PSYKEDEELIT SOTEJÄRJESTELMÄSSÄ:
Monitieteinen koulutus sotealojen ammattilaisille ja opiskelijoille
To 5. – pe 6. marraskuuta 2026 klo 9–17
Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki)
+ perehdytyswebinaari pe 30. lokakuuta klo 18–21
(Päivitetty 16.6.2026: Luentojen ja kouluttajien tarkemmat tiedot lisätty tämän sivun loppuun.)
Psykedeelit ovat viime vuosina herättäneet kansainvälisesti kasvavaa kiinnostusta. Psykedeelitutkimusta ja -terapiaa koskevat keskustelut ulottuvat yhä enemmän myös suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kentälle, ja yhä useampi ammattilainen kohtaa myös psykedeelien omaehtoista käyttöä.
Näiden kehityskulkujen äärellä Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää kolmannen psykedeelejä käsittelevän koulutustilaisuuden sotealojen ammattilaisille ja opiskelijoille. Tämänkertaisen koulutuksen teemana on Psykedeelit sotejärjestelmässä.
Perehdymme koulutuksessa psykedeelien vaikutuksiin eri alojen asiantuntijoiden näkökulmista. Pureudumme psykedeelien terapeuttiseen ja muuhun käyttöön sekä riskeihin. Pohdimme myös, mitä edellyttää ja tarkoittaa, että suomalaista palvelujärjestelmää kehitetään vastaamaan nykyistä paremmin psykedeeleihin liittyviin tarpeisiin. Tämä kattaa sekä psykedeeliavusteiset terapiamuodot että psykedeelien vaikutusten laajemman ammatillisen kohtaamisen. Yhtenä tämän kohtaamisen muotona on psykedeelikokemusten integrointiin liittyvä tuki – siis psykedeelien tuottamien kokemusten käsittely esimerkiksi terapiaprosessin osana tavalla, joka edistää asiakkaan tavoitteita ja hyvinvointia.
Kouluttajiimme kuuluu aihepiirin kokeneimpia suomalaisia ammattilaisia, joiden työ- ja koulutustausta on psykologiassa, lääketieteessä, psykoterapiassa, yhteiskunta- ja sosiaalitieteissä, filosofiassa, sosiaalityössä ja sairaanhoidossa.
Asiantuntijaluentojen lisäksi koulutus tarjoaa vuorovaikutteista ryhmäkeskustelua ja -työskentelyä. Tämä toteutetaan pienryhmäsessioissa, joissa osallistujat pääsevät luennoitsijoiden johdolla ja yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa käsittelemään psykedeeleihin liittyviä kysymyksiä ja käytännön tilanteita.
Kaksipäiväinen koulutuskokonaisuus järjestetään marraskuun 5.–6. Helsingissä. Nämä koulutuspäivät on jaettu kahteen pääteemaan: torstaina psykedeelien vaikutuksia tarkastellaan ennen kaikkea yksilötasolla, perjantaina puolestaan painotetaan yhteiskunnallista ja sosiaalista näkökulmaa. Kumpanakin päivänä on neljä 30 minuutin luentoa, yksi pidempi keynote-luento ja viisi 30 minuutin pienryhmäsessiota.
Viikkoa ennen varsinaista koulutusta osallistujille järjestetään myös perehdytyswebinaari, jossa käydään läpi psykedeeleihin liittyviä perusasioita, niiden vaikutusten kohtaamista sekä uusinta tutkimustietoa psykedeelien kliinisestä käytöstä. Perjantaina 30.10. klo 18–21 järjestettävään webinaariin kuuluu kolme puolituntista luentoa, joiden lisäksi on varattu aikaa osallistujien kysymyksille ja keskustelulle. Vaikka perehdytyswebinaari on suunniteltu erityisesti niille, jotka eivät ole osallistuneet aiempiin koulutuksiimme, kaikki osallistujat ovat tervetulleita ja syventävää ymmärrystä on tarjolla tietämyksen tasosta riippumatta. Luennot ja kysymysosion sisältävä webinaaritallenne tulee lipun ostaneiden saataville heti session jälkeen.
