(Lisätietoa / In English / På svenska: https://psyty.fi/psykedeelit2021)

Ensimmäinen suomalaiseen psykedeelitutkimukseen keskittyvä Psykedeelit 2021 -konferenssi järjestetään Åbo Akademilla 18.–19. marraskuuta 2021. Keynote-puhujina (Zoomin välityksellä) ovat Dr. Katrin Preller (Zürichin yliopisto), joka esitelmöi psykedeelien neurobiologisista vaikutusmekanismeista terapeuttisessa kontekstissa, sekä Dr. Peter Sjöstedt-Hughes (Exeterin yliopisto), joka käsittelee psykedeelien tuottamien kokemusten merkitystä filosofialle.

Konferenssi on poikkitieteellinen ja avoin kaikkien alojen Suomessa toimiville tutkijoille, opiskelijoille sekä kulttuurialan toimijoille, joiden työ liittyy psykedeeleihin (esim. psykologit, lääkärit, sosiologit, filosofit, teologit, antropologit, sukupuolentutkijat ja taiteilijat). Myös tutkimussuunnitelman, katsauksen tai opinnäytetyön esittely on tervetullutta. Tapahtumaa voi seurata etäyhteydellä, ja myös esitelmä on mahdollista antaa etänä.

Lähetä esityksestäsi 200-sanainen abstrakti (suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi) osoitteeseen jussi.jylkka@abo.fi viimeistään 15.9.2021. Abstraktit arvioi monitieteinen toimikunta, joka ilmoittaa päätöksensä hyväksytyistä esityksistä 30.9.2021 mennessä.

Konferenssin järjestää toimikunta yhteistyössä Åbo Akademin psykologian laitoksen ja Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n kanssa.

Lisätietoja: https://psyty.fi/psykedeelit2021 ja jussi.jylkka@abo.fi.

Psykedeelitutkimuksen tiimoilta järjestetään säännöllisesti seminaareja ja konferensseja. Yksi suurimmista on Hollantilainen International Conference for Psychedelic Research (ICPR), joka järjestettiin viime syksynä verkkoversiona. Psykedeelejä koskevan tutkimuksen laajaa kirjoa esittelevän tapahtuman luennoilla ja paneelikeskusteluissa käsiteltiin esimerkiksi tietoisuustutkimusta, psilosybiini-, MDMA- ja LSD-avusteista terapiaa, ketamiinin kliinisiä mahdollisuuksia, psykedeelien mikroannostelua, erilaisia terapiamalleja sekä tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.

Michael Pollanin How to Change Your Mind -teoksen hiljattain nimellä Tuntematon mieli suomentanut filosofian tohtori ja kirjailija Mika Pekkola osallistui ICPR:ään ja kirjoitti siitä Psytylle raportin, jonka voi lukea osoitteessa https://psyty.fi/kirjoitukset/2021/06/23/psykedeeliterapia-ja-psykiatrian-tulevaisuus-raportti-icpr-2020-konferenssista.

Psykedeelien terapeuttisista vaikutuksista on jonkin verran lupaavia tutkimustuloksia. On kuitenkin syytä huomioida, että psilosybiiniä ja muita klassisia psykedeelejä koskevat tulokset perustuvat vasta pienillä otoksilla toteutettuihin alustaviin tutkimuksiin. Jotta tuleva tutkimus voi tuottaa entistä luotettavampaa ja sovellettavampaa tietoa, suurempien osallistujamäärien ohella tarvitaan myös tutkimusten metodologisten ongelmien ja haasteiden sekä tutkimusasetelmien rajoitteiden lähempää tarkastelua.

Psytyn huhtikuussa 2021 järjestämässä jäsenwebinaarissa teeman tiimoilta kuultiin kaksi puheenvuoroa ja käsiteltiin aihetta koskevia yleisökysymyksiä. Tapahtumassa puhuivat syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Anna-Riikka Vehviläinen ja psykologian tohtori ja tutkija, Psytyn puheenjohtaja Samuli Kangaslampi. Webinaarin taltiointi on nyt julkaistu Psytyn Youtube-kanavalla osoitteessa https://youtu.be/dL_Ms6RAy-I

• • • • •

Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai psykedeelejä hyödyntäviin terapiamuotoihin, tai jos ylipäänsä haluat tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n jäseneksi.

Miksi tajunnantilaan vaikuttavien aineiden vaikutuksia on syytä tutkia ja kuvata monipuolisesti? Aihepiiriä sekä tutkijan että dokumentaristin roolissa lähestyvä Hamilton Morris tunnetaan erityisesti kemiaan ja antropologiaan painottuvasta Hamilton’s Pharmacopeia -televisiosarjastaan, joka esittelee aihepiiriään niin tutkimuksen kuin erilaisia yhdisteitä käyttävien ihmisten näkökulmista. Morris on sikäli epätyypillinen tutkija, että sarjassa dokumentoidaan myös hänen omia kokemuksiaan tutkimiensa yhdisteiden parissa. Lääketieteen historiassa tällaisilla itsekokeiluilla onkin pitkä perinne.

