Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla mystinen kokemus. Takaisin
Psykedeelinen kokemus amerikkalaisessa 1960-luvun kirjallisuudessa – Ken Kesey ja kumppanit matkalla kauemmas (Timo-Veikko Pasanen, 2013)
| Oppiaine: | Yleinen kirjallisuustiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | Filosofian historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkielmani käsittelee psykedeelisen kokemuksen kuvauksia yleisesti lähinnä 1960-luvun pohjoisamerikkalaisessa kirjallisuudessa ja erityisesti Ken Keseyn teoksessa One Flew Over the Cuckoo's Nest (1962; suom. Yksi lensi yli käenpesän) sekä Tom Wolfen Keseysta ja psykedeelisestä liikkeestä kertovassa teoksessa Electric Kool-Aid Acid Test (1968). Lähestyn aihettani psykedeelisten kokemusten kirjallisten kuvausten analyysien ohella historiantutkimuksen ja psykedeelien psykoanalyyttista käyttöä käsittelevän tutkimuksen avulla, sillä psykedeelistä kokemusta on kirjallisuustieteen puitteissa tutkittu vain hyvin vähän. Vaikka psykedeelien vaikutus Keseyn Käenpesän luomistyön taustalla on tunnettu tosiasia, ei monikaan kirjallisuudentutkija ole tarkemmin analysoinut, kuinka psykedeelinen kokemus näkyy teoksen runsaassa symboliikassa ja allegorisessa luonteessa. Erityisenä tutkielmani huomionkohteena ovat mystisten psykedeelisten kokemusten kuvaukset, jotka vastaavat uskonnollisessa kirjallisuudessa kuvattuja spontaaneja mystisiä kokemuksia. Uskonnollisiksi tai mystisiksi luonnehdittujen kokemusten kuvailussa käytetty kieli on usein pelkistettyä ilmaistakseen arkipäivän logiikan ja kielen riittämättömyyttä. Myös kokemusten pohjimmiltaan sanoinkuvaamatonta luonnetta korostetaan. Psykedeelisiä kokemuksia kirjallisuudessa on toisaalta kuvailtu kielellä, joka on usein luonteeltaan runollista ja runsasta, jotta se tavoittaisi osan koettujen aistihavaintojen ja mentaalisten prosessien ylettömyydestä. Käsittelen psykedeelisten kokemusten kuvauksia sekä tulkintoja laaja-alaisesti epämääräisenä ja moniselitteisenä psykologisena ilmiönä, joka on ympäristön vihjeille ja vaikutteille huomattavan altis, ja joka tuo usein esiin sen mikä on yksilössä potentiaalista. Psykedeelistä kokemusta lähestytään fenomenologisesti ja monialaisesti myös lukuisten eri tieteenalojen avulla, eikä psykedeelitutkimus muodosta psykedeelien psykologisista vaikutuksista kattavaa ja yleisesti hyväksyttyä teoriaa. Tämän vuoksi en rajoita psykedeelisen kokemuksen käsittelyä yhteen tiettyyn teoriaan tai tieteenalaan. Uskonnollisen analogian lisäksi tuon tutkielmassani esiin psykoanalyyttisen analogian, etnografisen shamanismiin perustuvan analogian, Aldous Huxleyn tieteellisen ja yhteiskunnallisen mallin, William S. Burroughsin sanataiteelliset kokeilut, Keseyn Käenpesän symbolis-metaforisen kielenkäytön sekä Acid Testissa kuvaillun ei-kirjallisen toiminnan. Yleisluontoisina havaintoina esitän kokemusten kuvausten ja tulkintamallien relativismia sekä sanallisen ilmaisun rajoittuneisuutta psykedeelisten kokemusten kommunikoimisessa. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Electric Kool-Aid Acid Test, Kesey, monialaisuus, mystinen kokemus, psykedeelinen kokemus, psykedeelit, psykoanalyysi, sanoinkuvaamattomuus, Wolfe, Yksi lensi yli Käenpesän |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelien katalysoima mystinen kokemus kokemuskerronnan valossa (Terhi Pieskä, 2018)
| Oppiaine: | Uskontotiede |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu -tutkielma |
| Laitos: | |
