Tulokset kategoriasta korkeakoulu hakusanalla tampereen yliopisto. Takaisin
LSD ja suomalainen underground (Kristian Wester, 2018)
| Oppiaine: | Historia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Työssä tutkitaan suomalaisen underground-liikkeen ja LSD:n välistä suhdetta. Tutkimus keskittyy underground-aktiivien kokemuksiin ja käsityksiin LSD:stä. Myös muita hallusinogeeneja sivutaan. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | LSD, underground |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
"Ne lyö niinku elämän perspektiiviin": psykedeelien käytölle annetut merkitykset käyttäjien haastatteluissa (Saarinen, Ella, 2019)
| Oppiaine: | sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | pro gradu |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tarkastelin tässä tutkielmassa millaisia merkityksiä psykedeelisten päihteiden käyttäjät itse liittävät psykedeelien käyttöönsä. Käyttäjien omien merkityksenantojen huomiointi antaa mahdollisuuden ymmärtää ilmiötä sisältäpäin ja laajentaa ymmärrystä huumeidenkäytön motiiveista sekä niiden kytkeytymisestä nykykulttuuriin. Ensinnä tarkastelin psykedeelien käyttöön liitettyjä henkilökohtaisia merkityksiä: millaisia psykologisia ja henkilökohtaisia vaikutuksia käytöllä nähtiin olevan ja millaisia muutoksia psykedeelien koettiin edesauttaneen. Toiseksi tutkin, miten psykedeelien käyttö suhteutui ympäröivään yhteiskuntaan: miten haastateltavat näkivät itsensä suhteessa toisiin ihmisiin ja millaisin kielellisin ja kulttuurisin keinoin psykedeelikokemuksia käsiteltiin. Peilasin merkityksiä myös yleisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin virtauksiin, etenkin terapiakulttuuriin nousuun. Tutkimusaihe sijoittuu osaksi huumeiden viihde- tai satunnaiskäytön tutkimusta. Aiemmissa tutkimuksissa psykedeelien käyttöön on liitetty henkisiä ja uskonnollisia, sosiaalisia, nautinnollisia, kokemuksellisia ja terapeuttisia ulottuvuuksia. Terapeuttisista vaikutuksista on saatu alustavia tuloksia myös lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimukseni aineistona toimi kymmenen psykedeelejä käyttäneen henkilön teemahaastattelut. Haastatteluja lähestyin aineistolähtöisesti hyödyntäen sisällön- ja diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Tutkimuksessani psykedeelien käyttö koettiin ennen muuta hyödyllisenä ja terapeuttisena, ja käyttöön liitettiin pääasiassa positiivisia merkityksiä. Psykedeelien aikaansaaman perspektiivimuutoksen koettiin auttavan arkisissa haasteissa, itsetutkiskelussa ja mielen hyvinvoinnissa. Haastateltavat kokivat yleensä kehittyneensä psykedeelien myötävaikutuksesta parempaan suuntaan. Haastateltavat pyrkivät myös korostamaan omia järkeviä käyttötapojaan ja -motiivejaan ja erottautumaan huonommiksi kokemistaan käyttäjistä tai käyttötavoista, jotka he yhdistivät vastuuttomuuteen ja päihteiden ongelmakäyttöön. Toisaalta myös valtavirtayhteiskuntaan suhtauduttiin usein epäluuloisesti. Yhteyttä koettiin toisten psykedeelejä käyttävien kanssa ja käytölle annettiin myös sosiaalisia merkityksiä. Henkisten kokemusten sanallistaminen oli haasteellista, joten niitä kuvatessa turvauduttiin usein terapian kieleen tai uushenkisyyteen liittyvään sanastoon. Terapeuttisuuteen vetoaminen on luontevaa, sillä terapeuttinen diskurssi on kulttuurisesti vahva, toisin kuin esimerkiksi henkiset diskurssit. Lisäksi se on tehokasta, sillä se rakentuu yksilön kokemukselle, jonka kyseenalaistaminen on vaikeaa, ja sisältää oletuksen toiminnan hyödyllisyydestä. Tutkimus antaa uutta tietoa psykedeelien käytöstä sekä sen suhteesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan, sekä laajemmin lisää tietämystä huumeidenkäytön kirjosta. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | psilosybiini, LSD, DMT, LSA, 2C-x |
| Aihe: | psykedeelien käyttäjien kokemukset, terapeuttisuus |
| Menetelmät: | sisällönanalyysi, diskurssianalyysi |
| Otoskoko: | 10 |
| Muuta: | |
| Tagit: | diskurssianalyysi, psykedeelit, sisällönanalyysi, terapiakulttuuri, uushenkisyys, viihdekäyttö |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105446 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Ensimmäisen psykedeelikokemuksen aiheuttaman mystisen kokemuksen yhteys koettuun muutokseen hyvinvoinnissa ja elämäntyytyväisyydessä (Aino Hausen ja Tarina Rauteenmaa, 2019)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelin käytön herättämä mystinen kokemus saattaa pysyvästi muuttaa yksilön uskomusjärjestelmiä johtaen pitkäaikaisiin positiivisiin muutoksiin käsityksissä itsestä ja elämästä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, raportoivatko ne henkilöt, joiden ensimmäinen psykedeelin käyttökokemus luokitellaan mystiseksi, suurempaa elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua verrattuna heihin, joiden kokemus ei ollut mystinen. Tutkimuksemme aineistona käytimme WWW-pohjaisella lomakkeella luotua suomenkielistä itsearviointikyselyä, jonka vastaajat ovat käyttäneet psykedeeliä vähintään kerran elämänsä