Psyty haastatteli Morrisia Lontoossa toissa vuonna järjestetyssä Breaking Convention -tapahtumassa. Morris kertoo haastattelussa työstään ja tavoitteistaan. Hän on kiinnostunut kaikenlaisista psykoaktiivisista aineista, mutta pitää psykedeelejä erityisen kiinnostavina johtuen niiden erityislaatuisista vaikutuksista ja rikkaasta historiasta. Omakohtaisella tasolla hän kuvaa itseään jokseenkin kyynisenä ateistina ja materialistina, jolle psykedeelit saattavat olla ainoa väylä sellaisiin kokemuksiin, joita tavataan kuvata uskonnollisina. 

Morris puhuu haastattelussa myös psykedeelien toimintamekanismeista ja pohtii kokemuksellisen ja aivotoiminnallisen tason välistä kuilua. Lisäksi hän kertoo monia psykedeelejä löytäneen kemisti Alexander Shulginin vaikutuksesta työhönsä ja siitä, miksi terapiatutkimus on vain yksi monista kiinnostavista näkökulmista psykedeelien vaikutuksiin. Hän näkee tällä hetkellä eniten huomiota saavat tutkimuspolutkin tärkeinä, mutta peräänkuuluttaa psykedeelien aivan uudenlaisten käyttösovellusten kartoittamista.

Morrisin ohjelman lähestymistapa on saanut kritiikkiä muun muassa siitä, että siinä päästetään ääneen sellaisia henkilöitä, joiden ei koeta olevan hyviä edustajia psykedeeliaihepiirille. Morris pitää rehellisen kuvan antamista tärkeänä: psykedeelejä käytetään monenlaisissa viitekehyksissä ja monenlaisten henkilöiden toimesta, eikä läheskään kaikkien näiden henkilöiden toiminta ole sellaista, jonka voi olettaa edistävän esimerkiksi psykedeelien terapiakäyttöä koskevien tabujen hellittämistä. Sen sijaan, että tämä tosiasia lakaistaisiin maton alle, sen kanssa on tavalla tai toisella opeteltava tulemaan toimeen psykedeelien valtavirtaistuessa.

• • • • •

Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai psykedeelejä hyödyntäviin terapiamuotoihin, tai jos haluat vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä yhdistyksemme jäseneksi.

Psykedeelien mahdollisuudet mielenterveyden häiriöiden hoidossa ovat saaneet viime vuosina paljon huomiota. Kansainvälisen tutkijaryhmän tuore tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että klassisten psykedeelien käyttö saattaa olla yhteydessä myös parempaan fyysiseen terveyteen.

Laajaan ja edustavaan yhdysvaltalaisaineistoon perustuvassa tutkimuksessa psykedeelin käyttö vähintään kerran elämässä yhdistyi suurempaan todennäköisyyteen kokea fyysinen terveys paremmaksi ja vähäisempään todennäköisyyteen ylipainolle tai liikalihavuudelle. Tutkimuksen pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä syy-seuraussuhteista tai vaikutusmekanismeista, ja tulosten vahvistamiseen tarvitaan lisätutkimuksia. Kysymyksiä herättää myös tutkimuksessa käytetty hyvin laaja skaala vakioituja taustamuuttujia, minkä seurauksena lopullinen arvio psykedeelin käytön ja terveyden välisestä yhteydestä on vaikeasti tulkittava.

Simonsson, O., Sexton, J. D., & Hendricks, P. S. (2021). Associations between lifetime classic psychedelic use and markers of physical health. Journal of Psychopharmacology, 35(4), 447-452.
https://doi.org/10.1177%2F0269881121996863

Tietokirjailija, mystikko ja kulttuurin monitoimimies Kari Kosmoksen viimeiseksi teokseksi jäi helmikuussa rajoitettuna painoksena ilmestynyt Mielen aika – Psykedeelisen kulttuurin historia ja visio. Psytyn hallituksen puheenjohtaja Samuli Kangaslampi toteaa psykedeelien kulttuurihistoriaan keskittyneestä mutta jonkin verran myös psykedeelitutkimusta käsittelevästä kirjasta arviossaan:

“Omaperäisenä ja yllättävilläkin raja-alueilla liikkuvana teoksena sillä on runsaasti annettavaa myös aihepiirin historian peruskäänteet jo entuudestaan tuntevalle lukijalle”. 

