Tulokset kategoriasta yhdiste hakusanalla LSD. Takaisin
Kirjallisuuskatsaus sarjoittaiseen päänsärkyyn ja sen itsehoitokeinoihin, sekä kyselytutkimussuunnitelma hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi (Sakari Rusanen, 2016)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen opinnäytetyö |
| Laitos: | Farmasian laitos |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Sarjoittainen päänsärky on yleisin harvinaisista trigeminaalisten autonomisten neurovaskulaaristen päänsärkyjen oireyhtymistä. Sairauden elinikäinen esiintyvyys väestössä on n. 1/1000 ja se on miehillä yleisempää. Kuvaileva nimi viittaavaa sairauden tyypilliseen esiintymismuotoon: äärimmäisen voimakas, äkillisesti alkava ja loppuva toispuoleinen päänsärky iskee hoitamattomana minuuteista tunteihin kestävinä kohtauksina, jotka voivat toistua useita kertoja vuorokaudessa. Päänsäryn lisäksi kohtauksiin liittyy joukko muita, pääosin neurologisia oireita. Episodisessa tautimuodossa kohtaukset toistuvat muodostaen viikkoja, jopa kuukausia kestäviä sarjoja, joiden välillä on yli kuukauden kestäviä oireettomia jaksoja. Kroonisessa muodossa oireettomat jaksot kestävät alle kuukauden tai niitä ei ole lainkaan. Sairauden etiologia on merkittäviltä osin tuntematon, mutta joitakin patofysiologisia mekanismeja tunnetaan. Sairaus on osin perinnöllinen. Sarjoittainen päänsärky voidaan Suomessa luotettavasti diagnosoida vain erikoissairaanhoidossa, mutta sairauden hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Sairauden hoito jaetaan kohtausten akuuttihoitoon ja kohtausten ehkäisyhoitoon. Akuuttihoidossa vahvinta näyttöä on hapen ja suonensisäisten triptaanien tehosta, ehkäisyhoidossa verapamiilista ja kortikosteroideista. Mikäli lääkehoidot ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai sopimattomiksi, voidaan sarjoittaisen päänsäryn hoitamisessa turvautua myös kirurgisiin keinoihin, joista selkeintä näyttöä on takaraivohermon neuromodulaatiosta. Sopivin hoitokeino löytyy vain kokeilemalla. Vaihtoehtoisina hoitomuotoina sarjoittaisen päänsäryn estohoidossa erityisesti klassisiksi psykedeeleiksi luokiteltavilla psilosybiinisienillä ja LSD:llä koetaan kolmen retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella olevan selkeästi paitsi muita itsehoitokeinoja, myös tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampi vaikutus. LSD-analogi BOL-148:lla (2-bromo-LSD) on tehty pieni kliininen tutkimus, jossa sen estohoitovaikutuksen koettiin vastaavan kyseltutkimuksissa kuvailtua LSD:n vaikutusta. Kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella hieman tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampaa estohoitovaikutusta koetaan olevan myös psykedeelisiä ergoliineja sisältävillä siemenillä. Psykedeelien käyttö kohtaushoitokeinona on harvinaisempaa, mutta kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella psilosybiini koetaan hengitettävän hapen veroiseksi kohtaushoitokeinoksi. Vaikutusta koettiin olevan myös ei-psykedeelisillä annoksilla ja ei-psykedeelinen BOL-148 koettiin yhtä tehokkaaksi kuin psykedeeliset aineet. Haittavaikutukset koettiin vähäisiksi. Olemassaolevat tutkimukset aiheesta ovat hyvin alustavia, mutta toisaalta niistä saadut tulokset ovat lupaavia ja tämän vuoksi lisätutkimus on aiheellista. Huolellisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen esitellään laatimani kyselytutkimussuunnitelma eri hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi. Vaihtoehtoisina hoitomuotoina sarjoittaisen päänsäryn estohoidossa erityisesti klassisiksi psykedeeleiksi luokiteltavilla psilosybiinisienillä ja LSD:llä koetaan kolmen retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella olevan selkeästi paitsi muita itsehoitokeinoja, myös tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampi vaikutus. LSD-analogi BOL-148:lla (2-bromo-LSD) on tehty pieni kliininen tutkimus, jossa sen estohoitovaikutuksen koettiin vastaavan kyseltutkimuksissa kuvailtua LSD:n vaikutusta. Kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella hieman tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampaa estohoitovaikutusta koetaan olevan myös psykedeelisiä ergoliineja sisältävillä siemenillä. Psykedeelien käyttö kohtaushoitokeinona on harvinaisempaa, mutta kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella psilosybiini koetaan hengitettävän hapen veroiseksi kohtaushoitokeinoksi. Vaikutusta koettiin olevan myös ei-psykedeelisillä annoksilla ja ei-psykedeelinen BOL-148 koettiin yhtä tehokkaaksi kuin psykedeeliset aineet. Haittavaikutukset koettiin vähäisiksi. Olemassaolevat tutkimukset aiheesta ovat hyvin alustavia, mutta toisaalta niistä saadut tulokset ovat lupaavia ja tämän vuoksi lisätutkimus on aiheellista. Huolellisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen esitellään laatimani kyselytutkimussuunnitelma eri hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi. |
| Tiivistelmä EN: | Cluster headache is the most common trigeminal autonomic cephalalgia. Lifetime prevalence is about 1/1000 and men are more commonly affected. The name describes the typical form of the illness. When untreated, an excruciatingly severe unilateral headache occurs several times per day accompanied by certain neurological symptoms. The symptoms begin and end suddenly lasting from minutes to hours. In the episodic form of the illness the attacks occur several times per day for months, with a yearly symptomless period of spontaneous remission of at least a month. In the chronic form there are no periods of spontaneous remission or the remission periods last for less than a month. The etiology of the illness is mostly unknown but there are some known pathophysiological mechanisms. The illness is partly hereditary. In Finland, cluster headache can be reliably diagnosed only in specialist health care but the treatment can be administered and followed in primary health care. There are acute and preventive treatments. According to scientific evidence, acute treatment with oxygen and triptans is the most recommended while using verapamil and corticosteroids is the most recommended form of preventive treatment. Surgical treatments can be attempted if medication proves ineffective or unsuitable. Neuromodulation of the occipital nerve is the most recommended form of surgical treatment. The most suitable treatment method can only be found by trial and error. According to three retrospective questionnaire studies, using certain classical psychedelics (psilocybin mushrooms or LSD) as an alternative form of preventive medication is perceived more effective than other forms of alternative or ordinary preventive treatment. A small clinical study using the LSDanalogue BOL-148 (2-bromo-LSD) shows the preventive effect of BOL-148 to be similar to the perceived effect of LSD in the questionnaire studies. Also, according to two retrospective questionnaire studies, using seeds containing psychedelic ergolines is perceived as slightly more effective than ordinary preventive treatments. Using psychedelics in acute treatment is not as common, but according to two retrospective questionnaire studies, psilocybin mushrooms are perceived as effective as oxygen. Therapeutic effect was perceived also with non-psychedelic doses and the non-psychedelic BOL-148 was perceived