Opinnäytetyötietokanta

Tulokset kategoriasta menetelmat hakusanalla sisällönanalyysi. Takaisin


"Ne lyö niinku elämän perspektiiviin": psykedeelien käytölle annetut merkitykset käyttäjien haastatteluissa (Saarinen, Ella, 2019)
Oppiaine:sosiologia
Opinnäytetyön tyyppi:pro gradu
Laitos:-
Tiedekunta:Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Korkeakoulu:Tampereen yliopisto
Tiivistelmä: Tarkastelin tässä tutkielmassa millaisia merkityksiä psykedeelisten päihteiden käyttäjät itse liittävät psykedeelien käyttöönsä. Käyttäjien omien merkityksenantojen huomiointi antaa mahdollisuuden ymmärtää ilmiötä sisältäpäin ja laajentaa ymmärrystä huumeidenkäytön motiiveista sekä niiden kytkeytymisestä nykykulttuuriin. Ensinnä tarkastelin psykedeelien käyttöön liitettyjä henkilökohtaisia merkityksiä: millaisia psykologisia ja henkilökohtaisia vaikutuksia käytöllä nähtiin olevan ja millaisia muutoksia psykedeelien koettiin edesauttaneen. Toiseksi tutkin, miten psykedeelien käyttö suhteutui ympäröivään yhteiskuntaan: miten haastateltavat näkivät itsensä suhteessa toisiin ihmisiin ja millaisin kielellisin ja kulttuurisin keinoin psykedeelikokemuksia käsiteltiin. Peilasin merkityksiä myös yleisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin virtauksiin, etenkin terapiakulttuuriin nousuun. Tutkimusaihe sijoittuu osaksi huumeiden viihde- tai satunnaiskäytön tutkimusta. Aiemmissa tutkimuksissa psykedeelien käyttöön on liitetty henkisiä ja uskonnollisia, sosiaalisia, nautinnollisia, kokemuksellisia ja terapeuttisia ulottuvuuksia. Terapeuttisista vaikutuksista on saatu alustavia tuloksia myös lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimukseni aineistona toimi kymmenen psykedeelejä käyttäneen henkilön teemahaastattelut. Haastatteluja lähestyin aineistolähtöisesti hyödyntäen sisällön- ja diskurssianalyyttisiä menetelmiä.

Tutkimuksessani psykedeelien käyttö koettiin ennen muuta hyödyllisenä ja terapeuttisena, ja käyttöön liitettiin pääasiassa positiivisia merkityksiä. Psykedeelien aikaansaaman perspektiivimuutoksen koettiin auttavan arkisissa haasteissa, itsetutkiskelussa ja mielen hyvinvoinnissa. Haastateltavat kokivat yleensä kehittyneensä psykedeelien myötävaikutuksesta parempaan suuntaan. Haastateltavat pyrkivät myös korostamaan omia järkeviä käyttötapojaan ja -motiivejaan ja erottautumaan huonommiksi kokemistaan käyttäjistä tai käyttötavoista, jotka he yhdistivät vastuuttomuuteen ja päihteiden ongelmakäyttöön. Toisaalta myös valtavirtayhteiskuntaan suhtauduttiin usein epäluuloisesti. Yhteyttä koettiin toisten psykedeelejä käyttävien kanssa ja käytölle annettiin myös sosiaalisia merkityksiä. Henkisten kokemusten sanallistaminen oli haasteellista, joten niitä kuvatessa turvauduttiin usein terapian kieleen tai uushenkisyyteen liittyvään sanastoon. Terapeuttisuuteen vetoaminen on luontevaa, sillä terapeuttinen diskurssi on kulttuurisesti vahva, toisin kuin esimerkiksi henkiset diskurssit. Lisäksi se on tehokasta, sillä se rakentuu yksilön kokemukselle, jonka kyseenalaistaminen on vaikeaa, ja sisältää oletuksen toiminnan hyödyllisyydestä. Tutkimus antaa uutta tietoa psykedeelien käytöstä sekä sen suhteesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan, sekä laajemmin lisää tietämystä huumeidenkäytön kirjosta.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:psilosybiini, LSD, DMT, LSA, 2C-x
Aihe:psykedeelien käyttäjien kokemukset, terapeuttisuus
Menetelmät:sisällönanalyysi, diskurssianalyysi
Otoskoko:10
Muuta:
Tagit: diskurssianalyysi, psykedeelit, sisällönanalyysi, terapiakulttuuri, uushenkisyys, viihdekäyttö
URL: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105446
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Metsän lääkkeet: Amazonian yawanawa-shamanismin opiskelijoiden terveyskäsitykset ja shamanismin parantavat elementit (Inka Oikarinen, 2020)
Oppiaine:maantiede
Opinnäytetyön tyyppi:pro gradu
Laitos:Geotieteiden ja maantieteen laitos
Tiedekunta:Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Korkeakoulu:Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: Amazonian alkuperäiskansat ovat viime vuosikymmeninä vahvistaneet eri tavoin kolonisaation aikana tukahdutettuja perinteitään, minkä seurauksena muun muassa shamanistisien käytänteiden jatkuvuutta vahvistetaan, elvytetään ja tuodaan laajempaan tietoisuuteen. Nykymaailmassa shamanismi on myös väylä, jonka kautta kohtaavat kansainvälisesti eri toimijat. Amazonian Acressa asuvalle Yawanawa-kansalle yksi kulttuurisen elpymisen näkyvä esimerkki ovat vuosittaiset kulttuurifestivaalit. Näissä tapahtumissa kansainväliset vieraat tutustuvat perinteiseen kulttuuriin musiikkin, tanssien, taiteen, käsitöiden sekä shamanististen rituaalien ja substanssien välityksellä. Samalla luodaan yhteyksiä ja liittolaisuuksia yawanawojen ja vierailijoiden välille.

