Tulokset kategoriasta menetelmat hakusanalla Filosofinen argumentaatio. Takaisin
Psychedelic Unselfing and Moral Perception (Juuso Kähönen, 2020)
| Oppiaine: | Käytännöllinen filosofia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Filosofian laitos |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeeleihin kohdistuva tutkimus on hiljattain elpynyt. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että psykedeeliset kokemukset voivat muuttaa arvoja ja käyttäytymistaipumuksia, kuten voimistaa luontoon kohdistuvaa arvostusta ja lisätä prososiaalista käytöstä. Täten psykedeelien on ehdotettu olevan lupaava vaihtoehto moraaliseen kohentamiseen (eng. moral enhancement). Kuitenkin ymmärryksemme näistä arvostusten muutoksista sekä tarkat syyt sille, miksi psykedeelit voisivat olla moraalisesti hyödyllisiä ovat vasta hahmottumassa. Tässä tutkielmassa rakennan filosofisen viitekehyksen psykedeelien tuottamien arvojen muutosten ymmärtämiseksi, yhdistäen Iris Murdochin ja Abraham Maslow’n ajattelua empiirisiin tutkimuksiin, jotka koskevat psykedeelejä ja itsen ylittämisen (eng. self-transcendence) kokemuksia. Psykedeelien tuottamiin itsen ylittämisen kokemuksiin liittyy arvostusten muutoksia. Argumentoin, että nämä muutokset eivät ole satunnaisia, vaan seurausta ymmärrettävästä prosessista. Ensimmäinen pääväitteeni on, että osa psykedeelikokemuksista tuottaa itsen vähentämistä (eng. unselfing), eli itselle annetun tärkeyden vähenemisestä seuraavia, kokemukselliseen perspektiiviin ja arvostuksiin liittyviä muutoksia. Itsen vähentäminen, vähentämällä itseen keskittymistä, avaa huomiomme maailmalle ja voi tuottaa perspektiivin laajenemista itseen keskittyneestä katsonnosta toiskeskeiseen (allosentriseen) tai maailmakeskeiseen (kosmosentriseen) perspektiiviin. Toinen pääväitteeni on, että itsen vähentämisen prosessi liittyy usein arvojen tarkentuneeseen havaitsemiseen. Itsen vähentämisestä seuraava lisääntynyt huomion keskittäminen maailmaan ja vähentynyt itselle annettu tärkeys voivat laajentaa arvostusten ja arvioimisen kontekstia ja mahdollistaa itseisarvojen näkemisen tai käsittämisen paremmin, ja täten virittää ‘moraalista kompassia’ poispäin instrumentaalisesta, itseen keskittyneestä arvointitavasta. Tutkielma edistää tämänhetkistä moraalista kohentamista koskevaa keskustelua esittämällä yksityiskohtaisesti perustellun yhteyden itseyden ylittämisen kokemusten ja arvostusten muutoksen välille. Osa psykedeelien käytöstä seuraavista arvojen muutoksista liittyy itsen vähentämiseen. Lisäksi työssä rakennettu viitekehys tarjoaa psykedeelikokemusten ymmärtämisen lisäksi myös käsitteellisiä ja teoreettisia välineitä lukuisten muiden itsen vähentämistä ilmentävien ilmiöiden sekä henkisiin, moraalisiin ja eksistentiaalisiin muutoksiin tähtäävien tekniikoiden ymmärtämiseksi. Toinen tutkielman omintakeinen panos on psykedeelisten kokemusten ja moraalisen kohentamisen käsittely Murdochin ja Maslow’n ajattelun valossa. |
| Tiivistelmä EN: | Scientific and scholarly attention to psychedelics has recently faced a resurgence. Recent studies suggest that psychedelic experiences can change values and behavioral dispositions, for example increase appreciation of nature and increase prosocial behavior. For this reason psychedelics have been identified as a promising option for moral neuroenhancement. However, we still struggle to understand these changes in the valuations psychedelics induce, or why exactly they are morally enhancing. In this thesis I construct a philosophical framework to understand these changes. I combine Iris Murdoch and Abraham Maslow’s thinking with empirical studies on psychedelics and experiences of self-transcendence. Psychedelics induce experiences of self-transcendence which involve evaluative changes. I argue that these changes are not random but result from an intelligible process. I first claim that psychedelics in some cases induce unselfing, that is, perspectival and evaluative changes resulting from reduction of salience attributed to oneself. By reducing egoic centering, unselfing opens our attention to the world and can cause perspectival widening from egocentric into more allocentric (other-directed) or cosmocentric (universal) perspective. The second main claim is that the process of unselfing is often connected to sharpened perception of values. The increased attention to the world and reduced egocentric attributions of salience, resulting from unselfing, can widen our evaluative context and make it possible to perceive or grasp intrinsic values better, thus ‘tuning the moral compass’ away from instrumental egocentric