as effective as the psychedelic substances. Side effects were perceived to be minor. The existing scientific studies concerning the use of psychedelics as an alternative form of medication are preliminary but the results are promising and more studies are needed to further examine the subject. After a thorough review of the literature, a questionnaire study on the subject is introduced. According to three retrospective questionnaire studies, using certain classical psychedelics (psilocybin mushrooms or LSD) as an alternative form of preventive medication is perceived more effective than other forms of alternative or ordinary preventive treatment. A small clinical study using the LSDanalogue BOL-148 (2-bromo-LSD) shows the preventive effect of BOL-148 to be similar to the perceived effect of LSD in the questionnaire studies. Also, according to two retrospective questionnaire studies, using seeds containing psychedelic ergolines is perceived as slightly more effective than ordinary preventive treatments. Using psychedelics in acute treatment is not as common, but according to two retrospective questionnaire studies, psilocybin mushrooms are perceived as effective as oxygen. Therapeutic effect was perceived also with non-psychedelic doses and the non-psychedelic BOL-148 was perceived as effective as the psychedelic substances. Side effects were perceived to be minor. The existing scientific studies concerning the use of psychedelics as an alternative form of medication are preliminary but the results are promising and more studies are needed to further examine the subject. After a thorough review of the literature, a questionnaire study on the subject is introduced. |
| Yhdiste: | LSD, BOL-138, LSA, psilosybiinisienet |
| Aihe: | Sarjoittainen päänsärky |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | alternative, BOL-148, cluster, headache, LSA, LSD, mushroom, psilocin, psilocybin, psilosiini, psilosybiini, psilosybiinisienet, psychedelic, psykedeeli, päänsärky, sarjoittainen, sienet, treatment, vaihtoehtohoidot |
| URL: | http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170068/ |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Elämänhallinta ja psykedeelit - Nuorten aikuisten kokemuksia psykedeelien käytön ja elämänhallinnan yhteydestä (Katri Lehtinen, 2017)
| Oppiaine: | Sosiaalipolitiikka |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkimukseni aiheena on tarkastella miten laittomiksi huumausaineiksi luokiteltujen psykedeelien käyttö vaikuttaa nuorten aikuisten elämänhallintaan. Yhteiskunnan muutos traditionaalisesta postmoderniksi on muuttanut nuoruudesta aikuisuuteen johtavan siirtymän suoraviivaisesta prosessista monisyiseksi tapahtumasarjaksi, mikä luo uusia haasteita nuorten aikuisten elämänhallinnalle. Valitsin tutkimusaiheeni sen ajankohtaisuuden vuoksi ja koska viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt psykedeelitutkimus on tuottanut positiivisia tuloksia muun muassa mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja niiden käyttö on linkitetty positiivisiin muutoksiin koehenkilöiden ajattelussa ja käyttäytymisessä. Tutkimusmenetelmäni on sekä narratiivinen että fenomenologinen. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta ja yhdestä kirjoitelmasta, jotka olen analysoinut käyttäen kategorista narratiivien analyysimenetelmää. Tarkastelen työssäni tutkimukseen osallistuneiden käytön säännöllistymistä, käyttöfrekvenssejä ja -kontekstia sekä heidän käytölleen antamiaan motiiveja ja merkityksiä. Käytän tutkimuksessani Aaron Antonovskyn teoriaa salutogeneesistä ja koherenssin tunteesta, sillä Antonovskyn tavoin olen kiinnostunut ihmisten terveyttä ja hyvinvointia vahvistavista tekijöistä. Haastatteluhetkellä useimmilla tutkimukseen osallistuneista psykedeelien käyttö oli säännöllistä, mutta käyttöfrekvenssit vaihtelivat. Käyttötavoiltaan tutkimukseen osallistuneista jokainen edusti psykedeelikulttuuria ja yleisimmät käytetyt huumausaineet olivat kannabis, LSD sekä psilosybiinisienet. Käyttö määriteltiin pääasiassa työkalun näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuneiden elämänhallintaan liittyvät kokemukset teemoittelin Antonovskyn hallintaresurssien eri kategorioita vastaaviksi ryhmiksi, joita olivat kognitiivis-emotionaaliset, fyysis-biokemialliset, ihmissuhde-yhteisöllisyys- ja makrososiokulttuurelliset resurssit. Tutkimukseni perusteella psykedeelien käyttö vahvisti tutkimukseen osallistuneiden itsetuntemusta, itsehyväksyntää ja empatiakykyä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kokivat psykedeelien käytön lisäävän luovuutta ja mahdollistavan perspektiivien kirjon moninaistumisen ja oman paikan ymmärtämisen maailmassa. Psykedeelien avulla tutkimukseen osallistuneet olivat lisäksi saaneet positiivisia kokemuksia mielialan, masennuksen ja migreenin hoidossa. Aikaisemmat psykedeelitutkimukset tukevat näitä tuloksia. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | LSD, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | 8 |
| Muuta: | |
| Tagit: | elämänhallinta, huumausaine, huume, koherenssin tunne, nuori aikuisuus, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psychedelics and indicators of mental distress in adults: National Survey on Drug Use and Health 2008–2014 (Teo Ajantaival, 2018)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Elpyneen kliinisen psykedeelitutkimuksen hoitovasteet psilosybiini- tai LSD-avusteisessa terapiassa näkyvät yhä 12 kk seurannassa. Väestötutkimukset elinaikaisen psykedeelien käytön (edes kerran, Kyllä/Ei) yhteydestä nykyiseen mielenterveyteen raportoivat olemattomia tai suojaavia yhteyksiä huomioituaan sosiodemografian, riskinottotaipumuksen ja muiden aineiden käytön. Tässä selvitettiin, onko psykedeelien käytön äskettäisyys (>12, 1–12 tai <1 kk sitten) yhteydessä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin. Lisäksi huomioitiin aiemmin esitetty huoli, että aiemmat tulokset johtuisivat muiden aineiden käytön yliadjustoinnista; selvitettiin, kuinka adjustointi tulisi tehdä; ja verrattiin psilosybiinin, LSD:n sekä psilosybiinin ja/tai LSD:n käyttöä keskenään. Kaikki koodi julkaistiin. Menetelmät. Analyysi perustui aikuisiin vastaajiin vuosien 2008–2014 yhdistetystä National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) -aineistosta, joka on Yhdysvaltojen väestöstä satunnaisotannalla kerätty edustava otos. Psykedeeliä ja sen käytön äskettäisyyttä edustavat vertailuryhmät pääteltiin aineistosta. Painotetut vedonlyöntikertoimet laskettiin huomioiden sosiodemografia, riskinottotaipumus ja muiden aineiden käyttö, joka verrattain adjustoitiin käytön elinaikaisuuden tai äskettäisyyden mukaan. Heroiinin ja crack-kokaiinin äskettäisyys peilaten adjustoitiin tutkittaessa, yhdistyvätkö ne psykologiseen distressiin odottamattomasti suojaavasti, mikä viestisi yliadjustoinnista myös psykedeeliyhteyksien kohdalla. Tulokset. Kohonnutta riskiä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin ei esiintynyt millään psykedeeliryhmällä millään käytön äskettäisyydellä. Madaltunut riski viime vuoden itsemurha-ajatuksille esiintyi ryhmillä, jotka olivat käyttäneet psykedeelejä yli 12 kk sitten tai psilosybiiniä alle 1 kk sitten, sekä viime vuoden itsemurhasuunnitelmille ja viime kuun vakavalle psykologiselle distressille niillä, joiden viimeaikaisin käyttö oli psilosybiini yli 12 kk sitten. Viimeaikaisempi crack-kokaiinin tai heroiinin käyttö oli yhteydessä viime kuun psykologisen distressin kohonneeseen riskiin myös huomioitaessa muiden aineiden elinaikainen käyttö. LSD:n ja psilosybiinin vertailu ei onnistunut johtuen yllättävän pienistä LSD-ryhmistä. Muiden aineiden käytön adjustoinnilla oli iso merkitys, mutta adjustoinnit käytön elinaikaisuudella tai äskettäisyydellä eivät eronneet keskenään. Johtopäätökset. Tutkimus vahvasti tukee aiempien väestötutkimusten tuloksia, sillä psykedeelien käytölle itsenäistä riskiä ei esiintynyt edes huomioitaessa käytön äskettäisyys. Tulokset yhtenevät myös aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan psykedeelit eivät aiheuta riippuvuutta ja saattavat pitkäaikaisesti parantaa ahdistusta, masennusta, neuroottisuutta, riippuvuutta, kognitiivista muovautuvuutta ja merkityksellisyyttä. |
