emotions and cognitions. The experience frequently provides insights into oneself and one’s connectedness to the surroundings. Research suggests the safety of therapeutic dose psilocybin use and good tolerability in a controlled environment. A psychedelic experience within a therapeutic setting appears to decrease mental health disorder symptoms and promote positive life-style changes. The pharmacological effects of psilocybin last for six hours. The method requires a novel session structure. The session is planned to maximize the positive impact of a psychedelic experience. Verbal interaction is hindered by the effects of psilocybin and discussion is left for other sessions. For the duration of the experience, the participant is encouraged to lay down, wear a sleep mask, and listen to a carefully created playlist. Two therapists with personal experience in altered states of consciousness are present by the participant. Psilocybin may occasion intense but transient anxiety which has subsided through the therapists’ psychological support in clinical research settings. |
| Yhdiste: | psilosybiini |
| Aihe: | psykoterapia |
| Menetelmät: | katsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | katsaus, psilosybiini, psykoterapia |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psychedelics and indicators of mental distress in adults: National Survey on Drug Use and Health 2008–2014 (Teo Ajantaival, 2018)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Elpyneen kliinisen psykedeelitutkimuksen hoitovasteet psilosybiini- tai LSD-avusteisessa terapiassa näkyvät yhä 12 kk seurannassa. Väestötutkimukset elinaikaisen psykedeelien käytön (edes kerran, Kyllä/Ei) yhteydestä nykyiseen mielenterveyteen raportoivat olemattomia tai suojaavia yhteyksiä huomioituaan sosiodemografian, riskinottotaipumuksen ja muiden aineiden käytön. Tässä selvitettiin, onko psykedeelien käytön äskettäisyys (>12, 1–12 tai <1 kk sitten) yhteydessä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin. Lisäksi huomioitiin aiemmin esitetty huoli, että aiemmat tulokset johtuisivat muiden aineiden käytön yliadjustoinnista; selvitettiin, kuinka adjustointi tulisi tehdä; ja verrattiin psilosybiinin, LSD:n sekä psilosybiinin ja/tai LSD:n käyttöä keskenään. Kaikki koodi julkaistiin. Menetelmät. Analyysi perustui aikuisiin vastaajiin vuosien 2008–2014 yhdistetystä National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) -aineistosta, joka on Yhdysvaltojen väestöstä satunnaisotannalla kerätty edustava otos. Psykedeeliä ja sen käytön äskettäisyyttä edustavat vertailuryhmät pääteltiin aineistosta. Painotetut vedonlyöntikertoimet laskettiin huomioiden sosiodemografia, riskinottotaipumus ja muiden aineiden käyttö, joka verrattain adjustoitiin käytön elinaikaisuuden tai äskettäisyyden mukaan. Heroiinin ja crack-kokaiinin äskettäisyys peilaten adjustoitiin tutkittaessa, yhdistyvätkö ne psykologiseen distressiin odottamattomasti suojaavasti, mikä viestisi yliadjustoinnista myös psykedeeliyhteyksien kohdalla. Tulokset. Kohonnutta riskiä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin ei esiintynyt millään psykedeeliryhmällä millään käytön äskettäisyydellä. Madaltunut riski viime vuoden itsemurha-ajatuksille esiintyi ryhmillä, jotka olivat käyttäneet psykedeelejä yli 12 kk sitten tai psilosybiiniä alle 1 kk sitten, sekä viime vuoden itsemurhasuunnitelmille ja viime kuun vakavalle psykologiselle distressille niillä, joiden viimeaikaisin käyttö oli psilosybiini yli 12 kk sitten. Viimeaikaisempi crack-kokaiinin tai heroiinin käyttö oli yhteydessä viime kuun psykologisen distressin kohonneeseen riskiin myös huomioitaessa muiden aineiden elinaikainen käyttö. LSD:n ja psilosybiinin vertailu ei onnistunut johtuen yllättävän pienistä LSD-ryhmistä. Muiden aineiden käytön adjustoinnilla oli iso merkitys, mutta adjustoinnit käytön elinaikaisuudella tai äskettäisyydellä eivät eronneet keskenään. Johtopäätökset. Tutkimus vahvasti tukee aiempien väestötutkimusten tuloksia, sillä psykedeelien käytölle itsenäistä riskiä ei esiintynyt edes huomioitaessa käytön äskettäisyys. Tulokset yhtenevät myös aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan psykedeelit eivät aiheuta riippuvuutta ja saattavat pitkäaikaisesti parantaa ahdistusta, masennusta, neuroottisuutta, riippuvuutta, kognitiivista muovautuvuutta ja merkityksellisyyttä. |
| Tiivistelmä EN: | Objectives. Renewed clinical research finds treatment effects from psychedelic (psilocybin or LSD)-assisted therapy sustained at 12 month follow-up. Population studies find the association between lifetime psychedelic use (even once, Yes/No) and current mental health absent or protective after adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. This study aimed to investigate whether the recency of psychedelic use (>12, 1–12, or <1 months ago) is associated with past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment. This study also addressed a previously expressed concern that the previous results stem from overadjustment for non-medical use of other drugs, explored how such adjustments should be done, and compared use of psilocybin, LSD, and psilocybin and/or LSD. All code was published. Methods. The analysis was based on combined data of adult respondents of the National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) years 2008–2014 randomly selected to be representative of the population of the United States. Comparison groups by the psychedelic used and its recency of use were inferred from the data. Weighted odds ratios were calculated adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. Adjustments for other drug use were compared between a minimally adjusted model, a lifetime use-adjusting model, and a recency of use-adjusting model. Mirroring adjustments were made in order to see whether crack cocaine and heroin use recency would associate to psychological distress in an unexpectedly protective way, indicating overadjustment in the psychedelic recency associations. Results. No independent association between any recency of any psychedelic use and increased likelihood of past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment was found. A decreased likelihood for past year suicidal thinking was found among all groups that had last used psychedelics >12 months ago or psilocybin <1 month ago, as well as for past year suicide plans and past month serious psychological distress among those whose last psychedelic use was psilocybin >12 months ago. More recent crack cocaine or heroin use was still associated with a higher risk for past month serious psychological distress after adjusting for lifetime non-medical use of other drugs. LSD and psilocybin could not be properly intercompared due to surprisingly small LSD-only recency groups. Adjusting for non-medical use of other drugs made a big difference, but adjustments for their lifetime use or recency of use did not mutually differ. Conclusions. This study strongly supports the results of previous population studies, as no independent risk from psychedelic use was found even when considering their recency of use. The results are also consistent with research indicating that psychedelics may have long-lasting beneficial effects for anxiety, depression, neuroticism, substance dependence, cognitive flexibility, and meaningfulness, and do not lead to dependence. |
| Yhdiste: | psilosybiini, LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Populaatiotutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | arjen toimintarajoitteet, LSD, NSDUH, psilosybiini, psykedeelit, psykologinen distressi, suisidaalisuus |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901211100 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psilosybiini - terapeuttisen potentiaalin juurilla, Katsaus psilosybiinitutkimuksen nykytilaan metodologian kautta (Anna-Riikka Vehviläinen, 2018)
| Oppiaine: | Farmakologia ja toksikologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävä opinnäytetyö |
| Laitos: | Lääketieteen laitos / Farmakologia ja toksikologia |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tiivistelmä: Tutkielmani tarkoitus on kartoittaa psilosybiiniä pääasiallisena tutkimuskohteenaan soveltaneiden kliinisten tutkimusten nykytilaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Katsaus käsittelee erityisesti psilosybiinitutkimuksen metodologiaa. Tavoitteenani on tutkimuksen luonteen havainnoinnin lisäksi tuoda esiin mahdollisia ongelmakohtia sekä selvittää asetelmia, joiden kautta tutkimusta on toteutettu. Psilosybiinin terapeuttista potentiaalia tarkasteltiin jo 50–60-luvulla, mutta uutta tietoa ei juuri saatu ennen viime vuosikymmentä psykedeelien kriminalisoinnin vuoksi. Viitteet psilosybiinin mahdollisista hyödyistä monien nykylääketieteen keinoin haasteellisiksi koettujen sairauksien hoidossa ovat korostaneet tarvetta jatkotutkimuksille ja näin ollen myös hyödynnettyjen menetelmien tarkastelu kuvautuu tarkoituksenmukaisena. Kirjallisuuskatsauksen perusteella nykytutkimuksen voidaan todeta keskittyneen kapealle alalle tutkimuskohteiden rajautuessa kolmeen ryhmään: masennuksen hoitoon, vakavaan sairauteen liittyvän masennuksen ja/tai ahdistuksen hoitoon sekä riippuvuuskäyttäytymiseen. Toteutettujen psilosybiinitutkimusten määrä oli vähäinen ja osallistujille asetetuissa kriteereissä, annosteluissa, asetelmissa sekä havainnointimenetelmissä ilmeni puutteita objektiivisuuden suhteen: koehenkilöille oli asetettu tarkat hyväksymiskriteerit johtaen eriarvoiseen asemaan suhteessa valtaväestöön, annostelua ei tosiasiallisesti oltu sokkoutettu eikä asetelma ollut satunnaistettu yhdenkään tutkimuksen kohdalla. Toteutustavoista löytyvät yhtäläisyydet viittaavat jo osittain muodostuneisiin vakiintuneisiin käytäntöihin. Katsaukseni pohjalta voidaan todeta lisätutkimusten olevan tarpeen tarkempien johtopäätelmien tekemiseksi. Katsaukseni perusteella voidaan kuitenkin todeta jatkossa tarvittavan lisäresursointia riittävän kattavien menetelmien sekä erityisesti tutkimusasetelmien kehittämisen suhteen. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Systemaattinen kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | kliininen tutkimus, metodologia, psilosybiini |
| URL: | http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20181156/ |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
MDMA-avusteisen psykoterapian vaikuttavuus ja psyykkinen turvallisuus (Teo Ajantaival, 2017)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | MDMA:ta (3,4-metyleenidioksimetamfetamiini) käytettiin psykoterapian apuna ennen kuin MDMA:n viihdekäyttö “ekstaasin” muodossa johti sen kriminalisaatioon Yhdysvalloissa vuonna 1985. MDMA:lla on kuitenkin yhä ajateltu olevan psykoterapiatilanteelle hyödyllisiä vaikutuksia sosioemotionaaliseen prosessointiin. Tutkimus MDMA-avusteisen psykoterapian (MDMA-AP) soveltumisesta pitkäkestoisen, hoitoresistentin, traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoitoon on etenemässä Yhdysvalloissa kolmannen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin, ja hoitomuodolle pyritään saamaan myös Euroopan lääkeviraston hyväksyntä. Tässä työssä arvioitiin MDMA-AP:n vaikuttavuutta sekä psyykkistä turvallisuutta. Tutkimusaineistona käytettiin kliinisiä ja kokeellisia tutkimuksia puhtaan MDMA:n vaikutuksista ihmisillä rajoittuen viimeisten kymmenen vuoden aikana julkaistuihin, placebo-kontrolloituihin kaksoissokkotutkimuksiin sekä näihin pohjaaviin seuranta- ja analyysijulkaisuihin. MDMA-avusteisen psykoterapian todettiin olevan vaikuttavuudeltaan lupaava hoitomuoto ainakin pitkäkestoisen, hoitoresistentin PTSD:n hoitoon. Monituntiset MDMA-AP-tapaamiset vaativat kuitenkin sekä terapeuteilta että potilailta suurempaa sitoutumista ja jaksamista kuin perinteisen pituiset tapaamiset, ja terapeuttien roolista MDMA-AP:n vaikuttavuudessa tarvitaan lisätietoa. Puhtaalla MDMA:lla ei todettu kontrolloiduissa olosuhteissa olleen vakavia tai pysyviä psyykkisiä haittavaikutuksia tutkimuksissa käytetyillä kerta-annoksilla (<= 125 mg). Myös fysiologiset vaikutukset olivat enimmäkseen lieviä ja itsestään ohimeneviä sekä hyvin ennustettavia. Huomattavimmat riskit MDMA-AP- hoitoon osallistumisessa saattavat olla kardiovaskulaarisia. MDMA-AP:n ei todettu altistavan laittomien aineiden ongelmakäytölle tutkimusolosuhteiden ulkopuolella, vaan onnistunut hoito ennemmin suojaa siltä. |
