Suomessakin uutiskynnyksen on ylittänyt tieto psilosybiiniin liittyvän kliinisen tutkimuksen käynnistymisestä Ruotsin Karoliinisessa instituutissa. Tutkimus on laatuaan ensimmäinen länsinaapurissamme.

Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa selvitetään psilosybiiniavusteisen psykoterapian vaikuttavuutta ja vaikutusmekanismeja masennuksen hoidossa. Tavoitteena on värvätä tutkimukseen 30 potilasta ja aloittaa kliininen osuus jo tänä vuonna. Uusille hoitomuodoille on suurta tarvetta, sillä Ruotsin kansanterveysviraston mukaan jopa joka viides ruotsalainen on saanut masennusdiagnoosin.

Tutkimus rahoitetaan lahjoitusvaroin, pääasiassa uuden voittoa tavoittelemattoman Osmond-säätiön kautta. Itse psilosybiinin toimittaa toinen voittoa tavoittelematon taho, Usona Institute. Tutkimusta johtaa psykiatri Johan Lundberg kliinisen neurotieteen laitokselta.

Lisätietoa englanniksi:
https://www.osmondlabs.org/press/2020/psilocybin-provas-mot-depression-ki-at8ws

Ja ruotsiksi:
https://www.osmond-foundation.org/press/2020/psilocybin-provas-mot-depression-ki

Ylen uutinen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-11606998

Psykedeelien terapeuttista potentiaalia käsiteltäessä viitataan usein integrointiin. Psykedeelisession aikana nousee tyypillisesti esiin monenlaisia tunteita, näkökulmia ja kokemuksia. Integraation tavoitteena on auttaa nivomaan näitä osaksi omaa jokapäiväistä elämää, arkea ja tarinaa.

Järjestimme keväällä 2019 integraatiota käsittelevän luentotapahtuman Helsingin yliopistolla. Tapahtumassa luennoivat psykologi ja psykoterapeutti Marc Aixalà Barcelonasta ja suomalainen psykologi Riikka Ajantaival. Aixalà tarjosi luennollaan yleiskatsauksen integraatioon, Ajantaival puolestaan kuvasi, miten kokemusten integrointia lähestytään psykedeeliavusteista terapiaa koskevien tutkimusten kontekstissa. Aiemmin julkaisemamme Aixalàn luennon jatkoksi on nyt julkaistu suomeksi tekstitetty taltiointi Ajantaipaleen luennosta.

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston Brain & Mind -tohtoriohjelman opiskelijat järjestävät vuotuisen Brain & Mind -symposiumin 15.–16.10.2020. Symposium järjestetään tänä vuonna kokonaan etänä. Luennoitsijoihin lukeutuu kaksi psykedeeleihin keskittynyttä tutkijaa.

Farmakologian emeritusprofessori David E. Nichols Pohjois-Carolinan yliopistosta luennoi otsikolla “From Ergot to LSD and Beyond”, apulaisprofessori David E. Olson Kalifornian yliopistosta puolestaan otsikolla “Psychedelics as Inspiration for Plasticity-Promoting Neurotherapeutics”.

Tapahtuman muista puhujista voidaan nostaa esiin etenkin Allen Institute for Brain Sciencen johtaja, legendaarinen neurotieteilijä Christof Koch, joka luennoi tietoisuuden hermostollisista korrelaateista.

Maksuton tapahtuma on avoin niin tutkijoille, opiskelijoille kuin maallikoillekin, mutta siihen tulee ilmoittautua 8.10.2020 mennessä.

Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/en/research/doctoral-education/doctoral-schools-and-programmes/doctoral-school-in-health-sciences/doctoral-programme-brain-mind/bm-symposium-2020

YouTube-kanavallamme on juuri julkaistu tallenne kesäkuussa järjestetystä webinaarista otsikolla “Psykedeelit, entropia ja anarkistiset aivot – kokonaismalleja psykedeelien toimintamekanismeista”. Puhujana on Psytyn varapuheenjohtaja, psykologian tohtori ja post doc -tutkija Samuli Kangaslampi.

Miten psykedeelit vaikuttavat aivoissa ja mielessä, ja mitä tekemistä entropialla, kritikaalisuudella tai anarkialla on tämän kanssa?

Psykedeelitutkimuksen uusi aalto on saavuttanut vaiheen, jossa on mahdollista tavoitella empiirisin löydöksin perusteltuja ja hyödyllisiä malleja psykedeelien vaikutusmekanismeista koko aivojen tasolla. Tämä esitys tarkastelee keskeistä ehdotusta tällaiseksi kokonaismalliksi, löyhtyneiden uskomusten ja anarkististen aivojen mallia (relaxed beliefs under psychedelics and the anarchic brain), tätä mallia tukevia tutkimuslöydöksiä sekä näiden käytännön merkitystä. Malli tarjoaa uskottavia selityksiä sekä psykedeelien akuuteille subjektiivisille vaikutuksille että niiden aikaansaamille pitkän aikavälin muutoksille aivoissa ja käyttäytymisessä.

Esitys perustuu pääosin seuraaviin julkaisuihin:

Carhart-Harris, R. L. ym. (2014) The entropic brain: a theory of conscious states informed by neuroimaging research with psychedelic drugs. Frontiers in Human Neuroscience, 8(20). https://doi.org/10.3389/fnhum.2014.00020

Carhart-Harris, R. L. (2018). The entropic brain – revisited. Neuropharmacology, 142, 167-178. https://doi.org/10.1016/j.neuropharm.2018.03.010

Carhart-Harris, R. L., & Friston, K. (2019). REBUS and the Anarchic Brain: Toward a Unified Model of the Brain Action of Psychedelics. Pharmacological Reviews, 71, 316-344. https://doi.org/10.1124/pr.118.017160

Hollannin Interdisciplinary Conference on Psychedelic Research (ICPR) on laadukkaimpia psykedeeliaiheisia tiedekonferensseja. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna etänä poikkeustilanteen vuoksi. 

Koska tällaisten konferenssien tärkeintä antia tapaa olla jaettu inspiraatio, muiden kävijöiden kohtaaminen ja siitä syntyvät ideat, Psyty on varannut Helsingin Kumpulasta tilan, jossa tapahtumalipun ostaneet voivat seurata konferenssia porukalla videotykin välityksellä. 

Ilmoittaudu mukaan lähettämällä viestiä osoitteeseen pj@psyty.fi. 

Tilaan voi saapua konferenssipäivinä 25., 26. ja 27.10. klo 16.30. Webinaari alkaa kunakin päivänä Suomen aikaa 17:00 ja päättyy 23:00. Huomaathan, että yhteiseen katseluun osallistuvilla on oltava ostettuna lippu konferenssiin!

Lisätietoa konferenssista: https://icpr2020.net/

Vuoden 2019 aikana ilmestyi satoja psykedeeliaiheisia tieteellisiä julkaisuja. Tutkimusvolyymi ja -alustat osoittavat, että psykedeelitutkimus on vakiinnuttanut asemansa vähintäänkin psykiatrian ja kliinisen psykologian sekä farmakologian valtavirrassa. Psykologian tohtori ja tutkija Samuli Kangaslampi esittelee muutamia viime vuoden keskeisistä psykedeeliaiheisista tutkimuksista. Voit lukea blogauksen tästä.

Lääkäriseura Duodecimin tukema Lääkäripodi-podcast, jossa nuoret lääkärit Anni Saukkola ja Jenni Puoliväli keskustelevat asiantuntijavieraidensa kanssa ajankohtaisista terveysteemoista, haastatteli tammikuussa Psytyssäkin toimivaa lääkäri Antti Huplia. Jakson teemana oli “Mielenterveyden tulevaisuus – onko sitä?”. Yhtenä keskustelun pääteemana oli psykedeelien potentiaali mielenterveyden hoidon apuvälineinä.

Käytössä olevien hoitomuotojen rajoituksista johtuen Hupli pitää uusien hoitomuotojen tutkimusta eettisenä velvoitteena: pelkkien ennakkoluulojen ei tulisi antaa rajoittaa tiedettä. Psykedeelejä tutkittiin mielenterveyshoidossa jo viime vuosisadan keskivaiheilla, mutta niiden kriminalisoinnin myötä myös lääketieteellinen tutkimus käytännössä loppui. Tutkimuksen uuden aallon käynnistyminen on ollut hidas prosessi, joka on kuitenkin viime vuosina alkanut kerätä vauhtia.

Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämän opinnäytetyökilpailun voittaja on valittu. Yhdistyksen jo toista kertaa järjestämässä kilpailussa haettiin parasta vuosina 2018–2019 suomalaisessa korkeakoulussa hyväksyttyä psykedeeliaiheista opinnäytetyötä.

Kilpailuun osallistui useita erinomaisia töitä eri tieteenaloilta. Parhaaksi työksi yhdistyksen hallituksen valtuuttama raati valitsi psykologian kandidaattien Tarina Rauteenmaan ja Aino Hausenin yhdessä laatiman tutkielman “Ensimmäisen psykedeelikokemuksen aiheuttaman mystisen kokemuksen yhteys koettuun muutokseen hyvinvoinnissa ja elämäntyytyväisyydessä”. Työ on hyväksytty Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa vuonna 2019.

Voit lukea työn tästä.

Raadin mukaan opinnäytetyö on etenkin kandidaatintutkielmaksi hyvin ansioitunut. Työ käsittelee haastavaa poikkitieteellistä aihettaan selkeällä psykologisella tutkimuskysymyksellä ja osoittaa hyvää tutkimusmenetelmien hallintaa. Teksti on tiivistä ja selkeää, ja tekijät suhtautuvat työhönsä asianmukaisella itsekriittisyydellä. Toimivana pidetyn MEQ30-kyselyn suomentaminen ja testaaminen suomalaisella otoksella mahdollistavat työkalun soveltamisen myös muissa suomenkielistä väestöä koskevissa tutkimuksissa.

Psyty kiittää kaikkia osallistujia! Kilpailutöiden taso oli korkea ja yhdistys rohkaisee kaikkia osallistujia jatkamaan tutkimustyön parissa.

Lisätietoa edellisen, vuosien 2016–2017 töitä kattavan opinnäytetyökilpailumme voittajasta löytyy tästä.

Voit perehtyä myös muihin suomalaisissa korkeakouluissa toteutettuihin psykedeeliaiheisiin opinnäytetöihin Psytyn opinnäytetyötietokannassa.

Järjestimme viime toukokuussa Helsingin yliopistolla ilmaisen luentotapahtuman, jonka teemana oli psykedeelikokemusten integrointi. Tapahtumassa luennoivat psykologi ja psykoterapeutti Marc Aixalà Barcelonasta ja suomalainen psykologi Riikka Ajantaival. Psykedeelikokemusten integraatioon työssään erikoistuneen Aixalàn luento on nyt julkaistu Youtube-kanavallamme suomenkielisin tekstityksin varustettuna.

Mitä integraatio oikeastaan on? Tyhjentävää määritelmää sille ei Aixalàn mukaan ole. Psykedeeliterapian kontekstissa sitä voidaan kuvata esimerkiksi psykedeelisession jälkeen tapahtuvaksi kokemussisällön työstämiseksi siten, että koetusta löydetään työkaluja arkielämän hyvinvoinnin edistämiseen. Aixalà vertaa integraatiota palapeliin: ihminen voi terapiasession aikana löytää uusia näkökulmia elämäänsä – uusia palapelin paloja. Nämä palat on saatava sovitettua yhteen palapelin jo kasatun osan, eli oman maailmankuvan, kanssa. Sekä palapeliä että uutta osasta pitää hioa ja työstää, jotta ne sopivat sujuvasti yhteen.

Terapeutin rooli integraatiossa on tarjota apua ihmisen kokemiin vaikeuksiin ja oireisiin. Integraatioon haetaan apua monista syistä. Joku on esimerkiksi saattanut saada psykedeelikokemusten aikana hienoja oivalluksia, mutta huomaa aina kokemuksen jälkeen palaavansa vanhoihin kaavoihin. Silloin integraation tarkoituksena on maksimoida kokemuksen hyödyt. Toisella taas tilanne on kokemuksen jälkeen huonompi kuin ennen sitä, ja integraatiosta haetaan apua negatiivisten vaikutusten minimoimiseen. Tukea voidaan tarvita esimerkiksi yllättävän intensiivisen kokemuksen aikaansaamien vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Joskus tällaisista sessioista seuraa ahdistusta, unettomuutta tai jopa skitsotyyppisiä oireita.

Integraatioon liittyy läheisesti myös kokemuksen saattaminen päätökseen (engl. “closure”). Tämä edellyttää kokemuksen esiinnostaman emotionaalisen materiaalin käsittelyä ja hyväksymistä. Yksi merkki onnistuneesta päätöksestä on se, että kokemuksen aikana esiinnoussut materiaali on jollain tasolla käsitelty siten, ettei pintaan nouse jatkuvasti uusia, mieltä vaivaavia ajatuksia.

Integraatioon näkee joskus viitattavan vain kognitiivisena, rationaalisena prosessina. Siihen liittyy kuitenkin olennaisena myös emotionaalinen ja kehollinen ulottuvuus. On myös tärkeää ottaa huomioon integraation sosiaalinen puoli. Ihmisillä, joilla on kokemusten jakamisen mahdollistava sosiaalinen ympäristö, on vähemmän vaikeuksia integraatiossa kuin heillä, jotka ovat enemmän eristyksissä eivätkä siksi voi puhua kokemuksesta. Psykedeeliterapiassa katsotaankin siksi hyödyksi, että potilaalle tarjotaan varsinaisen kokemuksen lisäksi erillisiä, valmistavia ja integroivia keskustelusessioita.

Tutkimusnäkökulmasta integraatio on yksi psykedeeliavusteisten terapiamuotojen heikoimmin tunnetuista osa-alueista. Sillä kuitenkin uskotaan olevan hoidon tehokkuuden kannalta suuri merkitys, ja lähitulevaisuudessa tullaankin toivottavasti näkemään tutkimuksia, joissa vertaillaan nimenomaisesti integraation eri lähestymistapojen vaikutuksia.

Huhtikuiseen Interdisciplinary Conference on Psychedelic Research -psykedeelitutkimuskonferenssiin on edelleen saatavilla Early Bird -alennuslippuja. Alankomaiden Haarlemissa 24.–25.4. järjestettävä tapahtuma esittelee aihepiirin uusimpia tutkimuslöydöksiä.

Konferenssin pyrkimyksenä on syventää tutkimusta koskevaa keskustelua. Käsittelyssä ovat kliiniset tutkimukset, mielenterveyden tulevaisuus sekä psykedeelien valtavirtaistuminen ja tämän mahdolliset vaikutukset yhteiskuntiin, kattaen niin länsimaiset hoitokeskukset kuin perinteisemmät käyttömuodot.

Konferenssia edeltävänä päivänä tarjolla on työpajoista koostuva ohjelma, jonka aiheena on psykedeelit psykiatriassa. Työpajojen yhteydessä on myös mahdollisuus päästä kuulemaan erään psilosybiinitutkimuksen koehenkilön kuvausta hoitomuodon vaikutuksista.

Alennuslippuja on saatavilla vielä tämän kuun ajan. Lisätietoa osoitteesta https://icpr2020.net/