Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla shamanismi. Takaisin
Metsän lääkkeet: Amazonian yawanawa-shamanismin opiskelijoiden terveyskäsitykset ja shamanismin parantavat elementit (Inka Oikarinen, 2020)
| Oppiaine: | maantiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | pro gradu |
| Laitos: | Geotieteiden ja maantieteen laitos |
| Tiedekunta: | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Amazonian alkuperäiskansat ovat viime vuosikymmeninä vahvistaneet eri tavoin kolonisaation aikana tukahdutettuja perinteitään, minkä seurauksena muun muassa shamanistisien käytänteiden jatkuvuutta vahvistetaan, elvytetään ja tuodaan laajempaan tietoisuuteen. Nykymaailmassa shamanismi on myös väylä, jonka kautta kohtaavat kansainvälisesti eri toimijat. Amazonian Acressa asuvalle Yawanawa-kansalle yksi kulttuurisen elpymisen näkyvä esimerkki ovat vuosittaiset kulttuurifestivaalit. Näissä tapahtumissa kansainväliset vieraat tutustuvat perinteiseen kulttuuriin musiikkin, tanssien, taiteen, käsitöiden sekä shamanististen rituaalien ja substanssien välityksellä. Samalla luodaan yhteyksiä ja liittolaisuuksia yawanawojen ja vierailijoiden välille. Tutkielmani käsittelee Amazonian shamanistisiin verkostoihin osallistuvien, alkuperäiskansaan kuulumattomien henkilöiden näkemyksiä terveydestä ja hyvinvoinnistä. Erityisesti tutkin, miten yawanawa-shamanismiin perehtyminen ja shamanistiset kokemukset muokkaavat terveyskäsityksiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Mitä terveys ja sairaus merkitsevät Amazonian ja etenkin yawanawa-kansan sosiofilosofioissa? 2) Millaisia terveyskäsityksiä Amazonian shmanismista kiinnostuneilla länsimaisilla ilmenee, ja miten käsitykset yhtenevät ja eroavat yawanawa-shamanismin käsitysten kanssa? 3) Mitä ovat parantamisen elementit yawanawá-shamanismissa? Pääasiallisena aineistonani käytän kuutta eri maista tulevan, shamanismia opiskelevan henkilön haastattelua. Käytän tutkimuksessa kahta teoreettista viitekehystä. Tutkielma kiinnittyy lääketieteelliseen antropologiaan, joka tarkastelee terveyden, sairauden ja parantamisen käsitteistöä sekä kulttuurista ja sosiaalista monimuotoisuutta. Hyödynnän Schmidin (2010, 2011) subjektiivisten terveyden teorioiden mallia tarkastelemaan aineistossani ilmeneviä terveyskäsityksiä yksilöllisenä merkityksenantona. Alkuperäiskansojen relationaaliset terveyskäsitykset muodostavat toisen teoreettisen kehyksen, jonka kautta tarkastelen alkuperäiskansojen ja yawanawojen terveyskäsityksiä tasapainoisten suhteiden tuottamisena ja hallitsemisena suhteessa sekä inhimillisiin että yli-inhimillisiin olentoihin. Tutkielman kirjallinen katsaus piirtää kuvan Amazonian perinteisestä shamanismista suhdeverkostojen maailmana, jossa on keskeistä ihmiselle näkyvä ja näkymätön puoli. Terveys pohjautuu Amazonian alkuperäiskansojen parissa relationaaliseen ihmiskäsitykseen, jossa korostuvat oikeanlaisten suhteiden luominen sosiaalisella, ekologisella ja kosmologisella tasolla: hyvinvointi on sekä yhteisesti tuotettu ja jaettu resurssi että neuvottelua muiden olentojen kanssa, joilla voi olla kilpailevia intressejä. Yawanawoilla terveys määrittyy erityisesti kehon eri osatekijöiden suhteissa muihin olentoihin sekä yksilön kiinnittymiseen yawanawa-identiteettiin kehollisin keinoin. Myös shamanismi perustuu kehon ja sen kapasiteettien muunteluun eri substansseja poistamalla ja lisäämällä. Viimeisten vuosikymmenien shamanismin muutosta Amazonilla on toisaalta leimannut kansainvälinen verkottuminen, jossa uusshamanismin ja shamanistisen turismin vaikutuksien esitetään muokkaavan myös shamanismin harjoittamista alkuperäiskansojen parissa. Paikkaan sitoutumatonta uusshamanismia on kritisoitu länsimaista ihmiskuvaa heijastavana, yksilöllisenä projektina, jossa ei ole interpersoonallisia ulottuvuuksia. Kehitystä kuvaa myös Amazonian shamanismiin kuuluvien elementtien, kuten ayahuascan medikalisointi sekä shamanististen rituaalien subjektiivinen tulkinnallinen avoimuus. Haastatteluaineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että haastateltavien terveyskäsityksissä ilmenee relationaalisia piirteitä, jotka ovat monilta osin yhteneviä alkuperäiskansojen ihmiskuvan kanssa. Shamanismista on löydetty maailmankuva, joka tarjoaa vaihtoehdon biolääketieteen