Osallistuminen
• Early Bird -hinta 5.9. saakka: 230 € (myöhemmin 250 €)
• Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n jäsenmaksun 2026 maksaneille 25 € alennus
• Tukihintainen lippu yhdistyksen toiminnan tukemiseksi: 350 €
→ Lippukauppaan ←
Psykedeelitutkimusyhdistyksen jäsenmaksun 2026 maksaneille on lähetetty alennuskoodi. Jos et ole vielä jäsen tai jäsenmaksusi on maksamatta, saat koodin suorittamalla jäsenmaksun verkkokaupassamme.
Hinnat sisältävät kahvin ja pientä naposteltavaa aamu- ja iltapäivällä. Tiedotamme omakustanteisista lounasmahdollisuuksista myöhemmin. Molempien koulutuspäivien jälkeen järjestetään myös iltaohjelmaa, jolle rohkaisemme varaamaan aikaa. (Lisäksi heti koulutusta seuraavan lauantain iltapäivällä järjestetään Psytyn syyskokous ja 10-vuotisjuhlat, jotka kannattaa myös merkitä kalenteriin.)
Aiempien kahden koulutustapahtumamme osallistujamäärä ja myönteinen vastaanotto ovat osoittaneet selkeästi, että tällaisille koulutuksille on Suomessa kysyntää. Paikkoja on rajallisesti, joten varaa omasi hyvissä ajoin.
Koulutukseen osallistumisesta on mahdollista saada todistus, jossa esitellään tarkemmin koulutuksen sisältöä ja tuntimäärää.
Tapahtumapaikkana toimii Tieteiden talo Helsingissä osoitteessa Kirkkokatu 6. Koulutuksen tilat ovat esteettömiä, ja niihin pääsee hissillä. Pyydämme kuitenkin ilmoittamaan meille esteettömän kulun tarpeesta etukäteen.
Lisätietoa koulutuksesta
Koulutus tarjoaa moninäkökulmaisen kokonaiskuvan aiheesta, josta on toistaiseksi varsin niukasti saatavilla suomenkielistä ammatillista koulutusta. Ohjelma on kokonaan uusi, joten koulutukseen kannattaa osallistua riippumatta siitä, osallistuiko edellisten vuosien koulutuksiin. Olemme huomioineet aiemmista koulutuksista saamaamme palautetta muun muassa lisäämällä vuorovaikutteisten pienryhmäsessioiden määrää ja varmistamalla, että koulutuspäivät pysyvät yhtäaikaisesti sekä riittävän hengittävinä että tiiviinä.
Koulutuksen osa-alueita:
• Kattava, tutkimustietoon pohjaava kokonaiskuva klassisten psykedeelien (esim. psilosybiini, LSD ja ayahuasca) ja MDMA:n vaikutuksista ja käyttötavoista – tutkimuksen, lääkekehityksen ja sääntelyn tila syksyllä 2026
• Psykedeeliavusteinen terapia: mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se eroaa tavanomaisista terapiamuodoista
• Akuutit riskit ja haittavaikutukset
• Miksi voimakkaat kokemukset eivät automaattisesti johda toivottuihin muutoksiin?
• Psykedeelit ja MDMA traumojen hoidossa
• Psykedeeliterapia, tietoinen suostumus ja oikeus ottaa riskejä
• Pidempiaikaiset psyykkiset ongelmat psykedeelien jälkeen: tunnistaminen ja ammatillinen kohtaaminen
• Psykedeelien käyttö Suomessa kliinisten kontekstien ulkopuolella sekä tutkimuksellisesta että kokemuksellisesta näkökulmasta
• Suomalaisten päihdetyöntekijöiden käsitykset psykedeeliavusteisesta terapiasta
• Haittoja vähentävän työn perspektiivi: miten psykedeelejä käyttäneitä ihmisiä voidaan kohdata kunnioittavasti ja rakentavasti
• Psykedeeliterapia ja terveydenhuollon perusoletukset: miten kokemuksellisuuden korostuminen haastaa diagnoosikeskeisyyttä ja biologisia malleja?
• Transdiagnostinen kehikko psykedeelien hoitopotentiaalin tarkastelussa – painopiste on yksittäisiä diagnooseja enemmän psyykkisten häiriöiden taustalla olevissa yhteisissä mekanismeissa ja prosesseissa, jotka ylittävät diagnostiset rajat
• Miten suomalainen palvelujärjestelmä voi vastata psykedeeleihin liittyviin tarpeisiin?
