Tulokset kategoriasta menetelmat hakusanalla kehysanalyysi. Takaisin
Huumeita vai hyvinvointia? Psykedeelejä koskeva uutisointi Helsingin Sanomissa (Timo Sillander, 2022)
| Oppiaine: | Viestinnän monialainen maisteriohjelma |
| Opinnäytetyön tyyppi: | Pro gradu |
| Laitos: | Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö |
| Tiedekunta: | Viestintätieteet |
| Korkeakoulu: | Vaasan yliopisto |
| Tiivistelmä: | Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten psykedeelejä, huumeiksi luokiteltuja voimakkaasti havainnointiin ja mielialaan vaikuttavia yhdisteitä, on käsitelty suomalaisessa sanomalehtijournalismissa. Tarkastelussa on kymmenen vuoden ajanjakso vuoden 2010 alusta vuoden 2019 loppuun. Tutkielma tarkastelee, kuinka paljon psykedeeleistä on kirjoitettu, millaisiin kehyksiin ne on kirjoituksissa sijoitettu sekä miten psykedeelejä koskeva journalismi on muuttunut. Aineistona on 51 Helsingin Sanomissa julkaistua artikkelia, joissa mainitaan jokin psykedeeliyhdiste nimeltä tai psykedeelit yleensä. Tutkimusmenetelmänä on sosiaaliseen konstruktionismiin pohjautuva, mediatutkimukseen mukautettu kehysanalyysi. Sosiaalisen konstruktionismin perusajatuksena on, että tieto ja käsitys todellisuudesta muodostetaan ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Mediatutkimukseen sovellettuna tämä tarkoittaa näkemystä siitä, että journalistisessa prosessissa tehdään jaettua sosiaalista todellisuutta rakentavia kielellisiä ja sisällöllisiä valintoja. Näin syntyvät kehykset, joilla tarkoitetaan kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä, joiden osaksi ilmiö liitetään. Kehysten välillä käydään mediassa määrittelykamppailua, mikä voi johtaa muutokseen siinä, minkä kehyksen kautta ilmiö ensisijaisesti määritellään. Tunnistan aineistossa esiintyvät kehykset tarkastelemalla kirjoituksissa toistuvia teemoja, niihin valittuja näkökulmia ja teksteissä rakennettuja jännitteitä. Lisäksi kiinnitän huomiota rooleihin, jotka psykedeeleille artikkeleissa annetaan. Näiden piirteiden perusteella tunnistan kuusi kehystä, joissa psykedeelit aineistossa esitetään. Ne ovat rikollisuus, tiede, rappio, henkinen hyvinvointi, elämänhallinnan menetys ja yhteiskunnallinen kehys. Näistä selvästi yleisimmät ovat rikollisuuden kehys, jossa psykedeelit esitetään haitallisena huumeena, ja sille vastakkainen tieteen kehys, jossa psykedeelit nähdään henkisen hyvinvoinnin lähteenä ja lupaavana psykiatrisen hoidon välineenä. Aineiston kattaman ajanjakson aikana Helsingin Sanomien psykedeelejä koskeva journalismi muuttui sekä määrän että kontekstien suhteen. Kirjoitusten määrä nousi maltillisesti ja kontekstit, joihin psykedeelit kirjoituksissa liitettiin, monipuolistuivat. Muutokset olivat kuitenkin suhteellisen vähäisiä eikä mikään näkökulma poistunut kokonaan. Voidaan kuitenkin todeta, että ensisijaisesti tieteen kehyksen kautta esitetty, psykedeelit muista huumeista erottava ja vallitsevalle huumepolitiikalle vaihtoehtoinen suhtautuminen sai artikkeleissa jalansijaa pääasiassa rikollisuuden kehyksen kautta esiin tuodun, huumeet yhdeksi uhkaksi niputtavan näkemyksen kustannuksella. Tulkitsen tämän olevan merkki meneillään olevasta psykedeelien merkityksen uudelleenarvioinnista. |
| Tiivistelmä EN: | |
| Yhdiste: | |
| Aihe: | |
| Menetelmät: | kehysanalyysi, mediatutkimus |
| Otoskoko: | |
| Muuta: | |
| Tagit: | Helsingin sanomat, journalismi, media, viestintä |
| URL: | https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/14245 |
| Linkki | Suora linkki |
| Hyväksytty | 18.09.2024 |