Suurten psykedeeliannosten aiheuttamien intensiivisten kokemusten on tapana nostaa esiin suuria kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Millainen on todellisuuden luonne? Onko Jumalaa olemassa? Psytyn syyskuussa 2023 järjestämässä webinaarissa Johns Hopkins -tutkimusyliopistolla työskentelevä tri Matthew W. Johnson johdatti kuulijansa pohtimaan vastuullisia lähestymistapoja tällaisten kokemusten ja kysymysten käsittelyyn terapeuttisessa viitekehyksessä.

Psykedeelien uskotaan lisäävän suggestioalttiutta ja tuottavan erittäin henkilökohtaisia ja merkityksellisiä kokemuksia. On vaarallista olettaa, että yleisesti hyväksytyistä kliinisistä ja eettisistä normeista voitaisiin psykedeeliterapian tapauksessa joustaa: Johnsonin mukaan psykedeelien voimakkuus päin vastoin edellyttää tavallistakin voimakkaampaa sitoutumista kliinisiin rajoituksiin ja normeihin.

Johnson painottaa, että potilaan on annettava itse määrittää kokemustensa metafyysisiä merkityksiä – sikäli kuin sellaisia ilmenee. Terapeutin tai tutkijan ei tule tuoda esiin saati sitten tuputtaa metafyysisiä uskomuksiaan – ei edes perenniaalisen filosofian kaltaisia, viattomaksi koettuja viitekehyksiä. Heidän on vältettävä gurun tai uskonnollisen johtajan rooleja ja esitettävä ainoastaan empiiriseen, ammatilliseen asiantuntemukseensa perustuvia näkemyksiä.

Psykedeelien sanotaan usein “laajentavan tietoisuutta”, ja monet tutkijat puhuvat psykedeeleistä “tietoisuuden luonteen” ymmärtämisen apuvälineinä. Johnson kuitenkin peräänkuuluttaa tutkijoilta tarkkuutta “fenomenaalisen tietoisuuden”, “pääsytietoisuuden” ja “minäkuvan” kaltaisten käsitteiden käytössä, ja kehottaa välttämään liioittelua koskien sitä, millaista on tämänhetkinen tieteellinen ymmärrys psykedeelien ja näiden ilmiöiden suhteista. Hänen mukaansa tarvitaan selkeämpää erottelua psykedeelien katalysoimien, fenomenaalisen tietoisuuden luonnetta koskevien oivallusten ja aihepiiriä koskevan objektiivisen tiedon välillä.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme.

Mitä psykedeelit voivat tarjota eksistentiaalisten kriisien käsittelyyn? Millaisia yhtäläisyyksiä on psykoterapialla ja shamanistisella parantamisella? Miten psykoanalyyttiset näkökulmat voivat rikastuttaa ymmärrystämme psykedeelistä? Näiden kysymysten äärellä oltiin toukokuussa 2023, kun meille luennoi henkeä uhkaavien sairauksien tuottaman eksisentiaalisen ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa käsittelevässä tutkimuksessa työskennellyt psykiatri, psykoanalyytikko, tutkija ja opettaja Jeffrey Guss.

Esitys käynnistyy kuvaamalla psykedeelisiä kokemuksia muualla kuin psykoterapian kontekstissa, ja pohtimalla yhtäläisyyksiä psykoterapian ja shamanistisen parantamisen välillä. Sitten käsitellään psykedeelisen psykoterapian ydinprosesseja ja kuvaillaan psykedeelien fenomenologiaa psykoanalyyttisesta ja neuropsykoanalyyttisesta näkökulmasta. Esitelmän lopuksi Guss pohtii näitä kysymyksiä erästä yllämainitun tutkimuksen koehenkilöä käsittelevän tapauskuvauksen kautta. Tämän jälkeen siirrytään yleisökysymysosioon.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

