Oivalluksilla on keskeinen rooli psykedeeliavusteisissa terapiaprosesseissa. Oivalluskokemuksista voi olla apua luovuuden, uuden löytämisen ja jopa parantumisen alueilla, mutta ne saattavat myös aiheuttaa harhakuvitelmia tai juurruttaa paikkansapitämättömiä uskomuksia. Neurotieteilijä Ruben Laukkonen piti oivallusten valoisiin ja varjoisiin puoliin paneutuneen webinaariluennon elokuussa 2023.
Laukkonen esittelee luennolla tutkimustuloksiaan, joiden tulkinnassa hän hyödyntää muun muassa aktiivisen päättelyn (active inference) mallia. Mallin avulla hahmotellaan mekanismeja, joilla psykedeelien katalysoimien oivalluksen tunteet voivat myötävaikuttaa uusien uskomusten muodostumiseen ja vahvistumiseen. Parhaimmillaan oivallusten ja löyhtyneiden uskomusten yhdistelmä tukee psykologista joustavuutta ja myönteisiä muutosprosesseja. Lisääntyneeseen joustavuuteen kuitenkin liittyy myös riski siitä, että oivalluksen tunteet vahvistavat paikkansapitämättömiä tai haitallisia uskomuksia tai laukaisevat maanisia tiloja. Luennolla käsitellään erilaisia oivalluksen tyyppejä ja niiden ohjaamista “oikeaan” suuntaan – sekä sitä, miten “oikea” voidaan tällaisessa yhteydessä määritellä.
Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme.
Uusimman kolmannen vaiheen kliinisen MDMA-terapiatutkimuksen tulokset on julkaistu. Tulokset ovat lupaavia, ja Yhdysvalloissa onkin jo aloitettu prosessi myyntiluvan saamiseksi. Hyväksyntää voidaan realistisesti odottaa maassa vuoden 2024 aikana, Euroopan alueella ehkäpä muutamaa vuotta myöhemmin.
MDMA-terapia on saanut paljon positiivista julkisuutta, mutta toistaiseksi ei ole ilmeistä, miten se pärjää muita, tehokkaimmiksi todettuja hoitomuotoja vastaan. Tämän selvittämiseksi tarvittaisiin eri hoitomuotoja toisiinsa suoraan vertailevia tutkimuksia. PTSD on kohtalaisen hyvin hoidettavissa oleva häiriö. Suurimpia ongelmia ovat (jollakin tavalla itse traumaan keskittyvään) hoitoon pääsy ja hoidon saavutettavuus. Hoitomuodosta riippumatta helpoin tapa siitä kärsivien auttamiseen olisikin hoidon saatavuuden parantaminen.
Psykologi, tutkijatohtori Samuli Kangaslampi kommentoi uudessa blogijulkaisussamme näitä uusimpia tutkimustuloksia ja MDMA-avusteisen terapian potentiaalia etenkin jo olemassa ja käytössä oleviin hoitoihin verrattuna. Kirjoituksen voi lukea tästä.
Vuonna 1956 psykiatri Humphry Osmond keksi Aldous Huxleyn kanssa keskustellessaan sanan “psykedeeli” kuvaamaan LSD:hen liittyviä tunteita ja aistimuksia. Sanan nykyisistä konnotaatioista huolimatta Osmond kehitti termin niiden LSD-tutkimusten viitekehyksessä, joita hän kollegojensa kanssa Kanadan Saskatchewanin yliopistossa toteutti. Nuo kokeet vaikuttivat hänen muotoilemaansa skitsofrenian teoriaan sekä hänen jossain määrin radikaalin ehdotukseensa, että alkoholismia voisi hoitaa LSD:llä. Monista psykiatrian aikalaisistaan poiketen Osmond kollegoineen katsoi lääkehoitojen toimivan parhaiten kun niihin yhdistetään empatiaa, kunnioitusta ja jopa ritualistisia elementtejä, joihin hän oli tutustunut alkuperäiskansojen kasvilääkeseremonioiden viitekehyksessä.
Osmondin työ Kanadassa teki hänestä LSD:n ja riippuvuustutkimuksen historiassa merkittävän joskin nousevan vastakulttuurivallankumouksen viitekehyksessä myös kiistanalaisen hahmon. LSD kiellettiin 1960-luvun lopulla sekä moraalisin että tieteellisin syin, mutta viimeaikaiset uudet kehityssuunnat ovat rohkaisseet päättäjiä ja tutkijoita uudelleenarvioimaan varhaisia psykedeelitutkimuksia.
