Posts in Category: Uutiset

Litiumilla ja klassisilla psykedeeleillä saattaa olla vaarallisia yhteisvaikutuksia

Anekdootteja siitä, että psykedeeleillä voisi olla haitallisia yhteisvaikutuksia kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytetyn litiumin kanssa on ollut ajoittain esillä. Nyt PsyArxiv-palvelussa ennakkoversiona julkaistussa artikkelissa Nayak ja kumppanit kävivät läpi verkossa saatavilla olevat raportit litiumin ja LSD:n tai psilosybiinin yhteiskäytöstä. Kirjoittajien mukaan 47 %:ssa raporteista käyttäjä koki kouristuksia ja lopuistakin raporteista liki kolmannes oli muutoin hyvin negatiivisia. 

Tutkimus perustuu anekdotaalisten raporttien yhteenvetoon, eikä mitään vakuuttavaa näyttöä haitallisista yhteisvaikutuksista vielä ole. Myös yhteisvaikutuksen mahdollinen mekanismi on tuntematon, joskin kirjoittajat nostavat esiin joitakin uskottavia vaihtoehtoja. Vaikka tieto on hyvin vaillinaista, potentiaalisesti merkittävien fyysisten riskien vuoksi näyttää perustellulta korostaa haittojen minimoinnin näkökulmasta, ettei kenenkään tulisi käyttää klassisia psykedeelejä tai 2C-sarjan aineita samaan aikaan litium-lääkityksen kanssa.

Artikkelin “Classic psychedelic coadministration with lithium, but not lamotrigine, is associated with seizures: an analysis of online psychedelic experience reports” voi lukea osoitteessa https://psyarxiv.com/r726d/

 

Ulos umpikujasta – Psykedeeliavusteinen terapia masennukseen esillä Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan artikkelin psykedeeliavusteisesta terapiasta masennuksen hoidossa. Juttu selittää masennusta turhankin suoraviivaisesti, sillä siinä esitelty tulehdusmalli on vain yksi näkökulma siihen, mistä masennuksessa saattaa olla kyse. Artikkeli kuitenkin käsittelee ansiokkaasti psykedeelitutkimuksen historiaa ja nykyhetkeä, Suomessa tehtävää prekliinistä tutkimusta sekä kotimaahan suunniteltua masennustutkimusta ja sen kariutumista. Kyseinen tutkimus kaatui siihen, ettei Valtakunnalliselta lääketieteelliseltä tutkimuseettiseltä toimikunnalta saatu puoltavaa lausuntoa.

Toistaiseksi Suomessa ei siis tehdä psykedeelitutkimusta ihmisillä, vaikka muun muassa Ruotsissa ja Saksassa vastaavaa tutkimusta on käynnissä.

Artikkelissa käsitellään myös Psytyn hallituksessakin toimivan lääkäri Antti Huplin osallistumista psilosybiinitutkimukseen koehenkilönä. Hupli kertoo kokemuksen auttaneen häntä ymmärtämään paremmin psilosybiinin hoitopotentiaalia sen aivojen muovautuvuutta lisäävän vaikutuksen näkökulmasta:

”Sanotaan, että 90 prosenttia ihmisen ajatuksista on päivittäin samoja. Jos niistä iso osa on kriittisiä ja vaativia, ei ole ihme, että mieli sairastuu. Oma näkökulma ei kuitenkaan ole lukittu. Me voimme vapautua siitä ja keskittyä hyvään.”

Artikkelin voi lukea osoitteessa
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007837777.html (maksumuuri)

Psykedeelien potentiaali syömishäiriöiden hoidossa

Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja, psykologi ja psykoterapeutti Pia Charpentier pohtii 09/2020 julkaistussa blogikirjoituksessaan psykedeelien mahdollista roolia syömishäiriöiden hoidossa. Ymmärrettävästi hän kertoo suhtautuneensa aiheeseen aluksi ennakkoluuloisesti. Ulkomaisten kollegoiden vakuuttuneisuus psykedeelien mahdollisuuksista tämän diagnoosiryhmän ongelmien hoidossa sai hänet kuitenkin perehtymään aihepiiriin tarkemmin.

Toistaiseksi tieto psykedeelien potentiaalista syömishäiriöiden hoidossa tai niistä parantumisessa rajoittuu anekdootteihin, haastattelututkimukseen ayahuasca-seremonioihin osallistuneilla sekä teoriaan ja eläinmalleihin perustuvaan argumentointiin. Ensimmäinen kliininen tutkimus anoreksian psilosybiiniavusteisesta hoidosta on kuitenkin jo käynnistetty Johns Hopkins -yliopistossa, ja vastaava pilotti on käynnistymässä myös Lontoon Imperial Collegessa. Tutkimusjärjestö MAPS puolestaan on aloittamassa anoreksian MDMA-avusteisen psykoterapian tutkimusta heti kun pandemiatilanne sen sallii.