Ohjelma (tarkemmat tiedot luennoista ja kouluttajista alla)
Webinaari pe 30.10. Perehdytys psykedeeleihin
• Juuso Kähönen (VTM, väitöskirjatutkija): Mitä psykedeelit ovat?
• Riikka Ajantaival (PsM): Sukellus syvyyksiin – terapeutin rooli psykedeelikokemusten kohtaamisessa
• Oskari Ventilä (EL, psykoterapeutti): Psykedeelien kliininen käyttö
To 5.11. Moniammatillisia näkökulmia psykedeelien vaikutuksiin
• Aleksi Hupli (YTT, sosiologi): Koulutuksen alkusanat
• Mippi Vuorikoski (FM, psykoterapian maisteri): Psilosybiinin ja MDMA:n terapeuttinen mekanismi trauman hoidossa
• Mika Tsupari (VTT, sosiologi): Työkaluja, itselääkintää ja nautintoa: havaintoja psykedeelien omaehtoisesta käytöstä 2020-luvun Suomessa
• Anssi Pitkänen (FM, väitöskirjatutkija): Oireiden lievittämisestä ihmisen eheytymiseen: trauma, psykedeelit, henkisyys ja tiede
• Pia Wichmann (LL, psykoterapeutti): Miksi voimakas psykedeelikokemus ei aina muutu psykologiseksi muutokseksi? Psyykkinen puolustus, välttely ja integraation vaikeus psykedeelikokemuksissa
• Jani Kajanoja (LT, psykoterapeutti): Voiko hyppy tuntemattomaan perustua tietoiseen suostumukseen?
Pe 6.11. Psykedeelit ja suomalainen palvelujärjestelmä
• Sini-Sofia Savola (PsM, erikoispsykologi): Psykedeeliterapia haastaa mielen sairauden ja sen hoidon perusoletuksia
• Kalle Polkutie (sosionomi YAMK): Stigman, potentiaalin ja riskienhallinnan ristiaallokossa – Päihdetyön ammattilaisten käsityksiä psykedeeliavusteisesta terapiasta
• Hanna Nikkola (sairaanhoitaja): Kohtaamisen taito – psycare-työn näkökulma psykedeeleihin ja sotepalveluihin
• Maarit Lehtinen (VTT, PsM): Transformaation kääntöpuoli: Psykedeeleihin liittyvät pitkittyneet vaikeudet ja tuki terveydenhuollossa
• Reidar Nervander (PsM): Voivatko psykedeelit avata psykiatrian umpisolmuja?
→ Lippukauppaan ←
Tarkemmat tiedot luennoista ja kouluttajista
Webinaari pe 30.10. Perehdytys psykedeeleihin
Juuso Kähönen: Mitä psykedeelit ovat?
Mistä puhumme, kun puhumme psykedeeleistä? Tämä luento tarjoaa tiiviin katsauksen psykedeelien perusteisiin. Käsittelemme psykedeelien erityispiirteitä suhteessa muihin psykoaktiivisiin yhdisteisiin, psykedeelikokemusten tavallisia piirteitä, psykedeelien ja psykedeelitutkimuksen historiaa, psykedeelien tyypillisimpiä käyttötapoja sekä niiden terapeuttisia mekanismeja.
Juuso Kähönen on Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hän viimeistelee filosofian väitöskirjaansa koskien psykedeelien katalysoimien arvomuutosten mekanismeja. Juuso on ollut kiinnostunut psykedeeleistä yli 15 vuotta ja tutkinut niitä akateemisesti yli viisi vuotta.
Riikka Ajantaival: Sukellus syvyyksiin – terapeutin rooli psykedeelikokemusten kohtaamisessa
Millaisia taitoja ja ominaisuuksia psykedeeliterapeuttina tarvitaan ja miten niitä voi kehittää? Syvennymme terapeutin rooliin psykedeelikokemuksen aikana, sen valmistelussa sekä kokemuksen integroinnissa.