Moni katsoo, että psykedeeliterapiaa antavalla terapeutilla on hyvä olla ainakin jonkinlaisia omia kokemuksia muuntuneista tajunnantiloista. Perusteena on, että terapeutti tarvitsee omakohtaista heijastuspintaa siihen, minkätyyppisten kokemusten äärelle hän on potilasta saattamassa. Eräässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin koehenkilöiden käsityksiä kuvitteellisten lääketieteellisten psykedeelitutkimusten luotettavuudesta, kuitenkin havaittiin, että tieto psykedeelitutkijan omista psykedeelikokemuksista voi vaikuttaa kielteisesti yleisön käsityksiin hänen uskottavuudestaan tieteentekijänä. Kuten arvata saattaa, myös mielleyhtymät stereotyyppisiin psykedeelialakulttuureihin kuulumisesta näyttävät heikentävän luottamusta tutkimukseen.

Tiedeyhteisön sisällä on herännyt huolta myös siitä, vaikuttaako oman psykedeelikokemuksen toisinaan aikaansaama innostus tutkijan objektiivisuuteen. Miten tutkijoiden omiin kokemuksiin olisi viisasta suhtautua? Haastaako psykedeelitutkimus jollain erityisellä tavalla tutkijan objektiivisuuden, ja kannattaisiko mahdollisista omista kokemuksista vaieta tyystin, jos niistä puhuminen uhkaa tutkimuksen uskottavuutta?

Tietyillä tieteenaloilla, esimerkiksi kulttuurien tutkimuksessa, tutkijan henkilökohtaisia kokemuksia lähestytään läpinäkyvyyden lähtökohdista: On nähty, että kaikki inhimilliset kokemukset vaikuttavat tutkijan tulkintoihin, ja että totuudellisimpaan lopputulokseen päästään keskustelemalla avoimesti omasta suhteesta tutkimuskenttään. Oman taustan ja omien kokemusten reflektointi on monilla tieteenaloilla ollut jo vuosikymmeniä vakiintunut osa tieteellisen tiedon muodostumista. Koska psykedeelit ovat useimmissa yhteyksissä laittomia huumausaineita, avoin itsereflektio voi kuitenkin tuottaa ongelmia.

Helmikuussa 2023 järjestämässämme webinaarissa pohdittiin kolmen eri tutkimusartikkelin pohjalta näitä ristiriitoja, psykedeelikokemusten mahdollisia vaikutuksia tutkimustiedon muodostumiseen sekä tutkimusalojen välisiä näkemyseroja koskien suhtautumista tutkijan ja hänen tutkimuskohteensa väliseen suhteeseen. Artikkelit esittelivät teoreettisen filosofian maisteriopiskelija Anssi Pitkänen ja kulttuurintutkija, antropologian tohtori Aila Mustamo.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

Psykedeelit voivat muuttaa radikaalisti ihmisen käsitystä itsestään ja maailmasta, ja ne katalysoivat usein myös niin kutsuttuja mystisiä kokemuksia. Alustavat tutkimukset viittaavat psykedeelien kärsimystä vähentävään potentiaaliin, ja näyttääkin hyvin mahdolliselta, että niistä tulee osa länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää. Psykedeelit eivät kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan niitä hyödynnetään osana terapiakontekstia. Siksi onkin syytä pohtia, millaiset terapiamuodot sopivat parhaiten yhteen psykedeelien kanssa. Mitä sellaisia resursseja löytyy psykoterapian historiasta, jotka voisivat olla avuksi toimivan terapiakontekstin luomiselle suhteessa psykedeeleihin? Voisiko hyödyllisiä lähestymistapoja löytyä myös psykologian valtavirran ohittamilta suunnilta?

Psykiatri ja psykoanalyytikko C.G. Jung oli hyvin kiinnostunut unien, näkyjen ja muuntuneiden tajunnantilojen merkityksestä psyyken ilmentyminä. Hän näki psyyken itseorganisoituvana järjestelmänä, joka pyrkii kohti eheyttä ja tasapainoa – myös epätavanomaisten kokemusten kautta. Tällaisia kokemuksia on Jungin analyyttisen psykologian piirissä käsitelty paljon, ja Jungin ajattelu voikin tarjota keskusteluun arvokkaita näkökulmia.