Linkki kirjoitukseen: https://syomishairiokeskus.blogspot.com/2020/09/psykedeelien-kaytto-syomishairioiden.html

Suomenkielinen katsaus: MDMA-terapia PTSD:n hoidossa

Lääkärilehden vuoden 2021 ensimmäisessä numerossa julkaistiin psykiatriaan erikoistuvien lääkäreiden Oskari Ventilän ja Antti Huplin kirjoittama suomenkielinen katsausartikkeli MDMA-avusteinen psykoterapia hoitoresistentin traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.

Katsaus esittelee traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD) ja sen nykyhoitoa, MDMA:ta aineena ja sen eroa “ekstaasista”, sekä MDMA-terapian periaatteita, mahdollisia vaikutusmekanismeja ja tuloksellisuutta tähänastisen tutkimuksen valossa. 

Katsauksessa käsitellyissä II-vaiheen kliinisissä tutkimuksissa vuoden seurantapisteessä ⅔ MDMA-terapiaa saaneista potilaista oli parantunut hoitoresistentistä PTSD:stä. Ventilän ja Huplin mukaan alustava tutkimus viittaa siihen, että “hoitoresistentti PTSD voidaan saattaa remissioon kahdella tai kolmella MDMA-avusteisella psykoterapiaistunnolla sekä protokollaan kuuluvilla lääkkeettömillä terapiatapaamisilla riippumatta trauman aiheuttaneen tapahtuman luonteesta.” Mikäli MDMA-terapia osoittautuu tehokkaaksi ja turvalliseksi myös käynnissä olevissa laajemmissa tutkimuksissa, saattaa se “muotoutua osaksi pitkittyneen traumaperäisen stressihäiriön hoitoa 2020-luvun aikana.”

Artikkelin voi lukea Lääkärilehden verkkosivulla.

Psilosybiiniä aletaan tutkia ahdistuksen hoidossa

Psilosybiinillä on tehty lupaavia tutkimuksia, jotka ovat keskittyneet mm. hoitoresistentin masennuksen hoitoon sekä kuolemanpelon lievittämiseen terminaalivaiheen syöpäpotilailla. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoa tällä menetelmällä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu missään. Nyt asiaan on tulossa muutos, kun australialaisessa Monash-yliopistossa käynnistetään uraauurtava kliininen tutkimus tästä aiheesta.

Lisätietoja on australialaisen The Age -lehden artikkelissa:
https://www.theage.com.au/national/victoria/can-the-active-ingredient-in-magic-mushrooms-help-treat-anxiety-researchers-want-to-know-20201206-p56kyx.html

Global Drug Survey 2021 -päihdekysely

 

Maailman laajin päihteitä ja päihteiden (myös psykedeelien) käyttöä koskeva vuosittainen kyselytutkimus Global Drug Survey on jälleen käynnissä. Vuoden 2021 kyselyssä on uusia osioita muun muassa COVID-19:n vaikutuksista päihteiden käyttöön ja juhlintaan, kannabiksen lääkinnällisestä käytöstä, psykedeelien mikroannostelusta sekä digitaalisista nautinnonlähteistä.
 
Kyselyn toteuttaa itsenäinen ja riippumaton tutkimusorganisaatio, joka pyrkii tekemään päihteiden käytöstä turvallisempaa niiden laillisesta asemasta riippumatta sekä edistämään aihetta koskevaa rehellistä keskustelua. Kuka tahansa 16 vuotta täyttänyt voi vastata kyselyyn anonyymisti ja luottamuksellisesti myös suomeksi täällä.

Takaisinoton estäjät vähentävät MDMA-terapian vaikuttavuutta?

Masennusoireisiin usein määrättävät serotoniinin, noradrenaliinin ja/tai dopamiinin takaisinoton estämiseen perustuvat lääkkeet heikentävät tutkimusten perusteella MDMA:n subjektiivisia, psykologisia vaikutuksia. Näin ollen tähänastisissa MDMA-avusteisen psykoterapian tutkimuksissa osallistujia, jotka ovat käyttäneet tällaisia lääkkeitä, on pyydetty lopettamaan niiden käyttö asteittain ja hallitusti ennen MDMA-hoidon alkua.

Tuoreen Psychopharmacology-lehdessä julkaistun analyysin perusteella myös lääkityksensä hyvissä ajoin ennen hoitoa lopettaneet saattavat kuitenkin hyötyä MDMA-hoidosta vähemmän kuin osallistujat, joilla ei ole ollut käytössä vastaavaa lääkitystä. Neljä kliinistä tutkimusta ja 50 potilasta kattaneessa otoksessa lääkkeitä käyttäneet ja ne ennen hoitoa lopettaneet kokivat keskimäärin selvästi vähemmän helpotusta PTSD- ja masennusoireissaan kuin muut MDMA-hoitoa saaneet.

