Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla psilosybiini. Takaisin
Kirjallisuuskatsaus sarjoittaiseen päänsärkyyn ja sen itsehoitokeinoihin, sekä kyselytutkimussuunnitelma hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi (Sakari Rusanen, 2016)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen opinnäytetyö |
| Laitos: | Farmasian laitos |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Sarjoittainen päänsärky on yleisin harvinaisista trigeminaalisten autonomisten neurovaskulaaristen päänsärkyjen oireyhtymistä. Sairauden elinikäinen esiintyvyys väestössä on n. 1/1000 ja se on miehillä yleisempää. Kuvaileva nimi viittaavaa sairauden tyypilliseen esiintymismuotoon: äärimmäisen voimakas, äkillisesti alkava ja loppuva toispuoleinen päänsärky iskee hoitamattomana minuuteista tunteihin kestävinä kohtauksina, jotka voivat toistua useita kertoja vuorokaudessa. Päänsäryn lisäksi kohtauksiin liittyy joukko muita, pääosin neurologisia oireita. Episodisessa tautimuodossa kohtaukset toistuvat muodostaen viikkoja, jopa kuukausia kestäviä sarjoja, joiden välillä on yli kuukauden kestäviä oireettomia jaksoja. Kroonisessa muodossa oireettomat jaksot kestävät alle kuukauden tai niitä ei ole lainkaan. Sairauden etiologia on merkittäviltä osin tuntematon, mutta joitakin patofysiologisia mekanismeja tunnetaan. Sairaus on osin perinnöllinen. Sarjoittainen päänsärky voidaan Suomessa luotettavasti diagnosoida vain erikoissairaanhoidossa, mutta sairauden hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Sairauden hoito jaetaan kohtausten akuuttihoitoon ja kohtausten ehkäisyhoitoon. Akuuttihoidossa vahvinta näyttöä on hapen ja suonensisäisten triptaanien tehosta, ehkäisyhoidossa verapamiilista ja kortikosteroideista. Mikäli lääkehoidot ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai sopimattomiksi, voidaan sarjoittaisen päänsäryn hoitamisessa turvautua myös kirurgisiin keinoihin, joista selkeintä näyttöä on takaraivohermon neuromodulaatiosta. Sopivin hoitokeino löytyy vain kokeilemalla. Vaihtoehtoisina hoitomuotoina sarjoittaisen päänsäryn estohoidossa erityisesti klassisiksi psykedeeleiksi luokiteltavilla psilosybiinisienillä ja LSD:llä koetaan kolmen retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella olevan selkeästi paitsi muita itsehoitokeinoja, myös tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampi vaikutus. LSD-analogi BOL-148:lla (2-bromo-LSD) on tehty pieni kliininen tutkimus, jossa sen estohoitovaikutuksen koettiin vastaavan kyseltutkimuksissa kuvailtua LSD:n vaikutusta. Kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella hieman tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampaa estohoitovaikutusta koetaan olevan myös psykedeelisiä ergoliineja sisältävillä siemenillä. Psykedeelien käyttö kohtaushoitokeinona on harvinaisempaa, mutta kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella psilosybiini koetaan hengitettävän hapen veroiseksi kohtaushoitokeinoksi. Vaikutusta koettiin olevan myös ei-psykedeelisillä annoksilla ja ei-psykedeelinen BOL-148 koettiin yhtä tehokkaaksi kuin psykedeeliset aineet. Haittavaikutukset koettiin vähäisiksi. Olemassaolevat tutkimukset aiheesta ovat hyvin alustavia, mutta toisaalta niistä saadut tulokset ovat lupaavia ja tämän vuoksi lisätutkimus on aiheellista. Huolellisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen esitellään laatimani kyselytutkimussuunnitelma eri hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi. Vaihtoehtoisina hoitomuotoina sarjoittaisen päänsäryn estohoidossa erityisesti klassisiksi psykedeeleiksi luokiteltavilla psilosybiinisienillä ja LSD:llä koetaan kolmen retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella olevan selkeästi paitsi muita itsehoitokeinoja, myös tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampi vaikutus. LSD-analogi BOL-148:lla (2-bromo-LSD) on tehty pieni kliininen tutkimus, jossa sen estohoitovaikutuksen koettiin vastaavan kyseltutkimuksissa kuvailtua LSD:n vaikutusta. Kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella hieman tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampaa estohoitovaikutusta koetaan olevan myös psykedeelisiä ergoliineja sisältävillä siemenillä. Psykedeelien käyttö kohtaushoitokeinona on harvinaisempaa, mutta kahden retrospektiivisen kyselytutkimuksen perusteella psilosybiini koetaan hengitettävän hapen veroiseksi kohtaushoitokeinoksi. Vaikutusta koettiin olevan myös ei-psykedeelisillä annoksilla ja ei-psykedeelinen BOL-148 koettiin yhtä tehokkaaksi kuin psykedeeliset aineet. Haittavaikutukset koettiin vähäisiksi. Olemassaolevat tutkimukset aiheesta ovat hyvin alustavia, mutta toisaalta niistä saadut tulokset ovat lupaavia ja tämän vuoksi lisätutkimus on aiheellista. Huolellisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen esitellään laatimani kyselytutkimussuunnitelma eri hoitokeinojen koettujen vaikutusten tutkimiseksi. |
| Tiivistelmä EN: | Cluster headache is the most common trigeminal autonomic cephalalgia. Lifetime prevalence is about 1/1000 and men are more commonly affected. The name describes the typical form of the illness. When untreated, an excruciatingly severe unilateral headache occurs several times per day accompanied by certain neurological symptoms. The symptoms begin and end suddenly lasting from minutes to hours. In the episodic form of the illness the attacks occur several times per day for months, with a yearly symptomless period of spontaneous remission of at least a month. In the chronic form there are no periods of spontaneous remission or the remission periods last for less than a month. The etiology of the illness is mostly unknown but there are some known pathophysiological mechanisms. The illness is partly hereditary. In Finland, cluster headache can be reliably diagnosed only in specialist health care but the treatment can be administered and followed in primary health care. There are acute and preventive treatments. According to scientific evidence, acute treatment with oxygen and triptans is the most recommended while using verapamil and corticosteroids is the most recommended form of preventive treatment. Surgical treatments can be attempted if medication proves ineffective or unsuitable. Neuromodulation of the occipital nerve is the most recommended form of surgical treatment. The most suitable treatment method can only be found by trial and error. According to three retrospective questionnaire studies, using certain classical psychedelics (psilocybin mushrooms or LSD) as an alternative form of preventive medication is perceived more effective than other forms of alternative or ordinary preventive treatment. A small clinical study using the LSDanalogue BOL-148 (2-bromo-LSD) shows the preventive effect of BOL-148 to be similar to the perceived effect of LSD in the questionnaire studies. Also, according to two retrospective questionnaire studies, using seeds containing psychedelic ergolines is perceived as slightly more effective than ordinary preventive treatments. Using psychedelics in acute treatment is not as common, but