Tulokset kategoriasta oppiaine hakusanalla lääketieteen koulutusohjelma. Takaisin
LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun vaikutus aivojen palkkiojärjestelmän aikaisen vaiheen geenin c-Fos:n ilmentymiseen hiirissä (Kari Kääntä, 2023)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Lääketieteen koulutusohjelma</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävä tutkielma |
| Laitos: | Farmakologian laitos |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelejä tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti uudenlaisena hoitomuotona erilaisten psykiatristen sairauksien hoidossa. Vallitseva tieteellinen käsitys on, että klassiset psykedeelit eivät aiheuta riippuvuutta. Kahdessa tutkimuksessa klassisista psykedeeleistä lysergihapon dietyyliamidin (LSD) on kuitenkin havaittu aiheuttavan paikkaehdollistumaa rotilla. Paikkaehdollistuman muodostumista pidetään yhtenä riippuvuutta aiheuttavan aineen tunnusmerkeistä. Aivojen palkkiojärjestelmän toiminta on paikkaehdollistuman muodostumisessa merkittävässä osassa. Lisäksi paikkaehdollistumaan ja palkkiojärjestelmään liitettyjen aivoalueiden on havaittu aktivoituvan LSD:n annostelun seurauksena. Tutkimuksessamme tarkastelimme LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun vaikutusta c-Fosproteiinin ilmentymiseen palkkiojärjestelmään liittyvillä aivoalueilla hiirillä. Hiiret (n=12) oli jaettu kolmeen neljän hiiren ryhmään. Kontrolliryhmä sai päivittäin suolaliuosinjektion, LSD:n kerta-annostelun ryhmässä hiiret saivat kahdeksantena päivänä LSD-injektion (0,1 mg/kg i.p.). Toistetun annostelun ryhmässä hiiret saivat suolaliuos- ja LSD-injektiot vuoropäivinä. Hiirten aivoista tehtiin jääleikkeet, joista tarkasteltiin palkkiojärjestelmään ja paikkaehdollistumaan liittyviä aivoalueita. C-Fosproteiinin ilmentyminen saatiin näkyviin immunohistokemiallisella värjäyksellä. Tutkimuksessamme nähtiin tilastollisesti merkitsevä ero ventraalisen tegmentumin alueen c-Fos-aktiivisuudessa LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun ryhmien välillä, jossa toistetun annostelun ryhmässä aktiivisuus oli korkeampi. Tämä löydös on kyseenalainen, koska toistetun annostelun ryhmän tulos ei kuitenkaan merkitsevästi eronnut kontrolliryhmän c-Fos-aktiivisuudesta. Muiden aivoalueiden osalta käsittelyryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Käytettyjen positiivisten ja negatiivisten kontrollien tulokset haastavat tutkimuksen tulosten luotettavuuden, mikä voi osittain selittyä havaituilla teknisillä ongelmakohdilla. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | LSD |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | aivot, eläinkokeet, hiiret, LSD, riippuvuus |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/64b5b754-0b63-4e16-966d-039ba4481... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 18.09.2024 |
How informed is the informed consent in clinical trials with psychedelics? A review of the state of patient autonomy in therapeutic studies with psychedelic drugs. (Juho Rouhe, 2022)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Lääketieteen koulutusohjelma</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Opinnäytetutkielma |
| Laitos: | Lääketieteen laitos / Farmakologia |
| Tiedekunta: | Terveystieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Itä-Suomen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus on lisääntynyt viime vuosikymmenten ajan ja mielenterveysongelmien odotetaan olevan yksi tulevaisuuden merkittävimmistä globaaleista haasteista. Klassisia psykedeelejä, psykoaktiivisten aineiden ryhmää, tutkittiin runsaasti 1950-1970- luvuilla terapeuttisessa kontekstissa useiden mielenterveyden häiriöiden kuten masennuksen ja päihderiippuvuuksien hoidossa. 2000-luvulla on uudestaan ryhdytty tutkimaan psykedeelien käyttöä mielenterveysongelmien ja -häiriöiden hoidossa lupaavin tuloksin. Psykedeelien käyttöön liittyy merkittäviä tutkimuseettisiä haasteita. Psykedeelit ovat laittomia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa käyttötilanteessa mm. hallusinaatioita ja voimakasta psyykkistä ahdistusta sekä asettavat käyttäjän haavoittuvaan ja ulkoisille vaikutteille herkkään tilaan. Lisäksi psykedeeleillä on havaittu voivan olla pitkäaikaisia vaikutuksia käyttäjän persoonallisuuteen ja maailmankuvaan sekä harvinaisia pitkäaikaishaittoja. Kirjallisuuskatsaus arvioi potilasautonomian ja tietoon perustuvan suostumuksen