Ajankohtaisia asioita

Olemme julkaisseet tapahtumaosiossamme listan kevään tapahtumista. Tiedossa ovat seuraavat tapahtumat:

Webinaari | Tiistai 18.3.2025 klo 18:00, Zoom
Débora Gonzalez: Therapeutic potential of ayahuasca in grief

Webinaari | Maanantai 7.4.2025 klo 18:00, Zoom
Anna Becker: LSD for depression and the effects of SSRIs and ketanserin on psychedelics

Webinaari | Tiistai 29.4.2025 klo 18:00, Zoom
Gül Dölen: Reopening critical periods with psychedelics (and why we gave octopuses MDMA)

Webinaari | Torstai 8.5.2025 klo 18:00, Zoom
Victoria Litman: The Necessity of Regulating Psychedelic Spiritual Care

Työpaja | Lauantai 10.5.2025 (kellonaika ilmoitetaan myöhemmin), live ja etä
Tutkimus- ja opinnäytetyöpaja

Webinaari | Torstai 22.5.2025 klo 18:00, Zoom
Helena Aicher: Psychedelic therapy – refining the claim of a paradigm shift

Konferenssi | Torstai 2.10. – Lauantai 4.10.2025, Turku
Psykedeelit 2025, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics – Challenging Psychedelics

Listaa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä muutoksia saattaa tulla. Jaamme tietoa myös sähköpostilistallamme, jolle kannattaa liittyä, jos et ole jo tehnyt niin.

Voiko ayahuascasta olla apua surun käsittelyssä? Tähän kysymykseen uppoudutaan Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaariluennolla 18.3.2025 klo 18:00. Psykologi Débora González esittelee tuloksia 82 koehenkilön kliinisestä tutkimuksesta. Luennolla tutustutaan merkityksen uudelleenrakentamisen terapiaan (meaning reconstruction therapy) nojaavan tutkimuksen keskeisiin löydöksiin, joiden keskiössä ovat kuoleman hyväksyminen, menehtyneisiin läheisiin liittyvien suhteiden vaaliminen ja traumanjälkeisen kasvun tukeminen.

Tri. Gonzálezin mukaan merkityksellistäminen, merkityksen ja ymmärryksen muodostamisen prosessit, ovat psykedeeliterapian keskeinen elementti. Sen ohella hän käsittelee luennollaan yhteisöllisyyden ja luonnon roolia suruun liittyvien muutosprosessien vahvistamisessa.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Webinaari on maksuton – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos haluat tukea tällaisten maksuttomien tapahtumien järjestämistä ja muuta työtämme, voit maksaa vuoden 2025 jäsenmaksun. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta. Vastaanotamme myös lahjoituksia.

Puhujasta:

Débora González on psykologi ja farmakologian tohtori. Hän työskentelee tutkijana Barcelonan Sant Joen de eu Foundationilla, professorina Isabel I -yliopistossa sekä kliinikkona Clinica Synapticalla Barcelonassa. Viime vuosina hän on omistautunut tutkimaan ayahuascan terapeuttista potentiaalia erityisesti läheisen menettämiseen liittyvän surun käsittelyssä.

Kirjoituskutsu: uusi psykedeelitutkimuslehti Acta Psychedelica

Meillä on ilo ilmoittaa, että olemme perustaneet uuden monitieteisen, psykedeelitutkimukseen keskittyneen tiedelehden. Acta Psychedelica on voittoa tavoittelematon, vertaisarvoitu, täysin open access -periaatteella toimiva tiedelehti, jonka toimittajat ovat alalla työskenteleviä tutkijoita. Lehden päämäärä on edistää perusteellista ja avointa tieteellistä keskustelua psykedeeleistä. Lehteä julkaisee Psykedeelitutkimusyhdistys ry, joka on aihepiiriin keskittynyt tieteellinen seura.