aikana. Ensimmäisen psykedeelin käyttökokemuksen mystisyyden mittaamista varten suomensimme mystisten kokemusten tutkimiseen kehitellyn Revised Mystical Experience Questionnaire (MEQ30) –kyselyn. Suomentamamme MEQ30-suomi – kyselyn avulla jaoimme henkilöt joko “täyden mystisen” tai “ei-täyden mystisen” kokemuksen ryhmään, ja testasimme suomennoksen toimivuutta tutkimuksemme yhteydessä. Analyysissä vertailimme ryhmän “täysi mystinen kokemus” ja ryhmän “ei-täysi mystinen kokemus” välistä keskiarvoeroa itsearvioidussa hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden muutoksessa käyttämällä kahden riippumattoman otoksen t-testiä. Tutkimuksessamme havaittiin, että ensimmäisen psykedeelin käyttökerran aiheuttaman mystisen kokemuksen kokeneet henkilöt raportoivat merkitsevästi suurempaa itsearvioitua elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana kuin ne, joiden kokemus oli “ei-täysi mystinen”. Tutkimuksemme tukee teoriaa sekä aiempia tutkimustuloksia (Griffiths ym., 2011; 2016; MacLean, Johnson & Griffiths, 2011; Roseman, Nutt & Carhart-Harris, 2018; Ross ym. 2016) mystisten kokemusten yhteydestä positiivisiin muutoksiin yksilön asenteissa ja hyvinvoinnissa. Tutkimuksemme aineisto antaa suomalaisten psykedeelin käyttökokemuksista hyödyllistä tietoa, jota voidaan käyttää tulevissa psykedeelitutkimuksissa Suomessa. Tutkimuksemme antia ovat myös se, että vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa vielä tehty, sekä se, että kääntämämme MEQ30- suomi -kysely todettiin alustavasti toimivaksi. MEQ30-suomi -kyselyä voidaan mahdollisesti hyödyntää myös tulevissa suomalaisissa psykedeelitutkimuksissa. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, mikä mystisessä kokemuksessa saa aikaan koetut muutokset. On mahdollista, että mystinen kokemus on selittävä tekijä sille, miksi psykedeelien käytöstä aiheutuvat terapeuttiset vaikutukset ilmenevät käyttäjistä osalla, mutta eivät kaikilla. Tulevissa psykedeelitutkimuksissa on tärkeää kiinnittää huomiota mystiseen kokemukseen psykedeelien käytöstä aiheutuvan muutoksen mahdollisena selittävänä tekijänä. Avainsanat: mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet, hyvinvointi, elämäntyytyväisyys |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | elämäntyytyväisyys, hyvinvointi, mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Tulkinnallinen analyysi - ensimmäisen psykedeelikokemuksen jälkeen koetut muutokset hyvinvoinnissa vapaiden kokemuskertomusten valossa (Marjukka Pesonen ja Sara Tammi, 2021)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Hyvinvointitieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelikokemuksella ja siihen liittyvillä piirteillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia uskomusjärjestelmiin ja hyvinvointiin. Tarkoituksenamme on tutkia ensimmäistä psykedeelikokemusta sekä sen myötä koettuja muutoksia hyvinvoinnissa. Tutkimuksemme toimii laadullisena täydennyksenä aineistostamme aiemmin määrällisin menetelmin tehdylle tutkimukselle (Hausen & Rauteenmaa, 2019), jossa psykedeelin käytön herättämän mystisen kokemuksen havaittiin olevan yhteydessä myöhempään itsearvioituun hyvinvointiin. Tutkimuksessamme kartoitetaan vapaiden muutos- ja kokemuskuvausten analysoimisen kautta niitä psykedeelikokemuksen ja mystisen kokemuksen piirteitä, jotka mahdollisesti selittävät psykedeelien terapeuttisia mekanismeja. Aineistomme perustuu keväällä 2019 kerättyyn retrospektiiviseen ja anonyymiin WWW-pohjaiseen ensimmäisiä psykedeelikokemuksia kartoittaneeseen itsearviointikyselyyn. Analysoimme lomakkeen kahteen avoimeen kysymyskenttään jätettyjä tekstivastauksia, joissa vastaajat avasivat sanallisesti 1) kokemustaan (n=191) ja 2) myöhemmin kokemiaan muutoksia (n=175). Lähestyimme kokemuskertomuksia fenomenologis- hermeneuttisesta näkökulmasta, mikä mahdollisti psykedeelikokemuksen subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien tarkastelemisen vastaajien kertomuksissa ilmenevien, merkitykselliseksi koettujen tapahtumien kautta. Tulkinnallisessa analyysissa sovelsimme IPA-menetelmää (Interpretative Phenomenological Analysis) ja selvitimme naturalistisessa asetelmassa koetun ensimmäisen psykedeelikokemuksen pitkäaikaisvaikutuksia hyvinvointiin kokemuskuvausten valossa. Tutkimuksemme tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että terapeuttisten vaikutusten välittäjänä toimii laaja vaikuttavien kokemuksen piirteiden verkosto, joka aiheuttaa pääosin myönteistä muutosta hyvinvoinnissa sekä lyhyt- että pitkäkestoisesti. Tuloksemme muodostavat laajan typologian, joka valaisee psykedeelikokemuksessa ilmeneviä teemoja sekä sen jälkeen koettuja muutoksia hyvinvoinnissa. Tuloksista hahmottuu viisi teemakokonaisuutta, jotka sisältävät 1) mielenterveyden, positiivisen kehityksen, fyysisten muutosten/kehollisuuden ja kuolemaan suhtautumisen teemat 2) ajattelutavan ja persoonallisuuden muutokset 3) oivallukset itsestä, sosiaalisista suhteista sekä omasta muutospotentiaalista 4) yhteyden tai