Luennon keskeisenä teemana on, miten terapeuttina voi vahvistaa valmiuksiaan kohdata avoimesti ja uteliaasti omia reaktioitaan, sisäistä kokemustaan ja mahdollisia haastavia tilanteita. Samalla pohditaan, miten olla asiakkaalle luotettavana tukena psykedeelikokemuksen aikana sekä tukea hänen uskallustaan kohdata vaikeitakin olotiloja. Luennolla sivutaan myös erilaisia koulutuspolkuja psykedeeliterapeutiksi.
Riikka Ajantaival (PsM, psykologi) on yli 10 vuoden psykologiurallaan toiminut mm. psykiatrialla kliinisenä psykologina, johtavana psykologina ja työterveyspsykologina. Psykedeeliterapiaan hän on syventynyt työskennellessään kansainvälistä psilosybiiniterapiatutkimusta tekevän COMPASS Pathways -yhtiön koulutustiimissä sekä terapeuttina Lontoon King’s Collegen terveiden koehenkilöiden psilosybiinitutkimuksessa. Lisäksi hän on osallistunut MAPS:in järjestämään MDMA-terapeuttikoulutukseen sekä ollut perustamassa Psykedeelitutkimusyhdistys ry:tä.
Oskari Ventilä: Psykedeelien kliininen käyttö
Tämä puheenvuoro tarjoaa tiiviin tilannepäivityksen psykedeelien kliiniseen käyttöön tutkimusnäytön, lääkekehityksen ja sääntelyn näkökulmista. Esityksessä pureudutaan hoidon keskeisiin käyttöindikaatioihin ja havaittuihin vasteisiin eri potilasryhmillä. Lisäksi tarkastellaan kriittisesti psykedeelien turvallisuusprofiilia sekä hoidon vasta-aiheita. Puheenvuoro tarjoaa ammattilaisille käytännönläheisen ja objektiivisen katsauksen siihen, mitä psykedeeliavusteinen hoito tarkoittaa syksyn 2026 tutkimustiedon valossa.
Oskari Ventilä on psykiatrian erikoislääkäri, joka työskentelee tällä hetkellä psykoterapeuttina oman yrityksensä kautta. Hänellä on päihdelääketieteen ja psykoterapian erityispätevyydet sekä 200 tunnin lisäkoulutus psykedeeliavusteisista psykoterapioista (IPI – Psychedelic-assisted therapy training program). Oskari on julkaissut ja luennoinut psykedeeliterapioista sekä osallistunut Suomen ensimmäiseen kliiniseen psykedeelitutkimukseen tutkimusterapeuttina (psilosybiiniavusteinen terapia alkoholiriippuvuuden hoidossa).
To 5.11. Moniammatillisia näkökulmia psykedeelien vaikutuksiin
Aleksi Hupli: Avaussanat
Aleksi Hupli väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2021. Huplin väitöskirjatutkimus keskittyi kognitiota tehostavien aineiden hyötykäyttöön opiskelijoiden parissa, psykedeelien mikroannosteluun ja lääkekannabikseen. Väitöskirjaan perustuva tietokirja (Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö, Siltala 2024) voitti Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tiedekirja 2024 -palkinnon. Hänen tuorein tietokirjansa on nimeltään Psykonautti – psykedeelinen käsitekirja mielen manifestiin (Siltala 2026). Hupli oli myös mukana koordinoimassa yhtä kliinisistä tutkimuskeskuksista monikeskustutkimuksessa, jossa tutkittiin psilosybiiniavusteista terapiaa alkoholismin hoidossa. Lisäksi hän on mukana eurooppalaisessa PSY-NET -psykedeelitutkimusverkostossa sekä Humaania päihdepolitiikkaa ry:n hallituksessa.
Mippi Vuorikoski: Psilosybiinin ja MDMA:n terapeuttinen mekanismi trauman hoidossa
Miksi psilosybiini- ja MDMA-avusteista terapiaa pidetään lupaavina trauman hoitamisen apuvälineinä? Mitä ovat psykedeelien kokemukselliset vaikutusmekanismit asiakkaan näkökulmasta? Puheenvuorossaan Mippi avaa sekä ammattilaisnäkökulmasta että omien, terapeuttikoulutusten yhteydessä toteutettujen kokemustensa pohjalta, miten psykedeeliterapia toimii erityisesti kompleksisesta traumasta toipumisessa.