Julkaistaviksi hyväksytään englannin-, suomen- ja ruotsinkielisiä käsikirjoituksia. Pyydämme nyt lähettämään käsikirjoituksia lehden ensimmäisiin numeroihin:

1. Erikoisnumero: “Mikä on psykedeelistä?”

   Erikoisnumerossa tarkastellaan, millaiset ulottuvuudet määrittelevät perustavanlaatuisesti “psykedeelin” tai “psykedeelisen”. Käsikirjoitusten aiheet voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä (mutta tarkastelun ei tarvitse rajoittua niihin):

   • Millaiset seikat luonnehtivat psykedeelistä ainetta, vaikutusta tai kokemusta?
   • Kuinka käsite ”psykedeelinen” määritellään?
   • Millä tavoin psykedeelikokemuksia voidaan verrata muihin transformatiivisiin tiloihin, kuten meditaatioon, kuolemanrajakokemuksiin tai spontaaneihin havahtumisiin?

    

2. Yleinen kirjoituskutsu

   Tervetulleita ovat myös muut käsikirjoitukset, joissa tarkastellaan psykedeelisiä aineita tai kokemuksia mistä vain tieteellisestä näkökulmasta.

Acta Psychedelica on monitieteinen lehti, joka julkaisee kirjoituksia psykologian, psykiatrian, filosofian, farmakologian, neurotieteen, antropologian, sosiologian, uskontotieteen, teologian ja muiden tieteiden aloilta. Lehteä julkaistaan Journal.fi-alustalla, jota hyödyntää suurin osa suomalaisista tiedelehdistä. Julkaisumaksuja ei ole.

Käsikirjoitukset lähetetään sähköisesti julkaisujärjestelmään: https://actapsychedelica.journal.fi/about/submissions

Erikoisnumeroon “Mikä on psykedeelistä?” tarkoitetut käsikirjoitukset pyydetään lähettämään viimeistään 31.8.2025. Muita lähetettyjä käsikirjoituksia otetaan arvioitaviksi jatkuvasti, ja kaikki hyväksytyt kirjoitukset julkaistaan välittömästi ennen numeron kokoamista.

Mikäli haluat lisätietoja, pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan päätoimittajiin Jussi Jylkkään (jussi.jylkka@abo.fi) tai Aila Mustamoon (aila.mustamo@utu.fi).

Kiintymyssuhdeteorian kiinnostuksen kohteena on varhaisten ihmissuhteiden merkitys ihmisen myöhempien emotionaalisten siteiden ja käyttäytymisen muovaajana. Mitä annettavaa teorialla on psykedeelien viitekehyksessä? Monitieteellinen tutkija Esenia Cassidy luennoi Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa psykedeelien ja kiintymyssuhdeteorian kiehtovista risteyskohdista. Torstaina 27.2.2025 klo 18–20 järjestettävällä luennolla pureudutaan sekä näiden risteyskohtien peruselementteihin että niiden laajempiin sovelluksiin.

Luento alkaa kiintymyssuhdeteorian keskeisten käsitteiden esittelyllä. Siitä edetään kiintymyssuhteita ja psykedeelejä käsittelevän tutkimuksen nykytilaan, potentiaaliin ja implikaatioihin. Seuraavaksi esitellään käynnissä olevia, sekä teoreettisia että empiirisiä tutkimusprojekteja. Lopuksi pohditaan näiden tutkimusten kliinisiä ja tosielämän sovelluksia, minkä jälkeen siirrytään perinpohjaiseen keskusteluosioon.

Webinaari soveltuu sekä kokeneille tutkijoille että maallikoille, ja tarjoaa kattavan yleiskuvan psykedeelejä ja kiintymyssuhdeteoriaa koskevan tutkimuksen nykytilanteesta sekä siitä, millaisiin suuntin sen voi olettaa tulevaisuudessa kehittyvän.

Tapahtuman kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Webinaari on maksuton – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos haluat tukea tällaisten maksuttomien tapahtumien järjestämistä ja muuta työtämme, voit maksaa vuoden 2025 jäsenmaksun. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta. Vastaanotamme myös lahjoituksia.

Esenia Cassidy on monitieteellinen psykedeelitutkija, joka on keskittynyt erityisesti kiintymyksen, sukupuolen, trauman ja haittojen vähentämisen teemoihin. Hän on yksi New Yorkin The New School for Social Research -yliopiston (NSSR) The Psychedelic Humanities Labin perustajista ja samassa instituutiossa toimivan SexTech Labin sekä Tukholman yliopiston  the Granqvist Attachment & Psychedelics Labin projektipäällikkö. Esenia kirjoittaa parhaillaan sosiaalityön väitöskirjaansa Ohio State Universityn College of Social Workissa. Hän on myös kyseisen instituution Center for Psychedelic Drug Research and Education -tutkimuskeskuksen aktiivinen jäsen, ja työskentelee projektien parissa, joissa käsitellään esimerkiksi sukupuoli-identiteettiä ja sen suhdetta psykedeelien käyttöön, päihteiden käyttöön liittyviä intohimoja sekä haastavia psykedeelikokemuksia.

