Raportti ja nostoja ICPR 2022 -konferenssista

OPEN Foundation järjesti viidennen kansainvälisen tieteidenvälisen ICPR -psykedeelikonferenssin syyskuussa 2022. Kolmipäiväiseen tapahtumaan kokoontui edustajia muun muassa psykiatrian, psykologian, neurotieteen, antropologian, etnobotanian ja filosofian tieteenaloilta. Konferenssin tarkoituksena oli saattaa yhteen akateemikot, terapeutit, tutkijat, kliinikot, päättäjät, rahoittajat ja muu yleisö. OPEN on järjestänyt konferensseja vuodesta 2010.

Tämän vuoden konferenssissa oli paljon psykedeelitutkimukseen ja yleisesti psykedeeli-ilmiöihin liittyviä teemoja käsiteltävänä. Kolmipäiväinen tapahtuma järjestetiin Amsterdamissa, Haarlemin filharmoniatalossa. Esiintyjien paljouden vuoksi ohjelma oli jaettu kolmeen eri saliin. Virallisen ohjelman lisäksi paikan päällä osallistuville oli tarjolla muun muassa posteriesityksiä ja verkostoitumista. Ohjelmaa pääsi seuraamaan myös livelähetyksenä.

Tähän raporttiin olen valinnut nostaa esiin muutaman konferenssin keskeisistä teemoista. Konferenssissa keskusteltiin klassisten psykedeelien integroinnista länsimaiseen terveydenhuoltoon, alkuperäiskansojen asemasta koskien psykedeeleistä tuotettua tietoa, luonnontieteellisen maailmankuvan ja mystisyyden suhteesta sekä psykedeelien ympärille kasvaneesta ”hypekuplasta.”

Useiden esitelmien pääsisältönä olivat eri psykedeelien terapeuttiset mahdollisuudet. Michelle Baker Jones ja Graham Campbell esimerkiksi luennoivat DMT-avusteisesta terapiasta masennuksen hoidossa. David Erritzoe puhui siitä, miten psilosybiini vertautuu yleiseen masennuslääkkeeseen essitalopraamiin ja miten odotukset vaikuttavat hoidon tehokkuuteen. Tässä tutkimuksessa psilosybiinin ja essitalopraamin masennusta lievittävien vaikutusten välillä ei havaittu merkittäviä eroja ensisijaisen QIDS-SR-16-mittarin mukaan, mutta toissijaiset tulokset suosivat psilosybiiniä.

Myös psykedeelien integroimisesta terveydenhuoltoon nousi paljon kysymyksiä. Kuka saa toimia psykedeeliavusteisen hoidon antajana? Tarvitseeko terapeutilla olla kokemusta psykedeelien vaikutuksesta? Millainen koulutus hoidon antajalla tulee olla? Mihin ongelmiin hoitoa voidaan käyttää? Psykedeelien ja terveydenhuollon aiheympäristöä käsittelevistä esitelmistä muodostunut kokonaiskuva oli, että vastaamattomia kysymyksiä on vielä paljon.

Harva konferenssissa esiintynyt tutkija esitti tutkimustensa tuloksista yksiselitteisiä ja linjaavia johtopäätöksiä. Poikkeuksen teki pitkän linjan tutkija ja yrittäjä, mykologi Paul Stamets, joka nosti esitelmässään esiin väitteitä psykedeelien taipumuksesta vähentää niitä käyttävien alttiutta väkivaltaan ja rikollisuuteen sekä tehdä kaiken kaikkiaan ihmisistä parempia. Hän käsitteli synteettisen psilosybiinin ja psilosybiinisienten käytön eroja ja korosti, että psilosybiinisienissä on satoja molekyylejä, joiden yhteistoiminnan vaikutuksia ei tarkkaan tunneta. Hänen mukaansa psilosybiinin vaikutukset myös muuttuvat, kun se yhdistetään esimerkiksi B3-vitamiiniin (niasiini) tai, kun psilosybiiniä syödään muiden sienten, esimerkiksi siiliorakkaan kanssa. Stametsin mukaan data osoittaa, että psilosybiinin ja psilosybiinisienten muiden alkaloidien hyödyt lisääntyvät synergistisesti, kun ne yhdistetään toisiinsa.

