Oivalluksilla on keskeinen rooli psykedeeliavusteisissa terapiaprosesseissa. Oivalluskokemuksista voi olla apua luovuuden, uuden löytämisen ja jopa parantumisen alueilla, mutta ne saattavat myös aiheuttaa harhakuvitelmia tai juurruttaa paikkansapitämättömiä uskomuksia. Neurotieteilijä Ruben Laukkonen pitää oivallusten valoisia ja varjoisia puolia selvittävän webinaariluennon 31. elokuuta klo 12:00. 

Huomaathan tavanomaisesta poikkeavan ajankohdan – luento järjestetään Australiasta asti osallistuvan luennoitsijamme aikavyöhykkeen vuoksi puoleltapäivin Suomen aikaa.

Juuriltaan suomalainen mutta englanniksi luennoiva Laukkonen esittelee luennolla tutkimustuloksiaan, joiden tulkinnassa hän hyödyntää muun muassa aktiivisen päättelyn (active inference) mallia. Mallin avulla hahmotellaan mekanismeja, joilla psykedeelien katalysoimien oivalluksen tunteet voivat myötävaikuttaa uusien uskomusten muodostumiseen ja vahvistumiseen. Parhaimmillaan oivallusten ja löyhtyneiden uskomusten yhdistelmä tukee psykologista joustavuutta ja myönteisiä muutosprosesseja. Lisääntyneeseen joustavuuteen kuitenkin liittyy myös riski siitä, että oivalluksen tunteet vahvistavat paikkansapitämättömiä tai haitallisia uskomuksia tai laukaisevat maanisia tiloja. Luennolla käsitellään erilaisia oivalluksen tyyppejä ja niiden ohjaamista “oikeaan” suuntaan – sekä sitä, miten “oikea” voidaan tällaisessa yhteydessä määritellä.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Tri Ruben Laukkonen työskentelee Australian Southern Cross Universityssa vastuullisena tutkijana ja luennoitsijana. Hänellä on kunniajäsenyydet myös Vrije Universiteit Amsterdamissa ja The University of Queenslandissa. Tutkimustyössään hän rakentaa empiriaan pohjaavia ja kokemuksen kanssa yhteensopivia malleja, joilla käsitellään esimerkiksi meditaatiota, oivalluskokemuksia ja nondualismia. Laukkonen tutkii epätyypillisiä tajunnantiloja esimerkiksi käyttäytymisen, aivokuvantamisen, koneoppimisen ja fenomenologian näkökulmasta. Laukkonen on julkaissut artikkeleita arvovaltaisissa tiedejulkaisuissa ja puhuu säännöllisesti kansainvälisissä konferensseissa. Hän toimii myös konsulttina OECD:lle. Henkilökohtaisen harjoituksen alueella Laukkosella on taustaa esimerkiksi zen-, advaita- ja theravada-perinteissä.

Vuonna 1956 psykiatri Humphry Osmond keksi Aldous Huxleyn kanssa keskustellessaan sanan “psykedeeli” kuvaamaan LSD:hen liittyviä tunteita ja aistimuksia. Sanan nykyisistä konnotaatioista huolimatta Osmond kehitti termin niiden LSD-tutkimusten viitekehyksessä, joita hän kollegojensa kanssa Kanadan Saskatchewanin yliopistossa toteutti. Nuo kokeet vaikuttivat hänen muotoilemaansa skitsofrenian teoriaan sekä hänen jossain määrin radikaalin ehdotukseensa, että alkoholismia voisi hoitaa LSD:llä. Monista psykiatrian aikalaisistaan poiketen Osmond kollegoineen katsoi lääkehoitojen toimivan parhaiten kun niihin yhdistetään empatiaa, kunnioitusta ja jopa ritualistisia elementtejä, joihin hän oli tutustunut alkuperäiskansojen kasvilääkeseremonioiden viitekehyksessä.

Osmondin työ Kanadassa teki hänestä LSD:n ja riippuvuustutkimuksen historiassa merkittävän joskin nousevan vastakulttuurivallankumouksen viitekehyksessä myös kiistanalaisen hahmon. LSD kiellettiin 1960-luvun lopulla sekä moraalisin että tieteellisin syin, mutta viimeaikaiset uudet kehityssuunnat ovat rohkaisseet päättäjiä ja tutkijoita uudelleenarvioimaan varhaisia psykedeelitutkimuksia.