Teoreettisen filosofian maisteriopiskelija (tätä julkaistaessa jo maisteri) ja Psytyn tämän vuoden puheenjohtaja Anssi Pitkänen käsitteli tällä joulukuussa 2022 järjestetyllä webinaariluennolla analyyttisen psykologian historiallista kontekstia, sen teoreettisen viitekehyksen keskeisimpiä periaatteita sekä sitä, mitkä noista periaatteista ovat edelleen ajankohtaisia ja hyödyllisiä modernin psykedeeliterapian kontekstissa. Luennon lopuksi on yleisökysymysosio.

Anssi Pitkänen kirjoitti gradunsa filosofi Keiji Nishitanin eksistentiaalisesta tyhjyysfilosofiasta – arvonihilismin ylittämisen mahdollisuudesta, jossa zen-buddhalaisen katsantokannan integroinnista länsimaisen eksistentialismin ajatteluperinteeseen voi olla apua.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

Klassisten psykedeelien tavoin mielenkiinto ketamiinin lääketieteellistä käyttöä kohtaan on ollut merkittävässä nousussa parin viime vuosikymmenen aikana erityisesti psykiatriassa, mutta myös muilla lääketieteen aloilla, kuten anestesiassa, kivunhoidossa, ensihoidossa ja tehohoidossa. Ketamiinilla on useita hyväksyttyjä tai potentiaalisista lääketieteellisiä käyttöaiheita, mutta aineen monimutkainen farmakologia, osittain ristiriitaiset tai kontekstisidonnaiset vaikutukset, väärinkäyttöpotentiaali sekä voimakkaita tunteita herättävät psykedeeliset ominaisuudet hankaloittavat sen laajamittaista käyttöä.

Näistä teemoista meille luennoi lokakuussa 2022 lääkäri ja väitöskirjatutkija Oskari Kantonen. Webinaaritaltiointi on nyt julkaistu Youtube-kanavallamme. Webinaarissa sukellettiin ketamiinin värikkääseen historiaan ja tarkasteltiin tämän erityislaatuisen lääkeaineen monimuotoisia vaikutusmekanismeja eri käyttökonteksteissa. Lisäksi tutkailtiin ketamiinin ja klassisten psykedeelien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niin fysiologisten kuin kokemuksellisten vaikutuksien osalta. Taltiointi sisältää sekä luennon että yleisökysymysosion.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

• • • • •

Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai niitä hyödyntäviin terapiamuotoihin tai haluat muuten vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä jäseneksemme.

Meille voi myös tehdä lahjoituksia.

Psykedeelitieteessä ilmenee jännitettä mystiikan ja naturalismin välillä. Osa tutkijoista katsoo, että psykedeeliset mystistyyppiset kokemukset voivat antaa tietoa, joka eroaa tieteellisesti tai aistinvaraisesti saatavasta. Henkilö voi esimerkiksi kokea oivaltavansa, että kaikki on jonkinlaista valoa, rakkautta tai tietoisuutta, ja uskoa tämän olevan todellisuuden perimmäinen luonne. Naturalistit sen sijaan pitävät tällaisia ”oivalluksia” psykedeelien haitallisina sivuvaikutuksina, koska ne ovat heidän mukaansa ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa. On empiirinen kysymys, kumman tyyliset kokemukset ennustavat psykedeeliterapian hoitovaikutuksia, mutta on filosofinen kysymys, voivatko mystistyyppiset oivallukset antaa tietoa ja ovatko ne yhteensopivia tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa.