ICPR-konferenssin järjestäjät pyrkivät kutsumaan jokaiseen tapahtumaan myös alkuperäiskansojen edustajia. Kulttuurintutkimuksen alueella esitelmät usein räätälöidään yhteistyössä alkuperäiskansojen edustajien kanssa. Konferenssissa käsiteltyjä kysymyksiä, joihin kulttuurintutkimus pyrkii löytämään vastauksia, ovat muun muassa: Kuka saa esittää alkuperäiskansojen psykedeeliperinteiden tulkintoja? Miten marginaaliväestöt otetaan huomioon sekä psykedeelitutkimuksessa että psykedeeliavusteisten hoitojen suunnittelussa? Miten kulttuurihistoriallista tietoa hyödynnetään psykedeelitutkimuksessa? Miten psykedeelitutkimuksesta tehdään inklusiivisempaa, monimuotoisempaa ja tasa-arvoisempaa? Millaisia vaikutuksia psykedeeleillä mahdollisesti on yksilön poliittisiin ja arvomaailmallisiin näkemyksiin?

Filosofisia keskusteluja ja esitelmiä konferenssissa oli paljon. Mitä on mystisyys psykedeelikokemuksessa? Voiko mystisyyttä mitata? Onko mystisyyttä olemassa, vai voidaanko koko mystisyyden määritelmä asettaa kyseenalaiseksi psykedeelitutkimuksessa? Muun muassa Josjan Zijlmans argumentoi oman esitelmänsä ydinviestinä, että psykedeelitutkimuksessa täytyisi päästä kokonaan eroon mystisyyden käsitteestä. Hänen mukaansa minkään ei psykedeelikokemuksellisuudessa tai -tutkimuksessa tule eikä tarvitse olla määritelty mystiseksi. Luonnontieteellisen fysikalistisen maailmankuvan ja psykedeelien aiheuttamien, toistaiseksi selittämättömien kokemusten yhteensovittaminen vaikutti olevan yksi konferenssin filosofisten keskusteluiden keskeisimpiä teemoja. Naturalismin ja mystiikan lisäksi filosofien keskustelut konferenssissa käsittelivät psykedeelien aiheuttamia persoonallisuuden tilojen ja henkilökohtaisten arvojen, joskus pysyviäkin muutoksia. Konferenssin filosofisista keskusteluista jäi päällimmäiseksi mielikuvaksi, että tutkijat pyrkivät löytämään työkaluja, joilla sovittaa psykedeelien aiheuttamat ilmiöt luonnontieteelliseen viitekehykseen.

Yksi harvoista ilmiöistä, joista ICPR 2022 -konferenssiin osallistuneet tutkijat vaikuttivat suurimmilta osin olevan yhtä mieltä, oli psykedeelien ympärille muodostuneen ”hypekuplan” haitallisuus. Psykedeeleille asetetut odotukset ja uskomukset muokkaavat psykedeelikokemusta. Psykedeelitutkimuksen klassikon, tsekkiläisen psykiatri Stanislav Grofin mukaan ”psykedeelit ovat epätäsmällisiä tietoisuuden vahvistajia.”  Konferenssin jokaisena päivänä keskusteltiin siitä, että psykedeelien ympärille kasvanut mielikuvamainonta ja hehkutus aiheuttavat kaikelle objektiiviselle psykedeelitutkimukselle haittaa. Lisäksi monet apua etsivät henkilöt asettavat aivan liian suuret odotukset psykedeeleille ja uskovat niiden olevan ikään kuin hopealuoti kaikkiin heidän ongelmiinsa. Sitä ne eivät ole.

Psykedeeleissä on potentiaalia, mutta vastaamattomia kysymyksiä on vielä paljon. Tutkimusyhteisöstä kantautuva viesti on selvä: malttia tarvitaan. On vielä paljon selvitettävää.

Tuomas Kuusisto

Tuomas Kuusisto on juuri valmistumassa kulttuuriantropologian maisteriksi. Gradussaan hän käsitteli toimijuutta ja kasvinäkökulmahypoteesia psykedeelien antropologisessa tutkimuskirjallisuudessa.