ihmiskuvalle ja tieteelliselle reduktionismille.Tämä näkyy erityisesti tavassa, jolla shamanismi laajentaa terveyteen vaikuttavien elementtien kenttää kahteen suuntaan: terveys merkitsee vertikaalisesti tasapainoa yksilön fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen ulottuvuuden välillä, ja sen tuottamiseen osallistuvat horisontaalisesti inhimilliset ja yli-inhimilliset olennot. Aineistossa on nähtävissä yksilöllinen, subjektiivinen orientaatio, jossa shamanistisille kokemuksille sallitaan useita tulkintoja ja hyvinvoinnin tuottamisessa korostuu yksilöllinen vastuu. Myös eroja yawanawojen kosmo-ontologiaan esiintyy erityisesti ei-inhimillisten olentojen toimijuuden suhteen. Kuitenkin voidaan todeta, ettei shamanismi ole haastateltaville pelkästään individualistinen hanke, vaan perehtyminen shamanismiin lisää tietoisuutta suhdeverkostoista sekä shamanismin toimintakentällä että sosiaalisissa suhteissa. Tämä näkyy myös tavoissa, joilla yawanawa-shamanismin elementtien parantava vaikutus nähdään ja koetaan subjektiivisten sekä intersubjektiivisien elementtien kokonaisuutena. |
| Tiivistelmä EN: | In recent decades there has been a revival of customs and traditions among several indigenous Amazonian peoples, one feature of which is the strengthening of many shamanic practices repressed and partially abandoned under colonial rule. For the Yawanawa people of Acre, Brazil, annual cultural festivals have become a prominent symbol of cultural revitalization. Festivals enable an international audience to experience a live tradition in the form of song, dance, games, art and crafts as well as shamanic rituals and substances. In the context of shamanic ritual, the terms medicine and healing are some of the prominent discourses through which shamanic networks connect and alliances are created between visitors and the Yawanawa. The present study looks at the understandings of health and wellbeing of non-indigenous persons participating in contemporary shamanic networks in Amazonia. The aim of the study is to describe how knowledge of Yawanawa shamanic practices affects understandings of health, sickness and healing. My research questions are: 1) What are the meanings assigned to health and illness in Amazonian sociophilosophies and those of the Yawanawa people? 2) How do Western people practicing Amazonian shamanism perceive health and illness, and how do their understandings relate to those present in Yawanawa shamanism? 3) What constitute the main elements of healing in Yawanawa shamanism? My primary research data consists of six thematic interviews with non-indigenous people practicing and studying Yawanawa shamanism. I will employ two theoretical approaches to frame the analysis. The study locates in medical anthropology which examines concepts around health, illness and healing and their cultural and social diversity. I will refer to the framework of subjective theories of health by Schmid (2010, 2011) to view individual health-related understandings as subjective meaning-making frameworks that resemble but are not reduced to scientific medical theories. Indigenous relational philosophies of health comprise the second theoretical framework, through which the Yawanawa medical system and shamanism will be understood as consisting of the creation and management of harmonious relationships with both human and nonhuman actors. Literature review represents Amazonian shamanism as an interconnected world with a visible and invisible side. Health for indigenous peoples is based on a relational cosmovision where principles of right relationship and reciprocity are recreated at social, ecological and cosmological levels. Wellbeing is a co-created, shared resource as well as the result of successful negotiation with nonhuman beings with potentially conflicting interests. For the Yawanawa, health is defined through the balanced relations of bodies and souls that constitute a human person, as well as creating a distinct Yawanawa identity through embodied means. Traditional Yawanawa shamanism equally relies on the transformation of the body and its different capacities through removal and adding of substances. More recently, the changes occurring in Amazonian shamanic practices have been characterized by