Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla muuntuneet tajunnantilat. Takaisin
Holotrooppinen tajunnantila – Käsitetutkimus Stanislav Grofin teoreettisesta viitekehyksestä (Valde Orrenmaa, 2017)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkimuksessa tarkastelen psykedeelitutkimuksen uranuurtajan ja transpersoonallisen psykologian keulahahmon Stanislav Grofin teoreettista viitekehystä ihmispsyykelle ja epätavallisille tajunnantiloille. Grofin viitekehyksen ja tämän tutkimuksen keskeisin käsite on holotrooppinen tajunnantila. Grof tarkoittaa sillä epätavallisten tajunnantilojen alakategoriaa, jolla on parantavaa ja muutosvoimaista potentiaalia. Holotrooppisia tajunnantiloja on mahdollista saavuttaa esimerkiksi psykedeelien tai kokemuksellisten psykoterapeuttisten menetelmien avulla. Analysoin tutkimuksessa holotrooppisen tajunnantilan lisäksi sen lähikäsitteitä sekä viitekehyksen filosofisia lähtökohtia. Viitekehyksen analyysin pohjalta voidaan esittää tarve tajunnantilaherkän tutkimuksen tekoon, jonka lähtökohtana on, että todellisuutta voidaan kokea erilaisista tajunnantiloista lähtien, joiden kautta se myös näyttäytyy toisessa valossa. Tämä tutkimus valaisee erityisesti sitä, miten todellisuus koetaan holotrooppisissa tajunnantiloissa. Tutkimuksen aineistona käytän viittä Grofin kirjoittamaa teosta. Tutkimus sijoittuu ymmärtävän ja teoreettisen tutkimusintressin sekä tieteentutkimuksen kenttään, sillä tarkastelen ja vertailen tieteellisessä tutkimuksessa hyödynnettäviä viitekehyksiä. Tutkimuksen kantavana ajatuksena on pohtia, miten Grofin viitekehys suhteutuu valtavirtaiseen akateemiseen tutkimukseen sekä minkälaisena työkaluna sitä olisi mahdollista soveltaa uskontotieteellisessä ja ihmistieteellisessä tutkimuksessa. Käytän metodina käsitetutkimusta, joka liittyy hermeneuttiseen lähestymistapaan. Vertaan Grofin viitekehystä tarkemmin filosofi ja psykologi Lauri Rauhalan kehittämään humanistisessa tutkimuksessa hyödynnettävään regionaaliseen ontologiaan ja sen ihmiskäsitykseen. Rauhalan aineiston ja oman pohdintani pohjalta esitän, että Grofin viitekehys on mahdollista yhdistää Rauhalan viitekehykseen melko vaivattomasti, jolloin muodostuu laaja ja käsitteellisesti eriytynyt teoreettinen työkalu. Avoimeksi kysymykseksi jää akateemisessa tutkimuksessa hyödynnettävän viitekehyksen suhde holotrooppisten tajunnantilojen ja transsendentin todellisuuden ontologiaan. Esitän, että ymmärtävään tiedonintressiin perustuvassa tutkimuksessa näihin ontologisiin kysymyksiin voidaan suhtautua agnostisesti. Grofin viitekehyksen avulla voidaan lähestyä erilaisia tutkimuskohteita, joista se valaisee erityisesti niihin liittyvää kokemuksellista tasoa. Viitekehys auttaa paikantamaan useasta uskontotieteellisesti mielenkiintoisesta tutkimuskohteesta holotrooppisia tajunnantiloja sekä perinataalisia ja transpersoonallisia kokemuksia. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | käsitetutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | holotrooppiset tajunnantilat, käsiteanalyysi, Lauri Rauhala, muuntuneet tajunnantilat, Stanislav Grof, tieteentutkimus, transpersoonallinen psykologia |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Body Image Phenomenology in Psychedelic and Meditative Peak Experience Narratives: A Qualitative-Quantitative Approach (Hilla Väyrynen, 2025)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | pro gradu |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian laitos |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Turun yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelit ja meditaatio voivat aiheuttaa huippukokemuksiksi koettuja muuntuneita tajunnantiloja, joissa itseen liittyvän prosessoinnin joustavuus lisääntyy. Ennakoivan prosessoinnin teoriat esittävät, että näissä tiloissa jäykät uskomukset voivat tilapäisesti höllentyä, jolloin tehostunut aistiprosessointi mahdollistaa niiden uudelleenarvioinnin. Huippukokemusten kehonkuvaan liittyviä aspekteja on tutkittu niukasti. Kehonkuva on moniulotteinen representaatio, jota subjektiivinen kokemus määrittää, ja sillä on suuri merkitys hyvinvoinnille. Muuntuneet tajunnantilat voivat muokata yksilön hahmotusta ja suhtautumista kehoonsa. Psykedeelien kohdalla akuutin kokemuksen laadun, esim. mystistyyppisten piirteiden, on havaittu olevan yhteydessä terapeuttisiin tuloksiin. Psykedeeli- ja mindfulness-avusteisia interventioita sovelletaan kehonkuvahäiriöihin, mutta kehollisten kokemussisältöjen roolia ei vielä tunneta. Transformatiivisten psykedeeli- ja meditaatiokokemusten tutkiminen myös naturalistisessa kontekstissa voi tarjota näkökulmia kokemussisältöjen ja kehonkuvan välisiin yhteyksiin. Tutkimus tarkasteli internet-kyselyillä kerättyjä narratiivisia