ykseyden kokemus psykedeelikokemuksen jälkeen ja 5) negatiiviset ja neutraalit hyvinvointivaikutukset. Tuloksemme tukevat aiempaa teoriaa ja muistuttavat muiden laadullisten psykedeelitutkimusten tuloksia. Viimeisen viidentoista vuoden aikana uusi psykedeelitutkimuksen aalto on antanut lupaavia viitteitä psykedeelien terapeuttisesta potentiaalista. Psykedeeliavusteisen terapian tutkimus on vielä alkutekijöissään, ja tarve laajasti hyvinvointivaikutuksia tarkastelevalle tiedolle on tärkeää tietopohjan ja terapeuttisten sovellutusten luomiseksi. Aineistomme kaltaiset käyttäjäkokemukset antavat tietoa laaja-alaisesti siitä, mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät näyttäytyvät subjektiivisessa merkityksenannossa kokemuksen laatuun ja seurauksiin vaikuttavina. Tutkimuksemme on laajuudessaan ainutlaatuinen suomalaisen psykedeelitutkimuksen kentällä, ja tulostemme vertautuvuus kansainväliseen tutkimustietoon kannustaa tutkimaan psykedeelien terapeuttista potentiaalia enemmän myös Suomessa. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | klassiset psykedeelit |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | tulkinnallinen analyysi (IPA) |
| Otoskoko: | 191/175 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ensimmäinen käyttökokemus, hyvinvointi, kokemuskerronta, psykedeelit, terapeuttisuus, tulkinnallinen analyysi (IPA) |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/132295 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 27.05.2021 |
Psykedeeliavusteiset psykoterapiat kognitiivisen käyttäytymisterapian näkökulmasta (Oskari Ventilä, 2022)
| Oppiaine: | Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus |
| Opinnäytetyön tyyppi: | opinnäytetyö |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Jatkuvan oppimisen palvelut / Täydennyskoulutus |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä psykedeeliavusteisia psykoterapioita terapeuttisena hoitoprosessina sekä avata lukijalle niihin keskeisesti liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan psykedeeliavusteisten psykoterapiamuotojen yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehyksestä käsin. Opinnäytetyön kirjoittaja työskentelee psykiatriaan erikoistuvana lääkärinä ja on suorittanut päihdelääketieteen erityispätevyyden sekä 200 tunnin lisäkoulutuksen psykedeeliavusteisista psykoterapioista. Psykedeeliavusteinen psykoterapia tarkoittaa psykoterapeuttista hoitosarjaa, jossa osassa terapiaistuntoja käytetään farmakologista tehostajaa työskentelyn apuna. Tällä tavoitellaan muuntunutta tajunnantilaa, johon liittyy mm. voimistunut psykologinen joustavuus ja oivalluskyky. Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sen kolmannen aallon menetelmät tarjoavat työskentelyyn teoreettisesti johdonmukaisen viitekehyksen, sillä psykologisen joustavuuden tukeminen on työskentelyotteessa keskeisessä roolissa. Psykologinen joustavuus voidaan määritellä yksilön kyvyksi kohdata erilaisia kuormitustekijöitä sopeutumista tukevalla tavalla. Psykedeeliavusteisessa psykoterapiassa tutkitut yhdisteet voidaan jakaa klassisiin ja epätyypillisiin psykedeeleihin. Klassiset psykedeelit ovat ryhmä serotonergisiä 5HT2A-reseptorin agonisteja, jotka eivät tähänastisen tutkimustiedon perusteella ole ihmiselle myrkyllisiä tai riippuvuutta aiheuttavia. Eniten klassisista psykedeeleistä on tutkittu psilosybiiniä ja LSD:tä. Epätyypilliset psykedeelit eroavat reseptorivaikutukseltaan klassisista psykedeeleistä, mutta kykenevät yhtä lailla tuottamaan muuntuneen tajunnantilan. Näistä eniten tutkimustietoa on kertynyt MDMA:sta ja ketamiinista. Terapiakäytön ulkopuolella epätyypillisiin psykedeeleihin voi kuitenkin liittyä terveydellisiä haittoja sekä kohonnut riski riippuvuuden kehittymiselle. Mikäli alustavat lupaukset psykedeeliavusteisten terapiamuotojen tehosta ja turvallisuudesta saavat vahvistusta myös laajemmissa potilastutkimuksissa, tulee ainakin osa niistä todennäköisesti saavuttamaan aseman laillisina hoitomuotoina 2020-luvun aikana. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | ketamiini, LSD, MDMA, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | KKT, kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykedeeliavusteinen psykoterapia, psykedeelit, psykologinen joustavuus, psykoterapiatutkimus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.04.2023 |
"En olisi voinut uskoa tulevani niin hulluksi" : Käyttäjien reflektioita huonoista LSD-kokemuksista internetin kokemusraporteissa (Olli Mustakoski, 2023)
| Oppiaine: | Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintyö |
| Laitos: | Yhteiskuntatutkimuksen yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millä tavoilla huonon LSD-kokemuksen läpikäyneet henkilöt suhtautuvat jälkeenpäin kokemukseensa. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus on verrattain vähäistä, mutta tutkimus psykedeelisten aineiden persoonallisuudesta, mielentilasta ja ympäristöstä riippuvista vaikutuksista on merkittävää. Näitä hyödynnetään tutkimuksessa vertaillessa aineistosta löytyviä tuloksia. Aineistonaan tutkimus tarkastelee internetin Erowid.com-sivustolle ladattuja kokemuskertomuksia, joissa henkilöt kertovat huonoista käyttökokemuksistaan LSD:n kanssa. Tutkimus analysoi näitä laadullisella tutkimusotteella käyttäen analyysimenetelmänään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin kautta aineistosta erottui kolme teemaa, joiden tulkitsen heijastavan tapoja suhtautua huonoon LSD-kokemukseen. Oppimisen teemassa nousi esille, kuinka osa huonon LSD-kokemuksen saaneista kykeni saamaan vaikeasta kokemuksestaan jotain, jonka he näkivät vaihtelevilla voimakkuuksilla opettavaisena ja maailmaa avartavana kokemuksena. Katumuksen teema puolestaan kuvasi tunnetta, joka usealla aineiston henkilöistä oli huonon kokemuksen läpikäytyään. Tähän sisältyi katumuksen lisäksi pettymystä kokemuksien ristiriidasta odotuksien kanssa, sekä pelkoa siitä, että kokemus aiheutti jotain pysyvää haittaa henkilöiden elämään. Virheiden analysoinnin teema puolestaan nousi esiin yleisestä tavasta, jolla henkilöt pyrkivät etsimään syitä huonoon LSD-kokemukseensa. Huonon kokemuksen syitä haettiin erityisesti kiinnijäämisen pelosta syntyneisiin ahdistuksen tunteista tai huonosta käyttöympäristöstä. Analyysin kautta esiin nousseet teemat vahvistavat aiempaa tutkimustietoa yksilön mielentilan ja ympäristön vaikutuksista LSD-kokemuksen laatuun sekä niiden merkittävyyttä huonon kokemuksen synnyttämisessä. Tulokset tuovat esiin myös käyttäjien omaa näkökulmaa kokemukseensa sekä heidän monipuolisiin tapoihinsa asennoitua siihen. Teemoista heijastui kuva henkilöiden käyttömotivaatioiden ja päihteestä muodostettujen mielikuvien vaikutuksesta kokemukseen. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | huonot kokemukset, huonot tripit, haastavat kokemukset, haittavaikutukset |
| Menetelmät: | sisältöanalyysi |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | haastava trippi, Huono trippi, kokemusraportti, LSD, Psykedeeli, sisällönanalyysi |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/143964 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 16.10.2024 |
LSD, psilosybiini ja MDMA ja psykoosit (Ville Niskanen, 2020)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen kirjallinen työ |
| Laitos: | Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma |
| Tiedekunta: | Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Monien päihteiden tiedetään aiheuttavan psykooseja, jotka voivat usein jäädä myös pysyväksi skitsofreniaksi. Psykooseihin yhdistetyt välittäjäaineet, kuten dopamiini ja serotoniini ovat mukana myös huumeiden vaikutusmekanismeissa. Lysergihapon dietyyliamidi (LSD) ja psilosybiini ovat serotoniinireseptorien kautta vaikuttavia hallusinogeenejä. 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini eli ekstaasi (MDMA) on ns. hallusinogeeninen stimulantti, jonka keskeiset vaikutusmekanismit välittyvät dopamiinin ja serotoniinin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, että liittyykö hallusinogeenien käyttöön lisääntynyt psykoosiriski ja liittyykö näihin psykooseihin erilainen oirekuva verrattuna muihin psykooseihin. Lähempään tarkasteluun valittiin LSD, psilosybiini ja MDMA. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleistä taustaa aiheesta. Toisessa osassa käsitellään systemaattisena laajana kirjallisuuskatsauksena aihetta. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin Medline (Ovid) tietokantaa ja Medline Ovid ® ALL resurssia, josta haettiin LSD:n, psilosybiinin ja MDMA:n ja psykoosien välistä yhteyttä käsitteleviä artikkeleita. Lisäksi täydennyshaku tehtiin takaumaoireita käsittelevistä artikkeleista. Mukaan otettiin englanninkieliset Tampereen yliopiston oikeuksilla nähtävissä olevat artikkelit, jotka käsittelevät psykooseja ja psykoosiriskiä ihmisillä. Kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin 30 artikkelia. Näistä 11 käsitteli LSD:n, neljä psilosybiinin, 11 MDMA:n ja psykoosien välistä yhteyttä. 12 artikkelia käsitteli takaumaoireita. LSD:n tutkimuksissa psykoosien esiintyvyys on 0,08 ja 63,1 %:n välillä. Suurimmissa lukemissa on kysymys valikoituneista potilasaineistoista. Suurimmissa aineistoissa LSD:n ja psykoosien välistä yhteyttä ei tule esiin. Psilosybiiniä koskevissa tutkimuksissa psykoosien suurin esiintyvyys oli 0,15 %. MDMA:n tutkimuksissa psykoosien esiintyvyys oli suurin eli 24–61,5 %. Näissä on kuitenkin hyvin valikoitunutta potilasmateriaalia. Takautumien esiintyvyys vaihtelee LSD:llä tai muilla hallusinogeeneillä 0,08 ja 60,6 %:n välillä. MDMA:lla vastaavasti 5,3 ja 27 % välillä. Kroonisten hallusinogeenitakautumien (HPPD) esiintyvyydeksi arvioidaan alle 5 %. Hallusinogeenien aiheuttama psykoosi kehittyy arviolta 26 %:lla skitsofreniaksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voida kuitenkaan ottaa kantaa LSD:n psykoosiriskiin. Hallusinogeenien käyttöön liittyvät psykoosit kehittyvät tämän työn perusteella harvemmin skitsofreniaksi verrattuna muihin päihdepsykooseihin. Psilosybiinin ja psykoosien välisestä yhteydestä löytyy vain vähän tietoa eikä johtopäätöksiä voida tehdä. MDMA:n ja psykoosien välinen yhteys jää epäselväksi. MDMA:n roolia psykoosien aiheuttajana ei kuitenkaan voida poissulkea. Parhaiten tässä työssä tulee esiin takautumaoireiden ja kliinisen HPPD:n esiintyminen. Tarkat esiintyvyysluvut jäävät kuitenkin epäselväksi. Käsitellyissä tutkimuksissa oli sekoittavana tekijänä usein muiden päihteiden yhtäaikainen käyttö. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | HPPD, LSD, MDMA, psilosybiini, psykoosi, skitsofrenia |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/124199 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 30.10.2024 |