Mippi Vuorikoski on päivätyökseen kompleksisten traumojen äärellä työskentelevä ihmissuhde- ja seksuaaliterapeutti sekä integraatioterapeutti ja työnohjaaja. Hänen yli kymmenvuotinen kokemuksensa ja työskentelynsä psykedeelikentällä on sisältänyt muun muassa toimimista apukouluttajana MAPS-organisaatiossa sekä tutkimusterapeuttina A-klinikan ja Clairvoyant-lääkeyhtiön alkoholismitutkimuksessa. Parhaillaan Mippi jatkaa kouluttautumistaan ja työskentelyään psykedeeliavusteisten terapiamenetelmien parissa Grof Legacy Training USA:n kanssa, perehtyen seuraavaksi LSD- ja 5-MeO-DMT -avusteisiin terapioihin.
Mika Tsupari: Työkaluja, itselääkintää ja nautintoa: havaintoja psykedeelien omaehtoisesta käytöstä 2020-luvun Suomessa
Psykedeelien vaikutukset ovat tiiviisti kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön (set & setting). Esityksessä esitellään 40 puolistrukturoituun teemahaastatteluun pohjautuen suomalaisten klassisten psykedeelien käyttöä, käyttäjien käyttömotiiveja, merkityksiä ja käytön raportoituja vaikutuksia omaehtoisissa käyttöympäristöissä. Lopuksi keskustellaan siitä, mitä annettavaa psykedeeleillä käyttäjien mielestä on esimerkiksi terveydenhuollolle sekä siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita psykedeelien omaehtoisen käytön yleistymiseen liittyy.
Mika Tsupari on valtiotieteiden tohtori. Hänen väitöskirjansa käsittelee klassisten psykedeelien käyttöä Suomessa, käyttäjien käyttömotiiveja, merkityksiä, käytön raportoituja vaikutuksia sekä media-aineistoon pohjautuen mediakehyksiä, joita psykedeeleihin on liitetty Suomessa. Psykedeelitutkimuksen lisäksi Tsupari on työskennellyt rahapelitutkimuksen parissa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat päihde- ja riippuvuustutkimus, ryhmien ja yksilöiden väliset vuorovaikutusprosessit sekä hyvinvointiin liittyvä tutkimus.
Anssi Pitkänen: Oireiden lievittämisestä ihmisen eheytymiseen: trauma, psykedeelit, henkisyys ja tiede
Traumasta toipuminen, psykedeelien vaikutukset ja niiden tulkinta sekä henkinen etsintä eivät välttämättä muodosta erillisiä ilmiöitä. Niitä voidaan tarkastella toisiinsa liittyvinä prosesseina ja vaihtoehtoisina merkityskehyksinä, joiden avulla ihminen pyrkii jäsentämään kokemuksia ja etsimään uutta suuntaa tilanteessa, jossa elämän perusta on järkkynyt. Syvimmät haavat eivät kosketa ainoastaan mieltä tai kehoa, vaan ihmisen suhdetta itseensä, muihin ihmisiin ja olemassaoloon.
Psykedeelit voivat avata näitä suhteita uudelleen hyvin intensiivisellä tavalla. Tällaiset kokemukset haastavat terveydenhuollon perinteisiä lähestymistapoja, sillä ne eivät rajoitu yksittäisiin oireisiin tai diagnooseihin, vaan liittyvät laajempiin kysymyksiin yhteydestä, merkityksestä ja siitä, mikä tekee elämästä jälleen elämisen arvoista. Samalla psykedeelien synnyttämiä kokemuksia ja tieteellisen maailmankuvan tarjoamia selityksiä voi olla vaikea sovittaa yhteen. Juuri tämän inhimillisen kokemuksen moniulotteisuuden kunnioittaminen voi tarjota arvokkaan lähtökohdan sekä kärsivälle ihmiselle että hänen tukijoilleen silloin, kun uusi järjestys on vasta muotoutumassa.
Anssi Pitkänen on psykologian väitöskirjatutkija Åbo Akademin yliopistossa. Hän tutkii psykedeelien transformatiivisia vaikutuksia biologian filosofian, enaktivistisen kognitiotieteen sekä systeemiteorian näkökulmasta.