according to two retrospective questionnaire studies, psilocybin mushrooms are perceived as effective as oxygen. Therapeutic effect was perceived also with non-psychedelic doses and the non-psychedelic BOL-148 was perceived as effective as the psychedelic substances. Side effects were perceived to be minor. The existing scientific studies concerning the use of psychedelics as an alternative form of medication are preliminary but the results are promising and more studies are needed to further examine the subject. After a thorough review of the literature, a questionnaire study on the subject is introduced. According to three retrospective questionnaire studies, using certain classical psychedelics (psilocybin mushrooms or LSD) as an alternative form of preventive medication is perceived more effective than other forms of alternative or ordinary preventive treatment. A small clinical study using the LSDanalogue BOL-148 (2-bromo-LSD) shows the preventive effect of BOL-148 to be similar to the perceived effect of LSD in the questionnaire studies. Also, according to two retrospective questionnaire studies, using seeds containing psychedelic ergolines is perceived as slightly more effective than ordinary preventive treatments. Using psychedelics in acute treatment is not as common, but according to two retrospective questionnaire studies, psilocybin mushrooms are perceived as effective as oxygen. Therapeutic effect was perceived also with non-psychedelic doses and the non-psychedelic BOL-148 was perceived as effective as the psychedelic substances. Side effects were perceived to be minor. The existing scientific studies concerning the use of psychedelics as an alternative form of medication are preliminary but the results are promising and more studies are needed to further examine the subject. After a thorough review of the literature, a questionnaire study on the subject is introduced. |
| Yhdiste: | LSD, BOL-138, LSA, psilosybiinisienet |
| Aihe: | Sarjoittainen päänsärky |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | alternative, BOL-148, cluster, headache, LSA, LSD, mushroom, psilocin, psilocybin, psilosiini, psilosybiini, psilosybiinisienet, psychedelic, psykedeeli, päänsärky, sarjoittainen, sienet, treatment, vaihtoehtohoidot |
| URL: | http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170068/ |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Hallusinogeenisten 5-HT 2A -agonistien neurobiologia, psykofarmakologia ja sovellukset lääketieteessä ja psykiatriassa (Anton Laihi, 2012)
| Oppiaine: | Fysiologia ja neurotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Biotieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Serotoniini eli 5-hydroksitryptamiini (lyh. 5-HT) on neurohormoni ja välittäjäaine, joka säätelee lukuisia eri ihmiskehon toimintoja, joista merkittävä osa sijoittuu keskushermostoon. Keskushermostossa serotoniinia sitovat 5-HT -reseptorit säätelevät kognitiivisia ja psykologisia prosesseja kuten valvetila, mieliala ja muisti. Serotonergisten järjestelmien toiminta on liitetty mielenterveysongelmiin kuten masennus ja skitsofrenia, minkä johdosta yksi modernin psykofarmakologian keskittymisen kohteista on synapsiraossa olevan serotoniinin määrän muuttaminen ja 5-HT-reseptorien aktivointi tai salpaaminen. 5-HT2A -agonistit ovat yhdisteitä, jotka keskushermostossa sitoutuvat serotoniinireseptorin alatyyppiin 5-HT2A, jonka aktivoituminen keskushermostossa säätelee neuronien toimintaa toisiolähettien kautta. 5-HT2A-reseptorin jakautuminen keskushermostossa on painottunut selkeimmin neokorteksille 5-HT2A -agonistit eivät aktivoi pelkästään 5-HT2A-reseptoreja ja ainekohtaiset vaikutukset voivat vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi sekä LSD että lisuridi ovat 5-HT2A-agonisteja, mutta PLC- toisiolähettikaskadin lisäksi LSD aktivoi ylimääräisiä vasteita 5-HT2A-reseptoriin sitoutuessaan ja on hallusinogeeninen, toisin kuin lisuridi. 5-HT2A -reseptori tunnetaan epävirallisemmin myös psykedeelireseptorina ja 5-HT2A -agonisteista puhuttaessa ei voida välttää käsittelemästä nimenomaisesti hallusinogeenisiä 5- HT2A -agonisteja joihin viitataan myös klassisina psykedeeleinä tai alakulttuurin puhekielessä ”deeleinä”. Näitä yhdisteitä koskevaa aineistoa on saatavilla runsaasti, mutta kliinisen, soveltavan psykedeelitutkimuksen ”kulta-ajan” (erityisesti 1960-luvun) ja nykypäivän välille on jäänyt kyseenalaisen huumausainepolitiikan muodostama vuosikymmenten kuilu. Tutkimuksen pitkäikäisen laiminlyönnin johdosta tässä tutkielmassa pyritään käsittelemään hallusinogeenien toimintamekanismeja, farmakologiaa ja psykotrooppisia ominaisuuksia, tarkoituksenaan hälventää niitä koskevia mahdollisia ennakkoluuloja ja harhakäsityksiä sekä tarjota tieteellisesti uskottavia syitä elvyttää niitä koskevaa kliinistä tutkimusta. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | 5-HT2A-agonistit, 5-HT2A-reseptori, DMT, hallusinogeenit, Hortonin oireyhtymä, huumeet, keskushermosto, LSD, lääkintä, meskaliini, OCD, pakko-oireinen häiriö, psilosybiini, psykiatria, psykotrooppiset yhdisteet, päihderiippuvuus, päihteet, serotoniini |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psilosybiiniavusteisen psykoterapian teoriasta käytäntöön – tarkistuslista intervention suunnitteluun (Volodymyr Mykhalevych, 2018)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian laitos |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psilosybiiniavusteinen psykoterapia on tutkimusvaiheessa oleva psykologinen ja psykofarmakologinen yhdistelemäinterventio, jonka vaikuttavuutta tutkitaan mieliala-, persoonallisuus- ja päihdehäiriöiden hoitamiseksi. Psilosybiini on lyhytkestoinen keskushermostoon vaikuttava molekyyli, joka voi tuottaa nk. psykedeelisen kokemuksen. Psilosybiinin kliinisiä sovelluksia on tutkittu 60–70-luvuilla, sekä uudestaan 2000-luvulta lähtien. Katsauksessa tarkastelen psilosybiiniavusteisen psykoterapian ominaispiirteiden teoriaa ja luonnostelen psilosybiini-istunnoille tyypillisiä käytännönjärjestelyitä. Käytän ensisijaisina lähteinäni 2000-luvulla alkaneen tutkimusaallon ensimmäisen ja toisen faasin kliinisiä tutkimuksia. Psykedeelinen kokemus on muuntunut tajunnantila, johon kuuluu voimakkaita muutoksia aistihavainnoissa, emootioissa ja kognitioissa. Itseymmärrystä tukevat ja yhteyttä ympäristöön voimistavat oivallukset ovat kokemuksen aikana yleisiä. Tutkimukset antavat näyttöä psilosybiinin turvallisuudesta ja kontrolloiduissa olosuhteissa hyvästä siedettävyydestä. Terapeuttisessa ympäristössä psykedeelinen kokemus vaikuttaisi lieventävän psyykkisiä häiriöitä ja tukevan myönteisiä elämäntapamuutoksia. Psilosybiinin farmakologinen vaikutus kestää kuusi tuntia eli menetelmän käyttö vaatii tavanomaisesta psykoterapiasta poikkeavaa istuntorakennetta. Istunnon suunnittelulla pyritään maksimoimaan psykedeelisen kokemuksen parantavaa potentiaalia. Kielellinen vuorovaikutus on kokemuksen aikana vaikeutunutta eli keskustelu pyritään jättämään toisille istunnoille. Psykedeelisen kokemuksen ajaksi terapian osallistujaa kehotetaan pysymään makuultaan silmämaski silmillä ja kuuntelemaan istunnolle tarkoin suunniteltua soittolistaa. Istunnoissa on läsnä kaksi muuntuneita tajunnantiloja omakohtaisesti tuntevaa terapeuttia. Psilosybiini altistaa voimakkaalle, mutta ohimenevälle ahdistukselle, joka on tutkimusolosuhteissa lieventynyt terapeuttien rauhoittavalla tuella. |