Yhteinen trippi tai kuolema (Hegy Tuusvuori, 2016)
| Oppiaine: | Teatteritaide |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Viestinnän, median ja teatterin yksikkö |
| Tiedekunta: | Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Käsittelen tässä opinnäytteessä lavalla toimimisen logiikkaani, joka on pirstaleinen ja kerroksellinen. Vertaan vapaalta tuntuvia, vapautuneita esiintymiskokemuksiani psykedeelien hyviksi koettuihin vaikutuksiin sekä assosiatiiviseen piirtämiseen. Käsittelen myös omia epävarmuuksiani ja pelkojani, jotka lukitsevat vapaaksi kokemaani näyttelijäntyötä. Opinnäytteen viimeisessä luvussa pohdin, millaiset opintojeni aikana oppimani asiat ja ilmaisualueet ovat auttaneet minua päästämään irti häiritsevistä, tarpeettomista esteistä. Olen synesteetikko, eri aistialueet sekoittuvat kirjainten, numeroiden ja sanojen yhteydessä. Kuvallinen ajattelu on minulle ominaista, ja tässä opinnäytteessä puran näyttämökokemuksiani kuviksi. Näiden kuvien avulla pyrin avaamaan synesteettistä näyttelijändramaturgiaani. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | esiintyminen, kuolemanpelko, näytteleminen, näyttelijändramaturgia, pedagogiikka, pelko, piirtäminen, psykedeelit, rakastava katse, rakkaus, ryhmä, sulautuminen, synestesia, teatteri, vapaus, yhteys |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98959 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 20.11.2024 |
Smarter with Drugs? Sociology of cognitive enhancement drugs from user’s perspectives (Aleksi Hupli, 2021)
| Oppiaine: | Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Väitöskirja |
| Laitos: | Yhteiskuntatutkimus |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä artikkelipohjaisessa väitöskirjassa keskitytään kognitioon vaikuttavien psykoaktiivisten aineiden sosiologiaan käyttäjien näkökulmasta, varsinkin opiskelijoiden. Tutkimusmateriaali koostuu kvalitatiivisista haastatteluista, potilastapaustutkimuksesta, katsauksesta stimulanttien käytön yleisyyteen Suomessa ja Hollannissa sekä netnograafiseen videoainestoon Youtubessa (Hupli et al. 2016; 2019ab; Hupli 2018a; 2020a). Kaksi julkaistua haastattelututkimusta (Hupli et al. 2016; 2019b, ks. Taulukko 1), joissa käytettiin Crowded-teoriaa erillisten kvalitatiivisten aineistojen (N=35 ja kyselyaineiston (N=113) analysoimiseksi, osoittivat, että nuorilla aikuisilla Hollannissa ja Liettuassa on ollut erilaisia myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia useiden laillisten ja laittomien aineiden käytöstä. Kognition tehostajilla pyrittiin parantamaan yleisesti eri elämäntilanteita niin opiskelussa kuin töissä. Sekä itse diagnosoitujen että diagnosoimattomien opiskelijoiden kokemukset ja motivaatiot eivät eronneet suuressa määrin, mikä empiirisesti osoittaa, kuinka terapian ja tehostamisen välinen rajapinta on usein häilyvä. Tilastollisesti ei-edustava aineisto ja nojaaminen itseraportointiin psykiatrisen diagnoosin ja aineiden vaikutusten suhteen rajoittavat empiiristen havaintojen yleistettävyyttä ja vaativat lisätutkimusta aiheen parissa eri maissa. Kansainvälisten, eurooppalaisten ja kansallisten aineistojen välinen vertailu Suomen ja Hollannin välillä – keskittyen stimulanttien lääketieteelliseen ja eilääketieteelliseen käyttöön nuorten keskuudessa – osoitti erilaisia käyttötrendejä maiden välillä (Hupli 2020a). Näiden trendien eroja on kuitenkin haastavaa kattavasti arvioida erityisesti kognition tehostamisen suhteen, sillä tutkimustietoa ei Suomesta juuri ole verrattuna Hollantiin. Myöskään päihdepoliittinen keskustelu liittyen farmakologiseen neurotehostamiseen ei ole vielä alkanut Suomessa, toisin kuin osittain Hollannissa. Yhdessä osajulkaisussa kehitettiin digitaalista menetelmää uusien huumetrendien tavoittamiseksi (Hupli et al. 2019a). Youtubeen keskittyvässä netnograafisessa verkkotutkimuksessa tarkasteltiin psykedeelien mikroannosteluksi kutsuttua käyttötapaa. Vaikka analysoiduissa videoissa mainitut positiiviset vaikutukset ja annostelu käytännöt edellyttävät kriittistä lisäarviointia, toisin kuin laittomien huumeiden tyypillisiä käyttäjiä kuvataan yleisesti mediassa ja tutkimuksissa, analysoidut videot sisälsivät teemoja liittyen kokeelliseen menetelmään, itseseurantaan ja tutkimustulosten jakamisen