Kesäkuussa 2023 järjestämässämme webinaarissa Saskatchewanin yliopiston historian laitoksen professori Erika Dyck vei meidät psykedeelien historiaan pohtimaan, mitä menneisyydestä voidaan psykedeelien uuden tulemisen äärellä ammentaa. Mitä voidaan oppia alkuperäiskansojen psykedeeleihin liittyvistä perinteistä tai tutkimuksen aiemmista harha-askeleista? Menneisyyden esimerkkien ohella luennolla tutkittiin lisäksi sitä, miten historialliset ideat vielä nykyäänkin vaikuttavat siihen, miten psykedeelejä käsitellään.
Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme.
Mitä psykedeelit voivat tarjota eksistentiaalisten kriisien käsittelyyn? Millaisia yhtäläisyyksiä on psykoterapialla ja shamanistisella parantamisella? Miten psykoanalyyttiset näkökulmat voivat rikastuttaa ymmärrystämme psykedeelistä? Näiden kysymysten äärellä oltiin toukokuussa 2023, kun meille luennoi henkeä uhkaavien sairauksien tuottaman eksisentiaalisen ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa käsittelevässä tutkimuksessa työskennellyt psykiatri, psykoanalyytikko, tutkija ja opettaja Jeffrey Guss.
Esitys käynnistyy kuvaamalla psykedeelisiä kokemuksia muualla kuin psykoterapian kontekstissa, ja pohtimalla yhtäläisyyksiä psykoterapian ja shamanistisen parantamisen välillä. Sitten käsitellään psykedeelisen psykoterapian ydinprosesseja ja kuvaillaan psykedeelien fenomenologiaa psykoanalyyttisesta ja neuropsykoanalyyttisesta näkökulmasta. Esitelmän lopuksi Guss pohtii näitä kysymyksiä erästä yllämainitun tutkimuksen koehenkilöä käsittelevän tapauskuvauksen kautta. Tämän jälkeen siirrytään yleisökysymysosioon.
Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!
Moni katsoo, että psykedeeliterapiaa antavalla terapeutilla on hyvä olla ainakin jonkinlaisia omia kokemuksia muuntuneista tajunnantiloista. Perusteena on, että terapeutti tarvitsee omakohtaista heijastuspintaa siihen, minkätyyppisten kokemusten äärelle hän on potilasta saattamassa. Eräässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin koehenkilöiden käsityksiä kuvitteellisten lääketieteellisten psykedeelitutkimusten luotettavuudesta, kuitenkin havaittiin, että tieto psykedeelitutkijan omista psykedeelikokemuksista voi vaikuttaa kielteisesti yleisön käsityksiin hänen uskottavuudestaan tieteentekijänä. Kuten arvata saattaa, myös mielleyhtymät stereotyyppisiin psykedeelialakulttuureihin kuulumisesta näyttävät heikentävän luottamusta tutkimukseen.
Tiedeyhteisön sisällä on herännyt huolta myös siitä, vaikuttaako oman psykedeelikokemuksen toisinaan aikaansaama innostus tutkijan objektiivisuuteen. Miten tutkijoiden omiin kokemuksiin olisi viisasta suhtautua? Haastaako psykedeelitutkimus jollain erityisellä tavalla tutkijan objektiivisuuden, ja kannattaisiko mahdollisista omista kokemuksista vaieta tyystin, jos niistä puhuminen uhkaa tutkimuksen uskottavuutta?
Tietyillä tieteenaloilla, esimerkiksi kulttuurien tutkimuksessa, tutkijan henkilökohtaisia kokemuksia lähestytään läpinäkyvyyden lähtökohdista: On nähty, että kaikki inhimilliset kokemukset vaikuttavat tutkijan tulkintoihin, ja että totuudellisimpaan lopputulokseen päästään keskustelemalla avoimesti omasta suhteesta tutkimuskenttään. Oman taustan ja omien kokemusten reflektointi on monilla tieteenaloilla ollut jo vuosikymmeniä vakiintunut osa tieteellisen tiedon muodostumista. Koska psykedeelit ovat useimmissa yhteyksissä laittomia huumausaineita, avoin itsereflektio voi kuitenkin tuottaa ongelmia.