| Tiivistelmä EN: | Objectives. Renewed clinical research finds treatment effects from psychedelic (psilocybin or LSD)-assisted therapy sustained at 12 month follow-up. Population studies find the association between lifetime psychedelic use (even once, Yes/No) and current mental health absent or protective after adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. This study aimed to investigate whether the recency of psychedelic use (>12, 1–12, or <1 months ago) is associated with past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment. This study also addressed a previously expressed concern that the previous results stem from overadjustment for non-medical use of other drugs, explored how such adjustments should be done, and compared use of psilocybin, LSD, and psilocybin and/or LSD. All code was published. Methods. The analysis was based on combined data of adult respondents of the National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) years 2008–2014 randomly selected to be representative of the population of the United States. Comparison groups by the psychedelic used and its recency of use were inferred from the data. Weighted odds ratios were calculated adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. Adjustments for other drug use were compared between a minimally adjusted model, a lifetime use-adjusting model, and a recency of use-adjusting model. Mirroring adjustments were made in order to see whether crack cocaine and heroin use recency would associate to psychological distress in an unexpectedly protective way, indicating overadjustment in the psychedelic recency associations. Results. No independent association between any recency of any psychedelic use and increased likelihood of past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment was found. A decreased likelihood for past year suicidal thinking was found among all groups that had last used psychedelics >12 months ago or psilocybin <1 month ago, as well as for past year suicide plans and past month serious psychological distress among those whose last psychedelic use was psilocybin >12 months ago. More recent crack cocaine or heroin use was still associated with a higher risk for past month serious psychological distress after adjusting for lifetime non-medical use of other drugs. LSD and psilocybin could not be properly intercompared due to surprisingly small LSD-only recency groups. Adjusting for non-medical use of other drugs made a big difference, but adjustments for their lifetime use or recency of use did not mutually differ. Conclusions. This study strongly supports the results of previous population studies, as no independent risk from psychedelic use was found even when considering their recency of use. The results are also consistent with research indicating that psychedelics may have long-lasting beneficial effects for anxiety, depression, neuroticism, substance dependence, cognitive flexibility, and meaningfulness, and do not lead to dependence. |
| Yhdiste: | psilosybiini, LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Populaatiotutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | arjen toimintarajoitteet, LSD, NSDUH, psilosybiini, psykedeelit, psykologinen distressi, suisidaalisuus |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901211100 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
LSD ja suomalainen underground (Kristian Wester, 2018)
| Oppiaine: | Historia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Työssä tutkitaan suomalaisen underground-liikkeen ja LSD:n välistä suhdetta. Tutkimus keskittyy underground-aktiivien kokemuksiin ja käsityksiin LSD:stä. Myös muita hallusinogeeneja sivutaan. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | LSD, underground |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Katsaus psykedeelien ja MDMA:n käyttöön liittyviin psykososiaalisiin riskeihin ja keinoihin ehkäistä niitä (Juulia Järvenpää, 2019)
| Oppiaine: | Sosiaalityö |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Tarkoituksenani on kartoittaa eräiden psykedeelien ja MDMA:n itsenäiseen käyttöön liittyviä riskitekijöitä sekä keinoja ehkäistä näitä riskejä. Itsenäisellä käytöllä tarkoitan sellaista käyttöä, joka ei tapahdu esimerkiksi valvotuissa tutkimusolosuhteissa, vaan käyttäjä ottaa ainetta niin sanotusti omin päin. Päihdehuolto on rakentunut pitkälti riippuvuuksien hoidon ympärille, eivätkä tässä tutkielmassa käsitellyt aineet nykytiedon valossa aiheuta ainakaan fyysistä riippuvuutta. Näillä aineilla voi kuitenkin olla muita ongelmia, joita päihdehuollon työntekijät ymmärtävät ja tuntevat huonosti. Tutkielman tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä aihepiiriä kohtaan, ja nostaa pohdittavaksi sitä, pitäisikö päihdetyötä kehittää niin, että sopivia palveluita olisi tarjolla myös psykedeelejä ja MDMA:ta käyttäville henkilöille. Menetelmät. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus. Tulokset ja johtopäätökset. Psykedeelejä ja MDMA:ta käytetään usein muista päihteitä poikkeavilla tavoilla, ja käyttö voi liittyä itsetutkiskeluun tai tavoitteena voi olla erilaisten mielenterveysongelmien omahoito. Haitat voivat olla joko akuutteja eli vaikutuksen aikana ilmeneviä tai vasta jälkikäteen ilmeneviä. Akuuteista haitoista yleisin ovat vaikeat ja epämiellyttävät kokemukset, joiden hoidoksi riittää pääsääntöisesti rahoitteleva puhe ja turvallisen ympäristön takaaminen. Psykedeelit voivat tuottaa mystisiä ja uskonnollisluonteisia kokemuksia, minkä vuoksi ne saattavat laukaista myös niin sanottuja spirituaalisia kriisejä. Tällaiset kriisit voivat kestää myös akuutin vaikutuksen lakattua tai alkaa vasta akuutin vaikutuksen lakattua. MDMA lisää monilla halukkuutta fyysisesti intiimiin sosiaaliseen kanssakäyntiin. Käyttäjien tulisi olla tietoisia tästä, sillä väärässä seurassa tapahtuva intiimi kanssakäyminen voi johtaa epämiellyttäviin kokemuksiin. MDMA:lla on yhteyksiä myös lisääntyneeseen impulsiivisuuteen, vaikkei syy-seuraussuhdetta ole kyetty tutkimuksissa osoittamaan. Faktoihin perustuva päihdevalistus sekä kokemusten jäsentelemiseen auttava keskusteluapu voivat olla tehokkaita keinoja ehkäistä psykedeelien ja MDMA:n aiheuttamia ongelmia. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD, MDMA, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ekstaasi, haittojen vähentäminen, MDMA, psykedeelit, päihdehuolto, päihdetyö, sosiaalityö |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