tärkeyteen. Psykedeelien mikroannostelu on näennäisesti nouseva huumetrendi lisääntyneiden Youtubevideoiden sekä muiden mediasisältöjen ja kasvavan tieteellisen tutkimuksen perusteella. Tämän takia yksi tämän yhteenvetoartikkelin luvuista tarjoaa päivitetyn katsauksen psykedeelien mikroannosteluun ja siihen liittyviin tutkimushankkeisiin erityisesti kognitiivisen tehostamisen kannalta. Kannabiksesta kognitiivisena tehostajana keskustellaan myös lyhyesti. Psykedeelejä ja kannabinoideja käsitellään harvoin farmakologisessa neurotehostamiskirjallisuudessa, ja jopa näiden yhdisteiden terapeuttista tutkimusta on voimakkaasti rajoitettu. Yksi tämän väitöskirjan osajulkaisuista (Hupli 2018) sisältää ensimmäisen terveyssosiologisen potilastutkimuksen Suomessa asuvasta ADHD potilaasta, jolle määrättiin kannabinoiditerapiaa (Bedrocan®, Bediol®) aikuisiän ADHD:n hoitoon. Tapaustutkimus osittain vahvistaa kannabinoiditerapian potentiaalin hoitoresistenttien sairauksien hoidossa. Lisätutkimusten ja terveyspolitiikan uudistamisen tarve on kuitenkin ilmeinen tällä nopeasti kasvavalla lääkekannabinoidien alalla. Tämän väitöskirjan tulokset nostavat useita bioeettisiä ja päihdepoliittisia kysymyksiä farmakologisen hoidon ja tehostamisen välisestä hämärtyneestä rajapinnasta sekä laittomiksi luokiteltujen huumeiden ja laillisiksi määriteltyjen lääkkeiden välisestä poliittisesta ja sosiaalisesta kahtiajaosta. Tässä yhteenvetoartikkelissa kehitetään teoreettista viitekehystä, jonka mukaan kaikki psykoaktiiviset aineet voidaan luokitella ”farmakologisiksi neuroteknologioiksi”. Tarkoituksena on teoreettisesti päästä huume/lääke dikotomian yli tukeutuen tieteen- ja teknologiatutkimuksen (STS), kriittisen päihdetutkimuksen ja lääketieteellisen antropologian parissa kehitettyyn kirjallisuuteen. Myös medikalisaation ja erityisesti farmaseutikalisaation käsitteistä keskustellaan tarkasteltaessa ADHD- diagnoosin ja sen farmakologisen hoidon rinnakkaista kehittymistä. Viimeinen luku tarjoaa lisätutkimus ehdotuksia ja suosituksia tutkimusnäyttöön perustuvalle päihdepolitiikalle sekä esittelee nykyisen huumepolitiikan politogeenisiä vaikutuksia. |
| Tiivistelmä EN: | This article-based dissertation focuses on the sociology of cognitive enhancement drugs from mainly student users’ perspectives. The research material consists of qualitative interview data, a patient case study, a general review of available prevalence data on stimulants and a netnographic study on Youtube (Hupli et al. 2016; 2019ab; Hupli 2018a; 2020a). Two interview studies (Hupli et al. 2016; 2019b, see Table 1) using ‘crowded theory’ to analyse separate qualitative data sets (N=35) and an online survey (N=113) showed that young students in the Netherlands and Lithuania had experienced a variety of positive and negative effects from using several legalised and illegalised drugs considered as “cognitive enhancers” in order to improve their life situations. The experiences and motivations of both self-reportedly diagnosed and those who did not report a psychiatric diagnosis did not differentiate to a large extent, empirically showcasing how the line between therapeutic and enhancement use is often blurred. Unrepresentative data sample and reliance on self-reports in terms of psychiatric diagnostics and drug effects limits the generalisability of the empirical findings and call for further study in this area in different country contexts. By comparing statistical data from Finland and the Netherlands (Hupli 2020a) - using available data sets from international, European and national sources in relation to both medical and extra-medical use of stimulants among young people - a general review study revealed differentiating stimulant use trends between the countries. However, the full scope of these differences is challenging to evaluate especially in relation to cognitive enhancement drug use, as there is a chronic lack of research data, or even policy discussion in Finland compared to the Netherlands on this particular user practice. To track new drug trends among young people by applying novel digital methods, a netnographic study on Youtube™ focused on a user practice called microdosing psychedelics (Hupli et al. 2019a). While the positive effects and dosing regimens mentioned in the six most viewed videos that were analysed require further critical evaluation, contrary to how typical users of illegalised drugs are often portrayed in the general media and science, these videos revolved around themes such as experiments, self-monitoring and the imperative of sharing research results. As microdosing psychedelics is seemingly a growing drug trend according to increasing Youtube video content and other media publications as well as scientific research, part of this PhD summary article will provide an update on microdosing psychedelics research especially in relation to cognitive enhancement. Cannabis as a potential cognitive enhancer is also briefly discussed. Psychedelics and