increased interconnectedness and exchange on a global level with an increase in shamanic tourism and neo-shamanic movements alongside the practice of indigenous shamanism. Non-local neo-shamanic activities, such as the ritual consumption of ayahuasca for self-healing, have been criticized as reflecting a western, individualistic worldview that does not recognize the relational, intersubjective dimensions of shamanism. Similarly, the elements of Amazonian shamanism undergo a translation that includes the medicalization and commercialization of ayahuasca as well as a tendency to psychologize shamanic experiences with nonhumans. Analysis of the interview data shows that the understandings of health of shamanic practitioners reflect a relational worldview that shares several elements with indigenous socio-philosophies of health. For the study participants, shamanism offers an alternative worldview and framework for understanding wellbeing compared to that of biomedicine characterized by scientific reductionism. A central effect of maintaining relational conceptions of health can be seen in an expanded view of the determinants of health. Individual wellbeing is defined holistically as the balance between the physical, psychological, social and spiritual dimensions of a person. At the same time consideration of elements and actors affecting health is spread horizontally to include relations between individual and their social and intergenerational ties, as well as ecological ties to the nonhuman world which includes other species as well as invisible beings of the spirit world. There is an individualistic orientation present whereby individual responsibility and autonomy are considered as important determinants of wellbeing. Interviewees also recognize some differences between their views and those of the Yawanawa regarding the agency of nonhuman beings. However, the study concludes that practicing and studying shamanism is not merely an egoistic pursuit for the study participants, but increased understanding of the principles of Amazonian shamanism and worldviews shows in an expanded awareness of relational ties in both shamanic cosmology as well as in interpersonal ties with the Yawanawa and Amazonian peoples. This is also reflected in the way the elements of healing in shamanism are understood as containing both subjective and intersubjective elements. |
| Yhdiste: | ayahuasca, tupakka |
| Aihe: | Amazonian shamanismin opiskelijoiden käsitykset shamanistista parannusmenetelmistä |
| Menetelmät: | teemahaastattelu, laadullinen sisällönanalyysi |
| Otoskoko: | 6 |
| Muuta: | |
| Tagit: | alkuperäiskansat, Amazonia, parantaminen, shamanismi |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316949 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Arutam ilmestyi minulle viidakossa – Shuarien rituaalilaulut heidän maailmankatsomuksensa ilmentäjinä (Lassi Sarlos, 2014)
| Oppiaine: | Kehitysmaantiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | kandidaatintutkielma |
| Laitos: | Geotieteiden ja maantieteen laitos |
| Tiedekunta: | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielmani tarkoituksena on valottaa itäisen Ecuadorin jívaro-kansoihin kuuluvien shuarien maailmankatsomusta heidän shamanististen rituaalilaulujen ja niihin liittyvän kulttuuriperinnön tulkinnan kautta. Pyrin työssäni hyödyntämään monitieteistä lähestymistapaa käyttäen lähtökohtinani teorioita antropologian, musiikkitieteen ja maantieteen piiristä. Shuarien kulttuurista kattavia yleisteoksia ovat kirjoittaneet pääasiassa antropologit. Heidän keräämän informaation pohjalta sovellan muiden tieteenalojen teorioita tavoitteenani saada selville millä tavoin rituaalilauluihin liittyvät kulttuuriset erityispiirteet ilmentävät shuarien käsitystä maailmasta. Olen kerännyt kenttä-äänittimellä tutkielmaani varten shuarien shamanistisiin puhdistautumisrituaaleihin liittyviä lauluja Ecuadorissa tammi-helmikuussa 2013. Macasin kaupunkia lähellä etnografisesti kerätty musiikillinen aineisto on toiminut innoittajana aikaisempaan kirjalliseen tutkimustietoon tutustumiseen ja teorioiden soveltamiseen. Omakustanteisen harjoitteluopintomatkani tuloksena minulla oli tarve päästä tulkitsemaan lauluihin liittyviä kulttuurisia ilmiöitä. Lähestyin asiaa omista lähtökohdistani ja erikoistumisalastani käsin tutkien aiheeseen liittyvää antropologista, musiikkitieteellistä ja maantieteellistä tiedekirjallisuutta. Yhdistellen teorioita poikkitieteellisesti tulin loppupäätelmään, että rituaalilauluihin kytkeytyvät uskomukset kuvastavat shuarien tapaa katsoa maailmaa monella tapaa. Laulut liittyvät erottumattomasti parannukseen, noituuteen, subjektiivisen ja objektiivisen maailman havainnointiin sekä fyysiseen todellisuuteen luotuihin merkityksiin. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | ayahuasca |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | etnografinen tutkimus, kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | ayahuasca, hengellinen maailmankuva, henkimaailma, myyttinen tila, rituaalilaulu, shamanismi, shuar |
| URL: | https://lassisarlos.wordpress.com/2014/12/04/arutam/ |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Toimijuus ja kasvinäkökulmahypoteesi klassisten psykedeelien antropologisessa tutkimuksessa (Tuomas Kuusisto, 2022)
| Oppiaine: | Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Filosofinen tiedekunta |
| Tiedekunta: | Humanistinen osasto |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tämä tutkielma tarkastelee tiede- ja ympäristöjournalismin professorin ja kasvitieteilijän, Michael Pollanin, popularisoimaa kasvinäkökulmahypoteesia ja kokemuksia ihmisen ulkopuolisesta toimijuudesta klassisten psykedeelien antropologisessa tutkimuksessa. Tutkielman analyysia ohjaa ajatus lajien yhteisevolutiivisesta kehityksestä, jonka mukaan myös ihmislajin evolutiivinen kehitys on kytkeytynyt muissa lajeissa kehittyneisiin ominaisuuksiin. Sain motivaation tutkielman kirjoittamiseen codrycep-suvun sienten tavasta lisääntyä ja levittäytyä. Parasiittimaisen cordycep-sienen itiöt kaappaavat isäntäorganismin vapaan tahdon saastuttaessaan tämän elimistön. Kaapattuaan isäntäorganismin, yleensä hyönteisen tahdon, sieni manipuloi kaappaamaansa hyönteisen toimintoja sienen kasvulle ja levittäytymiselle edulliseen suuntaan. Tarkastelen kahdeksaa antropologista tutkimusartikkelia lähiluvun avulla ja pyrin vastaamaan kolmeen kysymykseen: 1) millä tavoin kasvinäkökulma nousee esiin antropologisessa tutkimuskirjallisuudessa? 2) millaista ei-inhimillistä toimijuutta psykedeelikokemusten yhteydessä nousee esiin antropologisissa tutkimusartikkeleissa? 3) miten alkuperäiskansojen tulkinnat kasvien hengistä vuorovaikutussuhteeseen kykenevinä entiteetteinä on otettu toimijuuden näkökulmasta huomioon antropologisessa tutkimuskirjallisuudessa? Analyysi muodostuu kahdesta osasta, lähiluvun osiosta ja osiosta, jossa peilaan esiin nousseita puheen tapoja parantamisen ja vallan teemoihin. Sovellan Erving Goffmanin teoriaa ilmaisun tapojen ii jaosta luonnontieteelliseen ja sosiaaliseen viitekehykseen. Psykedeeleja voidaan luonnehtia epätäsmällisiksi tietoisuuden tehostajiksi. Tämän tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että puhtaasti luonnontieteelliseen viitekehykseen rajautuvat puheen tavat psykedeelien vaikutuksista mahdollisesti poissulkevat muun muassa sosiaalisen ympäristön, valmistautumisen, ennakko-odotusten, uskomusten, kokemuksenhetkisen mielentilan ja muiden hankalasti laskelmoitavien ilmiöiden vaikutukset tietoisuuteen psykedeelikokemuksen aikana. Kaikki edellä mainitut tekijät osaltaan muokkaavat psykedeelikokemusta. Shamanistisissa kulttuureissa psykedeelikokemusta edeltävä keskusteluympäristö alustaa vastaanottajaa käsitteellistämään kokemustaan ohjatulla tavalla. Shamanististen kulttuurien tavat käsitteellistää psykedeelikokemuksia eivät kuitenkaan usein ole tervetulleita keskusteluihin, joissa vallitsee rationaalis-materiaalis-determinististen käsitteellistämisen tapojen hegemonia. Sulkemalla sellaiset käsitteellistämisen tavat tieteellisen keskustelun ulkopuolelle, joiden tulkitaan olevan ristiriidassa hyväksyttyjen käsitteellistämisen tapojen kanssa, jätetään mahdollisesti tutkimatta jotain sellaista, mitä ei vielä kyetä sanallistamaan puheen tapojen hegemoniaan sopivilla käsitteillä. Psykedeelien kohdalla hyväksyttyihin ja kiellettyihin puheen tapoihin vaikuttaa myös yhteiskunnallinen valtataistelu muun muassa parantamisen auktoriteetista. Aiheen tutkimus on tärkeää. Klassisten psykedeelien on havaittu olevan tehokkaita lääkkeitä mielenterveyden ongelmien hoidossa. Käyttökokemuskertomukset myös viittaavat usein korostuneeseen arvostukseen luontoa, ympäristöä ja elämää kohtaan. Psykedeelitutkimus tarjoaa näin mielenterveydenhuollon lisäksi työkaluja tietoisuuden tutkimukseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja taisteluun luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta. |