Maanantaina kesäkuun 12. klo 18.00 järjestämässämme Zoom-webinaarissa Saskatchewanin yliopiston historian laitoksen professori Erika Dyck vie meidät psykedeelien historiaan pohtimaan, mitä menneisyydestä voidaan psykedeelien uuden tulemisen äärellä ammentaa. Mitä voidaan oppia alkuperäiskansojen psykedeeleihin liittyvistä perinteistä tai tutkimuksen aiemmista harha-askeleista? Menneisyyden esimerkkien ohella luennolla tutkitaan lisäksi sitä, miten historialliset ideat vielä nykyäänkin vaikuttavat siihen, miten psykedeelejä käsitellään.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Erika Dyck toimii professorina ja terveyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden historian Canada Research Chair -position haltijana Saskatchewanin yliopiston historian laitoksella. Hänen monitieteellinen tutkimuksensa yhdistää sosiaalitieteiden ja humanististen tieteiden näkökulmia luonnon- ja lääketieteellisiin aiheisiin. Hän on julkaissut muun muassa lääketieteen, lain, talouden, kirjallisuuden, filosofian, antropologian ja historian aloilla. Dyck on kirjoittanut useita kirjoja, mukaan lukien Psychedelic Psychiatry: LSD from Clinic to Campus (Johns Hopkins, 2008; University of Manitoba Press, 2011), Managing Madness: the Weyburn Mental Hospital and the Transformation of Psychiatric Care in Canada (University of Manitoba Press, 2017), joka voitti Kanadan historiallisen yhdistyksen Prairie History -palkinnon, sekä The Acid Room: the psychedelic trials and tribulations of Hollywood Hospital (2022), joka on ehdolla Saskatchewanin ja BC:n kirjapalkinnoille. Hän on myös toimittanut teokset Psychedelic Prophets: The Letters of Aldous Huxley and Humphry Osmond (2018) ja A Culture’s Catalyst: Historical Encounters with the Native American Church in Canada and Peyote (2016), sekä yhdessä Chris Elcockin kanssa teoksen Expanding Mindscapes: a global history of psychedelics (MIT Press 2023). Hän on Kanadan terveydenhuollon historian lehden päätoimittaja, kansainvälisen Alcohol and Drugs History Societyn presidentti sekä McGill-Queen’s Pressin History of Health and Medicine- ja Intoxicating Histories -kirjasarjojen toimittaja.

Mitä psykedeelit voivat tarjota eksistentiaalisten kriisien käsittelyyn? Millaisia yhtäläisyyksiä on psykoterapialla ja shamanistisella parantamisella? Miten psykoanalyyttiset näkökulmat voivat rikastuttaa ymmärrystämme psykedeelistä? Näiden kysymysten äärellä ollaan torstaina 25. toukokuuta klo 18.00, kun muun muassa henkeä uhkaavien sairauksien tuottaman eksisentiaalisen ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa käsittelevässä tutkimuksessa työskennellyt psykiatri, psykoanalyytikko, tutkija ja opettaja Jeffrey Guss pitää Zoom-esitelmän “Psychoanalytic Perspectives on Psychedelic Therapy”.

Esitys käynnistyy kuvaamalla psykedeelisiä kokemuksia muualla kuin psykoterapian kontekstissa, ja pohtimalla yhtäläisyyksiä psykoterapian ja shamanistisen parantamisen välillä. Sitten käsitellään psykedeelisen psykoterapian ydinprosesseja ja kuvaillaan psykedeelien fenomenologiaa psykoanalyyttisesta ja neuropsykoanalyyttisesta näkökulmasta. Lopuksi Guss pohtii näitä kysymyksiä erästä yllämainitun tutkimuksen koehenkilöä käsittelevän tapauskuvauksen kautta.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille on lähetetty maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Jeffrey Guss, MD, on psykiatri, psykoanalyytikko, tutkija ja opettaja, joka on erikoistunut psykoanalyyttiseen terapiaan ja psykedeeliseen terapiaan. Hän työskenteli vastuullisena tutkijana ja psykedeeliterapiakoulutuksen johtajana NYU School of Medicine -yliopiston henkeä uhkaavien sairauksien tuottaman eksisentiaalisen ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa käsittelevässä tutkimuksessa. Tällä hetkellä hän toimii Fluencen pääkouluttajana ja keskittyy erityisesti psykedeeliterapian ja psykoanalyysin yhdistämiseen. Lisäksi hän työskentelee tutkimusterapeuttina NYU:n tutkimuksessa, jossa selvitetään psilosybiiniavusteisen hoidon tehoa masennuksen hoidossa. Hän on julkaissut artikkeleita esimerkiksi ACT-menetelmän hyödyntämisestä vaikean masennuksen psykedeeliavusteisessa hoidossa ja terapeuttien omakohtaisen kokemuksen vaikutuksesta psykedeeliterapiatutkimuksessa. Hän toimii ohjaajana ja mentorina California Institute of Integral Studies’ Center for Psychedelic Therapies -keskuksessa, ja pitää yksityisvastaanottoa New Yorkissa.