cannabinoids are rarely discussed in the pharmacological neuroenhancement literature, and therapeutic research into these compounds has been severely restricted until recently. One of the studies in this dissertation (Hupli 2018a) includes the first medical sociological patient case study of a male patient living in Finland with Attention Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD) who was prescribed cannabinoid therapeutics (Bedrocan®, Bediol®) to treat his ADHD as the primary indication. The case study partly confirmed increasing research into the potential of cannabinoid therapeutics for treatment-resistant conditions, including adults suffering from ADHD, although further studies and health policy reform are required in the rapidly growing field of cannabinoids in medicine. The findings of this dissertation raise several bioethical and drug policy questions about the blurred line between pharmacological therapy and neuroenhancement, as well as the political and social dichotomy between prohibited versus promoted drugs. Using Science and Technology Studies (STS), critical drug studies and Anthropology of Pharmaceuticals literature, the author theoretically frames all classes of drugs as ‘pharmacological neurotechnologies’ in order to move beyond these dichotomies and to further develop sociology of technology and drugs. The sociological concepts of medicalisation and especially pharmaceuticalisation are discussed with a focus on the parallel development of the diagnosis of ADHD and the use of pharmacology in its treatment. The last chapter offers research and policy recommendations for evidence-based drug policy making and presents some politicogenic drug effects of current drug policing. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | haastattelututkimus, tapaustutkimus, kirjallisuuskatsaus, netnografinen verkkotutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | kognitiivinen tehostaminen, nootroopit, sosiologia, älylääkkeet |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/133767 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 30.10.2024 |
Psychedelic Therapy: Naturalistic Mechanism Meets Buddhist Philosophy (Ville Räisänen, 2024)
| Oppiaine: | Filosofia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Filosofian laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Viime vuosikymmeninä psykedeelitutkimuksen toinen aalto tai ns. psykedeelinen renessanssi on vahvistanut käsityksiä psykedeeliterapian toimivuudesta. Psykedeeliterapian potentiaalista ja mahdollisuuksista huolimatta sen toimintamekanismista tai -mekanismeista ei olla yksimielisiä. Tämä tutkielma vertailee filosofi Chris Lethebyn teoriaa naturalistisesta psykedeeliterapian toimintamekanismista Buddhalaiseen filosofiaan ja Vajrayana Buddhalaiseen mielen harjoittamiseen. Lethebyn teoria lähtee liikkeelle olettamuksesta, että naturalismi on totta. Tästä seuraa, että vaikka empiiriset psykedeelitutkimukset ovat tuoneet esille positiivisen korrelaation mystisten tai henkisten kokemusten ja kohentuneen hyvinvoinnin välillä, psykedeeliterapian oikea toimintamekanismi ei voi sisältää yliluonnollisia metafyysisiä uskomuksia. Letheby kuitenkin myöntää, että kokemuksella täytyy olla keskeinen rooli psykedeeliterapian toimintamekanismissa. Hänen mukaansa kohentunut hyvinvointi johtuu hetkellisestä itserepresentaation muutoksesta, joka antaa potilaalle mahdollisuuden nähdä itsensä uudessa valossa, eikä yliluonnollisista uskomuksista, jotka syntyvät mystisten tai henkisten kokemuksien pohjalta. Letheby väittää, että itserepresentaation muutokset voidaan selittää komputationalismin, representationalismin ja ennakoivan prosessoinnin (tai ennustavan koodauksen) teorian avulla. Tässä tutkimuksessa kuitenkin argumentoin, että naturalismin yhdistäminen representationalismiin ja ennakoivan prosessoinnin teoriaan johtaa filosofiseen tai epistemologiseen epäselvyyteen. Toisaalta psykedeelien vaikutuksen alla saaduilla mystisillä tai henkisillä kokemuksilla on selviä yhtäläisyyksiä kokemuksiin, joita Buddhalaiset meditaation harjoittajat kuvailevat. Väitän tutkielmassani, että kaiken Buddhalaisen ajattelun ymmärtäminen edellyttää sen käytännöllisen soteriologian eli kärsimyksestä vapautumisen tunnistamista. Tästä seuraa, että hyvin yleisellä tasolla Buddhalaisuudella ja psykedeeliterapialla on sama tavoite. Tutkielmassani myös argumentoin, että jos Buddhalainen mielenfilosofia nähdään epistemologisena idealismina, tai tarkemmin non-dualistisena fenomenologiana metafyysisen dualismin tai idealismin sijaan, tällöin Buddhalaisuuden voi katsoa olevan vapaa yliluonnollisista uskomuksista. Tämä non-dualistinen fenomenologia tulee esille etenkin tantrisessa Vajrayana Buddhalaisuudessa, jossa mielen harjoittamisen tavoite on vapautua kärsimyksestä yhden elämän aikana. Tällöin tarve uskoa uudelleensyntymään tai reinkarnaatioon ja siitä seuraavaan mieli-keho-dualismiin ei ole oleellista. Tutkielmassani ehdotan, että psykedeelitutkimus