Tulokset kategoriasta oppiaine hakusanalla kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma. Takaisin
Toimijuus ja kasvinäkökulmahypoteesi klassisten psykedeelien antropologisessa tutkimuksessa (Tuomas Kuusisto, 2022)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Filosofinen tiedekunta |
| Tiedekunta: | Humanistinen osasto |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tämä tutkielma tarkastelee tiede- ja ympäristöjournalismin professorin ja kasvitieteilijän, Michael Pollanin, popularisoimaa kasvinäkökulmahypoteesia ja kokemuksia ihmisen ulkopuolisesta toimijuudesta klassisten psykedeelien antropologisessa tutkimuksessa. Tutkielman analyysia ohjaa ajatus lajien yhteisevolutiivisesta kehityksestä, jonka mukaan myös ihmislajin evolutiivinen kehitys on kytkeytynyt muissa lajeissa kehittyneisiin ominaisuuksiin. Sain motivaation tutkielman kirjoittamiseen codrycep-suvun sienten tavasta lisääntyä ja levittäytyä. Parasiittimaisen cordycep-sienen itiöt kaappaavat isäntäorganismin vapaan tahdon saastuttaessaan tämän elimistön. Kaapattuaan isäntäorganismin, yleensä hyönteisen tahdon, sieni manipuloi kaappaamaansa hyönteisen toimintoja sienen kasvulle ja levittäytymiselle edulliseen suuntaan. Tarkastelen kahdeksaa antropologista tutkimusartikkelia lähiluvun avulla ja pyrin vastaamaan kolmeen kysymykseen: 1) millä tavoin kasvinäkökulma nousee esiin antropologisessa tutkimuskirjallisuudessa? 2) millaista ei-inhimillistä toimijuutta psykedeelikokemusten yhteydessä nousee esiin antropologisissa tutkimusartikkeleissa? 3) miten alkuperäiskansojen tulkinnat kasvien hengistä vuorovaikutussuhteeseen kykenevinä entiteetteinä on otettu toimijuuden näkökulmasta huomioon antropologisessa tutkimuskirjallisuudessa? Analyysi muodostuu kahdesta osasta, lähiluvun osiosta ja osiosta, jossa peilaan esiin nousseita puheen tapoja parantamisen ja vallan teemoihin. Sovellan Erving Goffmanin teoriaa ilmaisun tapojen ii jaosta luonnontieteelliseen ja sosiaaliseen viitekehykseen. Psykedeeleja voidaan luonnehtia epätäsmällisiksi tietoisuuden tehostajiksi. Tämän tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että puhtaasti luonnontieteelliseen viitekehykseen rajautuvat puheen tavat psykedeelien vaikutuksista mahdollisesti poissulkevat muun muassa sosiaalisen ympäristön, valmistautumisen, ennakko-odotusten, uskomusten, kokemuksenhetkisen mielentilan ja muiden hankalasti laskelmoitavien ilmiöiden vaikutukset tietoisuuteen psykedeelikokemuksen aikana. Kaikki edellä mainitut tekijät osaltaan muokkaavat psykedeelikokemusta. Shamanistisissa kulttuureissa psykedeelikokemusta edeltävä keskusteluympäristö alustaa vastaanottajaa käsitteellistämään kokemustaan ohjatulla tavalla. Shamanististen kulttuurien tavat käsitteellistää psykedeelikokemuksia eivät kuitenkaan usein ole tervetulleita keskusteluihin, joissa vallitsee rationaalis-materiaalis-determinististen käsitteellistämisen tapojen hegemonia. Sulkemalla sellaiset käsitteellistämisen tavat tieteellisen keskustelun ulkopuolelle, joiden tulkitaan olevan ristiriidassa hyväksyttyjen käsitteellistämisen tapojen kanssa, jätetään mahdollisesti tutkimatta jotain sellaista, mitä ei vielä kyetä sanallistamaan puheen tapojen hegemoniaan sopivilla käsitteillä. Psykedeelien kohdalla hyväksyttyihin ja kiellettyihin puheen tapoihin vaikuttaa myös yhteiskunnallinen valtataistelu muun muassa parantamisen auktoriteetista. Aiheen tutkimus on tärkeää. Klassisten psykedeelien on havaittu olevan tehokkaita lääkkeitä mielenterveyden ongelmien hoidossa. Käyttökokemuskertomukset myös viittaavat usein korostuneeseen arvostukseen luontoa, ympäristöä ja elämää kohtaan. Psykedeelitutkimus tarjoaa näin mielenterveydenhuollon lisäksi työkaluja tietoisuuden tutkimukseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja taisteluun luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta. |
| Tiivistelmä EN: | This thesis examines the plant viewpoint, or “plant's-eye view” hypothesis popularized by botanist and professor of science and environmental journalism, Michael Pollan and experiences of extra-human agency in the anthropological study of classic psychedelics. The analysis of the thesis is guided by the idea of the co-evolutionary development of species, according to which the evolutionary development of the human species also takes place in connection with other species. I got the motivation to write the thesis from the way fungi of the genus Cordyceps reproduce and spread. The spores of the parasitic Cordyceps fungus hijack the free will of the host organism when they infect this organism. After capturing the will of the host organism, usually an insect, the fungus manipulates the functions of the captured insect in a direction favorable to the growth and spread of the fungus. In this study I examine eight anthropological research articles using the close reading method and try to answer three questions. 1) In what way does the plant perspective emerge in anthropological research literature? 2) What kind of non-human agency emerges in anthropological research articles in connection with psychedelic experiences? 3) How have indigenous peoples' interpretations of plant spirits as interacting entities been considered from the agency's perspective in the anthropological research literature? The analysis consists of two parts, a section of the close reading chapter and a section iv in which I examine the ways of speaking that emerged in reflection with the themes of healing and power. I apply Erving Goffman's theory of the division of ways of expression between a natural scientific and social framework. Psychedelics can be characterized as imprecise consciousness enhancers. As a result of this research, it can be said that the ways of speaking about the effects of psychedelics, which are limited to a purely natural scientific framework, possibly exclude the effects of the social environment, preparation, pre-expectations, beliefs, the state of mind at the time of the experience, and other difficult-to-calculate phenomena on consciousness during the psychedelic experience. All the factors mentioned above contribute to shape the psychedelic experience. In shamanistic cultures, the conversational environment that precedes the psychedelic experience primes the recipient to conceptualize their experience in a guided way. However, the ways in which shamanistic cultures conceptualize psychedelic experiences are often not welcome in discussions where the hegemony of rational-materialdeterministic ways of conceptualizing prevails. By excluding such ways of conceptualization from the scientific discussion, which are interpreted as conflicting with the accepted ways of conceptualizing, things that cannot yet be verbalized with concepts suitable for the hegemony of ways of speech might be left unexplored. In the case of psychedelics, the accepted and forbidden ways of speaking are also affected by the social power struggle, for example over the authority on healing. Researching the topic is important. Classic psychedelics have been found to be effective drugs in the treatment of mental health problems. User experience reports also often refer to a heightened appreciation for nature, the environment and life. In addition to mental health care, psychedelic research thus offers tools for the research of consciousness as well as for the fight against climate change and preserving biodiversity. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | cordyceps, diskurssi, enteogeeni, hallusinogeeni, kasvinäkökulma, muuntuneet tajunnan tilat, Psykedeeli, shamanismi, toimijuus, viitekehys |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28979 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 16.10.2024 |