"Ne lyö niinku elämän perspektiiviin": psykedeelien käytölle annetut merkitykset käyttäjien haastatteluissa (Saarinen, Ella, 2019)
| Oppiaine: | sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | pro gradu |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tarkastelin tässä tutkielmassa millaisia merkityksiä psykedeelisten päihteiden käyttäjät itse liittävät psykedeelien käyttöönsä. Käyttäjien omien merkityksenantojen huomiointi antaa mahdollisuuden ymmärtää ilmiötä sisältäpäin ja laajentaa ymmärrystä huumeidenkäytön motiiveista sekä niiden kytkeytymisestä nykykulttuuriin. Ensinnä tarkastelin psykedeelien käyttöön liitettyjä henkilökohtaisia merkityksiä: millaisia psykologisia ja henkilökohtaisia vaikutuksia käytöllä nähtiin olevan ja millaisia muutoksia psykedeelien koettiin edesauttaneen. Toiseksi tutkin, miten psykedeelien käyttö suhteutui ympäröivään yhteiskuntaan: miten haastateltavat näkivät itsensä suhteessa toisiin ihmisiin ja millaisin kielellisin ja kulttuurisin keinoin psykedeelikokemuksia käsiteltiin. Peilasin merkityksiä myös yleisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin virtauksiin, etenkin terapiakulttuuriin nousuun. Tutkimusaihe sijoittuu osaksi huumeiden viihde- tai satunnaiskäytön tutkimusta. Aiemmissa tutkimuksissa psykedeelien käyttöön on liitetty henkisiä ja uskonnollisia, sosiaalisia, nautinnollisia, kokemuksellisia ja terapeuttisia ulottuvuuksia. Terapeuttisista vaikutuksista on saatu alustavia tuloksia myös lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimukseni aineistona toimi kymmenen psykedeelejä käyttäneen henkilön teemahaastattelut. Haastatteluja lähestyin aineistolähtöisesti hyödyntäen sisällön- ja diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Tutkimuksessani psykedeelien käyttö koettiin ennen muuta hyödyllisenä ja terapeuttisena, ja käyttöön liitettiin pääasiassa positiivisia merkityksiä. Psykedeelien aikaansaaman perspektiivimuutoksen koettiin auttavan arkisissa haasteissa, itsetutkiskelussa ja mielen hyvinvoinnissa. Haastateltavat kokivat yleensä kehittyneensä psykedeelien myötävaikutuksesta parempaan suuntaan. Haastateltavat pyrkivät myös korostamaan omia järkeviä käyttötapojaan ja -motiivejaan ja erottautumaan huonommiksi kokemistaan käyttäjistä tai käyttötavoista, jotka he yhdistivät vastuuttomuuteen ja päihteiden ongelmakäyttöön. Toisaalta myös valtavirtayhteiskuntaan suhtauduttiin usein epäluuloisesti. Yhteyttä koettiin toisten psykedeelejä käyttävien kanssa ja käytölle annettiin myös sosiaalisia merkityksiä. Henkisten kokemusten sanallistaminen oli haasteellista, joten niitä kuvatessa turvauduttiin usein terapian kieleen tai uushenkisyyteen liittyvään sanastoon. Terapeuttisuuteen vetoaminen on luontevaa, sillä terapeuttinen diskurssi on kulttuurisesti vahva, toisin kuin esimerkiksi henkiset diskurssit. Lisäksi se on tehokasta, sillä se rakentuu yksilön kokemukselle, jonka kyseenalaistaminen on vaikeaa, ja sisältää oletuksen toiminnan hyödyllisyydestä. Tutkimus antaa uutta tietoa psykedeelien käytöstä sekä sen suhteesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan, sekä laajemmin lisää tietämystä huumeidenkäytön kirjosta. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | psilosybiini, LSD, DMT, LSA, 2C-x |
| Aihe: | psykedeelien käyttäjien kokemukset, terapeuttisuus |
| Menetelmät: | sisällönanalyysi, diskurssianalyysi |
| Otoskoko: | 10 |
| Muuta: | |
| Tagit: | diskurssianalyysi, psykedeelit, sisällönanalyysi, terapiakulttuuri, uushenkisyys, viihdekäyttö |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105446 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
The Acute Effects of LSD on Reward Behavior in Mice with Intracranial Self-Stimulation (Juliana Harkki, 2020)
| Oppiaine: | Translationaalinen lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro Gradu |
| Laitos: | Translational Medicine |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Ei suomenkielistä tiivistelmää. |
| Tiivistelmä EN: | Background: Alcohol dependence is a chronic severe substance use disorder that has devastating personal and public health consequences. The efficacy of the current pharmacotherapy options for the treatment of alcohol dependence are modest at best, therefore better alternatives are greatly needed. Lysergic acid diethylamide (LSD) has shown promise in treatment of alcohol dependence in several clinical trials. A sigle high dose of LSD has been suggested to have a treatment effect that last for at least six months, indicating a remarkably better efficacy than the currently available methods. LSD itself has been reported to have a low addiction potential. In mouse models, acute LSD has been demonstrated to reduce ethanol consumption. Yet, the mechanism of action behind these effects has remained largely unknown. LSD is an agonist of serotonin’s 5-HT2A and 5-HT2C receptors which have been shown to modulate the dopaminergic activity of the reward circuitry, a crucial brain area in the initiation of addiction. Intracranial self-stimulation (ICSS) is a procedure for a quantitative assessment of reward behavior in animal models. In ICSS, laboratory rodents self-administer electric stimulation to the dopaminergic pathways of the reward circuitry inducing a reinforcing effect similar to drug reward. Aim: The aim of the current body of work was to use ICSS to assess the acute effects of LSD on reward behavior in C57BL/6JRj mice. This was done to improve the understanding of the mechanism of action of LSD and to evaluate whether the ethanol- consumption-reducing effect of LSD in mice is mediated through the reward mechanism. Methods: Bipolar electrodes targeting the medial forebrain bundle were implanted in the brains of C57BL/6JRj mice in a stereotaxic surgery. The animals were trained to acquire the self-stimulation in the discrete-trial current-intensity procedure. First, the possible dose-dependent acute effects were tested with three different doses of LSD. Next, the acute effect of LSD on amphetamine-induced changes in ISCC were tested. Lastly, a small preliminary test on the effects of LSD on lipopolysaccharide (LPS) -induced changes on ICSS were conducted. Results and conclusions: Acute LSD did not affect reward behavior in ICSS on any of the tested doses. Accordingly, LSD did not affect the facilitation of ICSS induced by acute amphetamine. The results of the LPS experiment were likely to be skewed by the development of tolerance to LPS, therefore the evaluation of the possible effect of LSD was not possible. These findings suggest that the previously reported LSD-induced reduction in ethanol consumption in mice, is not mediated through alteration of the reward mechanism. At the same time, these findings provide further evidence supporting the suggestion that LSD itself does not induce facilitation of the reward circuitry needed for the development of addiction. |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | Akuutin LSD:n vaikutus palkkiokäyttäytymiseen. |
| Menetelmät: | Intracranial Self-stimulation |
| Otoskoko: | 9,7,4 |
| Muuta: | |