| Tiivistelmä EN: | Psilocybin assisted psychotherapy is a combined psychological and psychopharmacological mental health intervention. It is currently in research for the treatment of mood and personality disorders, and addiction. Psilocybin is a short-lasting central nervous system drug which can produce a psychedelic experience. Its clinical applications have been studied in the 60s and 70s and again during the 21st century. In this review I examine the theoretical characteristics of psilocybin assisted psychotherapy and outline the practical arrangements of a psilocybin session. My primary sources are first and second phase clinical studies published this century during the new wave of psychedelic research. A psychedelic experience is an altered state of consciousness affecting perception, emotions and cognitions. The experience frequently provides insights into oneself and one’s connectedness to the surroundings. Research suggests the safety of therapeutic dose psilocybin use and good tolerability in a controlled environment. A psychedelic experience within a therapeutic setting appears to decrease mental health disorder symptoms and promote positive life-style changes. The pharmacological effects of psilocybin last for six hours. The method requires a novel session structure. The session is planned to maximize the positive impact of a psychedelic experience. Verbal interaction is hindered by the effects of psilocybin and discussion is left for other sessions. For the duration of the experience, the participant is encouraged to lay down, wear a sleep mask, and listen to a carefully created playlist. Two therapists with personal experience in altered states of consciousness are present by the participant. Psilocybin may occasion intense but transient anxiety which has subsided through the therapists’ psychological support in clinical research settings. |
| Yhdiste: | psilosybiini |
| Aihe: | psykoterapia |
| Menetelmät: | katsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | katsaus, psilosybiini, psykoterapia |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psychedelics and indicators of mental distress in adults: National Survey on Drug Use and Health 2008–2014 (Teo Ajantaival, 2018)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Elpyneen kliinisen psykedeelitutkimuksen hoitovasteet psilosybiini- tai LSD-avusteisessa terapiassa näkyvät yhä 12 kk seurannassa. Väestötutkimukset elinaikaisen psykedeelien käytön (edes kerran, Kyllä/Ei) yhteydestä nykyiseen mielenterveyteen raportoivat olemattomia tai suojaavia yhteyksiä huomioituaan sosiodemografian, riskinottotaipumuksen ja muiden aineiden käytön. Tässä selvitettiin, onko psykedeelien käytön äskettäisyys (>12, 1–12 tai <1 kk sitten) yhteydessä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin. Lisäksi huomioitiin aiemmin esitetty huoli, että aiemmat tulokset johtuisivat muiden aineiden käytön yliadjustoinnista; selvitettiin, kuinka adjustointi tulisi tehdä; ja verrattiin psilosybiinin, LSD:n sekä psilosybiinin ja/tai LSD:n käyttöä keskenään. Kaikki koodi julkaistiin. Menetelmät. Analyysi perustui aikuisiin vastaajiin vuosien 2008–2014 yhdistetystä National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) -aineistosta, joka on Yhdysvaltojen väestöstä satunnaisotannalla kerätty edustava otos. Psykedeeliä ja sen käytön äskettäisyyttä edustavat vertailuryhmät pääteltiin aineistosta. Painotetut vedonlyöntikertoimet laskettiin huomioiden sosiodemografia, riskinottotaipumus ja muiden aineiden käyttö, joka verrattain adjustoitiin käytön elinaikaisuuden tai äskettäisyyden mukaan. Heroiinin ja crack-kokaiinin äskettäisyys peilaten adjustoitiin tutkittaessa, yhdistyvätkö ne psykologiseen distressiin odottamattomasti suojaavasti, mikä viestisi yliadjustoinnista myös psykedeeliyhteyksien kohdalla. Tulokset. Kohonnutta riskiä viime kuun psykologiseen distressiin, viime vuoden suisidaalisuuteen tai arjen toimintarajoitteisiin ei esiintynyt millään psykedeeliryhmällä millään käytön äskettäisyydellä. Madaltunut riski viime vuoden itsemurha-ajatuksille esiintyi ryhmillä, jotka olivat käyttäneet psykedeelejä yli 12 kk sitten tai psilosybiiniä alle 1 kk sitten, sekä viime vuoden itsemurhasuunnitelmille ja viime kuun vakavalle psykologiselle distressille niillä, joiden viimeaikaisin käyttö oli psilosybiini yli 12 kk sitten. Viimeaikaisempi crack-kokaiinin tai heroiinin käyttö oli yhteydessä viime kuun psykologisen distressin kohonneeseen riskiin myös huomioitaessa muiden aineiden elinaikainen käyttö. LSD:n ja psilosybiinin vertailu ei onnistunut johtuen yllättävän pienistä LSD-ryhmistä. Muiden aineiden käytön adjustoinnilla oli iso merkitys, mutta adjustoinnit käytön elinaikaisuudella tai äskettäisyydellä eivät eronneet keskenään. Johtopäätökset. Tutkimus vahvasti tukee aiempien väestötutkimusten tuloksia, sillä psykedeelien käytölle itsenäistä riskiä ei esiintynyt edes huomioitaessa käytön äskettäisyys. Tulokset yhtenevät myös aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan psykedeelit eivät aiheuta riippuvuutta ja saattavat pitkäaikaisesti parantaa ahdistusta, masennusta, neuroottisuutta, riippuvuutta, kognitiivista muovautuvuutta ja merkityksellisyyttä. |
| Tiivistelmä EN: | Objectives. Renewed clinical research finds treatment effects from psychedelic (psilocybin or LSD)-assisted therapy sustained at 12 month follow-up. Population studies find the association between lifetime psychedelic use (even once, Yes/No) and current mental health absent or protective after adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. This study aimed to investigate whether the recency of psychedelic use (>12, 1–12, or <1 months ago) is associated with past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment. This study also addressed a previously expressed concern that the previous results stem from overadjustment for non-medical use of other drugs, explored how such adjustments should be done, and compared use of psilocybin, LSD, and psilocybin and/or LSD. All code was published. Methods. The analysis was based on combined data of adult respondents of the National Survey on Drug Use and Health (NSDUH) years 2008–2014 randomly selected to be representative of the population of the United States. Comparison groups by the psychedelic used and its recency of use were inferred from the data. Weighted odds ratios were calculated adjusting for sociodemographics, risk-taking tendency, and non-medical use of other drugs. Adjustments for other drug use were compared between a minimally adjusted model, a lifetime use-adjusting model, and a recency of use-adjusting model. Mirroring adjustments were made in order to see whether crack cocaine and heroin use recency would associate to