Tallenteet – Psykedeelinäkymiä 2017

Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjesti 20.9.2017 Balderin salissa Helsingissä luentotapahtuman Psykedeelinäkymiä 2017 – Psykedeelien terapeuttinen potentiaali. Luennoitsijoina olivat tohtorit Robin Carhart-Harris ja Jordi Riba. Avauspuheenvuoron piti Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n puheenjohtaja, psykologi Samuli Kangaslampi. Luennot taltioitiin ja ne ovat nähtävissä Youtube-kanavallamme suomenkielisten tekstitysten kera.

 
 

Psykedeelinäkymiä 2017 – Introduction by Samuli Kangaslampi


 

Psykedeelinäkymiä 2017 -tapahtuman avauspuheenvuorossa psykologi, mielenterveystutkija ja Psykedeelitutkimusyhdistys (Psyty) ry:n puheenjohtaja Samuli Kangaslampi puhuu psykedeelejä koskevan monitieteellisen tutkimuksen määrän kasvusta. Lisäksi hän puhuu tutkimuskentän merkityksestä ymmärryksellemme aivojen ja mielen luonteesta, sekä aihepiirin keräämästä medianäkyvyydestä.
 
Kangaslampi esittelee lyhyesti myös Psyty ry:n toimintaa, ja korostaa sen tärkeyttä, että aihepiiriä julkisesti kommentoivat tahot ovat perehtyneet sitä koskevaan ajantasaiseen tutkimusnäyttöön. Tämän lisäksi hän julkistaa aihepiiriä käsitteleviä korkeakoulutasoisia opinnäytetöitä koskevan kilpailun.
 
Huom: Opinnäytetyökilpailu on päättynyt ja voittaja valittu! Lisätietoa opinnäytetyökilpailusta omalla sivullaan.

 

 

Robin Carhart-Harris – Psychedelics: Therapeutic potential


 

Tohtori Robin Carhart-Harris on psykedeelitutkimusryhmän johtava tutkija lääketieteen laitoksella Lontoon Imperial Collegessa.
 
Luennossaan Carhart-Harris tarkastelee ensin lyhyesti psykedeelien terapeuttista potentiaalia koskevan modernin kliinisen tutkimuksen tilaa, kiinnittäen huomiota näissä tutkimuksissa ilmenneeseen nopeaan ja laaja-alaiseen vaikuttavuuteen, joka voisi viitata yleisluontoiseen terapeuttiseen vaikutukseen.
 
Tämän jälkeen hän esittää sekä hiljattain julkaistuja että vielä julkaisemattomia tuloksia tutkimusryhmänsä tutkimuksista, alustavasta kliinisestä kokeesta aivokuvantamistutkimuksiin terveillä koehenkilöillä ja kyselytutkimuksiin.
 
Psykedeelien vaikutusmekanismeja esitellään niin niiden välittäjäainejärjestelmävaikutusten kuin fMRI-, MEG- ja EEG-tekniikoilla nähtyjen aivomuutostenkin näkökulmista. Keskeinen tekijä psykedeelien vaikutuksissa aivoihin näyttää olevan tietynlainen väliaikainen hajaannus, disintegraatio itseen ja egoon liittyvissä aivoverkoissa, yhdistettynä laajempaankin eri aivoalueiden välillä tapahtuvaan kommunikaatioon. Psykedeelien aikaansaama muutos tietoisuuden tilassa voidaan nähdä myös kompleksisuuden eli signaalien monimuotoisuuden lisääntymisenä.
 
Imperial Collegen tutkimuksesta, jonka aiheena on psilosybiinin käyttö hoitoresistentin masennuksen hoidossa, esitellään tuloksia kliinisen vaikuttavuuden, aivokuvantamislöydösten ja laadullisten kuvausten muodossa. Tulokset viittaavat emotionaalisen purkautumisen sekä sisäisen ja ulkoisen yhteyden kokemusten olevan keskeisiä terapeuttisia mekanismeja.
 
Läpi esitelmän Carhart-Harris korostaa kontekstin ja ympäristötekijöiden keskeistä merkitystä psykedeelien mahdollisesti terapeuttisille vaikutuksille ja tuo esiin tiettyjä tekijöitä, joiden on osoitettu vaikuttavan merkittävästi psykedeelisen kokemuksen luonteeseen.
 
Lopussa muutamia yleisökysymyksiä vastauksineen.

 

 

Jordi Riba – Two decades of ayahuasca research: What have we learned


 

Tohtori Jorbi Riba on ihmisneuropsykofarmakologian tutkimusryhmän johtava tutkija Sant Paun biolääketieteellisessä tutkimusinstituutissa, Barcelonassa.
 
Luennossaan Jordi Riba pohtii, mitä 20 vuotta ayahuascan tutkimusta on opettanut hänelle tästä psykedeelikeitoksesta ja hänestä itsestään. Riba esittelee ayahuascan farmakologiaa, fysiologisia ja subjektiivisia vaikutuksia, aivokuvantamismenetelmin saatuja tuloksia sen vaikutuksista aivoihin, sekä alustavien kliinisten kokeiden ja havaintotutkimusten antia.
 
Terveillä koehenkilöillä tehty tutkimus viittaa mindfulness-kykyjen parantumiseen yhden ayahuascasession jälkeen. Kykyjen parantuminen oli tutkimuksessa yhteydessä aivokuvantamismenetelmin nähtyihin muutoksiin aivojen toiminnallisessa konnektiviteetissä (kytkennällisyydessä). Tulevissa tutkimuksissa aiotaan verrata mindfulness-meditaatioharjoittelua yhdistettynä ayahuasca-sessioihin ja ilman.
 
Tuoreet löydökset osoittavat, että ayahuascan sisältämillä harmala-alkaloideilla on neurogeneettisiä vaikutuksia hippokampuksen kantasoluissa in vitro. Tulokset viittaavat siihen, että harmala-alkaloideilla on keitoksen vaikutuksissa muitakin rooleja kuin DMT:n oraalisen vaikuttavuuden mahdollistaminen. Hypoteettisesti uusien hermosolujen syntyminen saattaa selittää osan ayahuascan mahdollisista terapeuttisista vaikutuksista.
 
Kahdessa pienessä kliinisessä pilottitutkimuksessa on nähty yhdellä ayahuasca-annoksella nopea masennusta lievittävä vaikutus toistuvasta masennuksesta kärsivillä. Lyhyellä aikavälillä samaan viittaa myös vielä julkaisematon laajempi kontrolloitu tutkimus. Havaintotutkimuksissa on löydetty tukea ajatukselle ayahuascan hyödyllisyydestä myös addiktioiden hoidossa.
 
Lopussa muutamia yleisökysymyksiä vastauksineen.