Esenian monipuoliseen taustaan mahtuu niin työskentelyä niin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemojen, koulutuksen kuin mediankin parissa. Hänen lähestyy monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä erilaisia lähestymistapoja hyödyntävän tutkimuksen ja kliinisen työn avulla. Psykologin maisteritutkintonsa hän suoritti NSSR:illa päihdeongelmien hoitoon keskittyvän päihdetyön parissa. 

Esenian tutkimusjulkaisuja ovat muun muassa Psychedelics, Attachment and Enculturation Dynamics: Premise and Promise (vertaisarvioitavana), Childhood Trauma, Challenging Experiences, and Posttraumatic Growth in Ayahuasca Use (Cassidy ym., 2023), Psychedelic Harm Reduction and Integration: A Transtheoretical Model for Clinical Practice (Gorman ym., 2021).

Psykedeeliterapian turvallinen ja tehokas harjoittaminen edellyttää ammattilaisilta monenlaisten taitojen hallintaa. Monet näistä taidoista ovat samoja kuin perinteisemmässä psykoterapiassa, mutta psykedeeliterapiassa on myös omat erityisominaisuutensa. MIND Foundationin Augmented Psychotherapy Training (APT) -ohjelmaa johtava psykologi ja psykoterapeutti Max Wolff pitää tätä aihetta käsittelevän luennon maanantaina 9. joulukuuta 2024 klo 18.00 Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämässä maksuttomassa webinaarissa.

Esityksessä esitellään psykedeeliterapian 12 keskeistä kompetenssialuetta, jotka muodostavat MINDin APT-ohjelman perustan.

Peruskompetensseihin sisältyvät:

1. psykoterapian käsitteiden, menetelmien ja asenteiden soveltaminen
2. psykedeeliterapian tieteellisten ja lääketieteellisten perusteiden ymmärtäminen
3. psykedeeliterapian kulttuurisen ja lääketieteellisen historian tuntemus
4. lainsäädännöllisten vaatimusten noudattaminen ja eettisten haasteiden huomiointi
5. psykedeeliterapiaan liittyvien eksistentiaalisten näkökulmien huomiointi
6. oppimista painottava asenne omakohtaisiin psykedeelikokemuksiin

Käytännön kompetensseihin sisältyvät:

7. ammatillinen viestintä ja yhteistyö moniammatillisissa tiimeissä
8. psykedeelien haittavaikutusten ennaltaehkäisy ja hoito
9. hoitomuodon soveltuvuuden arviointi ja hoitosuunnitelman laatiminen
10. psykedeelikokemuksiin valmistava psykoterapia
11. psykedeelikokemusten tuottaminen ja tukeminen asianmukaisessa ympäristössä
12. asiakkaiden tukeminen integraatioprosessissa ja siirtymisessä jälkihoitovaiheeseen

Näiden osaamisalueiden merkitystä havainnollistetaan luennolla käytännön hoitotapausten avulla.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Webinaari on maksuton – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos haluat tukea tällaisten maksuttomien tapahtumien järjestämistä ja muuta työtämme, voit maksaa vuoden 2024 jäsenmaksun. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta. Vastaanotamme myös lahjoituksia.

Tietoa puhujasta:

Luonnontieteiden tohtori (Dr. rer. nat.) Max Wolff on psykologi ja psykoterapeutti sekä MIND Foundationin Tutkimus- ja koulutusjaoston johtaja ja säätiön hallituksen jäsen, joka toimii APT-ohjelman vastaavana kouluttajana. Hän työskentelee myös psykoterapeuttina OVID-klinikalla, joka on MIND Foundationin kliininen kumppani. Hän hyödyntää integratiivista lähestymistapaa, joka yhdistää kognitiivis-behavioraalisia sekä hyväksymis- ja tunnepainotteisia menetelmiä. Terapeuttina ja tutkijana hän on mukana kliinisissä tutkimuksissa, esimerkiksi EPIsoDE-tutkimuksessa, jossa selvitetään psilosybiinin turvallisuutta ja tehoa vaikeahoitoisessa masennuksessa Mannheimin Central Institute of Mental Health -keskuksessa sekä Berliinin Charité-sairaalassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy psykedeelikokemusten aiheuttamien psykologisten muutosten mekanismeihin ja konteksteihin. Hänen tavoitteenaan on soveltaa psykoterapiatutkimuksen tuottamaa tietoa psykedeeliterapian käytännöissä.