| Tagit: | 5-HT2A, 5-HT2C, addiction, alcohol dependence, amphetamine, ethanol, intracranial self-stimulation, lipopolysaccharide, lysergic acid diethylamide, reward circuitry |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202011114451 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelien hoitopotentiaali (Olga Peus, 2020)
| Oppiaine: | Sairaanhoitaja |
| Opinnäytetyön tyyppi: | opinnäytetyö |
| Laitos: | Ammattikorkeakoulu |
| Tiedekunta: | Sosiaali- ja terveysala |
| Korkeakoulu: | Jyväskylän ammattikorkeakoulu |
| Tiivistelmä: | Psykedeelien hoitopotentiaali psykiatristen sairauksien hoidossa on noussut esille 2000-luvulla. Opinnäytetyssä kartoitettiin psykedeelien vaikutuksia ja mahdollista hoitopotentiaalia, unohtamatta psykedeelien käyttöriskiä ja lainsäädännön rajoitteita. Tarkoitus oli selvittää psykedeelien vaikutusta ja tavoitteena jakaa tietoa psykedeeleista ja niiden vaikutuksista sairaanhoitajille. Kirjallisuuskatsauksen aineiston keruu tehtiin hyödyntäen eri tietokantoja (Medic, CINAHL) Myös manuaalista tiedonhakua tehtiin. Kirjallisuuskatsaukseen valitut julkaisut on haettu neljän kriteerin perusteella. Näitä kriteereitä ovat hakusanoilla löydetyt tulokset tietokannoista, julkaisuajankohta, suomenkielinen ja englanninkielinen julkaisu ja yhteys tutkimuskysymykseen. Aineistosta on otettu esille tärkeimmät asiat, jotka kuuluvat aihepiiriin. Ne on esitetty tutkielmassa tiivistetyssä muodossa. Tuloksissa esiteltiin tutkittavien aineiden vaikutuksia, sivuvaikutuksia ja ei toivottuja vaikutuksia. Lainsäädännön ja farmakologisen luokittelun välille tuli esille iso ristiriita. Kliinisissä tutkimuksissa psykedeelien käyttöä pidettiin turvallisena hallituissa olosuhteissa, kun taas Suomen lainsäädännössä ne luokitellaan erittäin vaarallisen- tai vaaralliseen luokkaan. Maailmalla tälläkin hetkellä jatketaan psykedeelien tutkimusta hoidollisessa tarkoituksessa. Alustavan näytön perusteella psykedeeleilla on positiivinen vaikutus masennuksen, ahdistuksen, kivun ja riippuvuuksien hoitoon. |
| Tiivistelmä EN: | The therapeutic potential of psychedelics has emerged in the 21st century. This study delved into the effects of psychedelics and their treatment potential, also taking into consideration the risks of using psychedelics and the limitations of current legislation. The aim was to analyze the positive and negative effects of using psychedelics as a treatment and to share this information with nurses. The source material was collected using various databases (Medic, CINAHL) and manual information retrieval. The publications selected for the source material have been selected based on four criteria: i) database results using specified keywords, ii) the time of publication, iii) publication in Finnish or English, and iv) relevance to the research question. The results highlight the effects (including undesirable side effects) of the examined substances. Furthermore, there was a major discrepancy between the current legislation and the pharmacological classification. In clinical trials, the use of psychedelics is considered safe under controlled conditions, while Finnish legislation classifies them as a dangerous or extremely dangerous substance. Research into the use of psychedelics for therapeutic purposes is still an ongoing process. Preliminary evidence suggests that psychedelics have a positive effect on the treatment of depression, anxiety, pain, and addictions. |
| Yhdiste: | MDMA, DMT, ayahuasca, psilosybiini, LSD |
| Aihe: | psykedeelit |
| Menetelmät: | kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | #DMT #LSD #MDMA #psykedeelit #masennus #masennuksenhoito |
| URL: | https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/354136/Opinnaytetyo... |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Mystiset kokemukset aivotutkimuksen näkökulmasta (Liisa Vaalasranta, 2020)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Psykologian oppiaine |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Mystiset kokemukset ovat harvinaislaatuisia kokemuksia, joita kuvaa vähentynyt tietoisuus itsestä ja voimakkaat yhteyden kokemukset ympäröivän maailman tai jonkin itseä suuremman voiman kanssa. Mystisiä kokemuksia pidetään yleensä hyvin merkityksellisinä, jopa elämän- ja maailmankatsomusta mullistavina kokemuksina, ja niille annetaan usein hengellisiä merkityksiä. Mystisten kokemusten aivoperustaa on pyritty tutkimaan kartoittamalla tiettyjen aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä ilmeneviä hengellisiä kokemuksia sekä hengellisen harjoittamisen aikaisia aivotapahtumia. Viime vuosina kiinnostavaa uutta tietoa mystisiin kokemuksiin liittyvistä aivotoiminnan muutoksista on saatu aiheuttamalla tällaisia kokemuksia niin kutsuttujen psykedeelisten aineiden avulla. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on luoda katsaus ajankohtaisiin teorioihin ja tutkimusnäyttöön mystisten kokemusten aikaisista aivotapahtumista. Mystisten kokemusten fenomenologiset piirteet viittaavat tunne- ja kehollista tietoa käsittelevien aivoalueiden rooliin näissä kokemuksissa, ja osalla näiden aivoalueiden toimintahäiriöistä kärsivistä ihmisistä esiintyy poikkeavia kehollisia kokemuksia, jotka saatetaan tulkita hengellisiksi tai mystisiksi. Sekä kokeneet meditaation harjoittajat että psykedeelisten aineiden vaikutuksen alla olevat henkilöt kuvaavat mystisen ykseyskokemuksen piirteet täyttäviä kokemuksia. Meditaation ja psykedeelisten aineiden piirissä tehdyn aivokuvantamistutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että mystisiin kokemuksiin saattaa liittyä aivojen lepotilaverkoston toiminnan muuttuminen tällaisten kokemusten aikana. Meditaatiotutkimuksessa lepotilaverkoston vähentynyt aktivaatio on yhdistetty mielen vaeltamisen lakkaamiseen meditatiivisen tilan aikana. Psykedeelisissä tiloissa lepotilaverkoston toiminnan vaimeneminen ja konnektiivisuuden heikentyminen on yhdistetty itsen katoamisen kokemuksiin. Lisäksi alustavaa tutkimusnäyttöä on lepotilaverkoston ja niin kutsuttujen tehtäväsuuntautuneiden aivoverkostojen keskinäisten suhteiden muuttumisesta mystisten ykseyskokemusten aikana. Meditaation harjoittaminen on pitkällinen prosessi, johon liittyy monia hienovaraisia muutoksia kokemuksessa ja aivotoiminnassa, joiden aivoperustan tutkiminen laboratorio-oloissa on haastavaa. Psykedeelisten aineiden avulla pystytään kuitenkin melko luotettavasti aiheuttamaan täysimittaisia mystisiä kokemuksia laboratorio-oloissa, mikä saattaa avata uuden oven näiden kokemusten aivoperustan tutkimiseen. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD, psilosybiini |
| Aihe: | Mystiset kokemukset aivotutkimuksen näkökulmasta |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | aivotoiminnan häiriöt, aivotutkimus, hengellinen harjoittaminen, mystiset kokemukset, psykedeeliset aineet |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Vertaileva sisällönanalyysi klassisten psykedeelien käyttökokemuskertomuksista (Anastasia Hartikainen, 2019)