mode of evaluation. This thesis makes an original contribution to current discussions on moral neuroenhancement by presenting a well-elaborated connection between the experiences of self-transcendence and the evaluative changes. At least some changes in values associated with psychedelic experiences are related to unselfing. Further the framework provided is relevant not only for understanding value changes in psychedelic experiences, but it can be used to understand and to conceptually and theoretically integrate various phenomena which involve unselfing and techniques that aim at spiritual, moral and existential changes. Another original contribution of this thesis is that psychedelic experiences and moral neuroenhancement are discussed with the conceptual means of Murdoch’s and Maslow’s thought. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | Psykedeelisten itseyden kokemuksen muutosten vaikutukset arvoihin |
| Menetelmät: | Filosofinen argumentaatio |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Abram Maslow, arvot, filosofia, Iris Murdoch, itsen vähentäminen, itsen ylittäminen, itseys, moraalinen havainnointi, moraalinen kohentaminen, moral enhancement, moral perception, self-transcendence, unselfing |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315556 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psychedelic Therapy: Naturalistic Mechanism Meets Buddhist Philosophy (Ville Räisänen, 2024)
| Oppiaine: | Filosofia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Filosofian laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Viime vuosikymmeninä psykedeelitutkimuksen toinen aalto tai ns. psykedeelinen renessanssi on vahvistanut käsityksiä psykedeeliterapian toimivuudesta. Psykedeeliterapian potentiaalista ja mahdollisuuksista huolimatta sen toimintamekanismista tai -mekanismeista ei olla yksimielisiä. Tämä tutkielma vertailee filosofi Chris Lethebyn teoriaa naturalistisesta psykedeeliterapian toimintamekanismista Buddhalaiseen filosofiaan ja Vajrayana Buddhalaiseen mielen harjoittamiseen. Lethebyn teoria lähtee liikkeelle olettamuksesta, että naturalismi on totta. Tästä seuraa, että vaikka empiiriset psykedeelitutkimukset ovat tuoneet esille positiivisen korrelaation mystisten tai henkisten kokemusten ja kohentuneen hyvinvoinnin välillä, psykedeeliterapian oikea toimintamekanismi ei voi sisältää yliluonnollisia metafyysisiä uskomuksia. Letheby kuitenkin myöntää, että kokemuksella täytyy olla keskeinen rooli psykedeeliterapian toimintamekanismissa. Hänen mukaansa kohentunut hyvinvointi johtuu hetkellisestä itserepresentaation muutoksesta, joka antaa potilaalle mahdollisuuden nähdä itsensä uudessa valossa, eikä yliluonnollisista uskomuksista, jotka syntyvät mystisten tai henkisten kokemuksien pohjalta. Letheby väittää, että itserepresentaation muutokset voidaan selittää komputationalismin, representationalismin ja ennakoivan prosessoinnin (tai ennustavan koodauksen) teorian avulla. Tässä tutkimuksessa kuitenkin argumentoin, että naturalismin yhdistäminen representationalismiin ja ennakoivan prosessoinnin teoriaan johtaa filosofiseen tai epistemologiseen epäselvyyteen. Toisaalta psykedeelien vaikutuksen alla saaduilla mystisillä tai henkisillä kokemuksilla on selviä yhtäläisyyksiä kokemuksiin, joita Buddhalaiset meditaation harjoittajat kuvailevat. Väitän tutkielmassani, että kaiken Buddhalaisen ajattelun ymmärtäminen edellyttää sen käytännöllisen soteriologian eli kärsimyksestä vapautumisen tunnistamista. Tästä seuraa, että hyvin yleisellä tasolla Buddhalaisuudella ja psykedeeliterapialla on sama tavoite. Tutkielmassani myös argumentoin, että jos Buddhalainen mielenfilosofia nähdään epistemologisena idealismina, tai tarkemmin non-dualistisena fenomenologiana metafyysisen dualismin tai idealismin sijaan, tällöin Buddhalaisuuden voi katsoa olevan vapaa yliluonnollisista uskomuksista. Tämä non-dualistinen fenomenologia tulee esille etenkin tantrisessa Vajrayana Buddhalaisuudessa, jossa mielen harjoittamisen tavoite on vapautua kärsimyksestä yhden elämän aikana. Tällöin tarve uskoa uudelleensyntymään tai reinkarnaatioon ja siitä seuraavaan mieli-keho-dualismiin ei ole oleellista. Tutkielmassani ehdotan, että psykedeelitutkimus voisi hyötyä laajemmasta tai sallivammasta näkökulmasta todellisuuden luonnetta koskeviin näkemyksiin ja uskomuksiin, joita edustavat Buddhalainen Madhyamika filosofia ja enaktiivinen ajattelu. Filosofisten ja teoreettisempien aiheiden lisäksi tutkielma antaa myös käytännöllisemmän panoksen psykedeeliterapian mekanismia koskevaan keskusteluun. Tutkielmassani väitän, että syvällisempi tieto ja ymmärrys Buddhalaisesta filosofiasta, ja etenkin käytännöllinen tietotaito Vajrayana Buddhalaisesta mielenharjoittamisesta, voisi olla hyödyllistä psykedeeliterapialle. Ensimmäiseksi tutkielma osoittaa, että Buddhalaisella mielenharjoittamisella ja psykedeelien käytöllä on sekä historiallisia että nykyaikaisia yhteyksiä. Psykedeelejä on käytetty ja niitä käytetään Buddhalaisen harjoittamisen apuvälineinä. Toiseksi tutkielma osoittaa, että Buddhalainen filosofia ja kokemuksellinen Vajrayana Buddhalainen tietotaito mielenharjoittamisesta voi auttaa psykedeeliterapiaa mielen luonnon oivaltamisen roolin keskeisyyden ymmärtämisessä kärsimyksen lievittämisessä. |