Pia Wichmann: Miksi voimakas psykedeelikokemus ei aina muutu psykologiseksi muutokseksi? Psyykkinen puolustus, välttely ja integraation vaikeus psykedeelikokemuksissa
Psykedeelikokemuksiin liitetään usein ajatus oivalluksesta, muutoksesta tai psyykkisestä avautumisesta. Kliinisessä työssä ne voivat kuitenkin näyttäytyä myös monimutkaisempina ilmiöinä. Miten ymmärtää kokemuksia, jotka tuntuvat merkityksellisiltä, mutta eivät asetu osaksi arkea tai omaa elämäntarinaa?
Luennolla lähestytään psykedeelikokemuksia psykoanalyyttisesta ja psykoterapeuttisesta näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti psyykkinen muutos, vastarinta ja kokemuksen jäsentäminen. Milloin kokemus tukee psyykkistä työskentelyä, ja milloin se voi toimia keinona välttää tai siirtää vaikeiden tunteiden kohtaamista?
Lisäksi pohditaan, miksi voimakkaan kokemuksen jälkeen voi olla vaikea löytää sille paikkaa omassa elämässä. Tämä voi näkyä esimerkiksi vaikeutena palata arkeen, kokemukseen kiinnittymisenä tai pyrkimyksenä pysyä sen avaamassa tilassa. Luennolla tarkastellaan, miten tällaisia ilmiöitä voidaan tunnistaa, ymmärtää ja kohdata sensitiivisesti sote-työssä.
Pia Wichmann on lääkäri ja psykoanalyyttinen psykoterapeutti, jonka työssä yhdistyvät syväpsykologinen ajattelu, kehollinen lähestymistapa ja kiinnostus muuntuneisiin tajunnantiloihin. Hän työskentelee mielenterveyden, riippuvuuksien ja elämän kriisikohtien parissa. Hän on MAPS-koulutettu psykedeeliterapeutti ja on toiminut tutkijalääkärinä Suomessa toteutetussa psilosybiiniavusteisessa kliinisessä tutkimuksessa alkoholin suurkuluttajilla.
Psykoterapeuttisen työn ohella hän toimii joogaopettajana. Yli 25 vuoden kokemus joogasta ja kehollisista harjoitteista tuo hänen työskentelyynsä kehollisen ja kokemuksellisen näkökulman.
Jani Kajanoja: Voiko hyppy tuntemattomaan perustua tietoiseen suostumukseen?
Psykedeelien haastavat puolet terapiakäytössä ovat monella tapaa poikkeuksellisia verrattuna perinteisiin psykiatrisiin lääkkeisiin. Ahdistuksen, hallinnan menetyksen pelon ja psykoottistenkin oireiden lisäksi psykedeelinen kokemus voi johtaa minäkuvan ja maailmankuvan radikaaleihin muutoksiin, eksistentiaaliseen kriisiin ja ontologiseen shokkiin. Näitä vaikutuksia on vaikeaa ellei mahdotonta ennustaa tai täysin ehkäistä hoidossa.
Tästä näkökulmasta psykedeelikokemus sekä yleisesti että terapiakontekstissa on hyppy tuntemattomaan. Onko yksilön mahdollista antaa tietoista suostumusta tällaiseen hoitoon, ja jos ei, onko se välttämätöntä? Miten ihmisiä tulisi informoida ja valmistella psykedeelistä kokemusta varten ottaen huomioon niiden potentiaalisesti minuutta ja elämää muuttavat vaikutukset? Näitä teemoja tarkastellaan ensimmäisen päivän keynote-luennolla.
Jani Kajanoja on psykiatriaan erikoistuva lääkäri, Gestalt-psykoterapeutti, lääketieteen tohtori ja tutkija Turun yliopistossa. Hän toimi yhtenä A-klinikan tutkijoista Suomessa toteutetussa psilosybiinitutkimuksessa.