| Tiivistelmä EN: | MDMA (3,4-methylenedioxymethamphetamine) was used as an adjunct to psychotherapy before recreational use of MDMA in the form of “ecstasy” led to its criminalization in the U.S. in 1985. However, MDMA has still been thought to have psychotherapeutically beneficial effects on socioemotional processing. Research into MDMA-assisted psychotherapy (MDMA-AP) for chronic, treatment-resistant post-traumatic stress disorder (PTSD) is moving into Phase III clinical trials in the U.S., and the approval of European Medicines Agency will also be sought. The purpose of this thesis was to assess the efficacy and psychological safety of MDMA-AP. Source material included, and was limited to, placebo-controlled & double-blind clinical (and experimental) studies of pure MDMA’s effects in humans, as well as follow-up and analysis studies based on them, from the last decade. The efficacy of MDMA-AP was found promising at least for chronic, treatment-resistant PTSD. However, MDMA-AP meetings that last for many hours do require, both from the therapists and the patients, more commitment and stamina than meetings of traditional length, and more research is needed on the role of therapists in MDMA-AP’s efficacy. Pure MDMA in a controlled setting was not found to have severe nor non-transient adverse psychological effects in the single doses (<= 125 mg) used in the studies. Physiological effects were also mostly mild, transient, and highly predictable. The most considerable risks in participating in MDMA-AP treatment might be cardiovascular. MDMA-AP was not found to predispose the participants to problem use of illegal substances outside the research setting; rather, successful treatment protects from it. |
| Yhdiste: | MDMA |
| Aihe: | PTSD, haitallisuusarvio |
| Menetelmät: | kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | MDMA, psykoterapia, psyykkiset vaikutukset, PTSD, turvallisuus, vaikuttavuus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Äiti Ayahuasca: Ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaa (Aatu Poutanen, 2017)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkielmassa tutkin kahta Suomessa syksyllä 2016 peräkkäisinä päivinä järjestettyä ayahuascaseremoniaa. Ayahuasca on voimakkaasti hallusinogeeninen, kasvipohjainen juoma, jolla on historiallinen sakramentin asema useissa Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuureissa. Ayahuascaa sakramenttina käyttävät uskonnolliset liikkeet ovat viime vuosikymmeninä ottaneet uusia muotoja ja siirtyneet Etelä-Amerikasta Eurooppaan, mutta niitä on tutkittu eurooppalaisessa kontekstissa melko vähän. Tutkielmassani keskityn ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaan ja erityisen huomioni kohteena tutkin äitiydelle, naiseudelle ja feminiinisyydelle annettuja merkityksiä ayahuascaseremoniassa. Suomessa ayahuascaan perustuvia liikkeitä ei ole tutkittu aiemmin, joten olen varannut ilmiön kontekstualisointiin runsaasti sivutilaa. Tutkin ilmiötä keräämällä etnografista aineistoa peräkkäisinä päivinä järjestettyihin kahteen eri seremoniaan osallistuneilta informanteilta. Informantteja oli tutkielmassani yhteensä 6 kappaletta. Tutkin seremoniaa ja ayahuascalla tuotettuja kokemuksia Benny Shanonin luoman ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologian pohjalta. Kokemuksen analysoinnissa hyödynsin ankkuroitua teoriaa ja sovelsin analyysissa ohjelmistoavusteisuutta käyttämällä YAML-merkintäkieltä ja R-ohjelmointikieltä. Ayahuascauskonnot ovat sopeutumiskykyisiä pluralistisuutensa ja vapaamuotoisuutensa ansiosta. Ennakkotapaukset antavat olettaa ayahuascaan tai sen johdannaisiin perustuvan hengellisyyden kasvavan myös Suomessa lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen lopputuloksena totean, että kokemuksen keskiössä ovat muuntuneen tajunnantilan tuottamat hallusinatiiviset, useimmiten suljetuin silmin nähdyt voimakkaat ja monimuotoiset näyt, joihin liittyy voimakasta affektiivista ja älyllistä sisältöä. Osallistujan ennakko-oletukset ja kulttuuriset mallit ohjaavat kokemusta voimakkaasti, mistä myös ayahuascaan assiosioidut äitiyden ja feminiinisyyden ominaisuudet näyttävät kumpuavan. Myös seremoniallisilla elementeillä, erityisesti musiikilla, on voimakkaasti kokemusta ohjaava vaikutus. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | ayahuasca |
| Aihe: | fenomenologia |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | 6 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ankkuroitu teoria, ayahuasca, enteogeenit, hallusinogeenit, ohjelmistoavusteisuus, psykedeelit, Suomi |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Holotrooppinen tajunnantila – Käsitetutkimus Stanislav Grofin teoreettisesta viitekehyksestä (Valde Orrenmaa, 2017)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkimuksessa tarkastelen psykedeelitutkimuksen uranuurtajan ja transpersoonallisen psykologian keulahahmon Stanislav Grofin teoreettista viitekehystä ihmispsyykelle ja epätavallisille tajunnantiloille. Grofin viitekehyksen ja tämän tutkimuksen keskeisin käsite on holotrooppinen tajunnantila. Grof tarkoittaa sillä epätavallisten tajunnantilojen alakategoriaa, jolla on parantavaa ja muutosvoimaista potentiaalia. Holotrooppisia tajunnantiloja on mahdollista saavuttaa esimerkiksi psykedeelien tai kokemuksellisten psykoterapeuttisten menetelmien avulla. Analysoin tutkimuksessa holotrooppisen tajunnantilan lisäksi sen lähikäsitteitä sekä viitekehyksen filosofisia lähtökohtia. Viitekehyksen analyysin pohjalta voidaan esittää tarve tajunnantilaherkän tutkimuksen tekoon, jonka lähtökohtana on, että todellisuutta voidaan kokea erilaisista tajunnantiloista lähtien, joiden kautta se myös näyttäytyy toisessa valossa. Tämä tutkimus valaisee erityisesti sitä, miten todellisuus koetaan holotrooppisissa tajunnantiloissa. Tutkimuksen aineistona käytän viittä Grofin kirjoittamaa teosta. Tutkimus sijoittuu ymmärtävän ja teoreettisen tutkimusintressin sekä tieteentutkimuksen kenttään, sillä tarkastelen ja vertailen tieteellisessä tutkimuksessa hyödynnettäviä viitekehyksiä. Tutkimuksen kantavana ajatuksena on pohtia, miten Grofin viitekehys suhteutuu valtavirtaiseen akateemiseen tutkimukseen sekä minkälaisena työkaluna sitä olisi mahdollista soveltaa uskontotieteellisessä ja ihmistieteellisessä tutkimuksessa. Käytän metodina käsitetutkimusta, joka liittyy hermeneuttiseen lähestymistapaan. Vertaan Grofin viitekehystä tarkemmin filosofi ja psykologi Lauri Rauhalan kehittämään humanistisessa tutkimuksessa hyödynnettävään regionaaliseen ontologiaan ja sen ihmiskäsitykseen. Rauhalan aineiston ja oman pohdintani pohjalta esitän, että Grofin viitekehys on mahdollista yhdistää Rauhalan viitekehykseen melko vaivattomasti, jolloin muodostuu laaja ja käsitteellisesti eriytynyt teoreettinen työkalu. Avoimeksi kysymykseksi jää akateemisessa tutkimuksessa hyödynnettävän viitekehyksen suhde holotrooppisten tajunnantilojen ja transsendentin todellisuuden ontologiaan. Esitän, että ymmärtävään tiedonintressiin perustuvassa tutkimuksessa näihin ontologisiin kysymyksiin voidaan suhtautua agnostisesti. Grofin viitekehyksen avulla voidaan lähestyä erilaisia tutkimuskohteita, joista se valaisee erityisesti niihin liittyvää kokemuksellista tasoa. Viitekehys auttaa paikantamaan useasta uskontotieteellisesti mielenkiintoisesta tutkimuskohteesta holotrooppisia tajunnantiloja sekä perinataalisia ja transpersoonallisia kokemuksia. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | käsitetutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | holotrooppiset tajunnantilat, käsiteanalyysi, Lauri Rauhala, muuntuneet tajunnantilat, Stanislav Grof, tieteentutkimus, transpersoonallinen psykologia |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Elämänhallinta ja psykedeelit - Nuorten aikuisten kokemuksia psykedeelien käytön ja elämänhallinnan yhteydestä (Katri Lehtinen, 2017)
| Oppiaine: | Sosiaalipolitiikka |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkimukseni aiheena on tarkastella miten laittomiksi huumausaineiksi luokiteltujen psykedeelien käyttö vaikuttaa nuorten aikuisten elämänhallintaan. Yhteiskunnan muutos traditionaalisesta postmoderniksi on muuttanut nuoruudesta aikuisuuteen johtavan siirtymän suoraviivaisesta prosessista monisyiseksi tapahtumasarjaksi, mikä luo uusia haasteita nuorten aikuisten elämänhallinnalle. Valitsin tutkimusaiheeni sen ajankohtaisuuden vuoksi ja koska viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt psykedeelitutkimus on tuottanut positiivisia tuloksia muun muassa mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja niiden käyttö on linkitetty positiivisiin muutoksiin koehenkilöiden ajattelussa ja käyttäytymisessä. Tutkimusmenetelmäni on sekä narratiivinen että fenomenologinen. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta ja yhdestä kirjoitelmasta, jotka olen analysoinut käyttäen kategorista narratiivien analyysimenetelmää. Tarkastelen työssäni tutkimukseen osallistuneiden käytön säännöllistymistä, käyttöfrekvenssejä ja -kontekstia sekä heidän käytölleen antamiaan motiiveja ja merkityksiä. Käytän tutkimuksessani Aaron Antonovskyn teoriaa salutogeneesistä ja koherenssin tunteesta, sillä Antonovskyn tavoin olen kiinnostunut ihmisten terveyttä ja hyvinvointia vahvistavista tekijöistä. Haastatteluhetkellä useimmilla tutkimukseen osallistuneista psykedeelien käyttö oli säännöllistä, mutta käyttöfrekvenssit vaihtelivat. Käyttötavoiltaan tutkimukseen osallistuneista jokainen edusti psykedeelikulttuuria ja yleisimmät käytetyt huumausaineet olivat kannabis, LSD sekä psilosybiinisienet. Käyttö määriteltiin pääasiassa työkalun näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuneiden elämänhallintaan liittyvät kokemukset teemoittelin Antonovskyn hallintaresurssien eri kategorioita vastaaviksi ryhmiksi, joita olivat kognitiivis-emotionaaliset, fyysis-biokemialliset, ihmissuhde-yhteisöllisyys- ja makrososiokulttuurelliset resurssit. Tutkimukseni perusteella psykedeelien käyttö vahvisti tutkimukseen osallistuneiden itsetuntemusta, itsehyväksyntää ja empatiakykyä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kokivat psykedeelien käytön lisäävän luovuutta ja mahdollistavan perspektiivien kirjon moninaistumisen ja oman paikan ymmärtämisen maailmassa. Psykedeelien avulla tutkimukseen osallistuneet olivat lisäksi saaneet positiivisia kokemuksia mielialan, masennuksen ja migreenin hoidossa. Aikaisemmat psykedeelitutkimukset tukevat näitä tuloksia. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | LSD, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | 8 |
| Muuta: | |
| Tagit: | elämänhallinta, huumausaine, huume, koherenssin tunne, nuori aikuisuus, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen teknologia - Tietoisuuden kemiallisen muuntamisen ja mediateknologian risteyksissä (Ville Kurki, 2017)
