Tulokset kategoriasta tagi hakusanalla eläinkokeet. Takaisin
LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun vaikutus aivojen palkkiojärjestelmän aikaisen vaiheen geenin c-Fos:n ilmentymiseen hiirissä (Kari Kääntä, 2023)
Oppiaine: | Lääketieteen koulutusohjelma |
Opinnäytetyön tyyppi: | Syventävä tutkielma |
Laitos: | Farmakologian laitos |
Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
Korkeakoulu: | Helsingin yliopisto |
Tiivistelmä: | Psykedeelejä tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti uudenlaisena hoitomuotona erilaisten psykiatristen sairauksien hoidossa. Vallitseva tieteellinen käsitys on, että klassiset psykedeelit eivät aiheuta riippuvuutta. Kahdessa tutkimuksessa klassisista psykedeeleistä lysergihapon dietyyliamidin (LSD) on kuitenkin havaittu aiheuttavan paikkaehdollistumaa rotilla. Paikkaehdollistuman muodostumista pidetään yhtenä riippuvuutta aiheuttavan aineen tunnusmerkeistä. Aivojen palkkiojärjestelmän toiminta on paikkaehdollistuman muodostumisessa merkittävässä osassa. Lisäksi paikkaehdollistumaan ja palkkiojärjestelmään liitettyjen aivoalueiden on havaittu aktivoituvan LSD:n annostelun seurauksena. Tutkimuksessamme tarkastelimme LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun vaikutusta c-Fosproteiinin ilmentymiseen palkkiojärjestelmään liittyvillä aivoalueilla hiirillä. Hiiret (n=12) oli jaettu kolmeen neljän hiiren ryhmään. Kontrolliryhmä sai päivittäin suolaliuosinjektion, LSD:n kerta-annostelun ryhmässä hiiret saivat kahdeksantena päivänä LSD-injektion (0,1 mg/kg i.p.). Toistetun annostelun ryhmässä hiiret saivat suolaliuos- ja LSD-injektiot vuoropäivinä. Hiirten aivoista tehtiin jääleikkeet, joista tarkasteltiin palkkiojärjestelmään ja paikkaehdollistumaan liittyviä aivoalueita. C-Fosproteiinin ilmentyminen saatiin näkyviin immunohistokemiallisella värjäyksellä. Tutkimuksessamme nähtiin tilastollisesti merkitsevä ero ventraalisen tegmentumin alueen c-Fos-aktiivisuudessa LSD:n kerta-annostelun ja toistetun annostelun ryhmien välillä, jossa toistetun annostelun ryhmässä aktiivisuus oli korkeampi. Tämä löydös on kyseenalainen, koska toistetun annostelun ryhmän tulos ei kuitenkaan merkitsevästi eronnut kontrolliryhmän c-Fos-aktiivisuudesta. Muiden aivoalueiden osalta käsittelyryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Käytettyjen positiivisten ja negatiivisten kontrollien tulokset haastavat tutkimuksen tulosten luotettavuuden, mikä voi osittain selittyä havaituilla teknisillä ongelmakohdilla. |
Tiivistelmä EN: | |
Yhdiste: | LSD |
Aihe: | |
Menetelmät: | |
Otoskoko: | |
Muuta: | |
Tagit: | aivot, eläinkokeet, hiiret, LSD, riippuvuus |
URL: | https://helda.helsinki.fi/items/64b5b754-0b63-4e16-966d-039ba4481... |
Linkki | Suora linkki |
Hyväksytty | 18.09.2024 |
Lysergihapon dietyyliamidin vaikutukset ruokahaluun ja hermosolujen aktivaatioon (Anastasia Sergeeva, 2021)
Oppiaine: | Laboratorioanalyytikko |
Opinnäytetyön tyyppi: | Opinnäytetyö |
Laitos: | Laboratorioanalytiikka |
Tiedekunta: | Laboratorioanalytiikka |
Korkeakoulu: | Metropolia Ammattikorkeakoulu |
Tiivistelmä: | Opinnäytetyö lysergihapon dietyyliamidin (LSD) vaikutukset ruokahaluun ja hermosolujen aktivaatioon tehtiin tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingissä lääketieteellisen tiedekunnan farmakologian osastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia LSD:n vaikutuksia ruokahaluun ja aivojen hermosolujen aktivaatioon hiirimallissa. Tämä opinnäytetyö toimii jatkona Biomedicumissa olevalle laajemmalle tutkimustyölle, jossa tutkitaan syömishäiriöitä, kuten ahmimissyömistä, ja näiden häiriöiden mahdollisia parannuskeinoja. Lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän simulointia koe-eläimillä käytetään lihavuuden patogeneettisten mekanismien tutkimiseen ja lääkkeiden kehittämiseen. Tutkimuksessa hiiret jaettiin neljään ryhmään, joilla jokaisella oli oma ruokintamalli ja injektiolääkitys. Riippuen ryhmästä, johon hiiret kuuluivat, niille injisoitiin LSD:tä tai suolaliuosta. Ruokavalio koostui joko hiirille tarkoitetusta tavallisista ruokapelleteistä tai maukkaasta, runsasrasvaisesta ruoasta. Tällä testattiin LSD:n vaikutusta tavalliseen ja ahmimissyömistyyppiseen ruokahaluun. Seuraavassa vaiheessa tutkittiin tutkittavien hiirien aivokudosnäytteistä LSD:n yhteyttä ruokahaluun ja hermosolujen aktivaatioon. Hermosolujen aktiivisuutta tutkittiin värjäämällä aivokudosleikkeet c-Fos immunohistokemiallisella värjäysmenetelmällä. Värjätyt aivokudosnäytteet kuvannettiin valomikroskoopilla ja aktivoituneet c-Fos-solut laskettiin tietokoneohjelman avulla sekä manuaalisesti. T-testiä ja kaksisuuntaista ANOVA-varianssianalyysiä käytettiin saadun datan analysointiin. Ruokahalun säätelykokeesta saadut tiedot osoittivat, että LSD vähensi selvästi ruokahalua ahmintatyyppistä syömiskäyttäytymistä hiirillä ja normaalisti syövillä hiirillä. LSD:n vaikutus hermosolujen aktivoitumiseen oli myös huomattava, tilastollisesti merkitsevä vaikutus havaittiin 10:llä tutkituista 30 aivoalueesta. Havaittiin myös kaksi aluetta, joilla oli sekä LSD:n että ruoan yhdysvaikutus ja yksi alue, jossa oli vain ruoan merkitsevä vaikutus. Jäljellä olevilla 17 aivoalueella c-Fos-solujen lukumäärä oli samalla tasolla kuin suolaliuosta saaneilla koe-eläimillä. LSD:n havaittu vaikutus tässä opinnäytetyötutkimuksessa on mielenkiintoinen ja kannustaa jatkotutkimuksiin. |
Tiivistelmä EN: | |
Yhdiste: | |
Aihe: | |
Menetelmät: | |
Otoskoko: | |
Muuta: | |
Tagit: | eläinkokeet, farmakologia, LSD, ruokahalu, syömishäiriöt |
URL: | https://www.theseus.fi/handle/10024/510040 |
Linkki | Suora linkki |
Hyväksytty | 12.09.2024 |