Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla itsehallinta. Takaisin
Psykedeelit mielenterveyden itsehoidossa - Psykedeelien hyötykäytön merkityksellistämisen tavat biovallan ja siihen kohdistuvan vastarinnan näkökulmasta (Viivi Voutilainen, 2025)
| Oppiaine: | Sosiologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Maisterintutkielma |
| Laitos: | |
| Tiedekunta: | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin Yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelien yhteiskunnallinen asema laittomina huumausaineina on kyseenalaistunut niin tutkimuksen, yhteiskunnallisen keskustelun kuin yksilön tasolla, ja psykedeelien merkityksellistämisen tavat ovat murroksessa: huumeiden, ongelma- ja viihdekäytön sijaan puhutaan lääkkeistä ja hyötykäytöstä. Psykedeeliaiheinen lääketieteellinen tutkimus toimii pääasiallisena ilmiön rakentajana, legitimoijana ja suunnannäyttäjänä, mutta myös kliinisten asetelmien ulkopuoliset kokemukset hyötykäytöstä ovat nousseet tieteen rinnalle julkiseen keskusteluun. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka kliinisten asetelmien ulkopuolella tapahtuvaa psykedeelien mielenterveyden itsehoidollista hyötykäyttöä merkityksellistetään, ja kuinka nämä merkityksellistämisen tavat ovat vuorovaikutuksessa biovallan itsehallinnallisuuden ja biovallan tuottaman vastarinnan näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu Psykedeelisen Sivistyksen Liiton vuonna 2022 keräämän verkkokyselyn vastauksista, joiden pohjalta tuottamani teema-analyysi keskittyy tarkastelemaan psykedeelien hyötykäytön merkityksellistämisen tapoja neljästä ulottuvuudesta: minkälaisena psykedeelien vaikutusmekanismia pidetään ja minkälaisena työkaluna ne sen myötä hahmotetaan, miten psykedeelien hyötyjä merkityksellistetään mielenterveyden näkökulmasta, minkälaisena yksilön toimijuus ja vastuullisuus hahmotetaan hyötykäytön kannalta, sekä minkälaisia vaikutuksia ja seurauksia psykedeelien yhteiskunnallisella asemalla koetaan olevan ja minkälaisia näkemyksiä ja toiveita siihen liitetään. Tämän jälkeen tarkastelen merkityksellistämisen tapoja yhteiskunnallisten valtasuhteiden kontekstissa. Tulkintani mukaan merkityksellistämisen tavat linkittyvät tiiviisti lääketieteellistyneisiin ja terapeuttisiin diskursseihin, joissa mielenterveys on yksilöllistynyt ja depolitisoitunut, ja joissa mielenterveys rakentuu itsehallinnan kohteeksi ja psykedeelit itsehallinnan välineeksi. Merkityksellistämisen tavoista voi tulkita viitteitä siitä, että itsehallinta on sisäistetty ja yksilön vastuu omasta mielenterveydestään omaksuttu valinnan kaltaiseksi tilanteeksi, jossa toimijuuden korostumisen myötä myös psykedeelien vaikutukset merkityksellistyvät yksilön vastuullisuuden kautta. Tämänkaltaiset hyödylliset kokemukset jäävät kuitenkin yhteiskunnallisella tasolla vaille legitimointia, minkä voi tulkita aiheuttavan terveyskiistan, jossa hyödynkokijat kyseenalaistavat lainsäädäntöä ohjaavan vallan tiedon luonnetta ja tämän myötä legitimiteettiä. Tarkastelen terveyskiistaa eritasoisen vastarinnan muotoina, jossa erityyppiset asiantuntijuuden muodot ja kokemustieto, sekä niiden taustalla vaikuttavat valtadiskurssit hakevat paikkaansa julkisessa keskustelussa yksilöiden korostaessa toimijuuttaan terveydenhoidon ja sitä ohjaavan tiedon valtarakenteissa. Tutkielma on tärkeä, sillä tutkimusta kliinisten asetelmien ulkopuolella tapahtuvasta psykedeelien käytöstä on erityisesti suomalaisessa psykedeelitutkimuksessa melko vähän. Sosiologinen perspektiivi puolestaan rikastuttaa psykedeeleistä käytävää tutkimuskeskustelua tuodessaan esiin valtasuhteita, mikä lisää vastuullisuuden mahdollisuuksia myös lääketieteellisen psykedeelitutkimuksen kentällä. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | biomedikalisaatio, biovalta, hyötykäyttö, itsehallinta, itsehoito, psykedeelit, terapeuttinen valta, vastarinta |
| URL: | http://hdl.handle.net/10138/594694 |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 22.04.2025 |