Pe 6.11. Psykedeelit ja suomalainen palvelujärjestelmä
Sini-Sofia Savola: Psykedeeliterapia haastaa mielen sairauden ja sen hoidon perusoletuksia
Psykedeeliterapia haastaa nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän perusoletuksia, jotka liittyvät diagnoosikeskeisyyteen ja hoidon tavoitteisiin. Mielenterveyttä ja -sairautta hahmotetaan edelleen vahvasti biologisten mallien kautta, kun taas psykedeeliterapiassa korostuvat merkityksellisyys ja kokemuksellisuus. Tällä luennolla käydään läpi sitä, millaisia muutoksia nykyjärjestelmässä ja normaalin määritelmissä mahdollisesti vaaditaan psykedeeliterapian istuttamiseksi osaksi hoitovalikoimaa.
Sini-Sofia Savola on psykologi ja terveyspsykologian erikoispsykologi, jota kiinnostavat mielen ilmiöt aina psykedeelisistä kokemuksista psykooseihin. Työssään sekä psykiatrisessa sairaalassa että työterveydessä hän pyrkii yhä paremmin ymmärtämään mielenterveyttä ja siihen vaikuttamista. Hän on saanut tutustua mielenterveysjärjestelmäämme lähietäisyydeltä toimimalla psykologina hyvin erilaisissa organisaatioissa aina valtion sairaalasta mielenterveysteknologian alan kasvuyrityksiin. Sini-Sofia popularisoi psykologiaa “Niinku asia on” -podcastissaan sekä sosiaalisessa mediassa.
Kalle Polkutie: Stigman, potentiaalin ja riskienhallinnan ristiaallokossa – Päihdetyön ammattilaisten käsityksiä psykedeeliavusteisesta terapiasta
Miten päihdetyön ammattilaiset suhtautuvat psykedeeliavusteiseen terapiaan tilanteessa, jossa aiheeseen liittyy samanaikaisesti kasvavaa tutkimusnäyttöä, juridisia ja eettisiä reunaehtoja, asiakasturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä vahvoja kulttuurisia mielikuvia?
Luento perustuu Kalle Polkutien sosiaalialan YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin Helsingin kaupungin päihdepalveluissa työskentelevien ammattilaisten käsityksiä psykedeeliavusteisesta terapiasta. Aineisto koostui vuosina 2024–2025 kerätyistä 11 teemahaastattelusta, joissa tarkasteltiin psykedeeliavusteisen terapian mahdollisuuksia, riskejä sekä käyttöönoton esteitä ja edellytyksiä. Lisäksi luennolla jäsennetään sitä, miten lainsäädäntö, stigma ja palvelujärjestelmän käytännöt voivat rajata aiheesta käytävää keskustelua päihdetyön kentällä.
Kalle Polkutiellä on yli 10 vuoden kokemus sosiaalialan asiakastyössä yksilö- ja ryhmäprosessien ohjaamisesta. Hänen työkokemukseensa kuuluu myös kuntouttavien päihdepalvelujen kehittämistä. Ammatillisesti häntä kiinnostavat riippuvuuksien ja psyykkisen oireilun taustatekijät, toipumisen edellytykset sekä psykedeeliavusteisten menetelmien mahdollisuudet suomalaisessa palvelujärjestelmässä.
Hanna Nikkola: Kohtaamisen taito – psycare-työn näkökulma psykedeeleihin ja sotepalveluihin
Psykedeeleihin liittyvät kokemukset ovat yhä näkyvämpi osa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamaa todellisuutta, sekä akuutin päihtymystilan että kokemusten myöhemmin herättämien oivallusten tai haasteiden äärellä. Miten tällaisia tilanteita voidaan kohdata tavalla, joka tukee turvallisuutta ja toipumista?
Yli kymmenen vuoden ajan toimineen Hoivakotilo-yhdistyksen vapaaehtoiset kohtaavat konemusiikkitapahtumissa ihmisiä, jotka läpikäyvät vaikeita, esimerkiksi psykedeelien käyttöön liittyviä päihtymys- ja mielentiloja. Vuosien psycare-työ on kerryttänyt paljon tietoa siitä, millaiset kohtaamisen tavat auttavat ihmistä haastavassa tilanteessa ja millaiset puolestaan voivat aiheuttaa psyykkistä haittaa. Yhdistyksen vapaaehtoisiin lukeutuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä muita turvallisen tilan luomisesta kiinnostuneita, psycare-työhön koulutettuja henkilöitä. Luennolla tarkastellaan, mitä sotepalvelut voisivat oppia psycare-työn periaatteista, ja miten palvelujärjestelmää tulisi kehittää, jotta se pystyisi kohtaamaan psykedeeleihin liittyviä tilanteita nykyistä paremmin.