| Tiedekunta: | Teologinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Pro gradu -tutkielmani on teemahaastatteluin toteutettu narratiivien tutkimus psykedeelien katalysoimista mystisistä kokemuksista. Tutkielmassani analysoin kahdeksan informantin kokemuskerronnan kautta psykedeeleiksi kutsuttujen substanssien vaikutuksessa saatuja kokemuksia. Käytän tutkielmassani Antoon Geelsin ja Owe Wikströmin (1999) määritelmää mystisestä kokemuksesta. Geels ja Wikström määrittelevät mystisen kokemuksen kontekstista riippumatta kokemukseksi, jonka kokija tulkitsee kohtaamiseksi korkeamman tai perimmäisen todellisuuden kanssa. Tämä kohtaaminen tapahtuu välittömällä, kokijan tulkinnan mukaan ei-rationaalisella tavalla ja tuo mukanaan syvän tunteen ykseydestä sekä vaikutelman siitä, että kokemus on tapahtunut muulla kuin arkisella tasolla. Kokemus tuo mukanaan laajalle ulottuvia seurausvaikutuksia yksilön elämässä. Tutkielmassani syvennyn selvittämään, mitä mystisen psykedeelikokemuksen aikana koetaanja erityisesti, miten haastateltavien henkilökohtaiset kertomukset esittävät muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdatun perimmäisen todellisuuden. Analysoin tutkielmassa yhteensä yhdeksän mystisen kokemuksen kriteerit täyttävää kokeuskertomusta, jotka olen jakanut temaattista narratiivien analyysiä käyttäen kolmeen teemaan: ykseyden kokemus, rakkauden kokemus sekä transsendenttien entiteettien kohtaaminen. Teemoihin jaetut kertomukset käydään läpi sisällönanalyysiä soveltaen. Ykseyden kokemuksiksi luokittelemissani kertomuksissa egon häviämisen kautta sulaudutaan hetkellisesti muuntuneessa tietoisuudentilassa kohdattuun todellisuuteen. Näissä kertomuksissa kertojat kuvaavat tulevansa yhdeksi tietoisuudeksi tai löytävät itsensä ikuiseksi tyyneyden tai tyhjyyden tilaksi nimeämästään todellisuudesta. Rakkauden kokemuksen teemaan sijoittamani kertomukset kuvaavat positiivisia tuntemuksia täynnä olevia psykedeelimatkoja ja matkan aikana koetut tunteet saavat jokaisessa kertomuksessa viittauksen jumalallisuuteen. Näissä kokemuksissa rakkaus yhdistetään Jumalaan tai jumaluuteen essentiaalisena osana. Transsendenttien entiteettien kohtaamiset ovat kolmas selkeästi muusta kertomusaineistosta erottuva teema. Näissä kokemuksissa aktiivinen transsendentti toimija ohjaa kokemusta kokijan itsensä ollessa hyvin passiivisessa roolissa. Kuten ykseyden ja rakkauden kokemuksissa, entiteettien kohtaamiset ovat muokanneet kokemuskertomusten mukaan huomattavasti sitä minkälaisena haastateltavat näkevät maailman ja itsensä. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | Psykedeelit yleisesti |
| Aihe: | Mystinen kokemus |
| Menetelmät: | Haastattelu |
| Otoskoko: | 8 |
| Muuta: | |
| Tagit: | kokemuskerronta, mystinen kokemus, narratiivien tutkimus, psykedeelit |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Psykedeelinen kokemus riippuvuuden hoidossa (Jari Mustonen ja Teo Ajantaival, 2018)
| Oppiaine: | Psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävien opintojen kirjallisuuskatsaus |
| Laitos: | Psykologian ja logopedian osasto |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Erilaiset päihderiippuvuudet ovat merkittävä mielenterveyden ongelma. Alkoholin haitat, kuten tapaturmat, aivovammat, tulehdukset, hormonihäiriöt ja univaikeudet, lisääntyvät suorassa suhteessa kulutetun alkoholin määrään. Alkoholi on myös merkittävä työikäisten tappaja. Suomalaisen terveydenhuollon piiriin saapuvista ihmisistä noin 15% on alkoholin ongelmakäyttäjiä (10% naisista ja 20% miehistä). Tupakointi taas on merkittävin kuolleisuuden aiheuttaja, joka voidaan estää. Tupakointi on suhteellisen yleistä Suomessa (23% miehistä, 16% naisista vuonna 2010). Alkoholiriippuvuus ja tupakkariippuvuus on luokiteltu sairauksiksi, joihin on kehitetty useita vieroitushoitomenetelmiä. Tässä katsauksessa keskitytään nyt tutkimusvaiheessa olevaan uuteen hoitomenetelmään, jossa käytetään psykedeelisillä aineilla tuotettavaa psykedeelistä kokemusta vieroittamiseen tähtäävän terapian tukena. Kirjallisuus tuntee useita eri aineita, jotka tuottavat luotettavasti psykedeelisen kokemuksen. Näistä aineista tässä katsauksessa keskitytään erityisesti