voisi hyötyä laajemmasta tai sallivammasta näkökulmasta todellisuuden luonnetta koskeviin näkemyksiin ja uskomuksiin, joita edustavat Buddhalainen Madhyamika filosofia ja enaktiivinen ajattelu. Filosofisten ja teoreettisempien aiheiden lisäksi tutkielma antaa myös käytännöllisemmän panoksen psykedeeliterapian mekanismia koskevaan keskusteluun. Tutkielmassani väitän, että syvällisempi tieto ja ymmärrys Buddhalaisesta filosofiasta, ja etenkin käytännöllinen tietotaito Vajrayana Buddhalaisesta mielenharjoittamisesta, voisi olla hyödyllistä psykedeeliterapialle. Ensimmäiseksi tutkielma osoittaa, että Buddhalaisella mielenharjoittamisella ja psykedeelien käytöllä on sekä historiallisia että nykyaikaisia yhteyksiä. Psykedeelejä on käytetty ja niitä käytetään Buddhalaisen harjoittamisen apuvälineinä. Toiseksi tutkielma osoittaa, että Buddhalainen filosofia ja kokemuksellinen Vajrayana Buddhalainen tietotaito mielenharjoittamisesta voi auttaa psykedeeliterapiaa mielen luonnon oivaltamisen roolin keskeisyyden ymmärtämisessä kärsimyksen lievittämisessä. |
| Tiivistelmä EN: | In recent decades second wave of psychedelic studies, or the so-called psychedelic renaissance, has gained a growing momentum. Despite the promise psychedelic therapy holds, there is no consensus yet on how it works, or what is the mechanism(s) of psychedelic therapy. This study compares philosopher Chris Letheby`s theory of the naturalistic mechanism of psychedelic therapy with Buddhist philosophy and Vajrayana Buddhist mind training. Letheby`s theory starts from the notion that naturalism is true. From this follows that although empirical psychedelic studies reveal positive correlation between mystical or spiritual experiences and improved well-being, the real mechanism of psychedelic therapy doesn`t include any non-naturalistic metaphysical beliefs. However, Letheby admits that experience must have a central role in the mechanism of psychedelic therapy. But instead of forming non-naturalistic beliefs from the basis of mystical or spiritual experiences, improved well-being is caused by momentary disruption in the self-representation that gives patient a chance to see herself in a different way. Letheby argues that these changes can be explained by using ideas of computational theory of mind, representationalism, and predictive processing. However, this study argues that there is philosophical or epistemological confusion in the idea of connecting naturalism with representationalism and predictive processing. On the other hand, there are obvious phenomenological similarities with mystical or spiritual experiences gained under psychedelics and experiences of Buddhist meditation or mind training practitioners and masters. This study argues that understanding Buddhist thought only makes sense if the practical soteriology of Buddhism, the liberation from suffering, is taken into account. From this follows that Buddhism and psychedelic therapy in general have a common aim. The study also argues that if Buddhist philosophy of mind is seen as an epistemological idealism, or more precisely as non-dualist phenomenology, instead of metaphysical dualism or idealism, it doesn`t hold non-naturalistic metaphysical beliefs. This non-dualistic phenomenology is evident especially in tantric Vajrayana Buddhism where the aim of mind training is to be liberated from suffering in one lifetime. Therefore, the need for belief in rebirth or reincarnation and mind/body dualism it seems to entail is not essential. However, this study suggests that psychedelic research would benefit from a broader view towards the nature of reality that comes from Buddhist Madhyamika philosophy and enactive thought. Besides philosophical and theoretical issues, this study also contributes to practical discussion on the mechanism(s) of psychedelic therapy by arguing that better knowledge and understanding of Buddhist philosophy and practical know-how of Vajrayana Buddhist mind training could be beneficial to psychedelic therapy. Firstly, study shows that there is a historical and present-day connection with psychedelic use and serious Buddhist mind training, and psychedelics are used as a gateway to Buddhism and as an adjunct to Buddhist mind training. Secondly, study shows that Buddhist philosophy and experiential know-how of Vajrayana Buddhist mind training could help psychedelic therapy by understanding the significant role of insight or pointing to the nature of the mind have in Buddhist view of alleviating suffering. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Filosofinen argumentaatio |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Buddhalaisuus, Buddhism, Chris Letheby, filosofia, henkinen, kärsimys, mystical, mystinen, naturalism, naturalismi, oivallus, philosophy, psychedelic therapy, psykedeeliterapia, spiritual, suffering, Vajrayana |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/161747 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 11.02.2025 |