raportteja 138 osallistujan merkityksellisimmistä psykedeeli- (n = 90) ja meditaatiokokemuksista (n = 48) ja analysoi niiden kehonkuvasisältöjä koodaajien välistä reliabiliteettia hyödyntävällä temaattisella analyysilla. Psykedeeli- ja meditaatioraportteja vertailtiin ja teemojen yhteyksiä tutkittiin suhteessa nykyiseen kehoarvostukseen ja itsearvioituihin muutoksiin kehoasenteissa kokemuksen jälkeen. Tutkimus selvitti myös, raportoivatko syömishäiriöpiirteiset erilaisia teemoja kuin osallistujat, joilla ei ollut viitteitä syömishäiriöpiirteistä, ja arvioivatko he erilaisia muutoksia kehoasenteissaan. Muuntuneen kehollisuuden (engl. embodiment) teemat olivat yleisiä psykedeeli- (63.3%) ja meditaatioraporteissa (56.3%). Niissä kuvattiin joko lisääntynyttä kehotietoisuutta tai kehollisen minämallin eriasteista hajoamista, joka oli psykedeeliraporteissa voimakkaampaa. Tunteellis- asenteellisissa teemoissa korostuivat kehon hyväksyntä ja arvostus. Syömishäiriöpiirteiset raportoivat kehoarvostussisältöjä todennäköisemmin ja arvioivat kehotyytymättömyyden laskeneen enemmän kokemuksen jälkeen. Kokemus kehon liukenemisesta (engl. disembodiment) ennusti suurempaa itsearvioitua kehoyhteyden kohentumista ja kehotyytymättömyyden laskua. Lisääntynyt kehotietoisuus ennusti suurempaa itsearvioitua kehotyytymättömyyden laskua. Myönteiset tunteellis-asenteelliset kehonkuvasisällöt ennustivat suurempaa itsearvioitua kehoyhteyden kohentumista. |
| Tiivistelmä EN: | Psychedelics and meditation can induce peak experiences involving an altered state of consciousness in which the flexibility of self-referential processing increases. Predictive processing theories posit that these states temporarily relax rigid beliefs and may allow for their revision through enhanced sensory processing. However, there is a lack of research about these experiences’ body image-related aspects. Body image is a multidimensional representation defined by its experiential nature and its quality is important for well-being. Altered states of consciousness may induce profound changes to how one perceives and relates to their body. Evidence suggests that the quality of the acute experience, such as its mystical-type aspects, is associated with therapeutic outcomes with psychedelics. Clinical psychedelic-assisted and mindfulness-based interventions are being applied for body image disorders, but the role of body-related experience contents is not known. Studying these experiences in naturalistic settings can offer insights about the relations between their phenomenological aspects and body image. This study collected narrative reports of 138 participants’ most meaningful psychedelic (n = 90) or meditative (n = 48) experiences with online surveys and explored their body image phenomenology using a coder reliability approach to thematic analysis. The study investigated similarities and differences between psychedelic and meditation reports, associations between narrative themes, perceived body attitude changes, and current body appreciation, and whether individuals with body image concerns manifesting as eating disorder traits reported different themes or perceived body attitude changes differently from those without such traits. The results indicated that embodiment-related themes were common in both psychedelic (63.3%) and meditation (56.3%) reports, describing either increased body awareness or an unraveling of the bodily self-model, with psychedelic reports involving more drastic disembodiment. Affective-attitudinal body image themes were predominantly positive in valence, involving acceptance and appreciation. Individuals with eating disorder traits were more likely to describe body appreciation in their narratives and perceive their body dissatisfaction as having reduced more after the experience. Disembodiment experiences predicted greater perceived improvements in body connection and body dissatisfaction. Increased body awareness predicted a greater perceived reduction in body dissatisfaction. Positive affective-attitudinal body image content predicted a greater perceived improvement in body connection. |
| Yhdiste: | klassiset ja ei-klassiset psykedeelit |
| Aihe: | Kehonkuvan fenomenologia psykedeelisissä ja meditatiivisissa huippukokemusnarratiiveissa ja näiden yhteydet itsearvioituihin kehoasennemuutoksiin |
| Menetelmät: | Temaattinen analyysi (coder realibility -lähestymistapa), regressioanalyysi |
| Otoskoko: | 138 |
| Muuta: | |
| Tagit: | ennakoiva prosessointi, huippukokemus, kehollisuus, kehominä, kehonkuva, kehonkuvahäiriöt, meditaatio, muuntuneet tajunnantilat, mystistyyppinen kokemus, psykedeelit, syömishäiriöt |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 03.06.2026 |