Psykedeelit 2023

The 2nd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics

What is (a) psychedelic?

23–24.11.2023
Åbo Akademi, Turku

Yhteistyössä Åbo Akademin kanssa, Psykedeelitutkimusyhdistys järjestää kansainvälisen konferenssin, Psykedeelit 2023 – The 2nd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, Turussa 23.–24.11.2023. Tämänvuotisen konferenssin teemana on What is (a) psychedelic?

Kutsuttuja keynote-puhujia ovat psykologi Dr. Max Wolff (Charité – Berlin University of Medicine & MIND Foundation) ja antropologi Dr. Manvir Singh (Institute for Advanced Study, Toulouse).

Konferenssi on syvästi tieteidenvälinen ja avoin tutkijoille ja opiskelijoille, joiden työ liittyy psykedeeleihin millä tahansa tieteenalalla (esimerkiksi psykologiassa, lääketieteessä, farmasiassa, sosiologiassa, filosofiassa, teologiassa, antropologiassa tai sukupuolentutkimuksessa).

Ehdotuksia puheenvuoroiksi tai postereiksi voi lähettää 31.5.2023 saakka, ja ilmoittautuminen konferenssiin on nyt myös käynnissä.

Lisätietoja sivulta https://psyty.fi/psykedeelit2023.

Millaisia ovat psykedeeliset kokemukset? Miltä ne tuntuvat ja mihin muihin kokemustyyppeihin ne vertautuvat? Miten tämänkaltaisia subjektiivisia kokemuksia mitataan? Muun muassa näitä kysymyksiä tutkii tri David B. Yaden, Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykiatrian ja käyttäytymistieteiden apulaisprofessori, joka työskentelee yliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa.

Yaden pyrkii työssään ymmärtämään, miten lyhytaikaiset kokemukset voivat tuottaa pitkäaikaisia muutoksia hyvinvoinnissa, ja tutkii psykedeelien ja niiden hoitopotentiaalin vaikutuksia subjektiivisten kokemusten ja käyttäytymisen tasolla. Lisäksi hän tutkii asiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä tietoisuutta, uskomuksia, uskontoja ja henkisyyttä. Hänen tuore, Andrew Newbergin kanssa kirjoittamansa The Varieties of Spiritual Experience -kirja on kerännyt paljon kehuja William Jamesin vuoden 1902 klassikkokirjan The Varieties of Religious Experience päivityksenä ja laajennuksena.

David B. Yaden esitelmöi Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa tiistaina 28.2.2023 klo 18:00, aiheenaan psykedeelitutkimuksessa hyödynnetyt psykometriset itsearviointimittarit ja niiden rajoitteet sekä tavat, joilla niitä olisi mahdollista kehittää ja yhdenmukaistaa.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Moni katsoo, että psykedeeliterapiaa antavalla terapeutilla on hyvä olla ainakin jonkinlaisia omia kokemuksia muuntuneista tajunnantiloista. Perusteena on, että terapeutti tarvitsee omakohtaista heijastuspintaa siihen, minkätyyppisten kokemusten äärelle hän on potilasta saattamassa. Eräässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin koehenkilöiden käsityksiä kuvitteellisten lääketieteellisten psykedeelitutkimusten luotettavuudesta, kuitenkin havaittiin, että tieto psykedeelitutkijan omista psykedeelikokemuksista voi vaikuttaa kielteisesti yleisön käsityksiin hänen uskottavuudestaan tieteentekijänä. Kuten arvata saattaa, myös mielleyhtymät stereotyyppisiin psykedeelialakulttuureihin kuulumisesta näyttävät heikentävän luottamusta tutkimukseen. 