psilosybiiniin ja ayahuascaan, sillä niihin liittyvä kirjallisuus on laadullisesti korkeatasoisinta ja tutkimuksia on enemmän. Sekä psilosybiini että ayahuasca (kuten muutkin psykedeelit) toimivat 5-HT2AR-agonisteina, jonka arvellaan olevan näiden aineiden keskeisin psykotrooppinen vaikutusmekanismi. Ayahuascan voidaan ajatella olevan dimetyylitryptamiinin (DMT) oraalisesti aktiivinen muoto, jolla on pitkä historia Amazonin alkuperäiskansojen keskuudessa. Se valmistetaan sekoittamalla kahta kasvia: shamaanikahvikin (Psychotria viridis) lehdet sisältävät DMT:tä, ja amazoninajahuaskaliaanin (Banisteriopsis caapi) kuori sisältää monoamiinioksidaasia (MAO) inhiboivia aineita. Tavanomaisissa oloissa MAO hajottaa DMT:n ennen kuin tämä ehtii toimia psykoaktiivisesti. Ayahuasca nautitaan tavallisesti edellisten kasvien osista valmistettuna “teenä.” Psilosybiiniä taas saadaan perinteisesti madonlakkien (Psilocybe) suvun sienistä. Kasviperäisiä psykedeelejä on käytetty ennen kirjoitettua historiaa ja käytetään yhä hoitotarkoituksiin monissa alkuperäiskulttuureissa. Tässä katsauksessa käsiteltyjen 5-HT2AR-agonististen aineiden yhteydessä raportoidaan ilmiötä, jota kutsutaan “psykedeeliseksi kokemukseksi.” (Ilmiön nimi ei ole vakiintunut kirjallisuudessa. Siitä käytetään ainakin termejä “psykedeelinen kokemus” ja “mystinen kokemus”. Lisäksi kokemuksen tuottaviin aineisiin viitataan termeillä “hallusinogeeni”, “enteogeeni” ja “psykointegraattori.” Tässä katsauksessa käytetään selkeyden vuoksi termejä “psykedeelinen kokemus” ja “psykedeeli.”) 5-HT2AR-agonistit poikkeavat tavanomaisista farmakoterapioiden lääkkeistä siinä, että niillä on havaittu kykyä auttaa riippuvuuteen monessa eri aineluokassa (nikotiini, alkoholi, opiaatit), mahdollisesti psykedeelisen kokemuksen välittämänä. |
| Tiivistelmä EN: | - |
| Yhdiste: | ayahuasca, psilosybiini |
| Aihe: | alkoholismi, riippuvuus, tupakkariippuvuus |
| Menetelmät: | Kirjallisuuskatsaus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | mystinen kokemus, psykedeelinen kokemus |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Ensimmäisen psykedeelikokemuksen aiheuttaman mystisen kokemuksen yhteys koettuun muutokseen hyvinvoinnissa ja elämäntyytyväisyydessä (Aino Hausen ja Tarina Rauteenmaa, 2019)
| Oppiaine: | psykologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | kandidaatin tutkielma |
| Laitos: | Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Tampereen yliopisto |
| Tiivistelmä: | Psykedeelin käytön herättämä mystinen kokemus saattaa pysyvästi muuttaa yksilön uskomusjärjestelmiä johtaen pitkäaikaisiin positiivisiin muutoksiin käsityksissä itsestä ja elämästä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, raportoivatko ne henkilöt, joiden ensimmäinen psykedeelin käyttökokemus luokitellaan mystiseksi, suurempaa elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua verrattuna heihin, joiden kokemus ei ollut mystinen. Tutkimuksemme aineistona käytimme WWW-pohjaisella lomakkeella luotua suomenkielistä itsearviointikyselyä, jonka vastaajat ovat käyttäneet psykedeeliä vähintään kerran elämänsä aikana. Ensimmäisen psykedeelin käyttökokemuksen mystisyyden mittaamista varten suomensimme mystisten kokemusten tutkimiseen kehitellyn Revised Mystical Experience Questionnaire (MEQ30) –kyselyn. Suomentamamme MEQ30-suomi – kyselyn avulla jaoimme henkilöt joko “täyden mystisen” tai “ei-täyden mystisen” kokemuksen ryhmään, ja testasimme suomennoksen toimivuutta tutkimuksemme yhteydessä. Analyysissä vertailimme ryhmän “täysi mystinen kokemus” ja ryhmän “ei-täysi mystinen kokemus” välistä keskiarvoeroa itsearvioidussa hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden muutoksessa käyttämällä kahden riippumattoman otoksen t-testiä. Tutkimuksessamme havaittiin, että ensimmäisen psykedeelin käyttökerran aiheuttaman