| Oppiaine: | Mediatutkimus |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkielmassa tarkastelen psykedeelien ja mediateknologian välistä yhteyttä. Lähestyn niiden välisiä kytkentöjä aluksi käsitteiden ja diskurssien kautta. Käyn läpi psykedeelien tuloa euro-amerikkalaisten yhteiskuntien laajamittaiseen tietoisuuteen 1960-luvulta alkaen ja siitä nousseen psykedeelisen vastakulttuurin vaikutuksia muihin yhteiskunnallis-kulttuurisiin liikehdintöihin. Kartoitan vastakulttuurisen ajattelun siirtymiä digitaalisia teknologioita koskeviin puhetapoihin. Osoitan yhtäläisyyksiä 1990-luvulle tultaessa syntyvään kyberdiskurssiin ja virtuaalitodellisuusteknologioihin sekä psykedeeleihin liittyviin utopioihin ja dystopioihin. Esimerkkinä mediateknologioiden vaikutuksesta psykedeelejä käsittelevään keskusteluun tutkin suomalaisen psykedeelejä käsittelevän internetkeskustelun luonnetta ja muutosta. Lopuksi tarkastelen nykyhetkessä vallitsevien diskurssien kenttää ja niitä yhteyksiä, joita psykedeelien ja erityisesti virtuaalitodellisuuteknologioiden välillä on. Merkittävänä kontekstina psykedeelien ja mediateknologioiden välisen suhteen tarkastelulle on molempien kontekstuaalinen luonne. Näen niiden vastustavan sijoittumista kaksinapaisiin jaotteluihin; hyvä/paha, luonnollinen/kulttuurinen ja aito/keinotekoinen. Tämä mahdollistaa niistä tehtyjen tulkintojen moninaisuuden ja hyödyntämisen eri tarkoituksissa. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | internet, teknologia, tietoisuus, verkkokeskustelu, virtuaalisuus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelikokemukset välitysten yhteenliittyminä – Tarkastelussa kokemuskertomukset toimijaverkostoteoreettisesta näkökulmasta (Petteri Koivula, 2017)
| Oppiaine: | Sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen psykedeelien käyttötapahtumia käyttökokemuskertomusten pohjalta. Keräsin aineiston kirjoituspyynnön avulla internetfoorumeilta ja Facebook -ryhmistä, joissa käytiin aineiston keräämisen aikaan keskustelua psykedeeleistä. Aineiston tarkastelussa sovellan toimijaverkostoteoreettista (Actor-Network-Theory = ANT) näkökulmaa, jonka kautta tutkittavaa ilmiötä lähestytään inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden välisistä suhteista ja niistä muodostuneista yhteenliittymistä. Yhteiskunta nähdään osana suhteiden verkostoa, selitettävänä ilmiönä, ei kaiken taakse kaartuvana asioiden selittäjänä tai rakenteena. Toiminta nähdään pikemminkin moninaisina tapahtumina, joihin vaikuttavat poikkeuksetta moniaineksiset, ylipaikkaiset ja yliajalliset toimijaverkostot. Lähestyn aihetta vahvasti Bruno Latourin ajattelun kautta, sillä hänen teoksensa Reassembling the Social on tietääkseni ainoa jonkinlaista menetelmäopasta muistuttava teos kyseisen tutkimussuuntauksen kentällä. Pohjustan toimijaverkostoteorian esittelyä Michel Serresin yhteiskunta- ja tieteenfilosofialla, josta ANT:n kehittäjät ovat ottaneet paljon vaikutteita. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa aikaisemmin hyvin vähän suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tutkittua psykedeelien käyttöä, sekä tarkastella miltä päihteiden käytön ilmiö näyttäytyy, kun analyysin yksikkönä ovat tapahtumat ja niihin liittyvät suhdeverkostot subjektien sijaan. Analyysini pohjalta kirjoituspyyntööni vastanneiden henkilöiden psykedeelien käyttötapahtumiin vaikuttavat moninaiset ja moniaineksiset toimijaverkostojen muuttuvat kokoonpanot, eikä toimintaa voida käyttötapahtumissa palauttaa mihinkään yksittäiseen toimijaan, kuten subjektiin, käytettyyn aineeseen tai ’sosiaaliseen kontekstiin’. Tätä tietoa voisi hyödyntää esimerkiksi päihdepoliittisia päätöksiä tehdessä tai päihteiden käytön haittojen vähentämisessä. Konkreettiset käytännön implikaatiot jätän kuitenkin mahdolliseen jatkotutkimukseen, jo siitä syystä, että toimijaverkostojen jäljittäminen ei ulotu tämän tutkielman rajoitusten puitteissa riittävän pitkälle. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ANT, kokemuskertomusaineisto, materiaaliset toimijat, psykedeelien käyttö tapahtumana, psykedeelit, toimijaverkostoteoria, toiminnan moniaineksisuus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Hallucinatory Altered States of Consciousness as Virtual Realities (Levente Móró, 2017)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | väitöskirja |
| Laitos: | psykologian ja logopedian laitos |
| Tiedekunta: | yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tohtorinväitöskirjani tutkii hallusinaatioihin liittyviä, hypnoosin aikana tapahtuvia, tai psykedeelisten aineiden aikaansaamia muuttuneita tajunnantiloja (MTT). Aihetta lähestytään ihmistieteiden eri alojen, kuten psykologian ja fenomenologian, menetelmiä ja tuloksia yhdistävästä monitieteisestä näkökulmasta. Sisällytetyt neljä tutkimusta keskittyvät ihmismielen merkittäviin muutoksiin tahallisesti aikaansaatujen, omasta näkökulmasta kerrottujen, epätavallisten subjektiivisten kokemusten aikana. Teoreettisina aiheina ovat MTT:n määritelmä ja luokitus, käytännön tutkimukset lähestyvät ilmiöitä niin kokeellisen hypnoosi- ja uneliaisuustutkimuksen kuin myös psykedeelisten aineiden käyttöä kartoittavan internet-tutkimuksen menetelmin. Tutkimus n:o 1 ("Hallusinatoriset MTT-t") on teoreettinen analyysi, jossa ehdotetaan neurokognitiivisten alajärjestelmien muutosten objektiivisen havaitsemiseen ja subjektiivisen kokemiseen perustuva MTT-työmääritelmä. Artikkeli ehdottaa myös askeleittaisen operationalisointi-menettelytavan, jolla ratkeaa ns. 'valinta–määritys -järjestysongelma' (eli valitaanko ensin MTT-ilmiöitä MTT-käsitteen määritystä varten, vai määritelläänkö ensin MTT-käsite MTT-ilmiöiden valintaa varten). Tutkimus n:o 2 ("Hypnoosiherkkyys, uneliaisuus, ja subjektiivinen kokemus ") on 90 henkilön kokemusperäinen hypnoositutkimus, jossa käytetään yhtä uutta ja kolmea vakiintunutta itsearviointimittaria. Tulokset osoittavat, että hypnoosiherkkyys korreloi positiivisesti sekä tavanomaisen päiväuneliaisuuden että hypnoosin jälkeisen välittömän uneliaisuuden kanssa, mikä viitannee unen ja hypnoosin yhteisiin neurobiologisiin mekanismeihin MTT:jen välisissä siirtymisissä. Tutkimus n:o 3 ("Hallinta, tarkoitus, ja henkisyys psykedeelisten aineiden käyttäjillä") perustuu psykoaktiivisten aineiden 667 käyttäjän internet-kyselyyn. Löydökset osoittavat, että psykedeelisten aineiden käyttö voi edistää itsetuntemusta harjoittamalla henkilökohtaisia hallintatoimintoja mielen poikkeuksellisissa tilanteissa. Tiedostava psykedeelisten aineiden käyttö korreloi positiivisesti hallinnan ja henkisyyden kanssa toimien suojatekijänä aineidenkäytön ongelmia vastaan. Tutkimus n:o 4 ("Hallusinogeenien sakramentaalinen ja hengellinen käyttö") on kommentti-artikkeli, jonka mukaan sakramentaalisesti ja hengellisesti käytetyt psykedeelit (enteogeenit) liittyvät pikemminkin metafyysisten oivallusten etsintään kuin pelkkään havaitsemisen muuttamistarpeeseen. Täten hallusinogeenien rituaalinen ja seremoniallinen käyttö ansaitsee oman kategoriansa aineiden instrumentalisaation viitekehyksessä: "hengellisten ja uskonnollisten toimintojen edesauttaminen". Teos hyödyntää virtuaalisen realismin käsitettä, jonka mukaan fenomenaalisen tason tajunta ilmenee maailma-simulaattorina, jolla mieli–aivot -kokonaisuus kokee oman virtuaalisen tiedonkäsittelynsä subjektiivisena todellisuutena. Kokemusten set ja setting -muuttujien tahallinen manipulointi psykologisesti, farmakologisesti, ja teknologisesti aikaansaatujen hallusinatoristen MTT:jen avulla voi olla luontaisesti yhdistettävä ja tehokas menetelmä ihmistajunnan laajentamiseksi. |
| Tiivistelmä EN: | The purpose of this doctoral thesis is to investigate altered states of consciousness (ASC) that are marked by hallucinations, occur during hypnosis, or are induced by psychedelic drugs. A multidisciplinary approach is used for enabling the integration of methods and results from various fields of human sciences, such as psychology and phenomenology. The included four studies focus on significant changes occurring in the human mind during deliberately induced, first-person reportable, non-ordinary subjective experiences. Theoretical issues concern the definition and classification of altered consciousness, while empirical research approaches the phenomena with an experimental study on hypnosis and sleepiness, and an online study on psychedelic drug use. Study I ("Hallucinatory Altered States of Consciousness") is a theoretical analysis that proposes a working definition of hallucinatory ASC based on objectively detectable and subjectively experienced changes in neurocognitive subsystems. To solve the 'selection–definition ordering problem' (i.e., whether to define ASC by selected phenomena, or to select phenomena as ASC by a definition), a stepwise operationalization procedure is also proposed. Study II ("Hypnotizability, Sleepiness, and Subjective Experience") describes an empirical hypnosis study in 90 subjects by using one newly developed and three previously established self-rating scales. Results indicate that hypnotizability correlates positively with both habitual daytime sleepiness and instantaneous sleepiness after the hypnotic procedure, hence sleep and hypnosis may share common, putatively neurobiological mechanisms regarding transitions between ASC. Study III ("Coping, Life Purpose, and Spirituality in Psychedelic Drug Users") is based on an online questionnaire survey of 667 psychoactive drug users. Findings point out that psychedelic drug use may facilitate the gain of autognosis (self-knowledge) by rehearsing personal coping strategies in exceptional mental situations. As autognostic psychedelic drug use correlates positively with coping and spirituality, it may also act as a protective factor against drug-related problems. Study IV ("Sacramental and Spiritual Use of Hallucinogenic Drugs") is a commentary article arguing that sacramentally and spiritually used psychedelic drugs ('entheogens') are associated with a search of metaphysical insight rather than with a mere need to alter one’s perception. Therefore, ritual and ceremonial use of hallucinogenic drugs deserves its own category in a drug instrumentalization framework: "to facilitate spiritual and religious activities". The thesis utilizes the overarching concept of virtual realism, stating that phenomenal-level consciousness manifests as a world-simulator by which the mind–brain complex experiences its own virtual information processing as subjective reality. Hence, deliberate manipulation of the experience set and setting parameters by psychologically, pharmacologically, and technologically induced hallucinatory ASC can be a naturally integrable and effective method to extend human consciousness. |
| Yhdiste: | kaikki psykedeelit |
| Aihe: | muuttuneet tajunnantilat virtuaalitodellisuuksina |
| Menetelmät: | teoria, ryhmäkoe, verkkokysely, teoria |
| Otoskoko: | 90+667 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ajunta; muuttuneet tajunnantilat; hallusinaatiot; uneliaisuus; hypnoosi; psykedeeliset aineet; subjektiivinen kokemus; virtuaalitodellisuus |
| URL: | https://doi.org/10.13140/RG.2.2.20232.32002 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.10.2022 |
Kirjallisuuskatsaus sarjoittaiseen päänsärkyyn ja sen itsehoitokeinoihin, sekä kyselytutkimussuunnitelma hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi (Sakari Rusanen, 2016)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen opinnäytetyö |