Yksi keskeisimmistä psykedeelitutkimuksen tekemistä rajoittavista tekijöistä on tutkimusten kalleus. Eräs lähestymistapa tämän ongelman ratkaisemiseen on kansalaistiede, jolla tarkoitetaan tavallisten ihmisten aktiivista osallistamista tieteelliseen prosessiin. Psykedeelien käytön yleisyydestä johtuen kansalaistieteen hyödyntämisestä voi olla paljon hyötyä niiden tutkimisessa. Miljoonat ihmiset käyttävät psykedeelejä omaehtoisesti, ja niitä koskevan ymmärryksen kartuttamisessa olisi avuksi, jos edes osasta käyttökokemuksia saataisiin kerättyä tieteellisesti hyödynnettävää dataa.

Maanantaina 18. marraskuuta klo 18.00 psykedeelikansalaistieteen pioneeri Balázs Szigeti esittelee tutkimustyötään Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämässä, maksuttomassa webinaarissa. Näin hän kertoo luennostaan:

“Esitykseni ensimmäinen osa käsittelee itsesokkouttamista hyödyntävää mikroannostelututkimusta, joka toimii esimerkkinä monimutkaisesta kansalaistiedettä hyödyntävästä psykedeelitutkimuksesta. Projektin lähestymistapana oli itsesokkoutusparadigma, jonka puitteissa vapaaehtoiset kansalaistieteilijät toteuttivat oman lumekontrollinsa ilman kliinistä valvontaa. Tutkimuksen kustannuksiksi tuli noin tuhannesosa tavanomaisen kliinisen tutkimuksen kustannuksista. Mukaan saatiin lopulta 191 osallistujaa, mikä teki siitä yhden suurimmista koskaan tehdyistä lumekontrolloiduista psykedeelitutkimuksista. Alhaisten kustannusten ja suuren otoskoon yhdistelmä korostaa kansalaistieteen hyödyntämisen huomattavaa potentiaalia psykedeelitutkimuksessa.

Esityksen toisessa osassa keskityn PsyDAOon, hajautettuun autonomiseen organisaatioon, joka on kehitetty tukemaan psykedeelistä kansalaistiedettä. PsyDAO on osa laajempaa hajautetun tieteen liikehdintää, jossa hyödynnetään lohkoketjuteknologiaa tieteen modernisoimiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että ihmisiä kannustetaan osallistumaan psykedeelikansalaistieteen tekoon keräämällä ja jakamalla psykedeelikokemuksiaan koskevaa dataa.”

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Webinaari on maksuton – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos haluat tukea tällaisten maksuttomien tapahtumien järjestämistä ja muuta työtämme, voit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun tai, mikäli et ole vielä jäsen, liittyä sellaiseksi. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta. Vastaanotamme myös lahjoituksia.

Tietoa puhujasta:

Balázs opiskeli fysiikkaa Imperial Collegessa ja väitteli tohtoriksi datatieteen alalla Edinburghin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli biolääketieteen alan ohjelmistosuunnittelijana, josta siirtyi psykedeelitutkimuksen pariin. Balázsin kehittämän itsesokkoutusmenetelmän avulla tutkimuksen osallistujat voivat toteuttaa oman lumekontrollinsa. Hän johti tähän mennessä suurinta lumekontrolloitua tutkimusta psykedeelien mikroannostelusta. Myöhemmin Balázs liittyi Imperial Collegen Center for Psychedelic Research -tutkimuskeskukseen tutkijatohtorina. Tällä hetkellä hän työskentelee UCSF:n translationaalisen psykedeelitutkimuksen ohjelmassa kliinisenä datatieteilijänä ja tutkii samalla odotusten ja lumevaikutusten roolia psykedeelejä hyödyntävässä lääketieteessä.