mystisen kokemuksen kokeneet henkilöt raportoivat merkitsevästi suurempaa itsearvioitua elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kasvua seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana kuin ne, joiden kokemus oli “ei-täysi mystinen”. Tutkimuksemme tukee teoriaa sekä aiempia tutkimustuloksia (Griffiths ym., 2011; 2016; MacLean, Johnson & Griffiths, 2011; Roseman, Nutt & Carhart-Harris, 2018; Ross ym. 2016) mystisten kokemusten yhteydestä positiivisiin muutoksiin yksilön asenteissa ja hyvinvoinnissa. Tutkimuksemme aineisto antaa suomalaisten psykedeelin käyttökokemuksista hyödyllistä tietoa, jota voidaan käyttää tulevissa psykedeelitutkimuksissa Suomessa. Tutkimuksemme antia ovat myös se, että vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa vielä tehty, sekä se, että kääntämämme MEQ30- suomi -kysely todettiin alustavasti toimivaksi. MEQ30-suomi -kyselyä voidaan mahdollisesti hyödyntää myös tulevissa suomalaisissa psykedeelitutkimuksissa. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, mikä mystisessä kokemuksessa saa aikaan koetut muutokset. On mahdollista, että mystinen kokemus on selittävä tekijä sille, miksi psykedeelien käytöstä aiheutuvat terapeuttiset vaikutukset ilmenevät käyttäjistä osalla, mutta eivät kaikilla. Tulevissa psykedeelitutkimuksissa on tärkeää kiinnittää huomiota mystiseen kokemukseen psykedeelien käytöstä aiheutuvan muutoksen mahdollisena selittävänä tekijänä. Avainsanat: mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet, hyvinvointi, elämäntyytyväisyys |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | elämäntyytyväisyys, hyvinvointi, mystinen kokemus, psykedeelit, päihteet |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
Nopeavaikutteisten masennuslääkkeiden tuottamien akuuttien kokemusten yhteys niiden käyttöön masennuksen hoidossa (Joonas Korhonen, 2025)
| Oppiaine: | Farmakologia |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Kandidaatin lopputyö |
| Laitos: | Farmakologian ja lääkehoidon osasto |
| Tiedekunta: | Farmasian tiedekunta |
| Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
| Tiivistelmä: | Nopeavaikutteisena masennuslääkkeenä on ensisijaisesti käytetty dissosiatiivisia anesteetteja, ketamiinia ja kokeellisemmin typpioksiduulia. Muuna kokeellisena hoitona näiden lisäksi on käytetty myös klassisia psykedeelejä, psilosybiiniä ja lysergihapon dietyyliamidia. Molempien ryhmien yhdisteet tuottavat nopean oireiden lievityksen lisäksi samankaltaisia voimakkaita psyykkisiä kokemuksia. Näiden kokemusten merkitys hoidon vasteessa onkin noussut relevantiksi kysymykseksi. Tämän työn tavoitteena oli tarkastella psilosybiinin ja ketamiinin tuottamia niin sanottuja ”mystisiä kokemuksia” ja niiden yhteyksiä hoitojen tehokkuuteen. Sekä ketamiinin että psilosybiinin tuottama mystisen kokemuksen piirre, kokemus valtamerellisestä rajattomuudesta, on korreloinut positiivisesti hoidon tehokkuuden kanssa. Mystisen kokemuksen kaikkien piirteiden kokonaistulos taas ei ole ilmennyt tilastollisesti merkittävänä tekijänä. Juuri valtamerellisen rajattomuuden osatekijät toisaalta vahvistuvat suhteellisesti eniten suuremmilla annoksilla psilosybiiniä (10 mg verrattuna 25 mg: n). Tämä voisi viitata yksilöllisen herkkyyden psilosybiinille olevan vahvemman antidepressiivisen tehon takana. Ketamiinin osalta annoksen ja mystisen kokemuksen vahvuuden suhteesta ei löytynyt julkaistua tietoa. Tämä jättää psilosybiinin tarkastelun esille nostamat kysymykset auki. Ketamiinin ja psilosybiinin on myös ilmoitettu parantaneen potilaiden omia mielikuvia hyvinvoinnistaan ja elämästään. Psilosybiinillä muutokset korreloivat mystisen kokemuksen koetun vahvuuden kanssa. Toisaalta koettua hyvinvointia ei näissä tutkimuksissa mitattu masennuksen osalta osuvaksi validoiduilla metodeilla. Lisäksi turvallinen ympäristö ja