| Laitos: | Farmasian laitos |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Sarjoittainen päänsärky on yleisin harvinaisista trigeminaalisten autonomisten neurovaskulaaristen päänsärkyjen oireyhtymistä. Sairauden elinikäinen esiintyvyys väestössä on n. 1/1000 ja se on miehillä yleisempää. Kuvaileva nimi viittaavaa sairauden tyypilliseen esiintymismuotoon: äärimmäisen voimakas, äkillisesti alkava ja loppuva toispuoleinen päänsärky iskee hoitamattomana minuuteista tunteihin kestävinä kohtauksina, jotka voivat toistua useita kertoja vuorokaudessa. Päänsäryn lisäksi kohtauksiin liittyy joukko muita, pääosin neurologisia oireita. Episodisessa tautimuodossa kohtaukset toistuvat muodostaen viikkoja, jopa kuukausia kestäviä sarjoja, joiden välillä on yli kuukauden kestäviä oireettomia jaksoja. Kroonisessa muodossa oireettomat jaksot kestävät alle kuukauden tai niitä ei ole lainkaan. Sairauden etiologia on merkittäviltä osin tuntematon, mutta joitakin patofysiologisia mekanismeja tunnetaan. Sairaus on osin perinnöllinen. Sarjoittainen päänsärky voidaan Suomessa luotettavasti diagnosoida vain erikoissairaanhoidossa, mutta sairauden hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Sairauden hoito jaetaan kohtausten akuuttihoitoon ja kohtausten ehkäisyhoitoon. Akuuttihoidossa vahvinta näyttöä on hapen ja suonensisäisten triptaanien tehosta, ehkäisyhoidossa verapamiilista ja kortikosteroideista. Mikäli lääkehoidot ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai sopimattomiksi, voidaan sarjoittaisen päänsäryn hoitamisessa turvautua myös kirurgisiin keinoihin, joista selkeintä näyttöä on takaraivohermon neuromodulaatiosta. Sopivin hoitokeino löytyy vain kokeilemalla. Vaihtoehtoisina hoitomuotoina sarjoittaisen päänsäryn estohoidossa erityisesti klassisiksi psykedeeleiksi luokiteltavilla psilosybiinisienillä ja LSD:llä koetaan kolmen retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella olevan selkeästi paitsi muita itsehoitokeinoja, myös tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampi vaikutus. LSD-analogi BOL-148:lla (2-bromo-LSD) on tehty pieni kliininen tutkimus, jossa sen estohoitovaikutuksen koettiin vastaavan kyseltutkimuksissa kuvailtua LSD:n vaikutusta. Kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella hieman tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampaa estohoitovaikutusta koetaan olevan myös psykedeelisiä ergoliineja sisältävillä siemenillä. Psykedeelien käyttö kohtaushoitokeinona on harvinaisempaa, mutta kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella psilosybiini koetaan hengitettävän hapen veroiseksi kohtaushoitokeinoksi. Vaikutusta koettiin olevan myös ei-psykedeelisillä annoksilla ja ei-psykedeelinen BOL-148 koettiin yhtä tehokkaaksi kuin psykedeeliset aineet. Haittavaikutukset koettiin vähäisiksi. Olemassaolevat tutkimukset aiheesta ovat hyvin alustavia, mutta toisaalta niistä saadut tulokset ovat lupaavia ja tämän vuoksi lisätutkimus on aiheellista. Huolellisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen esitellään laatimani kyselytutkimussuunnitelma eri hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi. Vaihtoehtoisina hoitomuotoina sarjoittaisen päänsäryn estohoidossa erityisesti klassisiksi psykedeeleiksi luokiteltavilla psilosybiinisienillä ja LSD:llä koetaan kolmen retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella olevan selkeästi paitsi muita itsehoitokeinoja, myös tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampi vaikutus. LSD-analogi BOL-148:lla (2-bromo-LSD) on tehty pieni kliininen tutkimus, jossa sen estohoitovaikutuksen koettiin vastaavan kyseltutkimuksissa kuvailtua LSD:n vaikutusta. Kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella hieman tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampaa estohoitovaikutusta koetaan olevan myös psykedeelisiä ergoliineja sisältävillä siemenillä. Psykedeelien käyttö kohtaushoitokeinona on harvinaisempaa, mutta kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella psilosybiini koetaan hengitettävän hapen veroiseksi kohtaushoitokeinoksi. Vaikutusta koettiin olevan myös ei-psykedeelisillä annoksilla ja ei-psykedeelinen BOL-148 koettiin yhtä tehokkaaksi kuin psykedeeliset aineet. Haittavaikutukset koettiin vähäisiksi. Olemassaolevat tutkimukset aiheesta ovat hyvin alustavia, mutta toisaalta niistä saadut tulokset ovat lupaavia ja tämän vuoksi lisätutkimus on aiheellista. Huolellisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen esitellään laatimani kyselytutkimussuunnitelma eri hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi. |
| Tiivistelmä EN: | Cluster headache is the most common trigeminal autonomic cephalalgia. Lifetime prevalence is about 1/1000 and men are more commonly affected. The name describes the typical form of the illness. When untreated, an excruciatingly severe unilateral headache occurs several times per day accompanied by certain neurological symptoms. The symptoms begin and end suddenly lasting from minutes to hours. In the episodic form of the illness the attacks occur several times per day for months, with a yearly symptomless period of spontaneous remission of at least a month. In the chronic form there are no periods of spontaneous remission or the remission periods last for less than a month. The etiology of the illness is mostly unknown but there are some known pathophysiological mechanisms. The illness is partly hereditary. In Finland, cluster headache can be reliably diagnosed only in specialist health care but the treatment can be administered and followed in primary health care. There are acute and preventive treatments. According to scientific evidence, acute treatment with oxygen and triptans is the most recommended while using verapamil and corticosteroids is the most recommended form of preventive treatment. Surgical treatments can be attempted if medication proves ineffective or unsuitable. Neuromodulation of the occipital nerve is the most recommended form of surgical treatment. The most suitable treatment method can only be found by trial and error. According to three retrospective questionnaire studies, using certain classical psychedelics (psilocybin mushrooms or LSD) as an alternative form of preventive medication is perceived more effective than other forms of alternative or ordinary preventive treatment. A small clinical study using the LSDanalogue BOL-148 (2-bromo-LSD) shows the preventive effect of BOL-148 to be similar to the perceived effect of LSD in the questionnaire studies. Also, according to two retrospective questionnaire studies, using seeds containing psychedelic ergolines is perceived as slightly more effective than ordinary preventive treatments. Using psychedelics in acute treatment is not as common, but according to two retrospective questionnaire studies, psilocybin mushrooms are perceived as effective as oxygen. Therapeutic effect was perceived also with non-psychedelic doses and the non-psychedelic BOL-148 was perceived as effective as the psychedelic substances. Side effects were perceived to be minor. The existing scientific studies concerning the use of psychedelics as an alternative form of medication are preliminary but the results are promising and more studies are needed to further examine the subject. After a thorough review of the literature, a questionnaire study on the subject is introduced. According to three retrospective questionnaire studies, using certain classical psychedelics (psilocybin mushrooms or LSD) as an alternative form of preventive medication is perceived more effective than other forms of alternative or ordinary preventive treatment. A small clinical study using the LSDanalogue BOL-148 (2-bromo-LSD) shows the preventive effect of BOL-148 to be similar to the perceived effect of LSD in the questionnaire studies. Also, according to two retrospective questionnaire studies, using seeds containing psychedelic ergolines is perceived as slightly more effective than ordinary preventive treatments. Using psychedelics in acute treatment is not as common, but according to two retrospective questionnaire studies, psilocybin mushrooms are perceived as effective as oxygen. Therapeutic effect was perceived also with non-psychedelic doses and the non-psychedelic BOL-148 was perceived as effective as the psychedelic substances. Side effects were perceived to be minor. The existing scientific studies concerning the use of psychedelics as an alternative form of medication are preliminary but the results are promising and more studies are needed to further examine the subject. After a thorough review of the literature, a questionnaire study on the subject is introduced. |
| Yhdiste: | LSD, BOL-138, LSA, psilosybiinisienet |
| Aihe: | Sarjoittainen päänsärky |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | alternative, BOL-148, cluster, headache, LSA, LSD, mushroom, psilocin, psilocybin, psilosiini, psilosybiini, psilosybiinisienet, psychedelic, psykedeeli, päänsärky, sarjoittainen, sienet, treatment, vaihtoehtohoidot |
| URL: | http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170068/ |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Avaruuskavereita ja mosaiikkikuvia – N-N-dimetyylitryptamiini, mystinen kokemus ja vaikutukset kokijan elämään ja maailmankuvaan (Kasperi Tervonen, 2016)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Uskontotieteen laitos |
| Tiedekunta: | Teologinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tarkastelen tässä tutkielmassa N,N-dimetyylitryptamiinin (lyhennettynä DMT) tuottamaa niin sanottua psykedeelistä kokemusta. Tutkielmani on laadullinen tutkimus jota varten haastattelin erästä DMT:tä useita kertoja käyttänyttä henkilöä. Peilaan haastatteluaineistoa Rick Strassmanin DMT: The Spirit Molecule -tutkimuksen raportteihin DMT:tä nauttineiden koehenkilöiden kokemuksista. Strassman jaottelee DMT-kokemukset kolmeen pääluokkaan: henkilökohtainen (personal), näkymätön (invisible) ja transpersoonallinen (transpersonal). Ensimmäinen luokka viittaa kokemuksiin joissa heijastuvat käyttäjän henkilökohtainen psykologia ja elämäntilanne. Toisessa luokassa ovat kokemukset, joissa käyttäjä kokee käyvänsä toisissa todellisuuksissa ja kohtaavansa vieraita ”olentoja”. Kolmanteen luokkaan menevät lähikuolema (near-death), henkiset (spiritual) ja mystiset (mystical) kokemukset. Toinen teoreettinen viitekehys jota hyödynnän, on Walter Stacen määritelmä mystisestä kokemuksesta. Stace jakaa mystisen kokemuksen yhdeksään tunnusmerkkiin: (1) sisäinen ykseys (esim. yhtenäinen läsnäolo, jakamaton tietoisuus), (2) ulkoinen ykseys (esim. tunne ykseydestä ympäristön kanssa), (3) ei-ajallinen ja ei-tilallinen luonne (esim. tunteet äärettömästä ajasta ja rajattomasta tilasta, jotka ylittävät totutut ajan ja tilan rajoitukset), (4) sisäinen subjektiivisuus (esim. tunne elämästä tai elävästä läsnäolosta kaikissa asioissa), (5) objektiivisuus ja todellisuus (esim. älyllinen ominaispiirre, tunne siitä, että kokemus oli objektiivisen totuuden lähde), (6) pyhyys (esim. tunne arvostuksesta, taivaallisuudesta tai pyhästä), (7) syvästi koettu rauha ja ilo, (8) paradoksaalisuus (esim. tarve käyttää epäloogisia tai ristiriitaisia lauseita kokemuksen kuvaamiseen), sekä (9) sanoinkuvaamattomuus (esim. vaikeus kommunikoida kokemuksesta tai kuvailla kokemusta muille). Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Kuinka hyvin Strassmanin erottelu (personal, invisible ja transpersonal) vastaa haastateltavan DMT-kokemusten todellisuutta? En laittanut tarkkoja sivunumeroita koska tunnusmerkit on jaettu erillisiin lukuihin. 2) Missä määrin DMT:n haastateltavalle tuottamat kokemukset voidaan luokitella Stacen määritelmän mukaisiksi mystisiksi kokemuksiksi? 3) Millaisia pitkäaikaisvaikutuksia DMT-kokemuksilla on ollut haastateltavan elämään ja maailmankuvaan? Näiden kysymyksien lisäksi pyrin myös yleisesti ymmärtämään ja kuvaamaan haastateltavan DMT-kokemuksia mahdollisimman monipuolisesti. Yksi tavoitteistani on, että haastateltavan kokemuksista ja niiden merkityksestä hänelle välittyisi lukijalle rikas ja kokonaisvaltainen kuva. Käytin tutkielmani haastattelumetodina puolistrukturoitua teemahaastattelua Sirkka Hirsjärven ja Helena Hurmeen teokseen Teemahaastattelu nojaten. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että olin ennen haastattelun tekemistä päättänyt etukäteen sen mitä teema-alueita halusin haastattelussa käydä läpi. En kuitenkaan halunnut suunnitella haastattelun kulkua tai kysymyksiä liian tarkasti etukäteen jotta haastettulutilanne pysyisi keskustelunomaisena ja spontaanina. Tavoitteenani oli siis löytää sopiva tasapaino jossa haastattelutilanne saisi riittävästi tilaa edetäkseen luontevasti omalla painollaan, mutta olisi samaan aikaan kuitenkin myös riittävän strukturoitu tuottaakseen tutkimuskysymysten kannalta relevanttia tietoa. Käsittelen ensin lyhyesti aiheen uskontotieteellistä merkitystä, DMT:n luonnetta ja aikaisempaa tutkimusta aiheesta. Tämän jälkeen siirryn aineiston ja teemahaastattelu-menetelmän esittelyyn, joita seuraa varsinainen aineiston analyysi. Lopuksi vedän langat yhteen, pohdin tutkielmani tulosten merkitystä suhteessa uskontotieteeseen tieteenalana sekä esitän ideoita mahdolliselle jatkotutkimukselle. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | - |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