Mitä MDMA:n maailmassa on meneillään? Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää maanantaina 21.10. klo 13–15 maksuttoman webinaarin, jossa psykologian yliopistonlehtori Samuli Kangaslampi ja psykologi Iikka Yli-Kyyny keskustelevat MDMA-avusteista terapiaa koskevan tutkimuksen viime kuukausina kohtaamista haasteista. Webinaari koostuu Kangaslammen ja Yli-Kyynyn dialogista ja sitä seuraavasta yleisökysymysosiosta, ja siihen voi rekisteröityä tästä. Huomaathan webinaarin epätyypillisen kellonajan!

Mistä siis on kyse? MDMA-avusteisesta terapiasta on pitkään puhuttu uutena, potentiaalisen tehokkaana hoitomuotona traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD). Kannustavien tutkimustulosten karttuessa uusien lääkkeiden luvista vastaava Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikevirasto FDA myönsi hoitomuodolle läpimurtoterapia-luokituksen, jolla nopeutetaan uusien, lupaavien hoitomuotojen hyväksymiseen liittyviä byrokraattisia prosesseja.

FDA:n lähestyvään, hoitomuodon hyväksymistä koskevaan päätökseen kohdistui paljon odotuksia ja toiveita. Kevään 2024 edetessä monille alkoi kuitenkin käydä ilmeiseksi, kuinka monia haasteita lupaprosessiin liittyy. Tehtyihin tutkimuksiin ja niissä sovellettavaan terapiamuotoon oli jo vuosien ajan kohdistettu kriittisiä puheenvuoroja, joiden voima alkoi yltyä. Kesäkuussa kokoontui FDA:n neuvoa-antava toimikunta, jolle myös tutkijat ja kansalaisaktivistit saivat antaa lausuntojaan hoitomuotoa koskevasta tutkimusnäytöstä. Vastoin monien odotuksia toimikunta päätyi lähes yksimielisesti esittämään FDA:lle hakemuksen hylkäämistä. 

Toimikunnan suositukset eivät suoranaisesti sido FDA:ta, mutta elokuun yhdeksäntenä tuli tieto, ettei virasto sille toimitetun tutkimusaineiston pohjalta hyväksy hoitomuotoa, vaan pyytää uutta kolmannen faasin tutkimusta. FDA:n päätöksen perusteita ei suoraan ole kerrottu julkisuuteen, mutta käydyn keskustelun ja neuvoa-antavan toimikunnan kommenttien perusteella vaikuttavia tekijöitä ovat todennäköisesti olleet muun muassa:

• Sokkoutuksen epäonnistuminen (useimmat koehenkilöt ja kliinikot arvasivat, oliko kyseessä MDMA vai lumelääke)
• MDMA:n fysiologisia vaikutuksia koskevan datan vajavaisuudet
• Monien koehenkilöiden aiempi, omatoiminen MDMA:n käyttö
• Huolet tutkijoiden ja terapeuttien puolueellisuudesta
• Yhdessä tutkimuskeskuksista ilmennyt hyväksikäyttötapaus
• Viitteet siitä, että hoitomuodon haittavaikutuksia olisi tutkimuksissa vähätelty

Kuin naulana FDA:n päätöksen arkkuun, Psychopharmacology-tiedejournaali ilmoitti päätöstä seuraavana päivänä vetävänsä yllämainitun hyväksikäyttötapauksen vuoksi takaisin kolme aiemmin julkaisemaansa MDMA-terapiaa käsittelevää artikkelia.

Tätä kirjoitettaessa päätöksestä on lähes kaksi kuukautta, mutta yhäkään ei ole selvyyttä siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa MDMA- ja psykedeelitutkimuksen tulevaisuudelle. FDA:n päätös on aiheuttanut monipuolista keskustelua. Jotkut ovat pitäneet päätöstä ja sitä edeltäviä keskusteluja puolueellisina ja epätieteellisinä. Toiset taas katsovat, että kyseessä on tieteen periaatteiden kanssa linjassa oleva ratkaisu – että MDMA-terapian tielle noussut este tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa tehtyjä virheitä sekä sitä, mihin asioihin tulevissa tutkimuksissa on erityisesti kiinnitettävä kriittistä huomiota. FDA:n päätöksen voi myös nähdä paljastavan jotain siitä, kuinka hankalaa tällaisen täysin uudella tavalla lääkettä ja terapiaa hyödyntävän hoitomuodon integroiminen olemassaoleviin rakenteisiin voi olla.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta webinaariimme – rekisteröitymislinkki tässä! Tapahtuma on maksuton.