| Oppiaine: | Folkloristiikka |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten LSD:n ja psilosybiinisienten käyttökokemuskertomuksissa päihteiden vaikutusten kuvailu vertautuu toisiinsa. Haastattelin kolmea toisensa tuntevaa henkilöä, joista kahdella oli kokemuksia molemmista päihteistä, ja yhdellä vain psilosybiinisienistä. Yhteensä vertailin molemmista päihteistä neljää kertomusta. Jaoin päihteiden aiheuttamat aistimuutokset erilaisiin kokemuksellisiin ulottuvuuksiin: näkö, kuulo, tunto, maku, haju, tunteet ja ajatukset, sekä sosiaalisuus. Lähiluvun ja analyysin avulla kokemuksista löytyi eroja ja yhtäläisyyksiä sekä päihde- että yksilökohtaisesti. Yhtäläisyyksiä kuvailussa on huomattavasti, mutta aistimuutosten luonne ja yleinen olotila ovat perustavanlaatuisella tavalla erilaisia. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD ja psilosybiinisienet |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Haastattelu, lähiluku, ja vertaileva sisällönanalyysi |
| Otoskoko: | 3 |
| Muuta: | |
| Tagit: | kokemuskerronta, LSD, psilosybiinisienet, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Serotonergisten psykedeelien vaikutukset visuaaliseen hahmottamiseen (Mikko Laiho, 2019)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen kirjallinen työ |
| Laitos: | Farmakologian laitos |
| Tiedekunta: | ? |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Hallusinogeneettisiä vaikutuksia aiheuttavat lääkeaineet ovat kiinnostaneet ihmisiä pitkään, sillä ne tarjoavat mahdollisuuksia neurotransmitteritoiminnan tutkimiselle. Kenties tunnetuin hallusinogeeni on serotonergisten psykedeelien ryhmään kuuluva lysergihapon dietyyliamidi (LSD), joka löydettiin 1940- luvulla. LSD-tutkimukset kuitenkin vähenivät 60-luvulta alkaen, sillä sen käyttö kriminalisoitiin ja sen tutkiminen muuttui hankalaksi. Kuitenkin 2000-luvulla näiden lääkeaineiden tutkimustoiminta on näyttänyt elpymisen merkkejä. LSD:n farmakodynamiikka tunnetaan suhteellisen hyvin. Tutkijoilla ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä miten erilaiset visuaaliset vasteet syntyvät. Sekä tutkijat että yksityishenkilöt ovat kiinnostuneita LSD:stä sekä sitä lyhyemmän vaikutusajan omaavan psilosybiinin toiminnasta sen psykoaktiivisten ominaisuuksien vuoksi. Käyn tässä kirjallisuuskatsauksessa läpi mitä tiedetään LSD:n ja psilosybiinin vaikutuksista visuaaliseen hahmotukseen. |
| Tiivistelmä EN: | Psychedelic drugs have intrigued men throughout ages. That is, different types of hallucinations have probably been used among different cultures for various occasions. However, not only do hallucinations offer wide range of different possibilities for understanding complex collaborations of different neurotransmitter systems but they also can be used to discover secrets behind consciousness. This is one of the reasons why Lysergic Acid Diethylamide (LSD) have in increasing amounts gained the interest of today's scientific researchers. Although the number of studies concerning LSD seized in the late sixties due to the illegalization of drug LSD, the 21st century's hallusinogen research has began to show signs of recovery. Originally, the research use of LSD was meant to use it as an antimigrenic. Nowadays, hallusinogens such as LSD and psilocybin are points of great interest in research community due to their consciousness altering properties. That is, psychedelics might offer possible solutions to reveal more about mental disorders. However, whilst the pharmacology of LSD is nowadays known relatively well, the diverse mechanisms which cause the unique wide range of responses are still relatively unknown leaving both scientists and civilians even more fascinated of the effects of this famous drug. |
| Yhdiste: | LSD, psilosybiini |
| Aihe: | Visuaalinen hahmottaminen |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | farmakodynamiikka, farmakologia, LSD, psilosybiini, serotoniinijärjestelmä, visuaalinen hahmottaminen |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/21164 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Classical psychedelics and NBOMes as serotonin 2B receptor agonists: Valvulopathogenic signaling pathways and cardiac safety concerns (Elias Roihuvuo, 2022)
| Oppiaine: | General Toxicology |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Farmasian laitos |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Klassisiin psykedeeleihin kuuluvat muun muassa psilosybiini, lysergihapon dietyyliamidi (LSD) sekä meskaliini, ja yhdisteitä käytetään edelleen huumausaineina. Niiden kliininen tutkimus on yleistymässä. Suoraan klassisten psykedeelien farmakodynamiikasta johtuneita kuolemantapauksia ei tunneta, kun taas fenetyyliamiinista johdettuihin N-2-metoksibentsyylimuuntohuumeisiin (NBOMe) liittyy useita myrkytyskuolemia. Psykedeelien pääasiallinen vaikutusmekanismi on 5-HT2A-agonismi. Vaikka klassiset psykedeelit vaikuttavat useisiin serotoniinireseptoreihin, ne ovat vähemmän toksisia kuin NBOMe-yhdisteet. Yhdisteitä on siksi arvioitava tapauskohtaisesti. Yli kolme kuukautta kestävä serotoniiniagonistien käyttö on yhdistetty sydämen läppävikoihin. 5- HT2B-agonismi lisää sydänläppien interstitiaalisolujen jakautumista ja fibroosia mm. ERK2- signalointiketjun välityksellä. Tavoitteena oli selvittää kirjallisuudesta, millaisia klassisten psykedeelien ja NBOMe-yhdisteiden vaikutusmekanismit ovat, ja onko näiden yhdisteiden raportoitu aiheuttaneen läppävikoja. Edelleen pyrittiin erittelemään 5-HT1A--ja 5-HT2A - mekanismeja, jotka selittäisivät eroja yhdisteiden neurotoksisuudessa. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, käyttäen pääosin informaatiotieteen menetelmiä. Klassiset psykedeelit meskaliinia lukuun ottamatta olivat 5-HT2B agonisteja. Läppävikatapauksia ei esiintynyt tutkimuksen aineistossa, eikä meskaliinilla teoriassa ole läppävikariskiä. LSD:llä havaittiin hyvin heikkoa aktiivisuutta ERK2-parametrissa. Tämän kliininen merkitys arvioitiin erittäin vähäiseksi, koska LSD:tä käytetään päihteenä tyypillisesti harvoin ja pitoisuudet elimistössä ovat erittäin matalia. Myös psilosybiinin sekä NBOMe-yhdisteiden läppävikariski päihdekäytössä lienee erittäin alhainen, mutta tarkempi mekanismiin pohjautuva ennuste edellyttäisi riskiä ennakoivan ERK2-aktiivisuuden määrittämistä. Tämän tutkimuksen perusteella pidetään epätodennäköisenä, että klassisten psykedeelien käyttö nykyisissä kliinisissä tutkimuksissa kohottaisi läppävikojen riskiä. |
| Tiivistelmä EN: | The use of classical psychedelics such as psilocybin, lysergic acid diethylamide (LSD) and mescaline has continued despite prohibition. Classical psychedelics are becoming more approved as they are entering clinical trials. N-(2-methoxybenzyl) derivatives of phenethylamine (NBOMes) have appeared as designer drugs and caused fatal intoxications — such cases have been associated with classical compounds. Psychedelics are 5-HT2A agonists, but they are distinguished by biased agonism and additional serotonergic mechanisms. Treatment with serotonin agonists for longer than three months has been associated with valvular heart disease (VHD). Mechanistic studies have shown that excess stimulation of the 5- HT2B receptor in valvular interstitial cells (VICs) initiates extracellular regulating kinase 2 (ERK2) signaling leading to a mitogenic response followed by valvular remodeling, compromised function and ultimately VHD. Therefore, classical psychedelics and possibly NBOMes could be valvulopathogens, depending on their 5-HT2B agonism and their intracellular pathways. The aim of the study was to evaluate what are the mechanisms of action and their differences for classical psychedelics and NBOMes based on the current literature. Additionally, neurotoxicity related to 5-HT1A and 5-HT2A agonism was screened. The study question was answered through a systematic literature review, by using methods and orientation originating primarily from information sciences. Several NBOMes and all classical psychedelics except mescaline were 5-HT2B agonists. Psilocybin and NBOMes had nonspecific 5-HT2B activity. However, none of the compounds were associated with cases of VHD in the literature. LSD had low activity on a valvulopathogenic ERK2 readout. Clinical implications are unlikely due to infrequent dosing and low concentrations. The valvulopathogenic risks of classical psychedelics in known usage contexts are estimated to be low based on their mechanisms, but data on sensitive readouts is required. Ongoing clinical trials utilizing classical psychedelics are not likely to increase the risk of VHD. |