5-HT2A ja MAO-A ayahuascan vaikutuskohteena nykypäivän molekyylipsykiatriassa (Joona Marjamaa, 2016)
| Oppiaine: | Biolääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Lääketieteen laitos |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Maailmanlaajuisesti melkein puoli miljardia ihmistä kärsii mielenterveyden ongelmista. WHO:n mukaan masennuksesta on tulossa yhteiskunnille suurin terveysuhka sekä taloudellisesti että sosiologisesti. Globaalit itsemurhatilastot eivät ole merkittävästi pienentyneet kuluneina vuosikymmeninä ja masennusluvut ovat olleet kasvamaan päin. Ayahuasca on Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen parissa tuhansia vuosia käytetty kasvipohjainen rituaalijuoma, jolla on esitetty olevan lääkinnällistä potentiaalia mielenterveyden hoidossa. Tämän työn tarkoituksena on selventää ayahuascan bioaktiivisten komponenttien molekulaarisia toimintamekanismeja, käsitellä pintapuolisesti moninaisia makroskaalan psykologiskognitiivisia vaikutuksia ja paneutua tutkimustuloksiin. Työn rajallisen mitoituksen vuoksi neuronaalisten järjestelmien yksityiskohtainen systeemitason käsittely jää kirjallisuuskatsauksesta pois. Tavoitteena on myös avata tieteellistä keskustelua, hälventää vuosikymmeniä jatkuneesta kyseenalaisesta huumausainepolitiikasta johtuvia ennakko- ja harhaluuloja sekä tarjota tieteellisesti uskottavia syitä, miksi ayahuasca-avusteisia terapiamuotoja tulisi tutkia laajemmin. Ayahuascajuoma sisältää mm. serotoniini-2A-reseptorin agonistia ja yhdistelmän erilaisia monoamiinioksidaasi-inhibiittoreita. Ayahuascan farmakologiset vaikutukset kohdistuvat ainakin serotoniinijärjestelmään, joka koordinoi muistin, tunteiden, mielialan ja uni-valverytmin säätelyä. Serotoniinijärjestelmän toiminta on yhteydessä mielenterveysongelmiin kuten masennukseen, ahdistukseen ja päihteiden väärinkäyttöön. Useat modernit mielenterveyden hoidossa käytettävät lääkeaineet kohdistuvat serotoniinijärjestelmään lisäämällä serotoniinin määrää synapsiraossa tai aktivoimalla/salpaamalla serotoniinireseptoreita. Ayahuascan komponentit aiheuttavat voimakkaan muutoksen tajunnantilassa moduloimalla aivojen informaatioprosessointia. Ayahuasca vaimentaa aivoissa introspektioon, sisäänpäin kääntyneisyyteen ja mielenvaellukseen liittyvän tiedonkäsittelyverkoston toimintaa, jonka yliaktiivisuus on liitetty toistuvasti masennukseen ja ahdistukseen. Näyttää siltä, että ayahuasca liittyy yleisen psykologisen tilan kohenemiseen ja se saattaa olla potentiaalinen työkalu päihdeongelmien ja masennuksen hoidossa. Ayahuasca-avusteista psykoterapiaa on sovellettu viime vuosina yhä enenevissä määrin erityisesti addiktioiden hoidossa. Maailmanlaajuiset itsemurha- ja masennustilastot antavat modernille psykiatriselle lääketieteelle motiivin kartoittaa uusia toimintamalleja kliinisine sovelluksineen ja lisätutkimukset ayahuascan suhteen ovat perusteltuja. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | 5-HT2A-reseptori, ayahuasca, dimetyylitryptamiini, harmiini, monoamiinioksidaasi A, serotoniini |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Yhteinen trippi tai kuolema (Hegy Tuusvuori, 2016)
| Oppiaine: | Teatteritaide |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Viestinnän, median ja teatterin yksikkö |
| Tiedekunta: | Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Käsittelen tässä opinnäytteessä lavalla toimimisen logiikkaani, joka on pirstaleinen ja kerroksellinen. Vertaan vapaalta tuntuvia, vapautuneita esiintymiskokemuksiani psykedeelien hyviksi koettuihin vaikutuksiin sekä assosiatiiviseen piirtämiseen. Käsittelen myös omia epävarmuuksiani ja pelkojani, jotka lukitsevat vapaaksi kokemaani näyttelijäntyötä. Opinnäytteen viimeisessä luvussa pohdin, millaiset opintojeni aikana oppimani asiat ja ilmaisualueet ovat auttaneet minua päästämään irti häiritsevistä, tarpeettomista esteistä. Olen synesteetikko, eri aistialueet sekoittuvat kirjainten, numeroiden ja sanojen yhteydessä. Kuvallinen ajattelu on minulle ominaista, ja tässä opinnäytteessä puran näyttämökokemuksiani kuviksi. Näiden kuvien avulla pyrin avaamaan synesteettistä näyttelijändramaturgiaani. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | esiintyminen, kuolemanpelko, näytteleminen, näyttelijändramaturgia, pedagogiikka, pelko, piirtäminen, psykedeelit, rakastava katse, rakkaus, ryhmä, sulautuminen, synestesia, teatteri, vapaus, yhteys |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98959 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 20.11.2024 |
Psykedeelinen communitas - Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys psykedeelisten päihteiden käytön piirissä (Lauri Lattu, 2015)
| Oppiaine: | Kulttuurintutkimus |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Humanistinen osasto |
| Tiedekunta: | Filosofinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielmani aiheena ovat psykedeelisten päihteiden käyttäjien kokemukset päihteiden käytöstään. Se tarkastelee psykedeelien käyttöä paitsi yleisenä ilmiönä, myös yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden teemoja kyseisten päihteiden käytön parissa. Pyrin heijastamaan mainitut teemat psykedeelien käyttäjistä laajempaan yhteyteen. Kyseisiin päihteisiin lukeutuvat erilaiset huumaavat sienet, yleisimpinä erilaiset psilocybe-suvun sienet, LSD ja useita harvinaisempia päihteitä. Psykedeeliset päihteet ovat Suomessa melko vähän tutkittu aihe, varsinkin kulttuurintutkimuksessa sekä yhteiskuntatieteen puolella ne loistavat poissaolollaan. Tutkielmalle olennaisena tausta-ajatuksena toimii laittomien päihteiden, eli huumeiden, käytön nivoutuminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Koska ne ovat osa yhteiskuntaa, ne muodostavat kulttuurisia ilmiöitä, joiden tutkiminen on merkittävää oman kokonaiskulttuurimme tarkastelun kannalta. Olen haastatellut yhdeksää käyttäjää tutkielmaani varten. Haastattelujen analyysi muodostaa tärkeimmän osan tutkielmastani. Analyysi nojaa voimakkaasti antropologiseen rituaalintutkimukseen, eritoten Victor Turnerin ja Edith Turnerin kirjoituksiin. Kolmantena tärkeänä vaikuttajan työlleni on nyky-yhteiskunnan henkisistä kehityskuluista paljon kirjoittanut Paul Heelas. Erityisesti hänen ajatuksensa ’elämän henkisyyksistä’, nykyajan henkisyyksien mallista, joiden keskiö on tässä elämässä transkendettisten kokemusten sijaan. Tutkielmassani positioin psykedeelisten päihteiden käytön osaksi näitä ’elämän henkisyyksiä’. Tarkastelen psykedeelisten päihteiden käytön rituaalisena, elämänlaatua kohentavana toimintana, johon liittyy myös vahva henkisyyden ulottuvuus. Valotan päihteitä käyttävien ihmisten motivaatioita päihteiden käytölleen, joista yhteisöllinen elementti nousee esiin yhtenä tärkeimmistä. Päihteillä aikaansaadun liminaliteetin kautta psykedeelien käyttäjät tuottavat communitaksen kokemuksia, jotka täyttävät yhteisöllisyyden kokemuksen tarvetta. Toisaalta päihteiden käyttöön liittyy voimakkaasti näkemys yksilön valinnan vapaudesta. Näiden ristiriitojen kautta kuvaan individualistisen ontologian vaikutuksia psykedeelisten päihteiden käyttäjien ajatuksiin ja sitä kautta myös laajemmin yhteiskuntaamme. Psykedeelisten päihteiden käyttö ja siihen yhdistettävä psykedeelinen kulttuuri näyttäytyy tutkielmassani myös selkeästi 1960-luvulla vaikuttaneen hippiliikkeen henkisenä perillisenä. Tämä historiallinen aspekti myös osaltaan osoittaa psykedeelisen kulttuurin osaksi kulttuurissamme vaikuttavia laajempia vireitä. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | communitas, henkisyys, liminaliteetti, psykedeeliset päihteet, yhteisöllisyys |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
En ole työkaluina, oppaina, leikkikaluina ja lääkkeinä käyttämieni psykedeelien orja – Kokemuksia huumausaineiden viihdekäytöstä (Aliisa Koivuranta, 2015)
| Oppiaine: | Sosiaalityö |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielmani aiheena ovat huumausaineiden viihdekäyttökokemukset. Pyrin selvittämään, miten tutkimukseen osallistuneiden viihdekäyttäjien huumausaineiden käyttö on kehittynyt ensimmäisestä kokeilusta nykyiseen muotoonsa. Halusin tarkastella käytön kehittymisen lisäksi syitä, miksi tutkittavat huumausaineita käyttivät ja millaisia vaikutuksia huumausaineiden käytöllä on ollut tutkittavien elämään. Toteutin tutkimukseni haastattelemalla kahdeksaa huumausaineiden viihdekäyttäjää ja lisäksi käytin seitsemän viihdekäyttäjien minulle lähettämää tekstiä. Käytin tutkimuksessani narratiivista menetelmää. Pyrin keräämään subjektiivisia tarinoita tutkittavien viihdekäytöstä ja saamaan esille tutkittavien oman äänen. Aineiston analysoinnissa käytin narratiivien analysointia eli kategorista lähestymistapaa. Tarkastelin ensin tutkittavien ensimmäistä huumausaineiden kokeilukertaa ja siihen johtaneita syitä. Ensimmäisenä kokeiltiin yleisimmin kannabista ja kokeiluun johtivat uteliaisuus, sosiaalinen altistuminen sekä päihdevalistuksen ja auktoriteettien kyseenalaistaminen. Tämän jälkeen tutkin, miksi ja mitä huumausaineita tutkittavat kokeilivat seuraavaksi ja miten heidän käyttönsä alkoi säännöllistyä. Uusien huumausaineiden kokeiluun suhtauduttiin varauksellisemmin, mutta kokeiluun johtivat samat edellä mainitut syyt. Suurella osalla tutkittavista huumausaineiden käyttö oli jossain vaiheessa käyttöhistoriaa ollut liiallista. Joillakin tutkittavista huumausaineiden käytön lisääntyminen aiheutti erilaisia lyhytaikaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. Pääasiassa käyttötiheyden kasvua esiintyi kuitenkin vain käyttöhistorian alussa ja tutkittavat alkoivat pian rajata huumausaineiden käyttöään monin eri tavoin, kuten säännöstelemällä käyttöfrekvenssiä ja tekemällä päihteitä koskevia muita rajauksia. Tutkittavien huumausaineiden käyttötavat ja -syyt poikkesivat toisistaan sen mukaan, edustivatko he huumausaineiden viihdekäytön juhlimis- vai psykedeelikulttuuria. Viihdekäyttäjät kertoivat huumausaineiden käytön tuoneen mukanaan erilaisia pysyviä positiivisia vaikutuksia heidän elämäänsä. Huumausaineiden käytön koettiin parantaneen mm. itsetuntemusta, itsetuntoa ja psyykkistä terveyttä. Yli puolet tutkittavista kertoi vähentäneensä selvästi alkoholin käyttöään huumausaineiden käytön myötä. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | huumausaine, huume, huumeet käyttö, viihdekäyttö |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Kuvia toisesta todellisuudesta – Psykedeelinen kokemus Alex Greyn taiteessa (Olli Peter Kuukampi, 2014)