psychological distress in an unexpectedly protective way, indicating overadjustment in the psychedelic recency associations. Results. No independent association between any recency of any psychedelic use and increased likelihood of past month psychological distress, past year suicidality, or everyday impairment was found. A decreased likelihood for past year suicidal thinking was found among all groups that had last used psychedelics >12 months ago or psilocybin <1 month ago, as well as for past year suicide plans and past month serious psychological distress among those whose last psychedelic use was psilocybin >12 months ago. More recent crack cocaine or heroin use was still associated with a higher risk for past month serious psychological distress after adjusting for lifetime non-medical use of other drugs. LSD and psilocybin could not be properly intercompared due to surprisingly small LSD-only recency groups. Adjusting for non-medical use of other drugs made a big difference, but adjustments for their lifetime use or recency of use did not mutually differ. Conclusions. This study strongly supports the results of previous population studies, as no independent risk from psychedelic use was found even when considering their recency of use. The results are also consistent with research indicating that psychedelics may have long-lasting beneficial effects for anxiety, depression, neuroticism, substance dependence, cognitive flexibility, and meaningfulness, and do not lead to dependence. |
| Yhdiste: | psilosybiini, LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Populaatiotutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | arjen toimintarajoitteet, LSD, NSDUH, psilosybiini, psykedeelit, psykologinen distressi, suisidaalisuus |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901211100 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psilosybiini - terapeuttisen potentiaalin juurilla, Katsaus psilosybiinitutkimuksen nykytilaan metodologian kautta (Anna-Riikka Vehviläinen, 2018)
| Oppiaine: | Farmakologia ja toksikologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävä opinnäytetyö |
| Laitos: | Lääketieteen laitos / Farmakologia ja toksikologia |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tiivistelmä: Tutkielmani tarkoitus on kartoittaa psilosybiiniä pääasiallisena tutkimuskohteenaan soveltaneiden kliinisten tutkimusten nykytilaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Katsaus käsittelee erityisesti psilosybiinitutkimuksen metodologiaa. Tavoitteenani on tutkimuksen luonteen havainnoinnin lisäksi tuoda esiin mahdollisia ongelmakohtia sekä selvittää asetelmia, joiden kautta tutkimusta on toteutettu. Psilosybiinin terapeuttista potentiaalia tarkasteltiin jo 50–60-luvulla, mutta uutta tietoa ei juuri saatu ennen viime vuosikymmentä psykedeelien kriminalisoinnin vuoksi. Viitteet psilosybiinin mahdollisista hyödyistä monien nykylääketieteen keinoin haasteellisiksi koettujen sairauksien hoidossa ovat korostaneet tarvetta jatkotutkimuksille ja näin ollen myös hyödynnettyjen menetelmien tarkastelu kuvautuu tarkoituksenmukaisena. Kirjallisuuskatsauksen perusteella nykytutkimuksen voidaan todeta keskittyneen kapealle alalle tutkimuskohteiden rajautuessa kolmeen ryhmään: masennuksen hoitoon, vakavaan sairauteen liittyvän masennuksen ja/tai ahdistuksen hoitoon sekä riippuvuuskäyttäytymiseen. Toteutettujen psilosybiinitutkimusten määrä oli vähäinen ja osallistujille asetetuissa kriteereissä, annosteluissa, asetelmissa sekä havainnointimenetelmissä ilmeni puutteita objektiivisuuden suhteen: koehenkilöille oli asetettu tarkat hyväksymiskriteerit johtaen eriarvoiseen asemaan suhteessa valtaväestöön, annostelua ei tosiasiallisesti oltu sokkoutettu eikä asetelma ollut satunnaistettu yhdenkään tutkimuksen kohdalla. Toteutustavoista löytyvät yhtäläisyydet viittaavat jo osittain muodostuneisiin vakiintuneisiin käytäntöihin. Katsaukseni pohjalta voidaan todeta lisätutkimusten olevan tarpeen tarkempien johtopäätelmien tekemiseksi. Katsaukseni perusteella voidaan kuitenkin todeta jatkossa tarvittavan lisäresursointia riittävän kattavien menetelmien sekä erityisesti tutkimusasetelmien kehittämisen suhteen. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Systemaattinen kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | kliininen tutkimus, metodologia, psilosybiini |
| URL: | http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20181156/ |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psilosybiinin hyödyntäminen masennus- ja ahdistushäiriöiden hoidossa (Anni Karjala, 2019)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | gradu |
| Laitos: | Lääketieteen laitos / Psykiatria |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psilosybiini on useissa Psilocybe-suvun sienilajeissa esiintyvä hallusinogeeni. Sitä syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1958. Syntetisoinnin jälkeen psilosybiiniä tutkittiin aktiivisesti viime vuosituhannen keskivaiheilla masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa, kunnes sen käyttö kiellettiin runsaan viihdekäytön vuoksi lailla 1970-luvulla. Kliiniset tutkimukset on kuitenkin 2000-luvun alkupuolella käynnistetty uudelleen. Tässä katsauksessa aineistona käytettiin vuoden 1980 jälkeen psilosybiinillä toteutetettuja kliinisiä tutkimuksia. Mukaan otettiin myös joitain tutkimuksia, joissa psilosybiinin vaikutuksia oli tutkittu terveillä koehenkilöillä. Katsauksen perusteella psilosybiini on potentiaalinen, mutta vielä hyvin vähän tutkittu hoitomuoto masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Psilosybiini on valikoiduille koehenkilöille valvotuissa olosuhteissa annosteltuna turvallinen aine, eikä tutkimuksissa tullut esiin vakavia haittavaikutuksia. Yleisimpiä psilosybiinin käytön riskejä näyttäisivät kirjallisuuden perusteella olevan erilaiset annostelun jälkeen aiheutuvat aistiharhat. Kaikissa kliinisissä tutkimuksissa saatiin yhdellä tai kahdella psilosybiini annoksella lupaavia alustavia tuloksia masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Oireilu väheni, ja vaikutus kesti keskimäärin useita viikkoja. Mahdolliseksi toimintamekanismiksi nousi tutkimusten perusteella psilosybiinin vaikutus aivojen lepotilajärjestelmän toimintaan serotoniinireseptori 5-HT2A:n kautta. Useimmista tutkimuksista kuitenkin puuttui kontrolliryhmä ja otoskoot olivat pieniä. Tutkimukset eivät olleet randomoituja tai plasebo-kontrolloituja, eikä niiden luotettavuus täten ollut hyvä. Lisäksi seuranta-ajat olivat lyhyitä, joten pitkäaikaisia vaikutuksia tai pitkäaikaishaittoja ei näiden tutkimusten perusteella vielä voida arvioida. Tulosten varmistamiseksi tarvitaan siis vielä lisää randomoituja kontrolloituja kokeita, sekä seurantatutkimuksia. Psilosybiini on vaikutuksiltaan lupaava uusi masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitomuoto. Ainutlaatuista muihin lääkehoitoihin verrattuna on sen harvoin tapahtuva annostelu, ja pitkäkestoinen vaikutus. Runsaasti lisää laadukkaita tutkimuksiaa kuitenkin tarvitaan, jotta saadaan tietoa psilosybiinin vaikutusmekanismeista, tehosta ja turvallisuudesta. |