Jos kuitenkin haluat tukea psykedeelien korkealaatuista tieteellistä käsittelyä edistävää työtämme, voit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun tai, mikäli et ole vielä jäsen, liittyä sellaiseksi. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta.

Lisätietoja puhujista:

Iikka Yli-Kyyny (PsM) työskentelee psykologina HUS:ssa ja kouluttautuu psykoterapeutiksi suuntauksenaan hahmopsykoterapia. Iikka on kouluttautunut psilosybiiniavusteiseen terapiaan COMPASS Pathways- ja Fluence-yhtiöiden ohjelmissa sekä MDMA-avusteiseen terapiaan MAPSin ohjelmassa. Hän toimi terapeuttina suomalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkitaan psilosybiinin käyttöä alkoholiriippuvuuden hoidossa osana Clairvoyant Therapeuticsin kansainvälistä kliinistä tutkimusta.

Samuli Kangaslampi (PsT) työskentelee vakituisesti kliinisen psykologian yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Vuosina 2023–2024 hän teki Maastrichtin yliopiston neuropsykologian ja psykofarmakologian laitoksella post doc -tutkimusta psykedeelien vaikutuksista muistiin ja muistoihin. Samuli toimi useita vuosia Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n puheenjohtajana ja on myös julkaissut tieteellisiä artikkeleita psykedeelien aiheuttamista mystisistä ja autobiografisista kokemuksista, psykedeelitieteen tutkimusmetodologiasta sekä MDMA-avusteisen terapian soveltamisesta nuorten PTSD:n hoitoon.

Onko psykedeelisiä kokemuksia mahdollista tuottaa pelkän plasebon avulla? Viimeisen vuosikymmenen aikana psykedeeleihin kohdistuva kiinnostus on kasvanut maailmanlaajuisesti. Myös niitä koskevien tutkimusten metologiaa koskeva kriittinen keskustelu on lisääntynyt. Yksi kriittisen keskustelun alue on sokkouttaminen ja plasebovaikutus. Koska tutkimusten koehenkilöt yleensä arvaavat, ovatko saaneet psykedeeliä vai lumelääkettä, sokkoutuksen ylläpitäminen on haastavaa. Kuitenkin myös lumelääkettä saaneet raportoivat toisinaan voimakkaista tajunnantilan muutoksista. Aihe ansaitsee lisätutkimusta. Plasebovaikutuksia koskevan ymmärryksen karttumisesta voi olla hyötyä niin tutkimustyön kuin psykedeelien kliinisen käytön kontekstissa.

Yksi kiinnostavimpia psykedeelien ja plasebon suhdetta kartottaneista tutkijoista on Toronton yliopiston psykologian laitoksella postdoc-tutkijana työskentelevä Jay Olson. Hän luennoi Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa maanantaina 7.10. klo 18:00. Hän esittää luennollaan, että oleellinen osa psykedeelien kliinisistä hyödyistä saattaa itse aineen sijaan johtua plaseboon liittyvistä tekijöistä, kuten positiivisista odotuksista.

Eräässä Olsonin tutkimuksessa hyödynnettiin monimutkaista harhautusta, jonka tarkoituksena oli vakuuttaa osallistujat siitä, että heidän saamansa lumelääke oli oikeasti psykedeelinen yhdiste. Tämä johti voimakkaimpiin dokumentointuihin plasebovaikutuksiin, joita tutkimuskirjallisuudessa on dokumentoitu. Koehenkilöt kuvasivat visuaalisia elämyksiä, vaikutusten nousuja ja laskuja sekä huomattavia fysiologisia vaikutuksia. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneväisiä niiden kliinisten tutkimusten kanssa, jotka osoittavat merkittäviä parannuksia sekä psykedeeli- että lumelääkeryhmissä.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Tapahtuma on maksuton – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos kuitenkin haluat tukea psykedeelien korkealaatuista tieteellistä käsittelyä edistävää työtämme, voit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun tai, mikäli et ole vielä jäsen, liittyä sellaiseksi. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta. 