Helmikuussa 2023 järjestämässämme webinaarissa pohdittiin kolmen eri tutkimusartikkelin pohjalta näitä ristiriitoja, psykedeelikokemusten mahdollisia vaikutuksia tutkimustiedon muodostumiseen sekä tutkimusalojen välisiä näkemyseroja koskien suhtautumista tutkijan ja hänen tutkimuskohteensa väliseen suhteeseen. Artikkelit esittelivät teoreettisen filosofian maisteriopiskelija Anssi Pitkänen ja kulttuurintutkija, antropologian tohtori Aila Mustamo.
Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!
Missä määrin psykedeeliterapia on vain psykoterapiaa? Miten psykedeeliterapia suhteutuu muihin psykoterapian muotoihin? Mitä psykoterapia oikeastaan on? Näihin kysymyksiin sukelletaan keskiviikkona lokakuun 4. klo 18:00 webinaariluennolla, jonka pitää psykiatri Sandeep Nayak, joka työskentelee apulaisprofessorina Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa.
Luento käynnistyy tarkastelemalla todisteita ja erimielisyyksiä koskien ajatusta siitä, että psykedeeliterapian subjektiivisilla vaikutuksilla on merkittävä rooli niiden terapeuttisessa potentiaalissa. Sen jälkeen pohditaan sitä, mitä psykoterapia oikeastaan on, ja esitellään mekanismeja, jotka psykoterapiakirjallisuudessa on tunnistettu terapian tehon kannalta keskeisiksi. Vallitsevan ymmärryksen perusteella psykoterapioiden teho ei ole niinkään eri lähestymistapojen ainutlaatuisissa ominaisuuksissa vaan niiden yhteisissä tekijöissä. Tri Nayak argumentoi, että psykedeeliterapia, johon kaikki tällaiset tekijät sisältyvät ja joka voimistaa osaa niistä, on psykoterapian muoto siinä missä perinteisemmätkin psykoterapian suuntaukset. Luennon lopuksi käsitellään tätä aluetta kartoittavien tutkimusten metodologisia haasteita.
Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia.
Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!
Psykiatri Sandeep Nayak toimii apulaisprofessorina Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa. Hän valmistui lääkäriksi Brownin yliopistossa ja suoritti psykiatrian harjoittelujaksonsa Johns Hopkinsilla. Hän on keskittynyt psykedeelien hyödyntämiseen psykiatristen ongelmien, erityisesti riippuvuuksien, hoidossa.
Psykedeelit voivat muuttaa radikaalisti ihmisen käsitystä itsestään ja maailmasta, ja ne katalysoivat usein myös niin kutsuttuja mystisiä kokemuksia. Alustavat tutkimukset viittaavat psykedeelien kärsimystä vähentävään potentiaaliin, ja näyttääkin hyvin mahdolliselta, että niistä tulee osa länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää. Psykedeelit eivät kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan niitä hyödynnetään osana terapiakontekstia. Siksi onkin syytä pohtia, millaiset terapiamuodot sopivat parhaiten yhteen psykedeelien kanssa. Mitä sellaisia resursseja löytyy psykoterapian historiasta, jotka voisivat olla avuksi toimivan terapiakontekstin luomiselle suhteessa psykedeeleihin? Voisiko hyödyllisiä lähestymistapoja löytyä myös psykologian valtavirran ohittamilta suunnilta?
Psykiatri ja psykoanalyytikko C.G. Jung oli hyvin kiinnostunut unien, näkyjen ja muuntuneiden tajunnantilojen merkityksestä psyyken ilmentyminä. Hän näki psyyken itseorganisoituvana järjestelmänä, joka pyrkii kohti eheyttä ja tasapainoa – myös epätavanomaisten kokemusten kautta. Tällaisia kokemuksia on Jungin analyyttisen psykologian piirissä käsitelty paljon, ja Jungin ajattelu voikin tarjota keskusteluun arvokkaita näkökulmia.
Teoreettisen filosofian maisteriopiskelija (tätä julkaistaessa jo maisteri) ja Psytyn tämän vuoden puheenjohtaja Anssi Pitkänen käsitteli tällä joulukuussa 2022 järjestetyllä webinaariluennolla analyyttisen psykologian historiallista kontekstia, sen teoreettisen viitekehyksen keskeisimpiä periaatteita sekä sitä, mitkä noista periaatteista ovat edelleen ajankohtaisia ja hyödyllisiä modernin psykedeeliterapian kontekstissa. Luennon lopuksi on yleisökysymysosio.