Tiedeyhteisön sisälläkin on herännyt huolta siitä, vaikuttaako oman psykedeelikokemuksen toisinaan aikaansaama innostus tutkijan objektiivisuuteen. Miten tutkijoiden omiin kokemuksiin olisi viisasta suhtautua? Haastaako psykedeelitutkimus jollain erityisellä tavalla tutkijan objektiivisuuden, ja kannattaisiko mahdollisista omista kokemuksista vaieta tyystin, jos niistä puhuminen uhkaa tutkimuksen uskottavuutta?

Tietyillä tieteenaloilla, esimerkiksi kulttuurien tutkimuksessa, tutkijan henkilökohtaisia kokemuksia lähestytään läpinäkyvyyden lähtökohdista: On nähty, että kaikki inhimilliset kokemukset vaikuttavat tutkijan tulkintoihin, ja että totuudellisimpaan lopputulokseen päästään keskustelemalla avoimesti omasta suhteesta tutkimuskenttään. Oman taustan ja omien kokemusten reflektointi on monilla tieteenaloilla ollut jo vuosikymmeniä vakiintunut osa tieteellisen tiedon muodostumista. Koska psykedeelit ovat useimmissa yhteyksissä laittomia huumausaineita, avoin itsereflektio voi kuitenkin tuottaa ongelmia.

2.2.2023 klo 18:00 järjestämässämme webinaarissa pohditaan kolmen eri tutkimusartikkelin pohjalta näitä ristiriitoja, psykedeelikokemusten mahdollisia vaikutuksia tutkimustiedon muodostumiseen sekä tutkimusalojen välisiä näkemyseroja koskien suhtautumista tutkijan ja hänen tutkimuskohteensa väliseen suhteeseen. Artikkelit esittelevät teoreettisen filosofian maisteriopiskelija Anssi Pitkänen ja kulttuurintutkija, antropologian tohtori Aila Mustamo.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille tapahtuma on maksuton. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokaupastamme. Lisätietoa jäsenyystyypeistä tästä. Yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse.

Keskustelun pohjana käytettävät artikkelit, joihin voi halutessaan tutustua etukäteen:

Forstmann & Sagioglou, 2020: How psychedelic researchers’ self-admitted substance use and their association with psychedelic culture affect people’s perceptions of their scientific integrity and the quality of their research, https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/0963662520981728 

Kious et al, 2022: Should we be leery of being Leary? Concerns about psychedelic use by psychedelic researchers, https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/02698811221133461

Folkes, 2022: Moving beyond ‘shopping list’ positionality: Using kitchen table reflexivity and in/visible tools to develop reflexive qualitative research, https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/14687941221098922 

Erillinen työpaja tutkijoille ja opiskelijoille

Psytyn varsinaisjäsenille järjestetään lisäksi torstaina 16.2. klo 18:00 tämän webinaarin pohjustama työpaja, jossa käsitellään laajemminkin tutkijan taustan ja omakohtaisten kokemusten vaikutusta tutkimukseen eri tieteenalojen tapaustutkimusten ja metodologisten käytäntöjen näkökulmista. Työpajaan osallistuminen ei edellytä webinaariin osallistumista. 

Työpaja käynnistyy alustuksilla, jotka pitävät kulttuurintutkija, antropologian tohtori Aila Mustamo, filosofi ja psykologian dosentti Jussi Jylkkä ja farmakologian dosentti Markus Storvik. Alustusten jälkeen edetään vapaampaan keskusteluun, jonka tarkoitus on löytää erilaisia vaihtoehtoja oman kokemusmaailman vaikutuksen reflektointiin osallistujien omassa tutkimustyössä. Työpajasta lähetetään varsinaisjäsenille erillinen rekisteröitymislinkki lähempänä ajankohtaa. Työpaja on tarkoitettu ensisijaisesti psykedeelitutkimusta tekeville tai sitä suunnitteleville tutkijoille ja opiskelijoille.

Löydät lisätietoa varsinaisjäseneksemme hakemisesta täältä.

Kalenteriin voi lisätä myös helmikuun lopussa järjestettävän webinaarin: David Yaden: Psychometric Perspectives on Psychedelic Research 28.2.2023.

Psykedeelit voivat muuttaa radikaalisti ihmisen käsitystä itsestään ja maailmasta, ja ne katalysoivat usein myös niin kutsuttuja mystisiä kokemuksia. Alustavat tutkimukset viittaavat psykedeelien kärsimystä vähentävään potentiaaliin, ja näyttääkin hyvin mahdolliselta, että niistä tulee osa länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää. Psykedeelit eivät kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan niitä hyödynnetään osana terapiakontekstia. Siksi onkin syytä pohtia, millaiset terapiamuodot sopivat parhaiten yhteen psykedeelien kanssa. Mitä sellaisia resursseja löytyy psykoterapian historiasta, jotka voisivat olla avuksi toimivan terapiakontekstin luomiselle suhteessa psykedeeleihin? Voisiko hyödyllisiä lähestymistapoja löytyä myös psykologian valtavirran ohittamilta suunnilta?