Lue arvostelu blogistamme.

YLE käsittelee psykedeelitutkimuksen historiaa ja nykytilannetta vappuna julkaistussa Perjantai-dokkarissa ja siihen liittyvässä artikkelissa. Lyhyen katsauksen keskeisenä kohteena on psykedeelien käyttö sarjoittaisen päänsäryn hoitokeinona.

Artikkelissa haastateltu, Psytyssäkin toimiva lääkäri ja väitöskirjatutkija Sakari Rusanen painottaa, ettei yksittäisten potilastapausten tai kyselytutkimusten perusteella voida tehdä suoria johtopäätöksiä hoitokeinon tehosta. Ensimmäinen kliininen tutkimus aiheesta on kuitenkin jo valmistumassa Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa.

Kliininen tutkimustyö on käynnissä myös Kööpenhaminan ja Baselin yliopistoissa, ja sellaista valmistellaan myös Itä-Suomen yliopistossa. Mikäli pitkään ja laajalti esiintyneet väitteet psykedeelien tehosta sarjoittaisen päänsäryn hoidossa pitävät paikkansa, on näillä tutkimuksilla mahdollisuus antaa siitä ensimmäisiä vahvoja viitteitä.

“Pollanin kirja on monipuolinen teos, joka sisältää tärkeimmät perustiedot psykedeeleistä, niiden historiasta, nykytilasta, neurofarmakologiasta ja niihin liittyvästä kulttuurista. Kirja ei jätä aihepiiriin perehtynyttäkään lukijaa kylmäksi, vaan toimii hyvänä muistinvirkistäjänä ja auttaa luomaan yhteyksiä erilaisten historiallisten tapahtumien ja ihmisten välille. Toisaalta kirjan lähestymistapa toimii aihepiirin kannalta untuvikollekin, sillä Pollan selittää asiat hyvin ymmärrettävästi ja monipuolisesti.”

Berkeleyssä tiede- ja ympäristöjournalismin professorina toimivan Michael Pollanin bestseller-kirja How to Change Your Mind julkaistiin tammikuussa suomeksi nimellä Tuntematon mieli. Blogistamme löytyy nyt Juulia Järvenpään tuore kirja-arvostelu tästä erinomaisesta käännöksestä.

The New England Journal of Medicinessä julkaistiin eilen tuloksia ensimmäisestä tutkimuksesta, jossa psykedeelin vaikuttavuutta masennuksen hoidossa verrattiin SSRI-lääkkeeseen. Lontoon Imperial Collegen tutkijoiden tutkimuksessa 59 keskitasoisesta tai vaikeasta masennuksesta kärsinyttä osallistujaa satunnaistettiin saamaan joko kaksi psilosybiinisessiota 25 mg annoksella ja päivittäinen lumelääke kuuden viikon ajan tai päivittäinen annos essitalopraamia kuuden viikon ajan ja kaksi lumesessiota 1 mg psilosybiiniannoksella. Molemmille ryhmille tarjottiin lisäksi samanlaista psykologista tukea. 

Ensisijaiseksi tulosmuuttujaksi tutkimukseen oli etukäteen valittu itsearvioitu masennusoireiden muutos kuuden viikon kohdalla. Tällä mittarilla psilosybiini- ja essitalopraamiryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Molemmissa ryhmissä masennusoireet laskivat lähtötilanteesta. 

Tutkimukseen sisältyi lisäksi useita muita mittareita sekä masennuksesta että muista osa-alueista kuten ahdistuksesta, mielihyvän puutteesta, sopeutumisesta työhön ja sosiaaliseen elämään sekä yleisestä psyykkisestä hyvinvoinnista. Useimmat näistä mittareista viittasivat suurempiin positiivisiin muutoksiin psilosybiiniryhmässä. Tiukasti tulkittuna näistä löydöksistä ei tutkimusta ennakkorekisteröitäessä tehtyjen päätösten vuoksi voida kuitenkaan vetää kliinisiä johtopäätöksiä. Hoitomuotojen mahdollisten vaikuttavuuserojen osoittamiseksi tarvitaan siis vielä lisätutkimusta.

Johtavien asiantuntijoiden kommentteja tutkimuksesta ja sen tuloksista on nähtävillä Science Media Centre -sivustolla.

Carhart-Harris, R., Giribaldi, B., Watts, R., Baker-Jones, M., Murphy-Beiner, A., Murphy, R., Martell, J., Blemings, A., Erritzoe, D., & Nutt, D. J. (2021). Trial of Psilocybin versus Escitalopram for Depression. New England Journal of Medicine, 384(15), 1402–1411. https://doi.org/10.1056/NEJMoa2032994