Hanna Nikkola on psykiatrian kentällä työskentelevä sairaanhoitaja, jolla on taustalla sosiaalitieteiden opintoja Tampereen yliopistossa. Hän on vuodesta 2015 toiminut Hoivakotilon aktiivisena vapaaehtoisena, ja hän toimii yhdistyksen hallituksen vastuurooleissa muun muassa uusien vapaaehtoisten kouluttamisen ja rekrytoinnin parissa. Hannan työskentelyä ohjaa kiinnostus ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen kehollisten sekä tunnekeskeisten menetelmien kautta: hän on lisäksi joogaohjaaja ja mindfulness-tunnetaitovalmentaja, ja opiskelee parhaillaan Rosen-kehoterapiaa.
Maarit Lehtinen: Transformaation kääntöpuoli: Psykedeeleihin liittyvät pitkittyneet vaikeudet ja tuki terveydenhuollossa
Psykedeelikokemukset ovat usein syviä ja avaavia tiloja, jotka voivat johtaa hyvin monenlaisiin seurauksiin käyttäjän elämässä. Toisinaan kokemukset voivat olla sen verran vaikeita tai hämmentäviä, että joillekin jää hankalia kokemuksia päälle pidemmäksikin aikaa käyttökokemuksen jälkeen. Luennolla käydään läpi sitä, millaisia ovat ne haasteet, joiden kanssa saatetaan painia pidemmänkin aikaa – ja jotka saavat osan käyttäjistä hakeutumaan terveydenhuollon piiriin. Maarit Lehtinen esittelee luennolla tämänhetkistä tutkimusta siitä, millaiset tekijät altistavat ongelmien pitkittymiselle ja mitä käyttäjät toivovat terveydenhuollon henkilökunnalta apua hakiessaan.
Maarit Lehtinen (VTT, PsM) työskentelee psykologina yksityisvastaanotolla ja opiskelee psykedeeliterapeutiksi brittiläisen Institute of Psychedelic Therapyn kaksivuotisessa Depth Relational Process -koulutusohjelmassa. Maaritilla on monipuolista kokemusta psykologin työstä niin psykiatrisessa osasto- ja avohoidossa kuin perusterveydenhuollossakin. Sosiaalitieteellisessä väitöskirjassaan hän tutki asiakkaiden ja ammattilaisten välistä dialogia psykiatrisessa persoonallisuushäiriöiden arviointihaastattelussa. Maarit on saanut koulutusta psilosybiiniavusteiseen terapiaan COMPASS Pathwaysin ja Fluencen ohjelmissa. Hän on toiminut terapeuttina suomalaisessa tutkimuksessa, jossa arvioitiin psilosybiiniavusteisen terapian tehokkuutta alkoholin ongelmakäytön hoidossa.
Reidar Nervander: Voivatko psykedeelit avata psykiatrian umpisolmuja?
Voisivatko psykedeeliavusteiset terapiat tarjota uuden näkökulman tilanteisiin, joissa perinteiset hoitomallit eivät aina tuota riittävää vastetta? Koulutuksen toisen päivän keynote-luennolla psykologi Reidar Nervander tarkastelee psykiatrista monisairastavuutta, jossa samalla henkilöllä esiintyy useita psykiatrisia diagnooseja ja hoidon haasteet kasaantuvat. Aihetta lähestytään kliinisten esimerkkien kautta kentältä, jossa diagnoosit, oireet ja ihmisen elämäntilanne kietoutuvat toisiinsa tavoilla, joita teoriat eivät aina täysin tavoita.
Reidar Nervander (PsM) on psykologi, joka on perehtynyt vakavasti oireilevien potilaiden hoitoon, traumatyöskentelyyn sekä psykedeeliavusteisten hoitomuotojen mahdollisuuksiin psykiatristen häiriöiden hoidossa.
→ Lippukauppaan ←