| Tiivistelmä EN: | This literature review investigated the use of psilocybin in the use of depression and anxiety disorders. Psilocybin is a serotonergic hallucinogen, that can be found in many species of Psilocybe genus. Psilocybin was first synthetized in 1958. After that it became a subject of eager research for many psychiatric conditions. Due to frequent use outside scientific and medical settings, it was listed as an illegal substance in 1970. This made scientific research difficult, and clinical research ceased for a large part. In the recent decades, the clinical research has started again. This review included clinical research executed after 1980, and preclinical research executed after 1958. Out of anxiety disorders, psilocybin has been investigated for obsessive compulsive disorders and the anxiety in patients with life-threatening cancer. Research investigating the effects of psilocybin in healthy volunteers were also included. Based on the literature, psilocybin seems like a potential treatment option for depression and certain anxiety disorders. In the reviewed literature, no severe adverse events were encountered. Some mild adverse events, such as headache, occurred more frequently. The most common risks of psilocybin use seem to be different kinds of sensations that resemble the effects of psilocybin, but occur long after its intake. Psilocybin relieved depression and anxiety in all of the included studies. In all of the cases, the effects lasted for several weeks. The suggested mechanism of action was the dampening of the default mode network through the serotonin receptor 5-HT2A activation. However, many of the studies lacked a proper control group, and were not double-blinded. The sample sizes were often small, and the duration of follow-up short. More research on the effects and mechanisms of action is still needed. |
| Yhdiste: | psilosybiini |
| Aihe: | masennus, ahdistuneisuushäiriöt |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ahdistuneisuushäiriöt, masennus, psilosybiini |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/20274 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Serotonergisten psykedeelien vaikutukset visuaaliseen hahmottamiseen (Mikko Laiho, 2019)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen kirjallinen työ |
| Laitos: | Farmakologian laitos |
| Tiedekunta: | ? |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Hallusinogeneettisiä vaikutuksia aiheuttavat lääkeaineet ovat kiinnostaneet ihmisiä pitkään, sillä ne tarjoavat mahdollisuuksia neurotransmitteritoiminnan tutkimiselle. Kenties tunnetuin hallusinogeeni on serotonergisten psykedeelien ryhmään kuuluva lysergihapon dietyyliamidi (LSD), joka löydettiin 1940- luvulla. LSD-tutkimukset kuitenkin vähenivät 60-luvulta alkaen, sillä sen käyttö kriminalisoitiin ja sen tutkiminen muuttui hankalaksi. Kuitenkin 2000-luvulla näiden lääkeaineiden tutkimustoiminta on näyttänyt elpymisen merkkejä. LSD:n farmakodynamiikka tunnetaan suhteellisen hyvin. Tutkijoilla ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä miten erilaiset visuaaliset vasteet syntyvät. Sekä tutkijat että yksityishenkilöt ovat kiinnostuneita LSD:stä sekä sitä lyhyemmän vaikutusajan omaavan psilosybiinin toiminnasta sen psykoaktiivisten ominaisuuksien vuoksi. Käyn tässä kirjallisuuskatsauksessa läpi mitä tiedetään LSD:n ja psilosybiinin vaikutuksista visuaaliseen hahmotukseen. |
| Tiivistelmä EN: | Psychedelic drugs have intrigued men throughout ages. That is, different types of hallucinations have probably been used among different cultures for various occasions. However, not only do hallucinations offer wide range of different possibilities for understanding complex collaborations of different neurotransmitter systems but they also can be used to discover secrets behind consciousness. This is one of the reasons why Lysergic Acid Diethylamide (LSD) have in increasing amounts gained the interest of today's scientific researchers. Although the number of studies concerning LSD seized in the late sixties due to the illegalization of drug LSD, the 21st century's hallusinogen research has began to show signs of recovery. Originally, the research use of LSD was meant to use it as an antimigrenic. Nowadays, hallusinogens such as LSD and psilocybin are points of great interest in research community due to their consciousness altering properties. That is, psychedelics might offer possible solutions to reveal more about mental disorders. However, whilst the pharmacology of LSD is nowadays known relatively well, the diverse mechanisms which cause the unique wide range of responses are still relatively unknown leaving both scientists and civilians even more fascinated of the effects of this famous drug. |
| Yhdiste: | LSD, psilosybiini |
| Aihe: | Visuaalinen hahmottaminen |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | farmakodynamiikka, farmakologia, LSD, psilosybiini, serotoniinijärjestelmä, visuaalinen hahmottaminen |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/21164 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeeliterapiaa – narratiivinen kirjallisuuskatsaus psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahasca-seremonioihin osallistuneiden kokemuksista päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa (Jarkko Taipaleenmäki, 2022)
| Oppiaine: | Sosiaalityö |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kirjallisuuskatsaus |
| Laitos: | Yhteiskuntatieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen psykedeeliterapiohin eli psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneiden henkilöiden kokemuksia ja niiden vaikutuksia osallistujien mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Tutkielman tarkoituksena on kerätä ajankohtaista tutkimustietoa ja kokemuksia psykedeelien terapeuttisista käyttötarkoituksista, ja tuoda tämä tieto esille sosiaalityön kontekstissa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälaisia kokemuksia niillä psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneilla on ollut, jotka ovat hakeneet näistä apua mielenterveystai päihdeongelmiin? 2) Miten psykedeeliavusteiset terapiat ja ayahuasca-seremoniat ovat auttaneet osallistujia? Toteutin tutkielmani narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka käsittää 14 kansainvälistä vertaisarvioitua aineistoa vuosiväliltä 2010–2021. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällön analyysilla, jonka pohjalta muodostin seuraavat viisi teemaa osallistujien kokemuksista: 1) Parantumisen kokemus ja haasteellisten ajatusmallien muutos, 2) Muistojen herääminen ja näyt läheisistä, 3) Mystinen kokemus, 4) Haasteelliset ja huonot kokemukset ja 5) Positiiviset jälkivaikutukset. Tutkimustuloksina havaitsin, että osallistujien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja osallistujat olivat kokeneet saaneensa helpotusta tai parantuneet mielenterveys- ja päihdeongelmistaan. Tähän vaikutti usein psykedeelien aikaansaama mystinen kokemus, joka joskus johti myös negatiivisiin kokemuksiin. Vakavimmat negatiiviset kokemukset vaikuttivat johtuneen huonosta mielentilasta ja ympäristöstä (engl. set ja setting), ja olivat myös tapahtuneet pääasiassa ayahuasca-seremonioissa. Sosiaalityön asiakkaat voisivat hyötyä tulevaisuudessa psykedeeliavusteisesta terapiasta, ja sosiaalityöntekijät voisivat olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa tätä terapiasuuntausta. Jatkotutkimusta asiasta tosin tarvitaan varsinkin Suomessa monitieteellisesti – myös sosiaalityön parissa. |