| Oppiaine: | Kuvataidekasvatus |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Taiteen laitos |
| Tiedekunta: | Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu |
| Korkeakoulu: | Aalto-yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielma tarkastelee psykedeelisen kokemuksen vaikutuksia taiteelliseen työhön teoriataustan ja tapausesimerkin kautta. Psykedeelisen kokemuksen luonnetta ja sitä määritteleviä käsitteitä on avattu muun muassa Stanislav Grofin ja Robert Mastersin ja Jean Houstonin tutkimuksiin tukeutuen. Teoriataustassa on lisäksi tarkasteltu taiteen ja psykedeelisen kokemuksen välistä suhdetta historiallisessa ja taideteoreettisessa viitekehyksessä. Teoriapohjaa vasten tutkielmassa analysoidaan nykytaiteilija Alex Greyn taiteellista työtä. Tarkastelun kohteena on kolme Alex Greyn maalausta, joiden analyysiä ohjailee tärkeä psykedeelisen kokemuksen ymmärtämistä helpottava termipari set & setting. Set viittaa psykedeeliseen kokemukseen olennaisesti vaikuttavaan kokijan mielenmaisemaan ja setting yhtälailla merkitykselliseen ulkoiseen ympäristöön, joten tutkielmassa syvennyttään laajalti myös Greyn elämäkerrallisiin tapahtumiin ja aatteisiin teosten taustalla. Psykedeelinen kokemus on hyvin yksilöllinen ja se reagoi herkästi mielen ja ympäristön muuttujiin. Sillä on potentiaalia muuttaa ihmisen ajattelua ja asenteita monin eri tavoin. Alex Greyn taiteeseen psykedeeleillä on ollut suuri vaikutus ja ne ovat olennaisesti vaikuttaneet hänen taiteessaan näkyvään mystisyyden ja henkisyyden teemaan. Tutkielman valossa näyttäisi siltä, että psykedeelisen kokemuksen vaikutukset taiteilijan työhön ulottuvat hyvin laajalti ihmisyyden eri osa-alueisiin, eivätkä rajoitu esimerkiksi vain kokemuksen visuaalisiin puoliin. Myös arkikokemuksesta poikkeavien tajunnantilojen suhde todellisuuteen ja kokemusten representaatiohin liittyvät ongelmat ovat tutkielmassa keskeisiä. Lopussa pohdinta laajenee koskemaan muuntuneen tietoisuuden ja sen herättämien ajatusten asemaa yhteiskunnassa. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Alex Grey, huumeet, LSD, psykedeelinen kokemus, tietoisuus, todellisuus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Arutam ilmestyi minulle viidakossa – Shuarien rituaalilaulut heidän maailmankatsomuksensa ilmentäjinä (Lassi Sarlos, 2014)
| Oppiaine: | Kehitysmaantiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Geotieteiden ja maantieteen laitos |
| Tiedekunta: | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielmani tarkoituksena on valottaa itäisen Ecuadorin jívaro-kansoihin kuuluvien shuarien maailmankatsomusta heidän shamanististen rituaalilaulujen ja niihin liittyvän kulttuuriperinnön tulkinnan kautta. Pyrin työssäni hyödyntämään monitieteistä lähestymistapaa käyttäen lähtökohtinani teorioita antropologian, musiikkitieteen ja maantieteen piiristä. Shuarien kulttuurista kattavia yleisteoksia ovat kirjoittaneet pääasiassa antropologit. Heidän keräämän informaation pohjalta sovellan muiden tieteenalojen teorioita tavoitteenani saada selville millä tavoin rituaalilauluihin liittyvät kulttuuriset erityispiirteet ilmentävät shuarien käsitystä maailmasta. Olen kerännyt kenttä-äänittimellä tutkielmaani varten shuarien shamanistisiin puhdistautumisrituaaleihin liittyviä lauluja Ecuadorissa tammi-helmikuussa 2013. Macasin kaupunkia lähellä etnografisesti kerätty musiikillinen aineisto on toiminut innoittajana aikaisempaan kirjalliseen tutkimustietoon tutustumiseen ja teorioiden soveltamiseen. Omakustanteisen harjoitteluopintomatkani tuloksena minulla oli tarve päästä tulkitsemaan lauluihin liittyviä kulttuurisia ilmiöitä. Lähestyin asiaa omista lähtökohdistani ja erikoistumisalastani käsin tutkien aiheeseen liittyvää antropologista, musiikkitieteellistä ja maantieteellistä tiedekirjallisuutta. Yhdistellen teorioita poikkitieteellisesti tulin loppupäätelmään, että rituaalilauluihin kytkeytyvät uskomukset kuvastavat shuarien tapaa katsoa maailmaa monella tapaa. Laulut liittyvät erottumattomasti parannukseen, noituuteen, subjektiivisen ja objektiivisen maailman havainnointiin sekä fyysiseen todellisuuteen luotuihin merkityksiin. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | ayahuasca |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | etnografinen tutkimus, kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca, hengellinen maailmankuva, henkimaailma, myyttinen tila, rituaalilaulu, shamanismi, shuar |
| URL: | https://lassisarlos.wordpress.com/2014/12/04/arutam/ |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Tietoisuuden tasoa muuntavien kemiallisten yhdisteiden käyttö eri potilaspopulaatioiden psykoterapiassa (Iikka Yli-Kyyny, 2013)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Käyttäytymistieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Käyttäytymistieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykoaktiiviset kemialliset yhdisteet kuten alkoholi ja huumausaineet aiheuttavat käyttäjässään ohimenevän muutoksen tämän tietoisuuden tasossa. Tätä hetkellistä muutosta tietoisuudessa on hyödynnetty psykoterapian aikana. Psykoterapiassa eniten kokeiltuja yhdisteitä ovat psykedeelit, jotka kuuluvat hallusinogeenisten huumausaineiden alaluokkaan. Niiden pääasiallisia vaikutuksia ovat muuntunut kognitio ja havaintokokemus. Psykiatri Humphrey Osmond ja kirjailija Aldous Huxley kehittivät sanan psykedeeli kirjeenvaihdossaan yrittäessään kuvailla niiden tuottamaa kokemusta (Tanne, 2004). Sana tulee kreikasta ja tarkoittaa suomeksi käännettynä ”mieltä ilmentävä”. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellut tutkimukset käsittelevät pääosin psykedeelejä (LSD, psilosybiini, meskaliini, DMT), mutta myös dissosiatiivisiin yhdisteisiin kuuluvaa ketamiinia ja empatogeeniksi tai entaktogeeniksi kutsuttua MDMA:ta. Kahden viimeisen yhdisteen farmakologinen vaikutusmekanismi eroaa psykedeelien vaikutusmekanismista, eivätkä siksi ole luokiteltavissa psykedeeleiksi. Seuraavaksi puhuttaessa psykedeeleillä avustetuista psykoterapioista on kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi nämä kaikki yhdisteet luokiteltu psykedeeleiksi. Vaikka psykedeeliksi voidaan luokitella useita eri yhdisteitä, on kullakin psykedeelillä sille ominaiset vaikutuksensa. Joidenkin mittareiden mukaan eri psykedeelien välillä vaikutukset ovat laadullisesti samat, mutta määrällisesti eroavat. Esimerkiksi Vollenweider & Kometer (2010) vertasivat psilosybiinin (useiden sienilajien sisältämä psykoaktiivinen yhdiste) ja ketamiinin vaikutuksia seuraavilla kolmella englanninkielisellä asteikolla: Oceanic boundlessness, anxious egodisintegration ja visionary restructuralization. Ensimmäinen tarkoittaa positiivisesti koettua itsen rajojen katoamista, kohonnutta mielialaa ja yhteyttä ympäristöön, toinen häiriintynyttä ajatuksenkulkua ja itsekontrollin katoamista ja kolmas muuntunutta havaintokokemusta, visuaalisia ja auditiivisia hallusinaatioita, kohonnutta valppautta ja eri aisti-informaation synestesiaa. Esimerkiksi psilosybiini ja ketamiini tuottavat erilaiset profiilit näillä luokilla. Ihmiset ovat käyttäneet psykedeelejä tuhansia vuosia. Varhaisimmat löydökset ovat yli 5000 vuotta vanhoja (El Seedi, Smet, Beck, Possnert & Bruhn, 2005). Monien alkuperäiskansojen keskuudessa on edelleen tavallista käyttää psykedeelejä ritualistisessa seremoniassa. Tällaisissa konteksteissa psykedeelisiä substansseja tavataan kutsua nimellä enteogeenit. Esimerkiksi Brasiliassa kaksi kirkkoa, Santo Daime ja União do Vegetal, ovat saaneet maansa hallitukselta luvan käyttää seremonioissaan ayahuascaa, teetä, joka sisältää dimetyylitryptamiinia (DMT) ja monoamiinioksidaasiestäjiä (MAO-I) (McKenna, 2004). Yhdysvalloissa toimiva Native American Church on vastaavasti saanut luvan käyttää seremonioissaan peyote-kaktuksesta valmistettua teetä, joka sisältää psykoaktiivista meskaliinia (Bogenschutz & Pommy, 2012). Näissä seremonioissa on usein ollut tapana, että shamaani annostelee enteogeenin ja johtaa rituaalia laulamalla ja rummuttamalla. Rituaaleilla voi olla erilaisia tarkoituksia kuten henkinen tai fyysinen parantaminen. Myös länsimaissa oli aikakausi, jolloin psykedeelit olivat osa eri psykiatrien ja psykoterapeuttien työtä ja tutkimusta (Mangini, 1998). Kun Albert Hoffman vahingossa loi LSD:n (lysergihapon dietyyliamidi), tuli hän samalla aloittaneeksi ainutkertaisen aikakauden länsimaisessa tieteessä. Monien tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi muodostui muuntuneet tietoisuuden tilat ja eri psykedeelien, etenkin LSD:n ja meskaliinin psykotomimeettiset eli psykoosioireita muistuttavat vaikutukset (Osmond & Smythies, 1952). Kun tutkijoille selvisi, että psykedeelien tuottama tila on ohimenevä, oli jokseenkin tavallista, että psykiatrit ottivat kokeellisessa tarkoituksessa itse näitä yhdisteitä ymmärtääkseen skitsofreenisten potilaidensa mielenmaisemaa. Anekdotaalisten todisteiden ja omien kokemustensa jälkeen monet psykiatrit uskoivat psykedeelien potentiaaliin psykiatrian menetelmänä; LSD:n uskottiin katalysoivan psykoterapian etenemistä, ja niinpä sitä alettiin hyödyntää psykoterapiassa (Mangini, 1998). Syntyi kaksi LSD:llä avustettua terapiasuuntausta, jotka molemmat nojasivat psykodynaamiseen teoriaan: psykedeelinen terapia ja psykolyyttinen terapia. Psykedeelisessä terapiassa potilas sai suuren annoksen LSD:tä (? 200 µg, kynnysarvo n. 50 µg), jonka jälkeen kokemuksen sisältöä tarkasteltiin ja tulkittiin. Suuren annoksen tarkoituksena oli tuottaa huippukokemus tai mystinen kokemus, jonka itsessään uskottiin tuovan ihmisessä esiin muutosmahdollisuuden. Toisessa terapiasuuntauksessa, psykolyyttisessä terapiassa, potilaalle annettiin pieniä annoksia LSD:tä osana meneillään olevaa psykoanalyyttistä terapiaa. Pienten annosten ajateltiin tuovan esiin repressoituja muistoja ja muuta materiaalia tiedostamattomasta pitäen potilaan samalla kykenevänä raportoimaan niistä. Molempien tekniikoiden ajateltiin madaltavan potilaan defenssejä, auttavan huomaamaan niitä itse ja edesauttavan psykoterapeuttista prosessia (Abraham, Aldridge & Gogia, 1996; Bogenschutz ym., 2012; Grinspoon & Bakalar, 1986; Mangini, 1998; Sessa, 2005). Optimismi psykedeelien hyödyistä hiipui sen jälkeen, kun LSD:n ja psilosybiiniä sisältävien sienten käyttö levisi tutkimuslaboratorioiden ulkopuolelle. Harvardin yliopiston psykologian luennoitsija Timothy Leary ja professori Richard Alpert suorittivat kokeitaan kyseenalaisin menetelmin, mikä johti Learyn eroamiseen ja Alpertin erottamiseen virastaan. Jälkeenpäin Leary pahensi psykedeelien jo tahrittua mainetta kannustaessaan ihmisiä käyttämään psykedeelisiä yhdisteitä omin päin (Johnson, Richards & Griffiths, 2008). Laajamittaisen kontrolloimattoman vapaa-ajan käytön seurauksena alkoi ilmetä haitallisia reaktioita ja jopa kuolemantapauksia. Tämä ei jäänyt lehdistöltä eikä poliitikoilta huomaamatta ja pian Yhdysvalloissa ja YK:n jäsenvaltioissa säädettiin lakeja, jotka asettivat LSD:n ja sen kaltaiset yhdisteet laittomiksi, mikä käytännössä lopetti psykedeeleillä tehdyn tutkimuksen kokonaan. Viime aikoina lupia psykedeelien käyttöön ihmiskokeissa on alettu myöntää (Grob ym. 2011; Mithoefer, Wagner, Mithoefer, Jerome & Doblin, 2011). Sitten 1950- ja 60-lukujen psykologisen tutkimuksen