| Yhdiste: | Klassiset psykedeelit (LSD, psilosybiini, meskaliini), NBOMe-yhdisteet |
| Aihe: | Klassisten psykedeelien sekä NBOMe-yhdisteiden 5-HT2B-agonismiin liittyvien sydämen läppävikojen riski. Lisäksi käsiteltiin lyhyesti neurotoksisuutta. |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | Tarvittaessa yhteyttä voi ottaa elias.roihuvuo@gmail.com |
| Tagit: | 5-HT2B, cardiotoxicity, cardiotoxicity, drug induced valvular heart disease, drugs, NBOMes, NBOMes, Omat avainsanat: 5-HT2B, pharmacotherapy, psychedelics. Kirjaston avainsanat: pharmacy |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 20.06.2022 |
Psykedeeliterapiaa – narratiivinen kirjallisuuskatsaus psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahasca-seremonioihin osallistuneiden kokemuksista päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa (Jarkko Taipaleenmäki, 2022)
| Oppiaine: | Sosiaalityö |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kirjallisuuskatsaus |
| Laitos: | Yhteiskuntatieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen psykedeeliterapiohin eli psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneiden henkilöiden kokemuksia ja niiden vaikutuksia osallistujien mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Tutkielman tarkoituksena on kerätä ajankohtaista tutkimustietoa ja kokemuksia psykedeelien terapeuttisista käyttötarkoituksista, ja tuoda tämä tieto esille sosiaalityön kontekstissa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälaisia kokemuksia niillä psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneilla on ollut, jotka ovat hakeneet näistä apua mielenterveystai päihdeongelmiin? 2) Miten psykedeeliavusteiset terapiat ja ayahuasca-seremoniat ovat auttaneet osallistujia? Toteutin tutkielmani narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka käsittää 14 kansainvälistä vertaisarvioitua aineistoa vuosiväliltä 2010–2021. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällön analyysilla, jonka pohjalta muodostin seuraavat viisi teemaa osallistujien kokemuksista: 1) Parantumisen kokemus ja haasteellisten ajatusmallien muutos, 2) Muistojen herääminen ja näyt läheisistä, 3) Mystinen kokemus, 4) Haasteelliset ja huonot kokemukset ja 5) Positiiviset jälkivaikutukset. Tutkimustuloksina havaitsin, että osallistujien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja osallistujat olivat kokeneet saaneensa helpotusta tai parantuneet mielenterveys- ja päihdeongelmistaan. Tähän vaikutti usein psykedeelien aikaansaama mystinen kokemus, joka joskus johti myös negatiivisiin kokemuksiin. Vakavimmat negatiiviset kokemukset vaikuttivat johtuneen huonosta mielentilasta ja ympäristöstä (engl. set ja setting), ja olivat myös tapahtuneet pääasiassa ayahuasca-seremonioissa. Sosiaalityön asiakkaat voisivat hyötyä tulevaisuudessa psykedeeliavusteisesta terapiasta, ja sosiaalityöntekijät voisivat olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa tätä terapiasuuntausta. Jatkotutkimusta asiasta tosin tarvitaan varsinkin Suomessa monitieteellisesti – myös sosiaalityön parissa. |
| Tiivistelmä EN: | I examine in this master's thesis the experiences of people who have participated in psychedelic therapy, i.e. psychedelic-assisted therapy and ayahuasca ceremonies, and their effects on the participants' mental health problems and substance abuse. The purpose of this research is to collect up-to-date research information and experiences about the therapeutic uses of psychedelics and to bring this information to the fore in the context of social work. The research questions in this literature review are: 1) What kind of experiences have those participants in psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies had, who have searched help for mental health problems or substance abuse? 2) How have psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies helped participants? The study is a narrative literature review that includes 14 international peer-reviewed studies from 2010–2021. Studies have been analysed with a qualitative content analysis, which resulted in the following themes: 1) The experience of healing and the change of challenging thought patterns, 2) The awakening of memories and visions of loved ones, 3) Mystical experience, 4) Challenging and bad experiences and 5) Positive aftereffects. The experiences were generally positive, and the participants had received relief or improved from their mental health problems and substance abuse. This was often influenced by the mystical experience caused by psychedelics, which sometimes also led to negative experiences. The most serious negative experiences seemed to be caused by a bad set and setting These bad experiences had also occurred mainly in ayahuasca ceremonies. Social work clients could benefit from psychedelic-assisted therapy in the future, and social workers could be involved in developing and implementing this therapy. However, further research is needed, especially in Finland in a multidisciplinary ways – and especially in social work. |
| Yhdiste: | psilosybiini, lsd, dmt |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca, kirjallisuuskatsaus, LSD, mielenterveysongelmat, narratiivinen kirjallisuuskatsaus, psilosybiini, psykedeeliavusteinen terapia, psykedeelit, psykedeeliterapia, päihdeongelmat, sosiaalityö |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28652 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.01.2023 |
Psykedeeliavusteiset psykoterapiat kognitiivisen käyttäytymisterapian näkökulmasta (Oskari Ventilä, 2022)
| Oppiaine: | Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus |
| Opinnäytetyön tyyppi: | opinnäytetyö |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Jatkuvan oppimisen palvelut / Täydennyskoulutus |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä psykedeeliavusteisia psykoterapioita terapeuttisena hoitoprosessina sekä avata lukijalle niihin keskeisesti liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan psykedeeliavusteisten psykoterapiamuotojen yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehyksestä käsin. Opinnäytetyön kirjoittaja työskentelee psykiatriaan erikoistuvana lääkärinä ja on suorittanut päihdelääketieteen erityispätevyyden sekä 200 tunnin lisäkoulutuksen psykedeeliavusteisista psykoterapioista. Psykedeeliavusteinen psykoterapia tarkoittaa psykoterapeuttista hoitosarjaa, jossa osassa terapiaistuntoja käytetään farmakologista tehostajaa työskentelyn apuna. Tällä tavoitellaan muuntunutta tajunnantilaa, johon liittyy mm. voimistunut psykologinen joustavuus ja oivalluskyky. Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sen kolmannen aallon menetelmät tarjoavat työskentelyyn teoreettisesti johdonmukaisen viitekehyksen, sillä psykologisen joustavuuden tukeminen on työskentelyotteessa keskeisessä roolissa. Psykologinen joustavuus voidaan määritellä yksilön kyvyksi kohdata erilaisia kuormitustekijöitä sopeutumista tukevalla tavalla. Psykedeeliavusteisessa psykoterapiassa tutkitut yhdisteet voidaan jakaa klassisiin ja epätyypillisiin psykedeeleihin. Klassiset psykedeelit ovat ryhmä serotonergisiä 5HT2A-reseptorin agonisteja, jotka eivät tähänastisen tutkimustiedon perusteella ole ihmiselle myrkyllisiä tai riippuvuutta aiheuttavia. Eniten klassisista psykedeeleistä on tutkittu psilosybiiniä ja LSD:tä. Epätyypilliset psykedeelit eroavat reseptorivaikutukseltaan klassisista psykedeeleistä, mutta kykenevät yhtä lailla tuottamaan muuntuneen tajunnantilan. Näistä eniten tutkimustietoa on kertynyt MDMA:sta ja ketamiinista. Terapiakäytön ulkopuolella epätyypillisiin psykedeeleihin voi kuitenkin liittyä terveydellisiä haittoja sekä kohonnut riski riippuvuuden kehittymiselle. Mikäli alustavat lupaukset psykedeeliavusteisten terapiamuotojen tehosta ja turvallisuudesta saavat vahvistusta myös laajemmissa potilastutkimuksissa, tulee ainakin osa niistä todennäköisesti saavuttamaan aseman laillisina hoitomuotoina 2020-luvun aikana. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | ketamiini, LSD, MDMA, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | KKT, kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykedeeliavusteinen psykoterapia, psykedeelit, psykologinen joustavuus, psykoterapiatutkimus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.04.2023 |
LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun vaikutus aivojen palkkiojärjestelmän aikaisen vaiheen geenin c-Fos:n ilmentymiseen hiirissä (Kari Kääntä, 2023)
| Oppiaine: | Lääketieteen koulutusohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävä tutkielma |
| Laitos: | Farmakologian laitos |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelejä tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti uudenlaisena hoitomuotona erilaisten psykiatristen sairauksien hoidossa. Vallitseva tieteellinen käsitys on, että klassiset psykedeelit eivät aiheuta riippuvuutta. Kahdessa tutkimuksessa klassisista psykedeeleistä lysergihapon dietyyliamidin (LSD) on kuitenkin havaittu aiheuttavan paikkaehdollistumaa rotilla. Paikkaehdollistuman muodostumista pidetään yhtenä riippuvuutta aiheuttavan aineen tunnusmerkeistä. Aivojen palkkiojärjestelmän toiminta on paikkaehdollistuman muodostumisessa merkittävässä osassa. Lisäksi paikkaehdollistumaan ja palkkiojärjestelmään liitettyjen aivoalueiden on havaittu aktivoituvan LSD:n annostelun seurauksena. Tutkimuksessamme tarkastelimme LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun vaikutusta c-Fosproteiinin ilmentymiseen palkkiojärjestelmään liittyvillä aivoalueilla hiirillä. Hiiret (n=12) oli jaettu kolmeen neljän hiiren ryhmään. Kontrolliryhmä sai päivittäin suolaliuosinjektion, LSD:n kerta-annostelun ryhmässä hiiret saivat kahdeksantena päivänä LSD-injektion (0,1 mg/kg i.p.). Toistetun annostelun ryhmässä hiiret saivat suolaliuos- ja LSD-injektiot vuoropäivinä. Hiirten aivoista tehtiin jääleikkeet, joista tarkasteltiin palkkiojärjestelmään ja paikkaehdollistumaan liittyviä aivoalueita. C-Fosproteiinin ilmentyminen saatiin näkyviin immunohistokemiallisella värjäyksellä. Tutkimuksessamme nähtiin tilastollisesti merkitsevä ero ventraalisen tegmentumin alueen c-Fos-aktiivisuudessa LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun ryhmien välillä, jossa toistetun annostelun ryhmässä aktiivisuus oli korkeampi. Tämä löydös on kyseenalainen, koska toistetun annostelun ryhmän tulos ei kuitenkaan merkitsevästi eronnut kontrolliryhmän c-Fos-aktiivisuudesta. Muiden aivoalueiden osalta käsittelyryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Käytettyjen positiivisten ja negatiivisten kontrollien tulokset haastavat tutkimuksen tulosten luotettavuuden, mikä voi osittain selittyä havaituilla teknisillä ongelmakohdilla. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | aivot, eläinkokeet, hiiret, LSD, riippuvuus |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/64b5b754-0b63-4e16-966d-039ba4481... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 18.09.2024 |
"En olisi voinut uskoa tulevani niin hulluksi" : Käyttäjien reflektioita huonoista LSD-kokemuksista internetin kokemusraporteissa (Olli Mustakoski, 2023)
| Oppiaine: | Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintyö |
| Laitos: | Yhteiskuntatutkimuksen yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millä tavoilla huonon LSD-kokemuksen läpikäyneet henkilöt suhtautuvat jälkeenpäin kokemukseensa. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus on verrattain vähäistä, mutta tutkimus psykedeelisten aineiden persoonallisuudesta, mielentilasta ja ympäristöstä riippuvista vaikutuksista on merkittävää. Näitä hyödynnetään tutkimuksessa vertaillessa aineistosta löytyviä tuloksia. Aineistonaan tutkimus tarkastelee internetin Erowid.com-sivustolle ladattuja kokemuskertomuksia, joissa henkilöt kertovat huonoista käyttökokemuksistaan LSD:n kanssa. Tutkimus analysoi näitä laadullisella tutkimusotteella käyttäen analyysimenetelmänään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin kautta aineistosta erottui kolme teemaa, joiden tulkitsen heijastavan tapoja suhtautua huonoon LSD-kokemukseen. Oppimisen teemassa nousi esille, kuinka osa huonon LSD-kokemuksen saaneista kykeni saamaan vaikeasta kokemuksestaan jotain, jonka he näkivät vaihtelevilla voimakkuuksilla opettavaisena ja maailmaa avartavana kokemuksena. Katumuksen teema puolestaan kuvasi tunnetta, joka usealla aineiston henkilöistä oli huonon kokemuksen läpikäytyään. Tähän sisältyi katumuksen lisäksi pettymystä kokemuksien ristiriidasta odotuksien kanssa, sekä pelkoa siitä, että kokemus aiheutti jotain pysyvää haittaa henkilöiden elämään. Virheiden analysoinnin teema puolestaan nousi esiin yleisestä tavasta, jolla henkilöt pyrkivät etsimään syitä huonoon LSD-kokemukseensa. Huonon kokemuksen syitä haettiin erityisesti kiinnijäämisen pelosta syntyneisiin ahdistuksen tunteista tai huonosta käyttöympäristöstä. Analyysin kautta esiin nousseet teemat vahvistavat aiempaa tutkimustietoa yksilön mielentilan ja ympäristön vaikutuksista LSD-kokemuksen laatuun sekä niiden merkittävyyttä huonon kokemuksen synnyttämisessä. Tulokset tuovat esiin myös käyttäjien omaa näkökulmaa kokemukseensa sekä heidän monipuolisiin tapoihinsa asennoitua siihen. Teemoista heijastui kuva henkilöiden käyttömotivaatioiden ja päihteestä muodostettujen mielikuvien vaikutuksesta kokemukseen. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | huonot kokemukset, huonot tripit, haastavat kokemukset, haittavaikutukset |
| Menetelmät: | sisältöanalyysi |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | haastava trippi, Huono trippi, kokemusraportti, LSD, Psykedeeli, sisällönanalyysi |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/143964 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 16.10.2024 |