Huomaathan, että webinaaria ei puhujan toiveesta taltioida, joten mikäli haluat kuulla luennon, ainoa mahdollisuus on osallistuminen!

Lisätietoa puhujasta:

Dr. Jay Olson tekee Toronton yliopiston psykologian laitoksella postdoc-tutkimusta. Hän tutkii erilaisia psykologian ja lääketieteen aiheita, kuten plasebovaikutuksia, älypuhelinriippuvuutta, unta, luovuutta ja psykedeelejä. Hän on aiemmin opiskellut McGillin ja Harvardin yliopistoissa.

Kirjoittanut: Samuli Kangaslampi

MDMA-avusteista terapiaa vuosikymmeniä tutkineen MAPS-järjestön perustama Lykos Therapeutics -yhtiö haki Yhdysvaltain lääkeviranomaiselta FDA:lta myyntilupaa MDMA:lle psykoterapian yhteydessä traumaperäisen stressihäiriön hoitamiseen helmikuussa. Lupaprosessi on nyt kuitenkin vastatuulessa FDA:n asettaman psykofarmakologisten lääkkeiden neuvonantokomitean viime viikon tiistaina järjestetyn tapaamisen jälkeen. 

Komiteaa oli pyydetty käsittelemään kolmea sille asetettua teemaa myyntilupahakemukseen liittyen: 1. Näytön tasoa MDMA:n vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön hoidossa, 2. Näytön tasoa MDMA:n turvallisuudesta traumaperäisen stressihäiriön hoidossa, sekä 3. Potilaiden toimintakyvyn heikkenemisen ja vakavien vahinkojen mahdollisuutta MDMA:ta käytettäessä. Käsittelynsä osana komitea kuuli Lykosin ja FDA:n edustajia sekä kymmeniä muiden tahojen jättämiä kirjallisia ja suullisia kommentteja ja arvioi Lykosin FDA:lle toimittamaa aineistoa. 

Keskustelussa useat komitean jäsenistä esittivät huolia etenkin puutteellisesta haittavaikutusten raportoinnista ja ilmenneistä väärinkäytöksistä, potilaiden valikoituneisuudesta ja homogeenisyydestä, epäonnistuneesta sokkouttamisesta, potilaiden odotuksiin liittyvistä vinoumista, sekä MDMA:n väärinkäyttöpotentiaalista. Useimpien asiaa seuranneiden yllätykseksi komitea totesikin lopulta äänin 9–2, ettei olemassa oleva todistusaineisto osoita MDMA-avusteisen terapian olevan vaikuttavaa traumaperäisen stressihäiriön hoidossa ja äänin 10–1, etteivät MDMA:n hyödyt traumaperäisen stressihäiriön hoidossa FDA:n ehdottamien ehtojen puitteissa ylitä siihen liittyviä riskejä.

Komitean äänestysten tulokset ja esittämät huomiot ovat neuvoa antavia, eivätkä ne sido FDA:ta sen päätöksissä. Myöhemmin samalla viikolla ICPR-konferenssissa Haarlemissa puhunut MAPSin johtaja Rick Doblin olikin kohtalaisen optimistinen sen suhteen, että myyntilupa voidaan edelleen saada elokuussa. Doblin piti mahdollisuuksia tähän ”parempina kuin 50–50” ja perusteli näkemystään etenkin sillä, että FDA on ollut kiinteästi mukana määrittelemässä MDMA:n vaikuttavuuden ja turvallisuuden osoittamiseksi tehtyjen tutkimusten muotoa, eivätkä esimerkiksi sokkouttamiseen liittyvät haasteet tulleet sille yllätyksenä. 

FDA tekee päätöksensä elokuussa. Silloin selviää, onko Doblin oikeassa, vai siirtyykö MDMA-avusteisen terapian mahdollinen hyväksyminen traumaperäisen stressihäiriön hoitomuodoksi Yhdysvalloissa yhä hamaan tulevaisuuteen.

Samuli Kangaslampi, PsT, on kliinisen psykologian yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa ja vuosina 2023–2024 post doc -tutkija Maastrichtin yliopiston neuropsykologian ja psykofarmakologian laitoksella, jossa hän tutkii etenkin psykedeelien muistivaikutuksia. Hän on Psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen jäsen.