| Tiivistelmä EN: | I examine in this master's thesis the experiences of people who have participated in psychedelic therapy, i.e. psychedelic-assisted therapy and ayahuasca ceremonies, and their effects on the participants' mental health problems and substance abuse. The purpose of this research is to collect up-to-date research information and experiences about the therapeutic uses of psychedelics and to bring this information to the fore in the context of social work. The research questions in this literature review are: 1) What kind of experiences have those participants in psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies had, who have searched help for mental health problems or substance abuse? 2) How have psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies helped participants? The study is a narrative literature review that includes 14 international peer-reviewed studies from 2010–2021. Studies have been analysed with a qualitative content analysis, which resulted in the following themes: 1) The experience of healing and the change of challenging thought patterns, 2) The awakening of memories and visions of loved ones, 3) Mystical experience, 4) Challenging and bad experiences and 5) Positive aftereffects. The experiences were generally positive, and the participants had received relief or improved from their mental health problems and substance abuse. This was often influenced by the mystical experience caused by psychedelics, which sometimes also led to negative experiences. The most serious negative experiences seemed to be caused by a bad set and setting These bad experiences had also occurred mainly in ayahuasca ceremonies. Social work clients could benefit from psychedelic-assisted therapy in the future, and social workers could be involved in developing and implementing this therapy. However, further research is needed, especially in Finland in a multidisciplinary ways – and especially in social work. |
| Yhdiste: | psilosybiini, lsd, dmt |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca, kirjallisuuskatsaus, LSD, mielenterveysongelmat, narratiivinen kirjallisuuskatsaus, psilosybiini, psykedeeliavusteinen terapia, psykedeelit, psykedeeliterapia, päihdeongelmat, sosiaalityö |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28652 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.01.2023 |
Investigating the therapeutic efficacy of psychedelics for anorexia nervosa using animal models (Janika Ruuska, 2022)
| Oppiaine: | Neurotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | - |
| Tiedekunta: | Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Anorexia nervosasta (AN) kärsivien henkilöiden kuolleisuusaste on yksi korkeimmista, kaikkien psykiatristen häiriöiden joukossa. AN:ssa kuolleisuuden aiheuttavat tekijät ovat usein vakavasta aliravitsemustilasta johtuvat terveyskomplikaatiot. Kognitiivisen joustavuuden heikkeneminen, mukaan lukien äärimmäinen keskittyminen ruoan rajoittamiseen nopeasta ruumiinpainon laskusta huolimatta, on myös tärkeä rooli AN:n kehittymisessä, ja kognitiivista joustamattomuutta onkin ehdotettu AN:n tunnusmerkiksi. Kognitiivinen joustamattomuus, joka on yleinen myös monien muiden psykiatristen häiriöiden, kuten masennuksen ja pakko-oireisen häiriön keskuudessa, liittyy mahdollisesti muutoksiin serotoniini (5-HT) signaloinnissa mediaaliprefrontaalisessa aivokuoressa (mPFC). Vähentynyt 5-HT2A reseptoriaktiivisuus ja mahdollisesti lisääntynyt 5-HT1A reseptoriaktiivisuus mPFC:ssa on ilmeistä AN:a kokevilla henkilöillä todennäköisesti liittyen heikentyneeseen kognitiiviseen joustavuuteen, mutta mekanismit joiden kautta 5-HT signalointi ja joustamattomuus vuorovaikuttavat AN:ssa, ei ole täysin ymmärretty. Tämän vuorovaikutuksen parempi ymmärtäminen voisi tarjota mahdollisuuksia tehokkaammille farmakologisille vaihtoehdoille AN:n hoidoissa. Niin kutsuttujen “taikasienten” tuottama psykedeelinen yhdiste, psilosybiini, omaa korkean affiniteetin useisiin 5-HT reseptorien alatyyppeihin, mukaan lukien 5-HT2A ja 5-HT1A reseptorit, ja psilocybiinin onkin empiiriseti osoitettu lisäävän kognitiivista joustavuutta henkilöillä joilla on vakava masennushäiriö (MDD). Tässä tutkimuksessa pyrimme ymmärtämään, kuinka patologisen painonpudotuksen kehittyminen ja/tai psilosybiinin antaminen vaikutti 5-HT2A ja 5-HT1A -reseptorien RNA-molekyylien ilmentymiseen rottien mPFC:ssa. Tätä tarkoitusta varten käytimme aktiivisuuspohjaista anoreksia (ABA) -eläinmallia, ainoaa tiedettävissä olevaa kokeellista mallia, jossa ilmentyy vapaaehtoista ravinnon saannin vähentämistä yhdessä lisääntyneen vapaaehtoisen aktiivisuuden kanssa, johtaen nopeaan painonpudotukseen useimmilla ABA-olosuhteisiin altistetuilla eläimillä. Tuloksia verrattiin ikään sopivaan kontrolliryhmään, jota ei oltu altistettu ABA-olosuhteille. Eläimille annettiin psilosybiiniä (1.5 mg/kg) tai suolaliuosta kontrollina ja 4-10 päivää myöhemmin aivokudosta kerättiin prosessointia varten. Reseptorien ilmentymistä tutkittiin käyttämällä uudenlaista fluoresoivaa multipleksistä RNA in situ -hybridisaatiotekniikkaa (FISH), RNAscope®-tekniikkaa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia ABA-olosuhteiden aiheuttamia muutoksia 5-HT2A ja 5-HT1A -reseptorien ilmentymisessä mPFC:ssa ja määrittää kohensiko psilosybiinin antaminen näitä muutoksia. Havaitsimme, että eläimet jotka altistettiin ABA-olosuhteille, osoittivat merkittävää alenemista 5-HT2A reseptorien RNA- tasoissa mPFC:ssa, ja että psilosybiinin antaminen ei vaikuttanut tähän. Kliinisissä tutkimuksissa on raportoitu, että AN:a sairastavat henkilöt kokevat "odotettua vähemmän" psilosybiinin aiheuttamia subjektiivisia vaikutuksia, mikä saattaa johtua vähentyneestä 5-HT2A -reseptorien ilmentymisestä mPFC:ssä, mitä rotilla saamamme tulokset tukevat. Yhdessä nämä tulokset korostavat spesifistä serotonergistä mekanismia, joka voisi olla patologisen painonpudotuksen taustalla, ja tarjoaa käsityksen mahdollisista ongelmista, jotka liittyvät psilosybiinin terapeuttiseen käyttöön AN:n hoidossa. Tulevissa tutkimuksissa on selvitetävä psilosybiinin vaikutuksia akuuteimmilla hoidon jälkeisellä ajanjaksolla näiden vaikutusten määrittämiseksi. Lisäksi tulee selvittää, palautuuko ABA-olosuhteiden aiheuttama vähentynyt 5-HT2A reseptorien ilmentyminen ruumiinpainon palautumisen myötä. |