Anssi Pitkänen kirjoitti gradunsa filosofi Keiji Nishitanin eksistentiaalisesta tyhjyysfilosofiasta – arvonihilismin ylittämisen mahdollisuudesta, jossa zen-buddhalaisen katsantokannan integroinnista länsimaisen eksistentialismin ajatteluperinteeseen voi olla apua.
Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!
• • • • •
Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai niitä hyödyntäviin terapiamuotoihin tai haluat muuten vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä jäseneksemme.
Meille voi myös tehdä lahjoituksia.
Klassisten psykedeelien tavoin mielenkiinto ketamiinin lääketieteellistä käyttöä kohtaan on ollut merkittävässä nousussa parin viime vuosikymmenen aikana erityisesti psykiatriassa, mutta myös muilla lääketieteen aloilla, kuten anestesiassa, kivunhoidossa, ensihoidossa ja tehohoidossa. Ketamiinilla on useita hyväksyttyjä tai potentiaalisista lääketieteellisiä käyttöaiheita, mutta aineen monimutkainen farmakologia, osittain ristiriitaiset tai kontekstisidonnaiset vaikutukset, väärinkäyttöpotentiaali sekä voimakkaita tunteita herättävät psykedeeliset ominaisuudet hankaloittavat sen laajamittaista käyttöä.
Näistä teemoista meille luennoi lokakuussa 2022 lääkäri ja väitöskirjatutkija Oskari Kantonen. Webinaaritaltiointi on nyt julkaistu Youtube-kanavallamme. Webinaarissa sukellettiin ketamiinin värikkääseen historiaan ja tarkasteltiin tämän erityislaatuisen lääkeaineen monimuotoisia vaikutusmekanismeja eri käyttökonteksteissa. Lisäksi tutkailtiin ketamiinin ja klassisten psykedeelien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niin fysiologisten kuin kokemuksellisten vaikutuksien osalta. Taltiointi sisältää sekä luennon että yleisökysymysosion.
Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!
• • • • •
Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai niitä hyödyntäviin terapiamuotoihin tai haluat muuten vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä jäseneksemme.
Meille voi myös tehdä lahjoituksia.
Suurten psykedeeliannosten aiheuttamien intensiivisten kokemusten on tapana nostaa esiin suuria kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Millainen on todellisuuden luonne? Onko Jumalaa olemassa? Psytyn keskiviikkona 13.9. klo 18:00 järjestämässä webinaarissa Johns Hopkins -tutkimusyliopistolla työskentelevä tri Matthew W. Johnson johdattaa meidät pohtimaan vastuullisia lähestymistapoja tällaisten kokemusten ja kysymysten käsittelyyn terapeuttisessa viitekehyksessä.
Psykedeelien uskotaan lisäävän suggestioalttiutta ja tuottavan erittäin henkilökohtaisia ja merkityksellisiä kokemuksia. On vaarallista olettaa, että yleisesti hyväksytyistä kliinisistä ja eettisistä normeista voitaisiin psykedeeliterapian tapauksessa joustaa: Johnsonin mukaan psykedeelien voimakkuus päin vastoin edellyttää tavallistakin voimakkaampaa sitoutumista kliinisiin rajoituksiin ja normeihin.
Johnson painottaa, että potilaan on annettava itse määrittää kokemustensa metafyysisiä merkityksiä – sikäli kuin sellaisia ilmenee. Terapeutin tai tutkijan ei tule tuoda esiin saati sitten tuputtaa metafyysisiä uskomuksiaan – ei edes perenniaalisen filosofian kaltaisia, viattomaksi koettuja viitekehyksiä. Heidän on vältettävä gurun tai uskonnollisen johtajan rooleja ja esitettävä ainoastaan empiiriseen, ammatilliseen asiantuntemukseensa perustuvia näkemyksiä.
Psykedeelien sanotaan usein “laajentavan tietoisuutta”, ja monet tutkijat puhuvat psykedeeleistä “tietoisuuden luonteen” ymmärtämisen apuvälineinä. Johnson kuitenkin peräänkuuluttaa tutkijoilta tarkkuutta “fenomenaalisen tietoisuuden”, “pääsytietoisuuden” ja “minäkuvan” kaltaisten käsitteiden käytössä, ja kehottaa välttämään liioittelua koskien sitä, millaista on tämänhetkinen tieteellinen ymmärrys psykedeelien ja näiden ilmiöiden suhteista. Hänen mukaansa tarvitaan selkeämpää erottelua psykedeelien katalysoimien, fenomenaalisen tietoisuuden luonnetta koskevien oivallusten ja aihepiiriä koskevan objektiivisen tiedon välillä.
Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!
Tri Matthew W. Johnson toimii Johns Hopkinsin tutkimusyliopistossa psykedeelien ja tietoisuustutkimuksen Susan Hill Ward -professorina. Hän on työskennellyt psykedeelien parissa vuodesta 2004 lähtien. Johnsonin tutkimusjulkaisut käsittelevät esimerkiksi psykedeelejä ja mystistä kokemusta, persoonallisuusmuutoksia, tupakoinnin lopettamista sekä syöpään liittyvän ahdistuksen ja masennuksen hoitoa. Vuonna 2021 hänen vetämänsä, tupakkariippuvuuden psilosybiiniavusteista hoitoa koskeva tutkimus sai apurahan, joka on ensimmäinen, jonka Yhdysvaltain hallinto on 50 vuoteen myöntänyt klassisen psykedeelin hoitokäyttöä koskevalle tutkimukselle. Johnson tunnetaan myös käyttäytymistaloustieteen, riippuvuuden, seksuaalisen riskikäyttäytymisen ja useiden huumausaineiden tutkimuksen asiantuntijana. Häntä on haastateltu muun muassa 60 Minutes -ohjelmassa, New York Timesissa, Washington Postissa, Wall Street Journalissa, CNN:llä, NPR:llä, Fox Newsilla, BBC:llä, Lex Fridmanin podcastissa sekä Michael Pollanin “How to Change Your Mind” -kirjassa (suom. “Tuntematon mieli”).
Oivalluksilla on keskeinen rooli psykedeeliavusteisissa terapiaprosesseissa. Oivalluskokemuksista voi olla apua luovuuden, uuden löytämisen ja jopa parantumisen alueilla, mutta ne saattavat myös aiheuttaa harhakuvitelmia tai juurruttaa paikkansapitämättömiä uskomuksia. Neurotieteilijä Ruben Laukkonen pitää oivallusten valoisia ja varjoisia puolia selvittävän webinaariluennon 31. elokuuta klo 12:00.
Huomaathan tavanomaisesta poikkeavan ajankohdan – luento järjestetään Australiasta asti osallistuvan luennoitsijamme aikavyöhykkeen vuoksi puoleltapäivin Suomen aikaa.
Juuriltaan suomalainen mutta englanniksi luennoiva Laukkonen esittelee luennolla tutkimustuloksiaan, joiden tulkinnassa hän hyödyntää muun muassa aktiivisen päättelyn (active inference) mallia. Mallin avulla hahmotellaan mekanismeja, joilla psykedeelien katalysoimien oivalluksen tunteet voivat myötävaikuttaa uusien uskomusten muodostumiseen ja vahvistumiseen. Parhaimmillaan oivallusten ja löyhtyneiden uskomusten yhdistelmä tukee psykologista joustavuutta ja myönteisiä muutosprosesseja. Lisääntyneeseen joustavuuteen kuitenkin liittyy myös riski siitä, että oivalluksen tunteet vahvistavat paikkansapitämättömiä tai haitallisia uskomuksia tai laukaisevat maanisia tiloja. Luennolla käsitellään erilaisia oivalluksen tyyppejä ja niiden ohjaamista “oikeaan” suuntaan – sekä sitä, miten “oikea” voidaan tällaisessa yhteydessä määritellä.
Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!
Tri Ruben Laukkonen työskentelee Australian Southern Cross Universityssa vastuullisena tutkijana ja luennoitsijana. Hänellä on kunniajäsenyydet myös Vrije Universiteit Amsterdamissa ja The University of Queenslandissa. Tutkimustyössään hän rakentaa empiriaan pohjaavia ja kokemuksen kanssa yhteensopivia malleja, joilla käsitellään esimerkiksi meditaatiota, oivalluskokemuksia ja nondualismia. Laukkonen tutkii epätyypillisiä tajunnantiloja esimerkiksi käyttäytymisen, aivokuvantamisen, koneoppimisen ja fenomenologian näkökulmasta. Laukkonen on julkaissut artikkeleita arvovaltaisissa tiedejulkaisuissa ja puhuu säännöllisesti kansainvälisissä konferensseissa. Hän toimii myös konsulttina OECD:lle. Henkilökohtaisen harjoituksen alueella Laukkosella on taustaa esimerkiksi zen-, advaita- ja theravada-perinteissä.