Psykiatri ja psykoanalyytikko C.G. Jung oli hyvin kiinnostunut unien, näkyjen ja muuntuneiden tajunnantilojen merkityksestä psyyken ilmentyminä. Hän näki psyyken itseorganisoituvana järjestelmänä, joka pyrkii kohti eheyttä ja tasapainoa – myös epätavanomaisten kokemusten kautta. Tällaisia kokemuksia on Jungin analyyttisen psykologian piirissä käsitelty paljon, ja Jungin ajattelu voikin tarjota keskusteluun arvokkaita näkökulmia. 

Tästä teemasta luennoi torstaina 8.12. klo 18:00 järjestettävässä webinaarissa teoreettisen filosofian maisteriopiskelija ja Psytyn lukupiirivastaava Anssi Pitkänen. Zoomissa järjestettävä webinaariluento käsittelee analyyttisen psykologian historiallista kontekstia, sen teoreettisen viitekehyksen keskeisimpiä periaatteita sekä sitä, mitkä noista periaatteista ovat edelleen ajankohtaisia ja hyödyllisiä modernin psykedeeliterapian kontekstissa. Luennolla on myös yleisökysymysosio. Tapahtuman kokonaiskesto on noin kaksi tuntia.

Anssi Pitkänen kirjoittaa parhaillaan gradua filosofi Keiji Nishitanin eksistentiaalisesta tyhjyysfilosofiasta – arvonihilismin ylittämisen mahdollisuudesta, jossa zen-buddhalaisen katsantokannan integroinnista länsimaisen eksistentialismin ajatteluperinteeseen voi olla apua.

Tapahtumalippuja on saatavilla kahdessa hintaluokassa: 10 € (täysi hinta) ja 5 € (opiskelijat ja muut pienituloiset). Lippuja saa verkkokaupastamme.

Yhdistyksen tämän vuoden jäsenmaksun maksaneille tapahtuma on maksuton. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Ketamiini on alun perin 1960-luvulla fensyklidiinin korvaajaksi kehitetty niin kutsuttu dissosiatiivinen anesteetti. Klassisten psykedeelien tavoin mielenkiinto ketamiinin lääketieteellistä käyttöä kohtaan on ollut merkittävässä nousussa parin viime vuosikymmenen aikana erityisesti psykiatriassa, mutta myös muilla lääketieteen aloilla, kuten anestesiassa, kivunhoidossa, ensihoidossa ja tehohoidossa. Ketamiinilla on useita hyväksyttyjä tai potentiaalisista lääketieteellisiä käyttöaiheita, mutta aineen monimutkainen farmakologia, osittain ristiriitaiset tai kontekstisidonnaiset vaikutukset, väärinkäyttöpotentiaali sekä voimakkaita tunteita herättävät psykedeeliset ominaisuudet hankaloittavat sen laajamittaista käyttöä. 

Näistä teemoista meille luennoi lokakuun lopussa lääkäri ja väitöskirjatutkija Oskari Kantonen. Torstaina 27.10. klo 19:00 järjestettävässä webinaarissa sukelletaan ketamiinin värikkääseen historiaan ja tarkastellaan tämän erityislaatuisen lääkeaineen monimuotoisia vaikutusmekanismeja eri käyttökonteksteissa. Lisäksi tutkaillaan ketamiinin ja klassisten psykedeelien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niin fysiologisten kuin kokemuksellisten vaikutuksien osalta.

Tapahtumalippuja on saatavilla kahdessa hintaluokassa: 10 € (täysi hinta) ja 5 € (opiskelijat ja vähävaraiset). Lippuja saa verkkokaupastamme.

Yhdistyksen tämän vuoden jäsenmaksun maksaneille tapahtuma on maksuton. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Oskari Kantonen on anestesiologiaan erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Turun yliopistossa. Hän tutkii väitöskirjassaan anestesian ja unen aivomekanismeja. Lisäksi hän on kiinnostunut meditaation, klassisten psykedeelien ja ketamiinin terapeuttisesta ja mielen toiminnan mekanismeja avartavasta potentiaalista.