toteutumista moderneissa terapeuttisissa psykedeelitutkimuksissa. Potilasautonomialla tarkoitetaan potilaan itsemääräämisoikeutta, johon sisältyy tutkimuskontekstissa oleellinen eettinen ja proseduraalinen elementti, tietoon perustuva suostumus. Potilasautonomian juuret ovat Helsingin julistuksessa sekä tästä johdetuissa kliinisissä suosituksissa. Katsauksessa johdetaan näistä lähteistä potilasautonomian käytännön toteutumisen kannalta keskeisin sisältö, jonka toteutumista moderneissa psykedeelitutkimuksissa arvioidaan. Kirjallisuuskatsaukseni perusteella potilasautonomian taso psykedeelitutkimuksissa on yleisesti laadukasta, mutta potilaalle tarjottavan ennakkoinformaation tasossa on merkittävää vaihtelua ja epävarmuutta. Psykedeelitutkimuksia johtivat asiantuntevat ammattilaiset ja potilaille tarjottiin riittävässä määrin tuki- ja terapiakäyntejä ennen psykedeelien käyttöä. Psykedeeli-intervention käytännön järjestelyissä turvallisuusseikat olivat hyvin huomioitu ja käytännön toteutukset olivat melko yhteneväisiä eri tutkimusten välillä. Potilaalle ennakkoon annetussa informaatiossa käytetyn psykedeelisen aineen vaikutuksista oli puutteita erityisesti pitkäaikaisvaikutusten osalta. Keskeisenä metodologisena ongelmana katsauksessa oli useista tutkimuksista puuttuvan informaation puutteesta johtuva mahdottomuus tehdä varmoja lopullisia johtopäätöksiä potilasautonomia tasosta monien kysymysten osalta. Katsauksen perusteella psykedeelitutkimuksissa pitäisi entistä tarkemmin huomioida potilasinformaation sisältö ja merkitys potilasautonomian kannalta sekä selkeämmin dokumentoida nämä seikat tutkimusjulkaisuissa. |
| Tiivistelmä EN: | The incidence of psychiatric illnesses has increased over the past decades and mental health problems are expected to be among the most significant global health issues in the future. Classical psychedelics, a group of psychoactive substances, was widely studied from 1950’s to 1970’s in a therapeutic context as a treatment for example in depression and substance use disorders. Scientific studies into the therapeutic potential of psychedelics have re-emerged in the 2000’s with promising results. The use of psychedelic substances in clinical studies contains significant ethical challenges. Psychedelics are illegal substances that may cause hallucinations and psychological distress as well as render the subject in a vulnerable and suggestible state. In addition, psychedelics have been shown to be able to cause long-term effects in a subject’s personality and worldview and have rare long-term adverse effects. This review article assessed the state of patient autonomy and informed consent in modern clinical trials with psychedelic substances. Patient autonomy means a patient’s right to self-governance, which includes the important ethical and procedural element of informed consent. The origins of patient autonomy are in the Declaration of Helsinki from which modern clinical guidelines for research ethics have been derived. The review article summarized the most important aspects regarding patient autonomy and utilized that to analyse modern clinical trials with psychedelics. This review suggests that the state of patient autonomy in modern clinical trials was at a high level, but the level of information disclosure given to the patients contained variability and uncertainty. The studies were led by a highly professional staff members and the participants received an adequate amount of therapy- and counselling session prior to the use of a psychedelic substance. Safety aspects were well considered in the psychedelic intervention and practical implementations of practices shared large number of similarities between the studies. Disclosure of information to the patient on the unique effects of the psychedelic substance used was lacking especially with the disclosure of potential long-term effects. A significant methodological shortcoming of the review was the lack of information on the research questions in the studies analysed, which led to the inability to draw definite conclusion on the actual state of patient autonomy on many topics. According to this review, the contents and importance of information disclosure should be addressed more thoroughly in studies with psychedelics and these aspects should be more clearly documented in published research articles. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | potilasautonomia, psykedeeli, psykedeeliterapia, tietoon perustuva suostumus |