| Tiivistelmä EN: | Individuals suffering from anorexia nervosa (AN) have one of the highest mortality rates of all psychiatric disorders, as a consequence of health complications that follows severe malnutrition. The impairments in cognitive flexibility, including an extreme focus on restricting food despite a rapid decline in body weight in AN, also plays an important role in the development of the disorder and has been suggested as a hallmark of AN. This cognitive inflexibility, common among many psychiatric disorders such as depression and obsessive-compulsive disorder, is linked to alterations in serotonin (5-HT) signaling in the medial prefrontal cortex (mPFC). Reduced 5-HT2A receptor activity and potentially increased 5-HT1A receptor activity are evident in the mPFC in individuals with AN and may be linked to impaired cognitive flexibility, however, the mechanisms through which 5-HT and inflexibility interact in AN are not fully understood. A better understanding of this link could pave the way toward more effective pharmacological treatments for AN. Psilocybin, a psychedelic compound produced by so-called “magic” mushrooms, has a high affinity for several 5-HT receptor subtypes including 5-HT1A and 5-HT2A receptors, and has now been empirically demonstrated to increase cognitive flexibility in individuals with major depressive disorder (MDD). In this study, we sought to understand how the development of pathological weight loss and/or psilocybin administration influenced the expression of RNA molecules of 5-HT2A and 5-HT1A receptors expression in the mPFC of rats. To this end, we used the activity-based anorexia (ABA) model, the only experimental model known to elicit voluntary reductions in food intake and voluntary hyperactivity that leads to rapid body weight loss in the majority of animals exposed to ABA conditions. Outcomes were compared against an age-matched control group that were not exposed to the ABA paradigm. Animals were administered psilocybin (1.5 mg/kg) or saline (control) and 4-10 days later brain tissue was collected for processing. Receptor expression was detected using a novel multiplex RNA fluorescent in situ hybridization (FISH) technology, RNAscope®. The main aim of this study was to examine changes in the expression of RNA molecules of 5-HT2A and 5-HT1A receptors in the mPFC elicited by ABA conditions and determine whether these were ameliorated by the administration of psilocybin. We found that animals exposed to ABA demonstrated a significant reduction of 5-HT2A receptors’ RNA levels in the mPFC, and that this was not influenced by psilocybin treatment. There have been reports from clinical trials that individuals with AN experience “less than expected” subjective effects from psilocybin, which may be explained by reduced expression of RNA molecules of 5-HT2A receptors in the mPFC, and is supported by our results in rats. Taken together, these results highlight a specific serotonergic mechanism that could underly the development of pathological weight loss and offers insight into possible issues with the therapeutic application of psilocybin for AN. Future studies will need to examine the effects of psilocybin during a more acute period following treatment to define these effects. Moreover, whether or not the reduced 5- HT2A receptors’ RNA level expression induced by ABA is restored with body weight recovery should be determined. |
| Yhdiste: | Psilosybiini |
| Aihe: | Psilosybiinin vaikutus 5-HT1A ja 5-HT2A reseptoreihin anoreksiaa mallintavalla eläinmallilla. |
| Menetelmät: | Eläinmallit, RNAscope |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | Toteutettu Australiassa Monashin yliopistossa |
| Tagit: | 5-HT1A, 5-HT2A, ABA, Anoreksia nervosa, Anorexia Nervosa, Eating Disorders, Psilocybin, Psilosybiini, Psychedelics, Psykedeelit, Syömishäiriöt |
| URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202209303590 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.03.2023 |
Breaking the chains of compulsion : - A preclinical study of the effects of LSD, Psilocybin and 25CN-NBOH on compulsive-like behavior in mice (Kajander, Kati , 2023)
| Oppiaine: | Psykologian maisteriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet: Tässä työssä tutkittiin sitä, että miten psykedeelit vaikuttavat kompulsiiviseen käytökseen hiirillä Tärkeimmät tutkimuskysymykset olivat: A) kuinka psykedeelit vaikuttavat pakonomaiseen käyttäytymiseen hiirillä, B) onko psykedeeleilla toistuvissa kokeissa havaittava pysyvä vaikutus käytökseen ja C) onko näyttöä eri 5-HT2 -reseptorien rooleista? Oletin, että I) psykedeelien antaminen vaikuttaa hiirien käytökseen, II) psykedeelisten aineiden vaikutukset tuottavat pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka havaitaan useiden päivien ajan, ja III) 5-HT2A -agonismi on välttämätön, mutta ei riittävä prosessi indusoimaan psykedeelien tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. Menetelmät: Hiirien pakonomainen käytös operationalisoitiin kuulien hautaus -testiksi siten, että tutkittiin psykedeelien vaikutusta haudattujen kuulien määrään. Oletuksena oli, että ne vähentävät sitä. Käytetty hiirikanta oli (C57BL/6), ja kaikki 32 hiirtä olivat uroksia. Haudattavia marmorikuulia oli 20 ja kunkin kokeen kesto oli 15 minuuttia. Kokeita tehtiin viitenä eri päivänä: 1. päivänä kaikki hiiret saivat suolaliuosta, 2. päivänä hiiret oli jaettu neljään ryhmään, joista yksi sai edelleen suolaliuosta ja muut eri psykedeeleja (LSD, 25CN-NBOH tai pilosybiini). Tämän jälkeen 3., 5., ja 12. päivänä hiiret saivat suolaliuosta. Tulokset ja johtopäätökset: Tulokset osoittavat, että hiiret hautasivat vähemmän marmorikuulia sen jälkeen, kun niille oli annettu psykedeelisiä aineita, mikä viittaa siihen, että psykedeelit vähentävät hiirten pakkokäyttäytymistä. Psykedeelien vaikutus ei kuitenkaan jatkunut ensimmäisen injektion jälkeisen päivän jälkeen, jolloin ainoastaan LSD-ryhmä osoitti tilastollisesti merkitsevää eroa lähtötasoon (1.päivä) verrattuna. Injektiopäivänä psykedeeleilla, jotka kohdistuivat laajempaan reseptoriprofiiliin kuin vain 5-HT2A-reseptoriin (eli LSD ja psilosybiini), oli samansuuruinen vaikutus kuulien hautaamiskäyttäytymiseen kuin 25CN-NBOH:lla, joka kohdistuu vain 5-HT2A:han agonistina. |
| Tiivistelmä EN: | Goals: The present study examined how the administration of psychedelic substances to mice affected their compulsive behavior. The main study questions were: A) how do psychedelics impact the compulsive behavior in mice, B) is there a lasting effect of psychedelics shown in repeated trials over 12 days, and C) are the associations different for psychedelics that influence different 5-HT2 receptors? I hypothesized that I) administration of psychedelics decreases compulsive behavior, II) the effects of psychedelics will produce long-term effects observable across several days, and III) 5-HT2A agonism is a necessary but not sufficient process in inducing the effects of psychedelics. Methods: The compulsive behavior of the mice was operationalized with the marble burying test by examining the number of marbles buried in an experimental setting. There were 20 marbles to be buried in each trial and the duration of each trial was 15 minutes. A total of 32 mice were divided into 4 groups (8 mice per group) who received either saline (control), LSD, 25CN-NBOH, or psilocybin on the treatment day. All the mice were male and from the mouse strain C57BL/6. Experiments were carried out on five days over a 12-day period: on day 1 all mice received saline, on day 2 the mice were divided into the four groups and received their treatment substance, and on the 3rd, 5th, and 12th day all the mice received a saline solution. Results and conclusion: The mice who had been administered psychedelics buried fewer marbles on the treatment day, suggesting that psychedelics decrease compulsive behavior in mice. However, the effects of psychedelics did not last over time after the first post?injection day, when only the LSD group showed statistically significant difference compared to baseline (day 1). On the injection day the psychedelics that targeted wider receptor profile than only 5-HT2A (that is, LSD and psilocybin) had an effect of similar magnitude on the marble burying behavior than 25CN-NBOH, which targets only 5-HT2A as an agonist. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | 25CN-NBOH, farmakologia, hallusogeenit, kompulsio, LSD, pakonomainen käytös, prekliininen, psilosybiini, psykedeelit, psykologia |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/e7819a75-a880-463a-b7cf-6deb07820... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 01.10.2024 |
LSD, psilosybiini ja MDMA ja psykoosit (Ville Niskanen, 2020)
| Oppiaine: | Lääketiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen kirjallinen työ |
| Laitos: | Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma |
| Tiedekunta: | Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Monien päihteiden tiedetään aiheuttavan psykooseja, jotka voivat usein jäädä myös pysyväksi skitsofreniaksi. Psykooseihin yhdistetyt välittäjäaineet, kuten dopamiini ja serotoniini ovat mukana myös huumeiden vaikutusmekanismeissa. Lysergihapon dietyyliamidi (LSD) ja psilosybiini ovat serotoniinireseptorien kautta vaikuttavia hallusinogeenejä. 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini eli ekstaasi (MDMA) on ns. hallusinogeeninen stimulantti, jonka keskeiset vaikutusmekanismit välittyvät dopamiinin ja serotoniinin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, että liittyykö hallusinogeenien käyttöön lisääntynyt psykoosiriski ja liittyykö näihin psykooseihin erilainen oirekuva verrattuna muihin psykooseihin. Lähempään tarkasteluun valittiin LSD, psilosybiini ja MDMA. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleistä taustaa aiheesta. Toisessa osassa käsitellään systemaattisena laajana kirjallisuuskatsauksena aihetta. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin Medline (Ovid) tietokantaa ja Medline Ovid ® ALL resurssia, josta haettiin LSD:n, psilosybiinin ja MDMA:n ja psykoosien välistä yhteyttä käsitteleviä artikkeleita. Lisäksi täydennyshaku tehtiin takaumaoireita käsittelevistä artikkeleista. Mukaan otettiin englanninkieliset Tampereen yliopiston oikeuksilla nähtävissä olevat artikkelit, jotka käsittelevät psykooseja ja psykoosiriskiä ihmisillä. Kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin 30 artikkelia. Näistä 11 käsitteli LSD:n, neljä psilosybiinin, 11 MDMA:n ja psykoosien välistä yhteyttä. 12 artikkelia käsitteli takaumaoireita. LSD:n tutkimuksissa psykoosien esiintyvyys on 0,08 ja 63,1 %:n välillä. Suurimmissa lukemissa on kysymys valikoituneista potilasaineistoista. Suurimmissa aineistoissa LSD:n ja psykoosien välistä yhteyttä ei tule esiin. Psilosybiiniä koskevissa tutkimuksissa psykoosien suurin esiintyvyys oli 0,15 %. MDMA:n tutkimuksissa psykoosien esiintyvyys oli suurin eli 24–61,5 %. Näissä on kuitenkin hyvin valikoitunutta potilasmateriaalia. Takautumien esiintyvyys vaihtelee LSD:llä tai muilla hallusinogeeneillä 0,08 ja 60,6 %:n välillä. MDMA:lla vastaavasti 5,3 ja 27 % välillä. Kroonisten hallusinogeenitakautumien (HPPD) esiintyvyydeksi arvioidaan alle 5 %. Hallusinogeenien aiheuttama psykoosi kehittyy arviolta 26 %:lla skitsofreniaksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voida kuitenkaan ottaa kantaa LSD:n psykoosiriskiin. Hallusinogeenien käyttöön liittyvät psykoosit kehittyvät tämän työn perusteella harvemmin skitsofreniaksi verrattuna muihin päihdepsykooseihin. Psilosybiinin ja psykoosien välisestä yhteydestä löytyy vain vähän tietoa eikä johtopäätöksiä voida tehdä. MDMA:n ja psykoosien välinen yhteys jää epäselväksi. MDMA:n roolia psykoosien aiheuttajana ei kuitenkaan voida poissulkea. Parhaiten tässä työssä tulee esiin takautumaoireiden ja kliinisen HPPD:n esiintyminen. Tarkat esiintyvyysluvut jäävät kuitenkin epäselväksi. Käsitellyissä tutkimuksissa oli sekoittavana tekijänä usein muiden päihteiden yhtäaikainen käyttö. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | HPPD, LSD, MDMA, psilosybiini, psykoosi, skitsofrenia |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/124199 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 30.10.2024 |
Psilosybiinin vaikutus neuroplastisiteettiin (Pietu Anttonen ja Emma Ylönen, 2024)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Viime vuosina tieteellisessä tutkimuksessa on kasvavassa määrin kiinnostuttu serotonergisen järjestelmän kautta vaikuttavien aineiden, niin kutsuttujen klassisten psykedeelien, mahdollisesta terapiakäytöstä eri mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Erityisesti eräissä sienilajeissa esiintyvän psilosybiinin tutkimus on lisääntynyt sen verrattain lyhyen vaikutusajan takia. Yhdeksi psilosybiinin keskeisimmistä hoitomekanismeista on arveltu lisääntynyttä neuroplastisiteettia. Kokeellista tutkimusta aiheesta on kertynyt jo jonkin verran erityisesti muutaman viime vuoden aikana, mutta aineisto on heterogeenistä ja tuloksia kokoavaa katsausta aiheesta ei ole tehty. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli tarkastella psilosybiinin vaikutusta strukturaaliseen neuroplastisiteettiin solu- ja molekyylitasolla eläin- ja ihmistutkimuksissa. Katsaukseen valikoitui 14 artikkelia. Tutkimuksissa havaittiin viitteitä neuroplastisiteetin lisääntymisestä dendritogeneesin, synaptogeneesin sekä plastisiteetin kannalta keskeisten välittömien varhaisgeenien transkription muutosten tasoilla. Neurogeneesiä ja veren plasman BDNF-pitoisuutta mittaamalla ero havaittiin vain yksittäisissä tutkimuksissa, mutta pääasiassa ei havaittu efektiä. Psilosybiinin neuroplastogeeniset vaikutukset voivat olla kliinisesti merkittäviä, koska lisääntynyt plastisiteetti voi helpottaa muutoksen tekemistä sellaisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, joissa jumiutuneet ajattelu- ja käyttäytymismallit aiheuttavat haittaa ja ylläpitävät oireita. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan varsinkin ihmisillä. Avainsanat: psilosybiini, neuroplastisiteetti |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | Psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | neuroplastisiteetti, psilosybiini, systemaattinen kirjallisuuskatsaus |
| URL: | https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024053041649 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 12.09.2024 |