Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla sosiaalityö. Takaisin
Katsaus psykedeelien ja MDMA:n käyttöön liittyviin psykososiaalisiin riskeihin ja keinoihin ehkäistä niitä (Juulia Järvenpää, 2019)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Sosiaalityö</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Sosiaalitieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tavoitteet. Tarkoituksenani on kartoittaa eräiden psykedeelien ja MDMA:n itsenäiseen käyttöön liittyviä riskitekijöitä sekä keinoja ehkäistä näitä riskejä. Itsenäisellä käytöllä tarkoitan sellaista käyttöä, joka ei tapahdu esimerkiksi valvotuissa tutkimusolosuhteissa, vaan käyttäjä ottaa ainetta niin sanotusti omin päin. Päihdehuolto on rakentunut pitkälti riippuvuuksien hoidon ympärille, eivätkä tässä tutkielmassa käsitellyt aineet nykytiedon valossa aiheuta ainakaan fyysistä riippuvuutta. Näillä aineilla voi kuitenkin olla muita ongelmia, joita päihdehuollon työntekijät ymmärtävät ja tuntevat huonosti. Tutkielman tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä aihepiiriä kohtaan, ja nostaa pohdittavaksi sitä, pitäisikö päihdetyötä kehittää niin, että sopivia palveluita olisi tarjolla myös psykedeelejä ja MDMA:ta käyttäville henkilöille. Menetelmät. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus. Tulokset ja johtopäätökset. Psykedeelejä ja MDMA:ta käytetään usein muista päihteitä poikkeavilla tavoilla, ja käyttö voi liittyä itsetutkiskeluun tai tavoitteena voi olla erilaisten mielenterveysongelmien omahoito. Haitat voivat olla joko akuutteja eli vaikutuksen aikana ilmeneviä tai vasta jälkikäteen ilmeneviä. Akuuteista haitoista yleisin ovat vaikeat ja epämiellyttävät kokemukset, joiden hoidoksi riittää pääsääntöisesti rahoitteleva puhe ja turvallisen ympäristön takaaminen. Psykedeelit voivat tuottaa mystisiä ja uskonnollisluonteisia kokemuksia, minkä vuoksi ne saattavat laukaista myös niin sanottuja spirituaalisia kriisejä. Tällaiset kriisit voivat kestää myös akuutin vaikutuksen lakattua tai alkaa vasta akuutin vaikutuksen lakattua. MDMA lisää monilla halukkuutta fyysisesti intiimiin sosiaaliseen kanssakäyntiin. Käyttäjien tulisi olla tietoisia tästä, sillä väärässä seurassa tapahtuva intiimi kanssakäyminen voi johtaa epämiellyttäviin kokemuksiin. MDMA:lla on yhteyksiä myös lisääntyneeseen impulsiivisuuteen, vaikkei syy-seuraussuhdetta ole kyetty tutkimuksissa osoittamaan. Faktoihin perustuva päihdevalistus sekä kokemusten jäsentelemiseen auttava keskusteluapu voivat olla tehokkaita keinoja ehkäistä psykedeelien ja MDMA:n aiheuttamia ongelmia. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD, MDMA, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ekstaasi, haittojen vähentäminen, MDMA, psykedeelit, päihdehuolto, päihdetyö, sosiaalityö |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeeliterapiaa – narratiivinen kirjallisuuskatsaus psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahasca-seremonioihin osallistuneiden kokemuksista päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa (Jarkko Taipaleenmäki, 2022)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Sosiaalityö</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kirjallisuuskatsaus |
| Laitos: | Yhteiskuntatieteiden laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen psykedeeliterapiohin eli psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneiden henkilöiden kokemuksia ja niiden vaikutuksia osallistujien mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Tutkielman tarkoituksena on kerätä ajankohtaista tutkimustietoa ja kokemuksia psykedeelien terapeuttisista käyttötarkoituksista, ja tuoda tämä tieto esille sosiaalityön kontekstissa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälaisia kokemuksia niillä psykedeeliavusteisiin terapioihin ja ayahuasca-seremonioihin osallistuneilla on ollut, jotka ovat hakeneet näistä apua mielenterveystai päihdeongelmiin? 2) Miten psykedeeliavusteiset terapiat ja ayahuasca-seremoniat ovat auttaneet osallistujia? Toteutin tutkielmani narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka käsittää 14 kansainvälistä vertaisarvioitua aineistoa vuosiväliltä 2010–2021. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällön analyysilla, jonka pohjalta muodostin seuraavat viisi teemaa osallistujien kokemuksista: 1) Parantumisen kokemus ja haasteellisten ajatusmallien muutos, 2) Muistojen herääminen ja näyt läheisistä, 3) Mystinen kokemus, 4) Haasteelliset ja huonot kokemukset ja 5) Positiiviset jälkivaikutukset. Tutkimustuloksina havaitsin, että osallistujien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja osallistujat olivat kokeneet saaneensa helpotusta tai parantuneet mielenterveys- ja päihdeongelmistaan. Tähän vaikutti usein psykedeelien aikaansaama mystinen kokemus, joka joskus johti myös negatiivisiin kokemuksiin. Vakavimmat negatiiviset kokemukset vaikuttivat johtuneen huonosta mielentilasta ja ympäristöstä (engl. set ja setting), ja olivat myös tapahtuneet pääasiassa ayahuasca-seremonioissa. Sosiaalityön asiakkaat voisivat hyötyä tulevaisuudessa psykedeeliavusteisesta terapiasta, ja sosiaalityöntekijät voisivat olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa tätä terapiasuuntausta. Jatkotutkimusta asiasta tosin tarvitaan varsinkin Suomessa monitieteellisesti – myös sosiaalityön parissa. |
| Tiivistelmä EN: | I examine in this master's thesis the experiences of people who have participated in psychedelic therapy, i.e. psychedelic-assisted therapy and ayahuasca ceremonies, and their effects on the participants' mental health problems and substance abuse. The purpose of this research is to collect up-to-date research information and experiences about the therapeutic uses of psychedelics and to bring this information to the fore in the context of social work. The research questions in this literature review are: 1) What kind of experiences have those participants in psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies had, who have searched help for mental health problems or substance abuse? 2) How have psychedelic-assisted therapies and ayahuasca ceremonies helped participants? The study is a narrative literature review that includes 14 international peer-reviewed studies from 2010–2021. Studies have been analysed with a qualitative content analysis, which resulted in the following themes: 1) The experience of healing and the change of challenging thought patterns, 2) The awakening of memories and visions of loved ones, 3) Mystical experience, 4) Challenging and bad experiences and 5) Positive aftereffects. The experiences were generally positive, and the participants had received relief or improved from their mental health problems and substance abuse. This was often influenced by the mystical experience caused by psychedelics, which sometimes also led to negative experiences. The most serious negative experiences seemed to be caused by a bad set and setting These bad experiences had also occurred mainly in ayahuasca ceremonies. Social work clients could benefit from psychedelic-assisted therapy in the future, and social workers could be involved in developing and implementing this therapy. However, further research is needed, especially in Finland in a multidisciplinary ways – and especially in social work. |
| Yhdiste: | psilosybiini, lsd, dmt |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca, kirjallisuuskatsaus, LSD, mielenterveysongelmat, narratiivinen kirjallisuuskatsaus, psilosybiini, psykedeeliavusteinen terapia, psykedeelit, psykedeeliterapia, päihdeongelmat, sosiaalityö |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28652 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 17.01.2023 |
Helsingin kaupungin päihdetyön ammattilaisten käsityksiä psykedeeliavusteisesta terapiasta (Kalle Polkutie, 2026)
| Oppiaine: | Sosiaalialan johtaminen ja kehitääminen |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Sosionomi YAMK opinnäytetyö |
| Laitos: | Metropolia Ammattikorkeakoulu |
| Tiedekunta: | Sosiaaliala |
| Korkeakoulu: | Metropolia Ammattikorkeakoulu, Myllypuron kampus |
| Tiivistelmä: | Psykedeeliavusteinen terapia on viime vuosina noussut kansainvälisesti merkittäväksi tutkimus- ja kehittämiskohteeksi päihde- ja mielenterveystyössä. Suomessa sen mahdollinen asema osana julkista palvelujärjestelmää on kuitenkin toistaiseksi rajautunut varovaiseen ja osin ristiriitaiseen keskusteluun, jota muovaavat huumausainelainsäädäntö, päihdepolitiikka sekä psykedeeleihin kytkeytyvät kulttuuriset ja moraaliset merkitykset. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata, millaisia ammatillisia käsityksiä ja arvioita Helsingin kaupungin päihdetyössä toimivilla sosiaalialan ammattilaisilla on psykedeeliavusteisesta terapiasta sekä millaisia mahdollisuuksia ja esteitä he tunnistavat menetelmän mahdolliselle käyttöönotolle osana julkisia palveluja. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla Helsingin kaupungin päihdepalveluissa työskenteleviltä sosiaalialan ammattilaisilta. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa analyysiluokat ja teemat muodostettiin haastatteluaineistosta käsin ilman ennalta määriteltyjä teoreettisia luokittelurakenteita. Tulosten tulkintaa jäsennettiin Erik Allardtin (1976) hyvinvointiteorian sekä Jürgen Habermasin (1976; 1984) emansipatorisen tiedonintressin ja kommunikatiivisen toiminnan teorian näkökulmista. Tulosten perusteella psykedeeliavusteinen terapia näyttäytyy ammattilaisten puheessa samanaikaisesti potentiaalisena ja haastavana hoitomuotona. Menetelmän mahdollisuudet liitettiin erityisesti vaikeasti hoidettavien päihde- ja mielenterveysongelmien hoitoon, asiakkaiden toimintakyvyn vahvistamiseen sekä osallisuuden ja toipumisorientaation tukemiseen. Keskeisiksi esteiksi tunnistettiin lainsäädäntöön ja päihdepolitiikkaan liittyvät normatiiviset reunaehdot, turvallisuuskysymykset sekä menetelmään kohdistuvat ennakkoluulot ja tiedon puute. Opinnäytetyö tuottaa tietoa siitä, miten institutionaaliset rakenteet, tiedon legitimiteetti ja stigma muovaavat ammatillista suhtautumista normatiivisesti haastaviin hoitomuotoihin. Työ tuo esiin tarpeen avoimemmalle, tutkimustietoon nojaavalle ja reflektiivisemmälle ammatilliselle keskustelulle psykedeeliavusteisen terapian asemasta tulevaisuuden päihde- ja mielenterveyspalveluissa. |
| Tiivistelmä EN: | Psychedelic-assisted therapy has emerged as a significant international field of research and development in the treatment of substance use and mental health disorders in recent years. In Finland, however, its potential position within the public service system has thus far been framed by a cautious and partly contradictory discourse shaped by drug legislation, national drug policy, and the cultural and moral meanings attached to psychedelics. The aim of this master’s thesis is to examine how social work professionals employed in the substance use services of the City of Helsinki perceive and evaluate psychedelic-assisted therapy, and what kinds of opportunities and barriers they identify regarding its potential integration into public services. The thesis was conducted as a qualitative study. Data was collected through semi-structured thematic interviews with social work professionals working in municipal substance use services in Helsinki. The interview material was analysed using an inductive content analysis approach, in which analytical categories and themes were derived from the data without pre-defined theoretical coding schemes. The interpretation of the findings was informed by Erik Allardt’s (1976) theory of welfare and by Jürgen Habermas’s (1976; 1984) theory of the emancipatory knowledge interest and the theory of communicative action. The findings indicate that psychedelic-assisted therapy is articulated in professional discourse as both a potentially valuable and a challenging therapeutic approach. Perceived opportunities were primarily associated with the treatment of complex and treatment-resistant substance use and mental health problems, the strengthening of clients’ functional capacity, and the support of participation and recovery-oriented processes. Key barriers included normative constraints related to legislation and drug policy, concerns regarding safety, and the persistence of stigma, prejudice, and limited professional knowledge. The thesis contributes to understanding how institutional structures, the legitimacy of knowledge, and stigma shape professional orientations toward normatively contested therapeutic modalities. It highlights the need for more open, research-informed, and reflexive professional dialogue concerning the role of psychedelic-assisted therapy in the future development of substance use and mental health services. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Puolistrukturoitu teemahaastattelu |
| Otoskoko: | 11 |
| Muuta: | |
| Tagit: | hoitomenetelmät, mielenterveyshäiriöt, mielenterveyskuntoutus, mielenterveystyö, palvelujärjestelmät, päihdekuntoutus, päihdeongelmat, päihdepolitiikka, sosiaaliala, sosiaalityö, stigmat |
| URL: | https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604065664 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 03.06.2026 |