Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla skitsofrenia. Takaisin
LSD, psilosybiini ja MDMA ja psykoosit (Ville Niskanen, 2020)
Oppiaine: | Lääketiede |
Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen kirjallinen työ |
Laitos: | Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma |
Tiedekunta: | Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta |
Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
Tiivistelmä: | Monien päihteiden tiedetään aiheuttavan psykooseja, jotka voivat usein jäädä myös pysyväksi skitsofreniaksi. Psykooseihin yhdistetyt välittäjäaineet, kuten dopamiini ja serotoniini ovat mukana myös huumeiden vaikutusmekanismeissa. Lysergihapon dietyyliamidi (LSD) ja psilosybiini ovat serotoniinireseptorien kautta vaikuttavia hallusinogeenejä. 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini eli ekstaasi (MDMA) on ns. hallusinogeeninen stimulantti, jonka keskeiset vaikutusmekanismit välittyvät dopamiinin ja serotoniinin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, että liittyykö hallusinogeenien käyttöön lisääntynyt psykoosiriski ja liittyykö näihin psykooseihin erilainen oirekuva verrattuna muihin psykooseihin. Lähempään tarkasteluun valittiin LSD, psilosybiini ja MDMA. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleistä taustaa aiheesta. Toisessa osassa käsitellään systemaattisena laajana kirjallisuuskatsauksena aihetta. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin Medline (Ovid) tietokantaa ja Medline Ovid ® ALL resurssia, josta haettiin LSD:n, psilosybiinin ja MDMA:n ja psykoosien välistä yhteyttä käsitteleviä artikkeleita. Lisäksi täydennyshaku tehtiin takaumaoireita käsittelevistä artikkeleista. Mukaan otettiin englanninkieliset Tampereen yliopiston oikeuksilla nähtävissä olevat artikkelit, jotka käsittelevät psykooseja ja psykoosiriskiä ihmisillä. Kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin 30 artikkelia. Näistä 11 käsitteli LSD:n, neljä psilosybiinin, 11 MDMA:n ja psykoosien välistä yhteyttä. 12 artikkelia käsitteli takaumaoireita. LSD:n tutkimuksissa psykoosien esiintyvyys on 0,08 ja 63,1 %:n välillä. Suurimmissa lukemissa on kysymys valikoituneista potilasaineistoista. Suurimmissa aineistoissa LSD:n ja psykoosien välistä yhteyttä ei tule esiin. Psilosybiiniä koskevissa tutkimuksissa psykoosien suurin esiintyvyys oli 0,15 %. MDMA:n tutkimuksissa psykoosien esiintyvyys oli suurin eli 24–61,5 %. Näissä on kuitenkin hyvin valikoitunutta potilasmateriaalia. Takautumien esiintyvyys vaihtelee LSD:llä tai muilla hallusinogeeneillä 0,08 ja 60,6 %:n välillä. MDMA:lla vastaavasti 5,3 ja 27 % välillä. Kroonisten hallusinogeenitakautumien (HPPD) esiintyvyydeksi arvioidaan alle 5 %. Hallusinogeenien aiheuttama psykoosi kehittyy arviolta 26 %:lla skitsofreniaksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voida kuitenkaan ottaa kantaa LSD:n psykoosiriskiin. Hallusinogeenien käyttöön liittyvät psykoosit kehittyvät tämän työn perusteella harvemmin skitsofreniaksi verrattuna muihin päihdepsykooseihin. Psilosybiinin ja psykoosien välisestä yhteydestä löytyy vain vähän tietoa eikä johtopäätöksiä voida tehdä. MDMA:n ja psykoosien välinen yhteys jää epäselväksi. MDMA:n roolia psykoosien aiheuttajana ei kuitenkaan voida poissulkea. Parhaiten tässä työssä tulee esiin takautumaoireiden ja kliinisen HPPD:n esiintyminen. Tarkat esiintyvyysluvut jäävät kuitenkin epäselväksi. Käsitellyissä tutkimuksissa oli sekoittavana tekijänä usein muiden päihteiden yhtäaikainen käyttö. |
Tiivistelmä EN: | |
Yhdiste: | |
Aihe: | |
Menetelmät: | kirjallisuuskatsaus |
Otoskoko: | |
Muuta: | |
Tagit: | HPPD, LSD, MDMA, psilosybiini, psykoosi, skitsofrenia |
URL: | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/124199 |
Linkki | Suora linkki |
Hyväksytty | 30.10.2024 |