standardit ja menetelmät ovat kehittyneet huomattavasti. Vaikka 1950- ja 60-luvuilla julkaistiin tuhansia artikkeleita ja lukuisia kirjoja sekä järjestettiin useita konferensseja, joissa käsiteltiin psykedeeleillä tehtyjä tutkimuksia, löytyy silloisen tutkimuksen laadusta runsaasti huomautettavaa. Johnson kollegoineen (2008) löytävät kritisoitavaa muun muassa tukeutumisesta laadullisiin tuloksiin ja subjektiivisiin raportteihin, normittamattomien mittarien käytöstä, satunnaistettujen koe- ja kontrolliryhmien ja seuranta-ajan puutteesta sekä eettisistä tekijöistä. Koe- ja kontrolliryhmän puutetta perusteltiin tuolloin sillä, ettei standardin mukaista double-blind asetelmaa ollut mahdollista suorittaa. Psykedeelisten yhdisteiden vaikutukset ovat niin silmiinpistäviä, että blindin ylläpitäminen nähtiin mahdottomaksi (Greer & Tolbert, 1998). Nykyään psykofarmakologisessa tutkimuksessa vastaavanlaiset ongelmat ratkaistaan antamalla kontrolliryhmälle aktiivinen plasebo, eli pienempi annos samaa yhdistettä kuin koeryhmälle tai antamalla yhdistettä, jonka vaikutukset näyttävät päällepäin samoilta (Studerus, Kometer, Hasler & Vollenweider, 2011). Teknologian kehittymisen myötä nykyajan mahdollisuuksia tieteen tekemiseen voisi kuvailla paremmiksi kuin 1950- ja 60-luvuilla. Tuolloin ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia tutkia eläviä aivoja, eikä ollut yksityiskohtaista tietoa genetiikasta tai aivojen välittäjäaineista ja niiden yhteyksistä psyykkisiin toimintoihin ja käyttäytymiseen. Muun muassa näistä syistä johtuen olisi perusteltua jatkaa tutkimuksia. On esitetty, että psykedeeleillä avustettu psykoterapia toimisi muun muassa vakavaa syöpää sairastavien kuolemanpelon ja ahdistuksen lieventämisessä (Grob ym., 2011), alkoholistien retkahduksen välttämisessä (Krebs & Johansen, 2012), pakko-oireisesta häiriöstä kärsivien oireiden lieventämisessä (Moreno, Wiegand, Taitano & Delgado, 2006), posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivien oireilun lieventämisessä (Bouso, Doblin, Farré, Alcázar & Gomez-Jarabo, 2008; Mithoefer, Wagner, Mithoefer, Jerome & Doblin, 2011; Mithoefer ym. 2012; Oehen, Traber, Widmer & Schnyder, 2012) sekä heroiinista riippuvaisten pidättäytymisessä addiktiostaan (Krupitsky ym. 2002). Edellä mainitut tutkimukset sekä niitä aiemmat kliiniset kokeet 1950 - 1970-luvuilta antavat viitteitä siitä, että psykedeeleistä saattaisi olla hyötyä joillekin potilasryhmille. Nykyään on olemassa useita eri psykoterapioita ja hoitoja, joista valita. On silti selvää, etteivät kaikki hoitoon hakeutuvat saa kaipaamaansa helpotusta, mikä näkyy terapiansa keskeyttäneiden lukumäärässä (Hamilton, Moore, Crane & Payne, 2011). Onkin perusteltua tutkia ja selvittää kaikkien keinojen käyttökelpoisuus, niin myös psykedeeleillä avustettujen psykoterapioiden. Tässä katsauksessa tarkastelen saatuja tutkimustuloksia psykedeeleillä avustetuista psykoterapioista sekä selvitän niiden mahdollisia vaikutusmekanismeja uusimpien teorioiden ja menetelmien valossa. Keskityn lähinnä uudempiin tutkimustuloksiin jo edellä mainittujen varhaisimpien tutkimusten menetelmällisten ongelmien takia ja koska varhaisemmasta tutkimuksesta löytyy jo kattavasti katsausartikkeleita. Käytän kuitenkin muutamia esimerkkejä myös aiemmista tutkimusasetelmista, osoittaakseni niiden ongelmakohtia ja nostaakseni esiin sen ajan tutkijoiden oivaltamia toimintatapoja, joiden mukaan toimimalla varmistetaan mahdollisimman turvallinen, tarkoituksenmukainen ja tehokas tapa yhdistää psykedeelit ja psykoterapia. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | - |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen kokemus amerikkalaisessa 1960-luvun kirjallisuudessa – Ken Kesey ja kumppanit matkalla kauemmas (Timo-Veikko Pasanen, 2013)
| Oppiaine: | Yleinen kirjallisuustiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Filosofian historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielmani käsittelee psykedeelisen kokemuksen kuvauksia yleisesti lähinnä 1960-luvun pohjoisamerikkalaisessa kirjallisuudessa ja erityisesti Ken Keseyn teoksessa One Flew Over the Cuckoo's Nest (1962; suom. Yksi lensi yli käenpesän) sekä Tom Wolfen Keseysta ja psykedeelisestä liikkeestä kertovassa teoksessa Electric Kool-Aid Acid Test (1968). Lähestyn aihettani psykedeelisten kokemusten kirjallisten kuvausten analyysien ohella historiantutkimuksen ja psykedeelien psykoanalyyttista käyttöä käsittelevän tutkimuksen avulla, sillä psykedeelistä kokemusta on kirjallisuustieteen puitteissa tutkittu vain hyvin vähän. Vaikka psykedeelien vaikutus Keseyn Käenpesän luomistyön taustalla on tunnettu tosiasia, ei monikaan kirjallisuudentutkija ole tarkemmin analysoinut, kuinka psykedeelinen kokemus näkyy teoksen runsaassa symboliikassa ja allegorisessa luonteessa. Erityisenä tutkielmani huomionkohteena ovat mystisten psykedeelisten kokemusten kuvaukset, jotka vastaavat uskonnollisessa kirjallisuudessa kuvattuja spontaaneja mystisiä kokemuksia. Uskonnollisiksi tai mystisiksi luonnehdittujen kokemusten kuvailussa käytetty kieli on usein pelkistettyä ilmaistakseen arkipäivän logiikan ja kielen riittämättömyyttä. Myös kokemusten pohjimmiltaan sanoinkuvaamatonta luonnetta korostetaan. Psykedeelisiä kokemuksia kirjallisuudessa on toisaalta kuvailtu kielellä, joka on usein luonteeltaan runollista ja runsasta, jotta se tavoittaisi osan koettujen aistihavaintojen ja mentaalisten prosessien ylettömyydestä. Käsittelen psykedeelisten kokemusten kuvauksia sekä tulkintoja laaja-alaisesti epämääräisenä ja moniselitteisenä psykologisena ilmiönä, joka on ympäristön vihjeille ja vaikutteille huomattavan altis, ja joka tuo usein esiin sen mikä on yksilössä potentiaalista. Psykedeelistä kokemusta lähestytään fenomenologisesti ja monialaisesti myös lukuisten eri tieteenalojen avulla, eikä psykedeelitutkimus muodosta psykedeelien psykologisista vaikutuksista kattavaa ja yleisesti hyväksyttyä teoriaa. Tämän vuoksi en rajoita psykedeelisen kokemuksen käsittelyä yhteen tiettyyn teoriaan tai tieteenalaan. Uskonnollisen analogian lisäksi tuon tutkielmassani esiin psykoanalyyttisen analogian, etnografisen shamanismiin perustuvan analogian, Aldous Huxleyn tieteellisen ja yhteiskunnallisen mallin, William S. Burroughsin sanataiteelliset kokeilut, Keseyn Käenpesän symbolis-metaforisen kielenkäytön sekä Acid Testissa kuvaillun ei-kirjallisen toiminnan. Yleisluontoisina havaintoina esitän kokemusten kuvausten ja tulkintamallien relativismia sekä sanallisen ilmaisun rajoittuneisuutta psykedeelisten kokemusten kommunikoimisessa. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Electric Kool-Aid Acid Test, Kesey, monialaisuus, mystinen kokemus, psykedeelinen kokemus, psykedeelit, psykoanalyysi, sanoinkuvaamattomuus, Wolfe, Yksi lensi yli Käenpesän |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelit tieteen tutkimuskentällä (Valde Orrenmaa, 2012)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Proseminaariesitelmä |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | ”Tunsin rinnastani puhkuvan euforian nousevan välähdyksinä päähäni. Sekunnissa elin tuhansia vuosia, sillä jokainen välähdys oli kohtaus elämästäni, tapahtuma jonka elin uudestaan ja hyvinkin yksityiskohtaisesti ja pikkutarkasti. Minä tarhassa, minä naapurin tytön kanssa kiipeämässä puuhun, minä harrastamassa ekaa kertaa seksiä, minä joutumassa pahoinpidellyksi, minä rakastumassa ekaa kertaa, minä nähdessäni painajaisia ja pelätessäni yöllä nukkumista, minä itkiessäni kun isä löi äitiä, minä halatessani pikkuveljeäni kun olin kiusannut häntä, minä tekemässä ties mitä. Näin myös vaihtoehtoisia tapahtumia, kuinka tilanteet olisivat voineet mennä tai ehkä menivätkin jossain toisessa todellisuudessa. Olin yhteydessä multitodellisuuksiin, kaikki rajat liukenivat minun ja maailman välillä. Minä? Mikä minä? Mikämikämikäminä? Elin elämäni uudestaan tuhansia kertoja, elin sen eri versioina, näin tulevaisuuteni ja näin entiset elämäni, näin Ykseyden ja yhdyin siihen ja tulin takaisin ja yhdyin siihen uudestaan uudessa elämässä, ikuista loputonta looppausta ja toistoa ajassa joka ei kulje mihinkään.” -kohokohta nimimerkki wRRa:n kirjoittamasta LSD-kokemuksesta suomalaiselle psyvault foorumille. Aloittaessani kandityötäni, lähdin tarkastelemaan, mitä tiedemaailmalla on nykyään sanottavaa psykedeeleistä. Eri tutkimuksia lukiessani kävi hyvin nopeasti ilmeiseksi, että psykedeelitutkimuksella on varsin omalaatuinen historia, jolla on ollut merkittävät vaikutukset myös nykyisen tutkimuksen laatuun ja määrään. Näin ollen olen päätynyt esittelemään lyhyesti myös psykedeelitutkimuksen historiaa. Tutkimusta tehdessä huomasin, että yleisesti ihmiset, ja jopa uskontotieteilijät, tietävät psykedeeleistä melko vähän ja pintapuolisesti, jos siis ylipäätään tietävät. Psykedeeleistä levinnyt tieto ei ole mitenkään systemaattista ja se on monilta osin värittynyttä kaupallisten ja poliittisten syiden vuoksi (Grof, 2008, 6). Lisäksi psykedeelit ovat yhteiskunnassamme jonkinasteinen tabu: olen huomannut tämän muun muassa ihmisten ensireaktioissa kuullessaan tutkimusaiheeni. Tiedon puutteellisuuden ja värittyneisyyden vuoksi olen päätynyt luomaan kokonaisvaltaisen esityksen psykedeeleistä. Jos olisin keskittynyt tarkemmin vain esimerkiksi uuteen tutkimustietoon, olisi luki- 3 jan käsitys aiheesta saattanut jäädä liian yksipuoliseksi. Lukijalle on tarpeen korostaa jo tässä vaiheessa, että tutkimuksessa esiintyvien psykedeelien käyttäminen on Suomessa laitonta. Psykedeelit linkittyvät monella tavalla uskontoon ja uskonnollisiin ilmiöihin, joten lähtökohtaisena oletuksenani oli, että eri tieteenalojen tutkimukset linkittyvät selvästi myös uskontotieteen alaan. Selkeimmin tämä tulee esiin psykedeelisen kokemuksen uskonnollisen tai transpersoonallisen luonteen vuoksi. Tutkimus on monin osin poikkitieteellinen: painopisteenä ovat kliiniset tutkimukset, psykiatria ja psykologia, monien kiinnostavien uskontoanropologisten ja muiden humanististen alojen tutkimusten jääden taka-alalle. Tutkimuksessa tarkastellaan aihetta hieman myös neurotieteen, psykofarmakologian ja tieteenfilosofian näkökulmista. Tutkimuksesta on muotoutunut siis jonkinlainen yleisesitys psykedeeleistä, ja tarkastelun keskiöön on tullut eritoten kaksi kysymystä: (1) miksi psykedeelit ovat uskontotieteellisesti merkittäviä ja (2) minkälaista tieteellistä tutkimusta psykedeeleistä on tehty. Koen tutkimukseni onnistuneeksi, jos lukijan käsitys psykedeeleistä sen luettuaan on muuttunut syvällisemmäksi, ja jos hän yhdistellen erilaisia tutkimuksessa esille tulleita aiheita kykenee näkemään psykedeelit hieman laajemmassa kontekstissa. Tutkimus perustuu pääasiassa tieteellisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Useat näistä liittyvät kliinisiin tutkimuksiin, joten pidän niitä lähteinä melko luotettavina. Mielenkiintoisin ja vaikuttavin kirja on ollut psykiatri Stanislav Grofin LSD – Doorway to the Numinous (2009). Grofista tarkempaa tietoa löytyy kappaleesta 3.3. Yleistä tietoa psykedeeleistä olen kerännyt muun muassa biologi Sinikka Piipon ja Ulla Salon kirjasta Mielen ja Rakkauden Kasvit (2006), sekä Michael Winkelmanin artikkelista Psychointegrator Plants: Their Roles in Human Culture, Consciousness and Health (1995). Nykyaikaisista tutkimuksista tärkeimmät ovat olleet Roland Griffithsin suorittamat kaksi psilosybiini-tutkimusta terveisiin vapaaehtoisiin vuosina 2006 ja 2011, jotka esittelen tarkemmin kappaleessa 5.3. Antropologien ääni pääsee hieman kuuluviin erityisesti Michael Harnerin toimittamasta kirjasta Hallucinogens and Shamanism (1979). Olen lukenut lisäksi kourallisen internetistä löytyviä tieteellisiä artikkeleja eri ajoilta. Syventääkseni yleistä kuvaa psykedeeleistä ja psykedeelitutkimuksesta, olen lukenut lisäksi LSD:n ”keksijän”, kemisti Albert Hofmanin kirjan LSD – My Problem Child (1980), Rick Strassmanin kirjan hänen tuottamistaan mittavista DMT-tutkimuksista DMT, Spirit-molecyle (2001), James Kentin hyvin mielenkiintoisen, ja osittain tieteellisiin tutkimuksiin ja teorioihin perustuvan kirjan Psychedelic Information Theory – Shamanism in the Age of Reason (2010), Joni Koskimaan tutkielman Psykedeelinen Uskonnollinen Kokemus ja Suomalainen 4 Päihdekulttuuri, sekä filosofin ja psykedeelisen kulttuurin puolestapuhujan Terence McKennan kirjan Food of the Gods (1992). |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | - |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Hallusinogeenisten 5-HT 2A -agonistien neurobiologia, psykofarmakologia ja sovellukset lääketieteessä ja psykiatriassa (Anton Laihi, 2012)