| Tiivistelmä EN: | This thesis examines the plant viewpoint, or “plant's-eye view” hypothesis popularized by botanist and professor of science and environmental journalism, Michael Pollan and experiences of extra-human agency in the anthropological study of classic psychedelics. The analysis of the thesis is guided by the idea of the co-evolutionary development of species, according to which the evolutionary development of the human species also takes place in connection with other species. I got the motivation to write the thesis from the way fungi of the genus Cordyceps reproduce and spread. The spores of the parasitic Cordyceps fungus hijack the free will of the host organism when they infect this organism. After capturing the will of the host organism, usually an insect, the fungus manipulates the functions of the captured insect in a direction favorable to the growth and spread of the fungus. In this study I examine eight anthropological research articles using the close reading method and try to answer three questions. 1) In what way does the plant perspective emerge in anthropological research literature? 2) What kind of non-human agency emerges in anthropological research articles in connection with psychedelic experiences? 3) How have indigenous peoples' interpretations of plant spirits as interacting entities been considered from the agency's perspective in the anthropological research literature? The analysis consists of two parts, a section of the close reading chapter and a section iv in which I examine the ways of speaking that emerged in reflection with the themes of healing and power. I apply Erving Goffman's theory of the division of ways of expression between a natural scientific and social framework. Psychedelics can be characterized as imprecise consciousness enhancers. As a result of this research, it can be said that the ways of speaking about the effects of psychedelics, which are limited to a purely natural scientific framework, possibly exclude the effects of the social environment, preparation, pre-expectations, beliefs, the state of mind at the time of the experience, and other difficult-to-calculate phenomena on consciousness during the psychedelic experience. All the factors mentioned above contribute to shape the psychedelic experience. In shamanistic cultures, the conversational environment that precedes the psychedelic experience primes the recipient to conceptualize their experience in a guided way. However, the ways in which shamanistic cultures conceptualize psychedelic experiences are often not welcome in discussions where the hegemony of rational-materialdeterministic ways of conceptualizing prevails. By excluding such ways of conceptualization from the scientific discussion, which are interpreted as conflicting with the accepted ways of conceptualizing, things that cannot yet be verbalized with concepts suitable for the hegemony of ways of speech might be left unexplored. In the case of psychedelics, the accepted and forbidden ways of speaking are also affected by the social power struggle, for example over the authority on healing. Researching the topic is important. Classic psychedelics have been found to be effective drugs in the treatment of mental health problems. User experience reports also often refer to a heightened appreciation for nature, the environment and life. In addition to mental health care, psychedelic research thus offers tools for the research of consciousness as well as for the fight against climate change and preserving biodiversity. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | cordyceps, diskurssi, enteogeeni, hallusinogeeni, kasvinäkökulma, muuntuneet tajunnan tilat, Psykedeeli, shamanismi, toimijuus, viitekehys |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28979 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 16.10.2024 |