| URL: | https://erepo.uef.fi/handle/123456789/27279 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 18.09.2024 |
Acute Lysergic Acid Diethylamide Does Not Influence Reward-Driven Decision Making of C57BL/6 Mice in the Iowa Gambling Task (Nuppu Korhonen, 2022)
| Oppiaine: | <span style="background-color:yellow;">Lääketieteen koulutusohjelma</span> |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Tutkielma |
| Laitos: | Farmakologian osasto, Medicum |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Lysergihapon dietyyliamidin (LSD) ja muiden psykedeelien potentiaaliset terapeuttiset vaikutukset psykiatristen sairauksien hoidossa ovat alati kasvavan kiinnostuksen kohteita. Ymmärrys psykedeelien vaikutuksista käyttäytymiseen, etenkin toiminnanohjaukseen, on kuitenkin yhä puutteellista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin LSD:n mahdollista vaikutusta tavoitteelliseen päätöksentekoon. Tutkimuksessa käytettiin jyrsijöitä varten modifioitua Iowa Gambling Task -tehtävää (IGT), joka on psykologisissa tutkimuksissa yleisesti käytetty menetelmä simuloida tavoitteellista päätöksentekoa välittömän palkkion antavien ja pitkän aikavälin palkkioihin johtavien vaihtoehtojen välillä. Sen avulla voidaan mitata impulsiivisuutta, riskinottoa ja suurimman palkkion mahdollistavaa suunnitelmallisuutta. 15 hiirtä koulutettiin suorittamaan kosketusnäyttöjä hyödyntävää IGT:tä, minkä jälkeen IGT toistettiin eri skenaarioissa hiirten ollessa LSD:n (annostukset 0.025, 0.1, 0.2 ja 0.4 mg/kg) tai serotoniini-2A-reseptoria aktivoivaa 25CN-NBOH:n (annos 1.5 mg/kg) akuutin vaikutuksen alaisena. Negatiivisena kontrollina käytettiin saliinia (0,9% NaCl) ja positiivisena kontrollina stimulantti deksamfetamiinia (annos 2.0 mg/kg). 25CN-NBOH:lla ja kolmella matalimmalla annoksella LSD:tä ei ollut vaikutusta hiirten tekemiin valintoihin tai tehtävässä suoriutumiseen. Suurin LSD-annos (0.4 mg/kg) ei myöskään vaikuttanut hiirten preferoimiin valintoihin, mutta merkittävästi hidasti hiirten toimintaa vähentämällä liian aikaisten valintayritysten määrää ja lisäämällä valitsematta jättämistä. Myös deksamfetamiini vähensi liian aikaisia valintayrityksiä ja lisäsi valitsematta jättämistä, mutta se lisäksi vähensi tuottoisampien valintojen tekemistä. Tutkimuksen perusteella LSD:n akuutilla vaikutuksella tyypillisesti käytetyillä annostuksilla ei siis ole vaikutusta hiirten suoriutumiseen tavoitteellista päätöksentekoa mittaavassa tehtävässä. |
| Tiivistelmä EN: | While interest in psychedelic drugs in the fields of psychiatry and neuroscience has reemerged in recent last decades, the general understanding of the effects of these drugs remains deficient. In particular, there are gaps in knowledge on executive functions and goal-directed behaviors both in humans and in commonly used animal models. The effects of acute doses of psychedelic lysergic acid diethylamide (LSD) on reward-driven decision making were explored using the mouse version of the Iowa Gambling Task. A total of 15 mice were trained to perform in a touch-screen adaptation of the rodent version of the Iowa Gambling Task, after which single acute doses of LSD (0.025, 0.1, 0.2, 0.4 mg/kg), serotonin 2A receptor-selective agonist 25CN-NBOH (1.5 mg/kg), D-amphetamine (2.0 mg/kg), and saline were administered before the trial. 25CN-NBOH and the three lowest doses of LSD showed no statistically significant changes in option selection or in general functioning during the gambling task trials. The highest dose of LSD (0.4 mg/kg) significantly decreased premature responding and increased the omission rate, but had no effect on option selection in comparison with the saline control. Amphetamine significantly decreased the correct responses and premature responding while increasing the omission rate. In conclusion, mice can perform previously learned, reward-driven decision-making tasks while under the acute influence of LSD at a commonly used dose range. |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | Tutkielma oli osa tutkimusta, jossa julkaistussa artikkelissa oli myös muita kirjoittajia. Koko artikkeli luettavissa osoitteessa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7745734 |
| Tagit: | |
| URL: | https://helda.helsinki.fi/items/12ab835b-9eb8-4b86-b406-814f51cc4... |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 20.11.2024 |