| Oppiaine: | Fysiologia ja neurotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Biotieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Serotoniini eli 5-hydroksitryptamiini (lyh. 5-HT) on neurohormoni ja välittäjäaine, joka säätelee lukuisia eri ihmiskehon toimintoja, joista merkittävä osa sijoittuu keskushermostoon. Keskushermostossa serotoniinia sitovat 5-HT -reseptorit säätelevät kognitiivisia ja psykologisia prosesseja kuten valvetila, mieliala ja muisti. Serotonergisten järjestelmien toiminta on liitetty mielenterveysongelmiin kuten masennus ja skitsofrenia, minkä johdosta yksi modernin psykofarmakologian keskittymisen kohteista on synapsiraossa olevan serotoniinin määrän muuttaminen ja 5-HT-reseptorien aktivointi tai salpaaminen. 5-HT2A -agonistit ovat yhdisteitä, jotka keskushermostossa sitoutuvat serotoniinireseptorin alatyyppiin 5-HT2A, jonka aktivoituminen keskushermostossa säätelee neuronien toimintaa toisiolähettien kautta. 5-HT2A-reseptorin jakautuminen keskushermostossa on painottunut selkeimmin neokorteksille 5-HT2A -agonistit eivät aktivoi pelkästään 5-HT2A-reseptoreja ja ainekohtaiset vaikutukset voivat vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi sekä LSD että lisuridi ovat 5-HT2A-agonisteja, mutta PLC- toisiolähettikaskadin lisäksi LSD aktivoi ylimääräisiä vasteita 5-HT2A-reseptoriin sitoutuessaan ja on hallusinogeeninen, toisin kuin lisuridi. 5-HT2A -reseptori tunnetaan epävirallisemmin myös psykedeelireseptorina ja 5-HT2A -agonisteista puhuttaessa ei voida välttää käsittelemästä nimenomaisesti hallusinogeenisiä 5- HT2A -agonisteja joihin viitataan myös klassisina psykedeeleinä tai alakulttuurin puhekielessä ”deeleinä”. Näitä yhdisteitä koskevaa aineistoa on saatavilla runsaasti, mutta kliinisen, soveltavan psykedeelitutkimuksen ”kulta-ajan” (erityisesti 1960-luvun) ja nykypäivän välille on jäänyt kyseenalaisen huumausainepolitiikan muodostama vuosikymmenten kuilu. Tutkimuksen pitkäikäisen laiminlyönnin johdosta tässä tutkielmassa pyritään käsittelemään hallusinogeenien toimintamekanismeja, farmakologiaa ja psykotrooppisia ominaisuuksia, tarkoituksenaan hälventää niitä koskevia mahdollisia ennakkoluuloja ja harhakäsityksiä sekä tarjota tieteellisesti uskottavia syitä elvyttää niitä koskevaa kliinistä tutkimusta. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | 5-HT2A-agonistit, 5-HT2A-reseptori, DMT, hallusinogeenit, Hortonin oireyhtymä, huumeet, keskushermosto, LSD, lääkintä, meskaliini, OCD, pakko-oireinen häiriö, psilosybiini, psykiatria, psykotrooppiset yhdisteet, päihderiippuvuus, päihteet, serotoniini |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen profeetta - Katsaus Terence McKennan filosofiaan, postuumiin suosioon ja rooliin psykedeelisen henkisyyden kentällä (Joni Koskimaa, 2012)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Proseminaariesitelmä |
| Laitos: | Historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä luvussa alalukuineen käsittelen tutkimukseni metodologiaa, aineistonhankintaa ja -arviointia, sekä tutkimusetiikkaa. Lisäksi esitän lyhyen Terence McKennan elämänkerran. Tutkimukseni esittelee joitakin McKennan keskeisimmistä ajatuksista, sekä hänen rooliansa modernin psykedeelisen henkisyyden kentällä. McKenna oli laaja-alainen ajattelija, jonka mielenkiinnon kohteita olivat shamanismin lisäksi mm. alkemia ja hermeettinen esoteria, UFOilmiöt, jungilainen psykologia, kyberkulttuuri, filosofia ja historia. Pyrin tutkimuksessani tiivistämään McKennan filosofian keskenään yhteenliittyviä teemoja muutamien tarkoin valittujen otsikkojen alle. Psykedeeliseen henkisyyteen hallusinogeenien lakistatuksen ja länsimaisen valtakulttuurin huumevastaisen ilmapiirin takia varmastikin liittyvästä stigmatisaation vaarasta huolimatta tällä alakulttuurilla on äänenkantajia, joiden joukossa Terence McKenna oli merkittävä. Tätä asemaa kuvannevat hyvin hänen kirjansa Food of the Gods -takakannen suositustekstit: ”Jos edes murto-osa McKennan ajatuksista on totta, häntä tullaan jonain päivänä pitämään tietoisuuden Kopernikuksena”, sekä ”Terence McKenna on villi mies, joka luotaa mielen suurten mysteerien syvyyksiä. Hän kysyy isoja kysymyksiä, hän ratsastaa Reunalla. Hän on tutkimusmatkaaja, inhimillisen tajunnan maailmanympärysmatkaaja”. (McKenna 1992, takakansi.) Ensimmäinen lause viitannee McKennan omien sanojensa mukaan usein esittämään vertaukseen, jonka mukaan psykedeelit ovat psykologialle, mitä teleskoopit olivat 1500-luvun astronomialle. (Levin 1988, 17.) Veljekset Terence ja Dennis McKenna sukelsivat psykedeelien tutkimukseen niin sanotusti pää edellä, ja näiden tutkimusmatkojen seurauksena psykedeelisen alakulttuurin kentälle lanseerattiin käsitteet kuten ”sankarillinen annostus” [en. Heroic Dose], ts. viisi grammaa kuivattuja psilosybiisisieniä (mt., 20), ”Eschaton -aika-aalto” [tunnetaan paremmin termillä Timewave Zero], ”hyperavaruus” muuntuneiden tajunnantilojen ”tapahtumapaikkana”, sekä tietenkin ”muuntautuvat konehaltiat” [en. Self-transforming Machine Elves]. Olen pyrkinyt kääntämään nämä termit mahdollisimman hyvin suomen kielelle. Edellä mainittuja konehaltioita, sekä muita McKennan suurelle yleisölle lanseeraamia ajatuksia erittelen tarkemmin luvussa 2 alalukuineen, jotka käsittelevät McKennan keskeistä filosofiaa. 1 Luvussa 3 käsittelen hiukan McKennan postuumia suosiota. Tutkimukseni otsikko ”Psykedeelinen profeetta” ei suinkaan tarkoita, että McKennan asema psykedeelisen henkisyyden kentällä vertautuisi suurten maailmanuskontojen profeettoihin. Nähdäkseni hän vertautuu ennemminkin rock-tähtiin; hänellä on ”faneja” seuraajien sijaan. Otsikkoni syntyi esitellessäni tutkimusideaani eräälle ystävälleni. Kun kerroin kirjoittavani Terence McKennan filosofiasta, ystäväni kommentoi: ”Terence McKenna on ennemminkin profeetta kuin filosofi”. Tämä huomautus ja McKennan ajattelun eskatologiset teemat saivat minut vaihtamaan otsikkoni nykyiseen muotoonsa. Otsikko sitoutuu myös McKennan lehtihaastatteluun nimeltä Psychedelic prophet (Peet & Marcus 1992). |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | - |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelikulttuurin virtauksia Suomessa 1960-luvulta nykypäivään (Pia Sellge, 2008)
| Oppiaine: | Sosiaalipolitiikka |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Ensikosketuksen aihepiiriini sain 12-vuotiaana, kun lainasin kirjastosta Jarkko Laineen toimittaman 3 antologian Underground. Se sisälsi Laineen valaisevan esipuheen lisäksi yhdysvaltalaisista underground-lehdistä suomennettuja artikkeleja. Aivan koko kirjan sisältö ei minulle auennut, mutta hämmennyin erityisesti sellaisista toteamuksista kuin: ”Suhtaudumme myönteisesti huumausaineiden vaikutukseen ihmismieleen ja -ruumiiseen.” (Berkley Barb -lehti 1969) ja ”Huumausainekulttuuri on vallankumouksellinen uhka plastiikkiselle wasp-amerikalle” (Rubin 1969). Minulle oli nimittäin uusi ajatus, että olisi olemassa jokin huumekulttuuri tai että huumeilla yleensä saattaisi olla muitakin vaikutuksia ihmisiin kuin välitön riippuvuus ja rappio. Kiinnostuin siis 1960-luvun vastakulttuurista ja psykedeelisten aineiden käytöstä sen piirissä. Myöhemmin mielenkiintoni on laajentunut aihepiiriin yleisemminkin kuin vain historiallisesta näkökulmasta. Erityisesti minua on askarruttanut, mikä saa melko tavallisen oloiset ja elämässään pärjäävät ihmiset kiinnostumaan aineista, vaikka käyttöön liittyy erilaisia psyykkisiä ja sosiaalisia riskitekijöitä. Haluaisinkin lähteä selvittämään tässä kandidaatin tutkielmassani suomalaisesta näkökulmasta, miten psykedeelisten aineiden käyttökulttuuri on maassamme syntynyt, ja millainen se on nykyään. Onko olemassa yhtenäistä käyttökulttuuria? Millaisia kokemuksia tavoitellaan ja vastaavatko käytännön kokemukset odotuksia? Onko käytöllä ollut vaikutuksia käyttäjien muuhun elämään? Työni otsikossa käytän sanaa virtauksia, koska epäilen, että historiallinen näkökulmani saattaa olla yksiulotteinen rajallisten lähteiden vuoksi. Nykyaikaa käsittelevässä luvussa olen tietoisesti rajannut päälähteekseni ainoastaan yhden internetin keskustelupalstan. Tarkemmin tätä rajaustani ja sen mahdollisia seurauksia käsittelen luvussa 4.2. Erityisesti tekstini historiaosuuksissa käytän käsitteitä vastakulttuuri ja underground. Vastakulttuurille on annettu eri aikoina erilaisia merkityksiä (Ala-Ketola 1985, 7-10). Työssäni viittaan sanalla alakulttuureihin, joiden arvot ja normit poikkeavat radikaalisti yleisesti yhteiskunnassa vallitsevista, ja jotka mahdollisesti hakevat tietoista vastakkainasettelua valtakulttuurin kanssa. 60-luvun kontekstissa vastakulttuurilla viitataan useimmiten uusvasemmistolaisuuteen ja hippiliikkeeseen. Sanaa underground voidaan käyttää vastakulttuurin synonyymina tai viittaamaan yleisemmin maanalaiseen, omaleimaiseen ja suurelle yleisölle vieraalta tuntuvaan kulttuuriin. (Ala-Ketola 1985, 7-8, 11.) Käytän sanaa lähinnä jälkimmäisessä merkityksessä viitatessani 60-luvun Suomeen. Tämä siksi, että tutkimukseni kohteena olevat ”underground-ihmiset” eivät niinkään pyrkineet tietoiseen muutokseen yhteiskunnassa kuin tekemään itselleen mieluisia ja jännittäviksi kokemiaan asioita sekä siinä sivussa provosoimaan vanhempaa sukupolvea, jos se vain onnistui. (Lindfors & Salo 1988.) Luvussa kaksi pyrin määrittelemään, mitä ovat psykedeeliset aineet, ja miten ne eroavat muista 4 päihteistä. Käsittelen erikseen tavallisimpia aineita, niiden historiaa, vaikutuksia ja käytön yleisyyttä. Kolmannessa luvussa käsittelen ensin psykedeelisten aineiden käytön kytkeytymistä yhdysvaltalaiseen 1960-luvun vastakulttuuriin. Tästä siirryn suomalaiseen underground-liikkeeseen ja sen edustajien päihteiden käyttöön. Lopuksi yritän selvittää, mitä tapahtui psykedeelikulttuurille Suomessa 60-luvun ja 90-luvun alun välillä. Luvussa neljä tarkastelen aluksi 1990-luvun puolessavälissä alkanutta toista huumeaaltoa sekä viime vuosina suomalaisessa huumetutkimuksessa esiin noussutta viihdekäytön käsitettä. Esittelen myös muiden tutkijoiden näkemyksiä psykedeelikulttuurista. Tämän jälkeen esittelen lähteenä käyttämäni internetin keskustelupalstan ja ryhdyn siellä käytyjen keskustelujen pohjalta tarkastelemaan psykedeelien käyttökulttuuria nykypäivänä. Viidennessä luvussa kokoan yhteen työni pääteemat ja esitän johtopäätökseni. Arvioin, olenko onnistunut vastaamaan tutkimuskysymyksiini ja hahmottelen myös karkeasti, millainen jatkotutkimus aiheesta voisi olla hedelmällistä. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus, haastattelu |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | hipit, Psychoactive vault, päihdekulttuuri, vastakulttuuri |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |