Psykedeelien kliininen tutkimus on kulkenut viime vuosisadan puolivälin alkuhämäristään pitkän matkan. Yksi psykedeelitutkimuksen uuden aallon keskeisistä henkilöistä on ollut psykiatri Charles S. Grob, joka on 1990-luvulta alkaen toteuttanut tärkeitä, muun muassa ayahuascaa ja psilosybiiniä koskevia tutkimuksia. Torstaina joulukuun 7. klo 18:00 Grob puhuu Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa psykedeelitutkimuksen historiasta ja nykyhetkestä sekä tutkimusprojektiensa vaikutuksista niin tuleville tutkimuksille kuin psykiatrian ja lääketieteen tulevaisuudellekin. 

Luennolla perehdytään psykedeelejä hyödyntävien ihmiskokeiden historiaan, etnobotaniikkaan ja farmakologiaan. Sekä 50- ja 60-lukujen tutkimuksia että niiden lopettamiseen 70-luvulla johtaneita sosiokulttuurisia tekijöitä tarkastellaan. Lisäksi luodaan yleiskatsaus modernin ajan psykedeelitutkimukseen ja tarkastellaan erityisesti viimeaikaisia tutkimuksia, joissa psilosybiiniä hyödynnetään eksistentiaalisen ahdistuksen ja demoralisaation hoidossa ihmisillä, jotka kärsivät pitkälle edenneestä, henkeä uhkaavasta sairaudesta. 

Näiden tutkimusten implikaatioita tarkastellaan luennolla erityisesti turvallisuuden ja eettisyyden näkökulmasta. Erityisesti keskitytään uuteen monikeskustutkimusprojektiin, jossa psykedeeliavusteista hoitoa sovelletaan palliatiivisen hoidon tukena. 

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Lääketieteen tohtori Charles S. Grob toimii UCLAn lääketieteellisen korkeakoulun psykiatrian ja lastentautiopin professorina sekä Harbor-UCLA:n lääketieteellisen keskuksen lasten ja nuorten psykiatrian osaston johtajana. Hän on työskennellyt opettajana myös Johns Hopkinsin lääketieteellisessä yliopistossa ja Kalifornian Irvinen yliopistossa. Hän on tehnyt kliinistä psykedeelitutkimusta 90-luvun alusta alkaen. Vuosina 2004–2008 hän veti tutkimusryhmää, jonka tutkimus ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin selvitti pitkälle edenneeseen syöpään liittyvän ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa. Hän tutkinut myös MDMA:n vaikutuksia sekä terveillä koehenkilöillä että voimakkaasta sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivillä aikuisilla autisteilla. Lisäksi hän on toteuttanut Brasiliassa sarjan ayahuascaa koskevia tutkimuksia. 

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana Grob on julkaissut useita psykedeelejä koskevia artikkeleita ja kirjojen kappaleita niin lääketieteen kuin psykiatrian kirjallisuuden alueilla, toimittanut kirjan Hallucinogens: A Reader (Putnam/Tarcher, 2002), Roger Walshin kanssa kirjan Higher Wisdom: Eminent Elders Explore the Continuing Impact of Psychedelics (SUNY Press, 2005) sekä hiljattain James Grigsbyn kanssa kirjan Handbook of Medical Hallucinogens (Guilford Press, 2021). Hän on Heffter-tutkimusinstituutin perustajajäsen.

Turun pääkirjastossa järjestetään marraskuun konferenssiamme edeltävällä viikolla, lauantaina 18.11. klo 14–16, kaikille avoin luentotapahtuma “Mikä on psykedeelistä? Psykedeelitutkimuksen näkymiä Suomessa”. Tiedote:

Psykedeeleihin liittyvä tutkimus on saanut jalansijaa myös Suomessa, sillä ensimmäinen kliininen tutkimus alkoholismin psilosybiiniavusteisesta hoidosta on jo käynnissä, ja useita muita tutkimushankkeita on käynnissä tai käynnistymässä. Lupaavat alustavat tulokset kliinisistä kokeista ovat saaneet merkittävää mediahuomiota, ja puhutaan jo jopa “psykedeelihypestä”. Kuitenkin monet psykedeeleihin ja psykedeelisiin kokemuksiin liittyvistä peruskysymyksistä ovat yhä vailla selkeitä vastauksia. Ei ole yksimielisyyttä siitä, mitkä aineet lasketaan “psykedeeleiksi” ja mitkä ovat psykedeelisten kokemusten määrittelevät ominaisuudet. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää monitieteistä lähestymistapaa.

Tilaisuudessa esiintyvät tutkijat:

Filosofi-psykologi, dosentti Jussi Jylkkä, Åbo Akademi
Lääkäri, väitöskirjatutkija Oskari Kantonen, Turun yliopisto
Kirjailija, FT Mika Pekkola, Åbo Akademi
Sosiologi, YTT Aleksi Hupli, Tampereen yliopisto
Kulttuurintutkija, FT Aila Mustamo, Turun yliopisto

Tilaisuuden juontaa Psykedeelitutkimusyhdistyksen yhteisökoordinaattori Tiina Juvonen.

Psykedeelien käyttö useiden alkuperäiskansojen rituaaleissa viittaa siihen, että ne tukevat sosiaalisten punosten muodostumista, kulttuurin omaksumista ja uskomusten välittämistä. Kun euro-amerikkalaisten yhteiskuntien kiinnostus psykedeeleihin on herännyt uudelleen, tämä psykedeelien ominaisuus on herättänyt kasvavaa mielenkiintoa, ja psykedeelien muihin terapeuttisiin ominaisuuksiin verrattuna sen on katsottu aiemmin jääneen turhan vähälle huomiolle. Näiden yhdisteiden globalisaation näkökulmasta kyseinen ominaisuus kuitenkin herättää myös monitahoisia eettisiä kysymyksiä. Kielteisessä valossa se on näyttäytynyt esimerkiksi, kun kulttien vastaiset liikkeet ja joidenkin Euroopan maiden viranomaiset ovat esittäneet, että psykedeelejä on mahdollista käyttää manipuloinnin välineinä.

Keskiviikkona lokakuun 25. klo 18:00 sosiaaliantropologi David Dupuis, joka toimii yliopistontutkijana Ranskan terveyden ja lääketieteellisen tutkimuksen instituutissa, tarttuu tähän aiheeseen Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämässä webinaarissa.

Vaikka ajatukseen psykedeeleistä mielen manipuloinnin välineinä on kohdistettu tieteellistä kritiikkiä, toistaiseksi ei juurikaan ole kartoitettu vaihtoehtoisia näkökulmia koskien sitä, miten psykedeelit mahdollisesti tukevat kulttuurin omaksumista ja sosiaalisten punosten muodostumista. Poliittisten kysymysten ohella “psykedeeliavusteisen aivopesun” käsitteen paluun voi tulkita liittyvän tähän teemaan. Aivopesun käsite on sekä tieteellisesti että poliittisesti kyseenalainen, mutta miten psykedeelien vaikutuksia uskomuksiin sitten kannattaisi käsitellä?

Dupuis pohtii näitä kysymyksiä Perun Amazonilla toimivassa shamanistisessa keskuksessa kerätyn etnografisen aineiston pohjalta. Hän esittää, että psykedeelien tuottama voimakas suggestioalttius on keskeinen tekijä siinä, miten ne tukevat uskomusten välittämistä eteenpäin, ja pohtii tähän liittyvien havaintojen eettistä merkitystä psykedeelien lääketieteellisen käytön kontekstissa.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Webinaari on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Tohtori David Dupuis toimii yliopistontutkijana Ranskan terveyden ja lääketieteellisen tutkimuksen instituutissa (IRIS/EHESS). Hän työskentelee psykedeelitutkimuksen, mielenterveyden antropologian ja kulttuurisen psykiatrian risteyskohdassa. Tutkijana hän on kiinnostunut ennen kaikkea psykedeelien ja hallusinatoristen kokemusten sosiaalisen aseman muutokseen liittyvistä kysymyksistä. Hän tutkii näiden ilmiöiden kulttuurisia, poliittisia, kliinisia ja eettisiä ulottuvuuksia euro-amerikkalaisissa yhteiskunnissa. Hänen työnsä perustuu Latinalaisessa Amerikassa (Perun Amazon, Meksiko) ja Euroopassa (Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska) vuodesta 2008 saakka toteutettuun etnografiseen kenttätyöhön.

Missä määrin psykedeeliterapia on vain psykoterapiaa? Miten psykedeeliterapia suhteutuu muihin psykoterapian muotoihin? Mitä psykoterapia oikeastaan on? Näihin kysymyksiin sukelletaan keskiviikkona lokakuun 4. klo 18:00 webinaariluennolla, jonka pitää psykiatri Sandeep Nayak, joka työskentelee apulaisprofessorina Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa. 

Luento käynnistyy tarkastelemalla todisteita ja erimielisyyksiä koskien ajatusta siitä, että psykedeeliterapian subjektiivisilla vaikutuksilla on merkittävä rooli niiden terapeuttisessa potentiaalissa. Sen jälkeen pohditaan sitä, mitä psykoterapia oikeastaan on, ja esitellään mekanismeja, jotka psykoterapiakirjallisuudessa on tunnistettu terapian tehon kannalta keskeisiksi. Vallitsevan ymmärryksen perusteella psykoterapioiden teho ei ole niinkään eri lähestymistapojen ainutlaatuisissa ominaisuuksissa vaan niiden yhteisissä tekijöissä. Tri Nayak argumentoi, että psykedeeliterapia, johon kaikki tällaiset tekijät sisältyvät ja joka voimistaa osaa niistä, on psykoterapian muoto siinä missä perinteisemmätkin psykoterapian suuntaukset. Luennon lopuksi käsitellään tätä aluetta kartoittavien tutkimusten metodologisia haasteita.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia.

Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Psykiatri Sandeep Nayak toimii apulaisprofessorina Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa. Hän valmistui lääkäriksi Brownin yliopistossa ja suoritti psykiatrian harjoittelujaksonsa Johns Hopkinsilla. Hän on keskittynyt psykedeelien hyödyntämiseen psykiatristen ongelmien, erityisesti riippuvuuksien, hoidossa. 

Suurten psykedeeliannosten aiheuttamien intensiivisten kokemusten on tapana nostaa esiin suuria kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Millainen on todellisuuden luonne? Onko Jumalaa olemassa? Psytyn keskiviikkona 13.9. klo 18:00 järjestämässä webinaarissa Johns Hopkins -tutkimusyliopistolla työskentelevä tri Matthew W. Johnson johdattaa meidät pohtimaan vastuullisia lähestymistapoja tällaisten kokemusten ja kysymysten käsittelyyn terapeuttisessa viitekehyksessä.

Psykedeelien uskotaan lisäävän suggestioalttiutta ja tuottavan erittäin henkilökohtaisia ja merkityksellisiä kokemuksia. On vaarallista olettaa, että yleisesti hyväksytyistä kliinisistä ja eettisistä normeista voitaisiin psykedeeliterapian tapauksessa joustaa: Johnsonin mukaan psykedeelien voimakkuus päin vastoin edellyttää tavallistakin voimakkaampaa sitoutumista kliinisiin rajoituksiin ja normeihin.

Johnson painottaa, että potilaan on annettava itse määrittää kokemustensa metafyysisiä merkityksiä – sikäli kuin sellaisia ilmenee. Terapeutin tai tutkijan ei tule tuoda esiin saati sitten tuputtaa metafyysisiä uskomuksiaan – ei edes perenniaalisen filosofian kaltaisia, viattomaksi koettuja viitekehyksiä. Heidän on vältettävä gurun tai uskonnollisen johtajan rooleja ja esitettävä ainoastaan empiiriseen, ammatilliseen asiantuntemukseensa perustuvia näkemyksiä. 

Psykedeelien sanotaan usein “laajentavan tietoisuutta”, ja monet tutkijat puhuvat psykedeeleistä “tietoisuuden luonteen” ymmärtämisen apuvälineinä. Johnson kuitenkin peräänkuuluttaa tutkijoilta tarkkuutta “fenomenaalisen tietoisuuden”, “pääsytietoisuuden” ja “minäkuvan” kaltaisten käsitteiden käytössä, ja kehottaa välttämään liioittelua koskien sitä, millaista on tämänhetkinen tieteellinen ymmärrys psykedeelien ja näiden ilmiöiden suhteista. Hänen mukaansa tarvitaan selkeämpää erottelua psykedeelien katalysoimien, fenomenaalisen tietoisuuden luonnetta koskevien oivallusten ja aihepiiriä koskevan objektiivisen tiedon välillä.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Tri Matthew W. Johnson toimii Johns Hopkinsin tutkimusyliopistossa psykedeelien ja tietoisuustutkimuksen Susan Hill Ward -professorina. Hän on työskennellyt psykedeelien parissa vuodesta 2004 lähtien. Johnsonin tutkimusjulkaisut käsittelevät esimerkiksi psykedeelejä ja mystistä kokemusta, persoonallisuusmuutoksia, tupakoinnin lopettamista sekä syöpään liittyvän ahdistuksen ja masennuksen hoitoa. Vuonna 2021 hänen vetämänsä, tupakkariippuvuuden psilosybiiniavusteista hoitoa koskeva tutkimus sai apurahan, joka on ensimmäinen, jonka Yhdysvaltain hallinto on 50 vuoteen myöntänyt klassisen psykedeelin hoitokäyttöä koskevalle tutkimukselle. Johnson tunnetaan myös käyttäytymistaloustieteen, riippuvuuden, seksuaalisen riskikäyttäytymisen ja useiden huumausaineiden tutkimuksen asiantuntijana. Häntä on haastateltu muun muassa 60 Minutes -ohjelmassa, New York Timesissa, Washington Postissa, Wall Street Journalissa, CNN:llä, NPR:llä, Fox Newsilla, BBC:llä, Lex Fridmanin podcastissa sekä Michael Pollanin “How to Change Your Mind” -kirjassa (suom. “Tuntematon mieli”).

Oivalluksilla on keskeinen rooli psykedeeliavusteisissa terapiaprosesseissa. Oivalluskokemuksista voi olla apua luovuuden, uuden löytämisen ja jopa parantumisen alueilla, mutta ne saattavat myös aiheuttaa harhakuvitelmia tai juurruttaa paikkansapitämättömiä uskomuksia. Neurotieteilijä Ruben Laukkonen pitää oivallusten valoisia ja varjoisia puolia selvittävän webinaariluennon 31. elokuuta klo 12:00. 

Huomaathan tavanomaisesta poikkeavan ajankohdan – luento järjestetään Australiasta asti osallistuvan luennoitsijamme aikavyöhykkeen vuoksi puoleltapäivin Suomen aikaa.

Juuriltaan suomalainen mutta englanniksi luennoiva Laukkonen esittelee luennolla tutkimustuloksiaan, joiden tulkinnassa hän hyödyntää muun muassa aktiivisen päättelyn (active inference) mallia. Mallin avulla hahmotellaan mekanismeja, joilla psykedeelien katalysoimien oivalluksen tunteet voivat myötävaikuttaa uusien uskomusten muodostumiseen ja vahvistumiseen. Parhaimmillaan oivallusten ja löyhtyneiden uskomusten yhdistelmä tukee psykologista joustavuutta ja myönteisiä muutosprosesseja. Lisääntyneeseen joustavuuteen kuitenkin liittyy myös riski siitä, että oivalluksen tunteet vahvistavat paikkansapitämättömiä tai haitallisia uskomuksia tai laukaisevat maanisia tiloja. Luennolla käsitellään erilaisia oivalluksen tyyppejä ja niiden ohjaamista “oikeaan” suuntaan – sekä sitä, miten “oikea” voidaan tällaisessa yhteydessä määritellä.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Tri Ruben Laukkonen työskentelee Australian Southern Cross Universityssa vastuullisena tutkijana ja luennoitsijana. Hänellä on kunniajäsenyydet myös Vrije Universiteit Amsterdamissa ja The University of Queenslandissa. Tutkimustyössään hän rakentaa empiriaan pohjaavia ja kokemuksen kanssa yhteensopivia malleja, joilla käsitellään esimerkiksi meditaatiota, oivalluskokemuksia ja nondualismia. Laukkonen tutkii epätyypillisiä tajunnantiloja esimerkiksi käyttäytymisen, aivokuvantamisen, koneoppimisen ja fenomenologian näkökulmasta. Laukkonen on julkaissut artikkeleita arvovaltaisissa tiedejulkaisuissa ja puhuu säännöllisesti kansainvälisissä konferensseissa. Hän toimii myös konsulttina OECD:lle. Henkilökohtaisen harjoituksen alueella Laukkosella on taustaa esimerkiksi zen-, advaita- ja theravada-perinteissä.

Vuonna 1956 psykiatri Humphry Osmond keksi Aldous Huxleyn kanssa keskustellessaan sanan “psykedeeli” kuvaamaan LSD:hen liittyviä tunteita ja aistimuksia. Sanan nykyisistä konnotaatioista huolimatta Osmond kehitti termin niiden LSD-tutkimusten viitekehyksessä, joita hän kollegojensa kanssa Kanadan Saskatchewanin yliopistossa toteutti. Nuo kokeet vaikuttivat hänen muotoilemaansa skitsofrenian teoriaan sekä hänen jossain määrin radikaalin ehdotukseensa, että alkoholismia voisi hoitaa LSD:llä. Monista psykiatrian aikalaisistaan poiketen Osmond kollegoineen katsoi lääkehoitojen toimivan parhaiten kun niihin yhdistetään empatiaa, kunnioitusta ja jopa ritualistisia elementtejä, joihin hän oli tutustunut alkuperäiskansojen kasvilääkeseremonioiden viitekehyksessä.

Osmondin työ Kanadassa teki hänestä LSD:n ja riippuvuustutkimuksen historiassa merkittävän joskin nousevan vastakulttuurivallankumouksen viitekehyksessä myös kiistanalaisen hahmon. LSD kiellettiin 1960-luvun lopulla sekä moraalisin että tieteellisin syin, mutta viimeaikaiset uudet kehityssuunnat ovat rohkaisseet päättäjiä ja tutkijoita uudelleenarvioimaan varhaisia psykedeelitutkimuksia.

Maanantaina kesäkuun 12. klo 18.00 järjestämässämme Zoom-webinaarissa Saskatchewanin yliopiston historian laitoksen professori Erika Dyck vie meidät psykedeelien historiaan pohtimaan, mitä menneisyydestä voidaan psykedeelien uuden tulemisen äärellä ammentaa. Mitä voidaan oppia alkuperäiskansojen psykedeeleihin liittyvistä perinteistä tai tutkimuksen aiemmista harha-askeleista? Menneisyyden esimerkkien ohella luennolla tutkitaan lisäksi sitä, miten historialliset ideat vielä nykyäänkin vaikuttavat siihen, miten psykedeelejä käsitellään.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Erika Dyck toimii professorina ja terveyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden historian Canada Research Chair -position haltijana Saskatchewanin yliopiston historian laitoksella. Hänen monitieteellinen tutkimuksensa yhdistää sosiaalitieteiden ja humanististen tieteiden näkökulmia luonnon- ja lääketieteellisiin aiheisiin. Hän on julkaissut muun muassa lääketieteen, lain, talouden, kirjallisuuden, filosofian, antropologian ja historian aloilla. Dyck on kirjoittanut useita kirjoja, mukaan lukien Psychedelic Psychiatry: LSD from Clinic to Campus (Johns Hopkins, 2008; University of Manitoba Press, 2011), Managing Madness: the Weyburn Mental Hospital and the Transformation of Psychiatric Care in Canada (University of Manitoba Press, 2017), joka voitti Kanadan historiallisen yhdistyksen Prairie History -palkinnon, sekä The Acid Room: the psychedelic trials and tribulations of Hollywood Hospital (2022), joka on ehdolla Saskatchewanin ja BC:n kirjapalkinnoille. Hän on myös toimittanut teokset Psychedelic Prophets: The Letters of Aldous Huxley and Humphry Osmond (2018) ja A Culture’s Catalyst: Historical Encounters with the Native American Church in Canada and Peyote (2016), sekä yhdessä Chris Elcockin kanssa teoksen Expanding Mindscapes: a global history of psychedelics (MIT Press 2023). Hän on Kanadan terveydenhuollon historian lehden päätoimittaja, kansainvälisen Alcohol and Drugs History Societyn presidentti sekä McGill-Queen’s Pressin History of Health and Medicine- ja Intoxicating Histories -kirjasarjojen toimittaja.

Mitä psykedeelit voivat tarjota eksistentiaalisten kriisien käsittelyyn? Millaisia yhtäläisyyksiä on psykoterapialla ja shamanistisella parantamisella? Miten psykoanalyyttiset näkökulmat voivat rikastuttaa ymmärrystämme psykedeelistä? Näiden kysymysten äärellä ollaan torstaina 25. toukokuuta klo 18.00, kun muun muassa henkeä uhkaavien sairauksien tuottaman eksisentiaalisen ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa käsittelevässä tutkimuksessa työskennellyt psykiatri, psykoanalyytikko, tutkija ja opettaja Jeffrey Guss pitää Zoom-esitelmän “Psychoanalytic Perspectives on Psychedelic Therapy”.

Esitys käynnistyy kuvaamalla psykedeelisiä kokemuksia muualla kuin psykoterapian kontekstissa, ja pohtimalla yhtäläisyyksiä psykoterapian ja shamanistisen parantamisen välillä. Sitten käsitellään psykedeelisen psykoterapian ydinprosesseja ja kuvaillaan psykedeelien fenomenologiaa psykoanalyyttisesta ja neuropsykoanalyyttisesta näkökulmasta. Lopuksi Guss pohtii näitä kysymyksiä erästä yllämainitun tutkimuksen koehenkilöä käsittelevän tapauskuvauksen kautta.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille on lähetetty maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Jeffrey Guss, MD, on psykiatri, psykoanalyytikko, tutkija ja opettaja, joka on erikoistunut psykoanalyyttiseen terapiaan ja psykedeeliseen terapiaan. Hän työskenteli vastuullisena tutkijana ja psykedeeliterapiakoulutuksen johtajana NYU School of Medicine -yliopiston henkeä uhkaavien sairauksien tuottaman eksisentiaalisen ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa käsittelevässä tutkimuksessa. Tällä hetkellä hän toimii Fluencen pääkouluttajana ja keskittyy erityisesti psykedeeliterapian ja psykoanalyysin yhdistämiseen. Lisäksi hän työskentelee tutkimusterapeuttina NYU:n tutkimuksessa, jossa selvitetään psilosybiiniavusteisen hoidon tehoa masennuksen hoidossa. Hän on julkaissut artikkeleita esimerkiksi ACT-menetelmän hyödyntämisestä vaikean masennuksen psykedeeliavusteisessa hoidossa ja terapeuttien omakohtaisen kokemuksen vaikutuksesta psykedeeliterapiatutkimuksessa. Hän toimii ohjaajana ja mentorina California Institute of Integral Studies’ Center for Psychedelic Therapies -keskuksessa, ja pitää yksityisvastaanottoa New Yorkissa.