Tämän filosofisen kysymyksen äärellä oltiin syyskuussa 2022 järjestetyllä webinaariluennollamme, jonka veti filosofi ja psykologi Jussi Jylkkä. Esityksessä käydään läpi mystisen kokemuksen keskeiset piirteet (Stace, 1961) keskittyen erityisesti ykseyden kokemukseen, tunteeseen että oivallus on totta, ja pyhyyden ja sanoinkuvaamattomuuden kokemuksiin. Jylkän mukaan mystisen kokemuksen metafyysinen ydin on, että todellisuudella on olemassa luonne, jota ei voi tietää vain aistinvaraisesti tai tieteen keinoin, mutta joka voidaan suoraan intuitiivisesti oivaltaa. Esityksessä pohditaan, onko tämä ajatus yhteensopiva modernin psykedeelitutkimuksen löydösten ja tieteellisen maailmankuvan kanssa.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

Psykiatri Simon Ruffell puhui viime heinäkuun webinaarissamme ayahuascaa koskevasta tutkimustyöstään. Luennolla esitellään ayahuascan seremoniallista käyttöä Amazonin alueella ja teen vaikutuksia mielenterveyteen, persoonallisuuteen, epigenetiikkaan ja psykoterapeuttisiin prosesseihin. Lisäksi Ruffell käsittelee uutta tutkimusprojektiaan, jossa selvitetään ayahuascan kaltaisten keitosten vaikutuksia ja tutkitaan mahdollisia hyötyjä ja haasteita, jotka liittyvät kasvilääkkeiden käyttöön kliinisessä kontekstissa.

Luento on nyt katsottavissa Youtube-kanavallamme!

• • • • •

Jos sinulla on ammatillista mielenkiintoa psykedeelejä koskevaan tutkimukseen tai niitä hyödyntäviin terapiamuotoihin tai haluat muuten vain tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, voit liittyä jäseneksemme.

Meille voi myös tehdä lahjoituksia.

Mielenterveysinnovaatiokeskus Remedyn johtaja, tri Anne Wagner on tutkinut MDMA-avusteista kognitiivis-behavioraalisen pariterapiaa traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Erotuksena tyypillisestä lähestymistavasta, jossa hoitoa annetaan vain traumasta kärsivälle osapuolelle, tässä tapauksessa sekä potilas että hänen kumppaninsa saa MDMA-terapiaa.

Tässä suomeksi tekstitetyssä haastattelussa myös vuoden 2019 seminaarissamme luennoinut Wagner puhuu muun muassa hyvän MDMA-terapeutin ominaisuuksista, psykedeelikokemusten integroinnista, MDMA-terapian laajempaan käyttöönottoon liittyvistä haasteista ja hoitomuodon integroinnista terveydenhuoltojärjestelmiimme, uhkakuvasta jossa MDMA:sta tulee vain rikkaille saatavilla oleva hoitomuoto, siitä miten hän päätyi työskentelemään MDMA-terapian parissa sekä MDMA:n tulevaisuudesta.

Tri Anne Wagner on kliininen psykologi ja tutkija, joka on omistautunut traumahoitojen kehittämisen ja traumaa koskevan ymmärryksen edistämiseen. Hän on myös mielenterveysinnovaatioihin keskittyneen Remedy-yhteisön perustaja. Hän toimii Ryersonin yliopistolla apulaisprofessorina psykologian laitoksella sekä vierailevana opettajana Yeates School of Graduate Studies -ohjelmassa. Anne suoritti Kanadan terveystutkimusinstituutin CIHR:n rahoittaman post doc -kautensa Ryersonin yliopistolla, ja sai vuonna 2019 Kanadan psykologiliiton kliinisen jaoston Early Career Scientist Practitioner Award -palkinnon. Hän toimii Kanadan psykologiliiton traumajaoston väistyvänä puheenjohtajana, ja hänen työtään ovat rahoittaneet Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies, Kanadan terveystutkimusinstituutti CIHR, Ontario Trillium Foundation, Canadian Foundation for AIDS Research, sekä Kanadan asevoimat.

• • • • •

Jos haluat tukea psykedeelitutkimusta edistävää ja aihepiiristä suomeksi viestivää työtä, liity Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n jäseneksi.