Vähäisempi vaikuttavuus saattaa selittyä takaisinoton estäjien pitkäkestoisilla vaikutuksilla välittäjäainejärjestelmiin, kuten MDMA:n vaikutuksille tarpeellisten kuljettajaproteiinien määrään ja toimintaan. Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka pysyvästi takaisinoton estäjät mahdollisesti heikentävät MDMA-hoidon tehoa, mutta löydöksillä saattaa olla huomattavaa merkitystä, mikäli MDMA-avusteinen psykoterapia tulee laajempaan käyttöön.

Artikkelin voi lukea osoitteessa https://doi.org/10.1007/s00213-020-05710-w.

MDMA-avusteinen psykoterapia – miksi?
Seminaarimme avauspuheenvuoro saatavilla suomeksi tekstitettynä

Miksi MDMA-avusteinen psykoterapia on juuri nyt ajankohtainen aihe? Järjestimme vuosi sitten syksyllä seminaarin, jossa kolme kansainvälistä puhujavierasta käsitteli aihepiiriä: Psykiatrian ja psykoterapian professori Torsten Passie Hannoverin lääketieteellisestä yliopistosta puhui MDMA-avusteisen psykoterapian historiasta, tekniikoista ja vaikutusmekanismeista. Psykiatrian professori, eversti Eric Vermetten Leidenin yliopistosta puhui psykedeelien käyttösovelluksista erityisesti traumojen hoidon näkökulmasta. Psykologian tutkijatohtori Anne Wagner Ryersonin yliopistosta puhui MDMA-avusteisesta terapiasta erityisesti ihmissuhteiden kontekstissa ja pariterapian apuvälineenä.
 
Tapahtuma taltioitiin, ja sen luentoja voi nyt katsoa YouTube-kanavaltamme. Näistä ensimmäisenä suomeksi tekstitettynä julkaistaan nyt Psytyn tiedottajana ja verkostoijana toimivan Henry Vistbackan (nyk. Soinnunmaa) avauspuheenvuoro, joka tarjoaa yleiskatsauksen MDMA-tutkimuksen nykyhetkeen ja aihepiiriin liittyviin keskeisiin, paikoin hyvinkin haastaviin kysymyksiin.
 
Löydät lisää taltiointeja tapahtuman luennoista YouTube-kanavaltamme. Kaikkiin näistä on työn alla suomenkielinen tekstitys.

Ketamine in Psychiatry -verkkoseminaari 20.1.2021 klo 17:00

Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää keskiviikkona 20. tammikuuta 2021 ketamiinin käyttöä psykiatriassa käsittelevän kansainvälisen verkkoseminaarin. Tapahtuma on suunnattu erityisesti relevanttien alojen ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille, mutta on avoin kaikille pientä osallistumismaksua vastaan.

Löydät tapahtumaliput verkkokaupastamme. Lisätietoa tapahtuman sivulta!

 

 

Katsaus Duodecimin tänä vuonna ilmestyneisiin psykedeeliartikkeleihin

“Hyvin alustavien tutkimusten erinomaiset, joskus epäilyttävänkin hyvät, tulokset ovat ajoittain johtaneet valtaviin odotuksiin ja hypeen suhteessa psykedeeli- tai MDMA-avusteiseen terapiaan. Tästä näkökulmasta myös kriittisemmät äänenpainot teemaan ovat hyvin tervetulleita.”

Psykedeelien tieteellinen käsittely Suomessa otti aiemmin tänä vuonna merkittävän askeleen: Suomalaisen lääketieteen kärkijulkaisu Duodecimin numerossa 13 julkaistiin kesällä LK Elina Hynnisen ja kanssakirjoittajien katsausartikkeli ”Psykedeelien kliiniset mahdollisuudet ja biologiset mekanismit” sekä psykiatrian professori Erkki Isometsän aihepiiriä kommentoiva pääkirjoitus “Onko huumeesta hoidoksi?”.

Psytyn varapuheenjohtaja, psykologian tohtori ja tutkija Samuli Kangaslampi kommentoi artikkeleita blogissamme julkaistussa tuoreessa kirjoituksessaan, joka toivottaa tervetulleeksi keskustelun psykedeelien kliinisistä mahdollisuuksista ja tähänastisten tutkimusten kriittisen käsittelyn.

Lue lisää: https://psyty.fi/kirjoitukset/2020/11/05/psykedeelien-kliiniset-mahdollisuudet-esilla-suomalaisen-laaketieteen-karkijulkaisu-duodecimissa/