avoimuus kokemukselle ovat lisänneet yhtälailla hoitovastetta kuin mystisten kokemusten esiintyvyyttä. Nämä toisaalta ovat odotettavissa olevia ilmiöitä myös perinteisillä lääkehoidoilla. Tutkimusten kuvaukset mielialan muutoksista ja kokemuksen kontekstin merkityksestä eivät siis ole tarpeeksi yksityiskohtaisia vahvojen johtopäätösten muodostamiseksi. Työn tärkeimpänä havaintona esitetään psilosybiinin tuottamien kokemusten vahvuuden mahdollista yhteyttä yksilön herkkyyteen psilosybiinille, jota puolestaan voi selittää 5HT2A-reseptorien vaihteleva tiheys yksilöiden välillä. Psilosybiinin akuutin kokemuksen vahvuuden lisäksi sen 5HT2A-reseptorien aktiivisuus on yhdistetty psilosybiinin tuottamaan aivoverenkierron muunteluun. Mielenkiintoisesti myös psilosybiinin antidepressiivinen teho on yhdistetty sen vaikutusten aikaiseen aivoverenkierron vaihteluun. Jos samojen aivoalueiden verenkierron muutokset havaittaisiin olevan vastuussa sekä vahvemmasta kokemuksesta, että hoitovasteesta, voisi tämä avata akuutin kokemuksen merkitystä hoidolle. |
| Tiivistelmä EN: | Dissociative anaesthetics, such as ketamine and experimentally nitrous oxide, are used as rapid acting antidepressants. Psilocybin and lysergic acid diethylamide have also been tested as an experimental treatment. As well as the rapid ease of symptoms, both groups of drugs produce powerful acute experiences. The relevance of these experiences to the treatment has risen as a relevant question. The goal of this thesis was to observe so called mystical experiences induced by ketamine and psilocybin, and their connections to the treatment’s efficacy. With both ketamine and psilocybin, the experience of oceanic boundlessness has positively correlated with the treatment’s efficacy. On the other hand, the prevalence of this part of mystical experience increases relatively more with a higher dose of psilocybin (10 mg compared with 25 mg). This could point to an individual sensitivity to psilocybin being behind a stronger therapeutic response. No published data was found about this dose-effect relationship with ketamine. Thus, the questions raised by observing psilocybin remain unanswered. Ketamine and psilocybin have also been reported to improve patient’s views on their life and well-being. With psilocybin these improvements have correlated with the strength of the mystical experience. It also must be noted that in these studies the improvements in well-being weren’t measured with scales validated to be relevant in depression. Additionally, a safe environment and an open attitude to the experience have increased the likelihood of a mystical experience as well as a response to the treatment. But then again, these are phenomena that are to be expected with traditional treatments as well. The main observation of this thesis is that the strength of the acute mystical experiences produced by psilocybin might be in correlation with an individual sensitivity to psilocybin, through a genetically determined difference in 5HT2A- receptor density. As well as the strength of the experience, 5HT2A-receptor activity of psilocybin has been associated to its effects on cerebrovascular circulation. Interestingly, psilocybin’s cerebrovascular effects have also been associated with its efficacy in treating depression. If the same changes in the same areas of the brain were seen to be responsible for both, the strength of the experiences and the antidepressant efficacy, it could shine a light on the role of psilocybin’s acute experience on the treatment. |
| Yhdiste: | Ketamiini, psilosybiini |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | aivojen verenkierto, ketamiini, mystinen kokemus, nopeavaikutteiset masennuslääkkeet, psilosybiini |
| URL: | |
| PDF: | Lataa |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 24.11.2025 |