| Tiivistelmä EN: | In recent decades second wave of psychedelic studies, or the so-called psychedelic renaissance, has gained a growing momentum. Despite the promise psychedelic therapy holds, there is no consensus yet on how it works, or what is the mechanism(s) of psychedelic therapy. This study compares philosopher Chris Letheby`s theory of the naturalistic mechanism of psychedelic therapy with Buddhist philosophy and Vajrayana Buddhist mind training. Letheby`s theory starts from the notion that naturalism is true. From this follows that although empirical psychedelic studies reveal positive correlation between mystical or spiritual experiences and improved well-being, the real mechanism of psychedelic therapy doesn`t include any non-naturalistic metaphysical beliefs. However, Letheby admits that experience must have a central role in the mechanism of psychedelic therapy. But instead of forming non-naturalistic beliefs from the basis of mystical or spiritual experiences, improved well-being is caused by momentary disruption in the self-representation that gives patient a chance to see herself in a different way. Letheby argues that these changes can be explained by using ideas of computational theory of mind, representationalism, and predictive processing. However, this study argues that there is philosophical or epistemological confusion in the idea of connecting naturalism with representationalism and predictive processing. On the other hand, there are obvious phenomenological similarities with mystical or spiritual experiences gained under psychedelics and experiences of Buddhist meditation or mind training practitioners and masters. This study argues that understanding Buddhist thought only makes sense if the practical soteriology of Buddhism, the liberation from suffering, is taken into account. From this follows that Buddhism and psychedelic therapy in general have a common aim. The study also argues that if Buddhist philosophy of mind is seen as an epistemological idealism, or more precisely as non-dualist phenomenology, instead of metaphysical dualism or idealism, it doesn`t hold non-naturalistic metaphysical beliefs. This non-dualistic phenomenology is evident especially in tantric Vajrayana Buddhism where the aim of mind training is to be liberated from suffering in one lifetime. Therefore, the need for belief in rebirth or reincarnation and mind/body dualism it seems to entail is not essential. However, this study suggests that psychedelic research would benefit from a broader view towards the nature of reality that comes from Buddhist Madhyamika philosophy and enactive thought. Besides philosophical and theoretical issues, this study also contributes to practical discussion on the mechanism(s) of psychedelic therapy by arguing that better knowledge and understanding of Buddhist philosophy and practical know-how of Vajrayana Buddhist mind training could be beneficial to psychedelic therapy. Firstly, study shows that there is a historical and present-day connection with psychedelic use and serious Buddhist mind training, and psychedelics are used as a gateway to Buddhism and as an adjunct to Buddhist mind training. Secondly, study shows that Buddhist philosophy and experiential know-how of Vajrayana Buddhist mind training could help psychedelic therapy by understanding the significant role of insight or pointing to the nature of the mind have in Buddhist view of alleviating suffering. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | Filosofinen argumentaatio |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Buddhalaisuus, Buddhism, Chris Letheby, filosofia, henkinen, kärsimys, mystical, mystinen, naturalism, naturalismi, oivallus, philosophy, psychedelic therapy, psykedeeliterapia, spiritual, suffering, Vajrayana |
| URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/161747 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 11.02.2025 |