Tutkielmani käsittelee Amazonian shamanistisiin verkostoihin osallistuvien, alkuperäiskansaan kuulumattomien henkilöiden näkemyksiä terveydestä ja hyvinvoinnistä. Erityisesti tutkin, miten yawanawa-shamanismiin perehtyminen ja shamanistiset kokemukset muokkaavat terveyskäsityksiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Mitä terveys ja sairaus merkitsevät Amazonian ja etenkin yawanawa-kansan sosiofilosofioissa? 2) Millaisia terveyskäsityksiä Amazonian shmanismista kiinnostuneilla länsimaisilla ilmenee, ja miten käsitykset yhtenevät ja eroavat yawanawa-shamanismin käsitysten kanssa? 3) Mitä ovat parantamisen elementit yawanawá-shamanismissa? Pääasiallisena aineistonani käytän kuutta eri maista tulevan, shamanismia opiskelevan henkilön haastattelua. Käytän tutkimuksessa kahta teoreettista viitekehystä. Tutkielma kiinnittyy lääketieteelliseen antropologiaan, joka tarkastelee terveyden, sairauden ja parantamisen käsitteistöä sekä kulttuurista ja sosiaalista monimuotoisuutta. Hyödynnän Schmidin (2010, 2011) subjektiivisten terveyden teorioiden mallia tarkastelemaan aineistossani ilmeneviä terveyskäsityksiä yksilöllisenä merkityksenantona. Alkuperäiskansojen relationaaliset terveyskäsitykset muodostavat toisen teoreettisen kehyksen, jonka kautta tarkastelen alkuperäiskansojen ja yawanawojen terveyskäsityksiä tasapainoisten suhteiden tuottamisena ja hallitsemisena suhteessa sekä inhimillisiin että yli-inhimillisiin olentoihin.

Tutkielman kirjallinen katsaus piirtää kuvan Amazonian perinteisestä shamanismista suhdeverkostojen maailmana, jossa on keskeistä ihmiselle näkyvä ja näkymätön puoli. Terveys pohjautuu Amazonian alkuperäiskansojen parissa relationaaliseen ihmiskäsitykseen, jossa korostuvat oikeanlaisten suhteiden luominen sosiaalisella, ekologisella ja kosmologisella tasolla: hyvinvointi on sekä yhteisesti tuotettu ja jaettu resurssi että neuvottelua muiden olentojen kanssa, joilla voi olla kilpailevia intressejä. Yawanawoilla terveys määrittyy erityisesti kehon eri osatekijöiden suhteissa muihin olentoihin sekä yksilön kiinnittymiseen yawanawa-identiteettiin kehollisin keinoin. Myös shamanismi perustuu kehon ja sen kapasiteettien muunteluun eri substansseja poistamalla ja lisäämällä. Viimeisten vuosikymmenien shamanismin muutosta Amazonilla on toisaalta leimannut kansainvälinen verkottuminen, jossa uusshamanismin ja shamanistisen turismin vaikutuksien esitetään muokkaavan myös shamanismin harjoittamista alkuperäiskansojen parissa. Paikkaan sitoutumatonta uusshamanismia on kritisoitu länsimaista ihmiskuvaa heijastavana, yksilöllisenä projektina, jossa ei ole interpersoonallisia ulottuvuuksia. Kehitystä kuvaa myös Amazonian shamanismiin kuuluvien elementtien, kuten ayahuascan medikalisointi sekä shamanististen rituaalien subjektiivinen tulkinnallinen avoimuus.

Haastatteluaineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että haastateltavien terveyskäsityksissä ilmenee relationaalisia piirteitä, jotka ovat monilta osin yhteneviä alkuperäiskansojen ihmiskuvan kanssa. Shamanismista on löydetty maailmankuva, joka tarjoaa vaihtoehdon biolääketieteen ihmiskuvalle ja tieteelliselle reduktionismille.Tämä näkyy erityisesti tavassa, jolla shamanismi laajentaa terveyteen vaikuttavien elementtien kenttää kahteen suuntaan: terveys merkitsee vertikaalisesti tasapainoa yksilön fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen ulottuvuuden välillä, ja sen tuottamiseen osallistuvat horisontaalisesti inhimilliset ja yli-inhimilliset olennot. Aineistossa on nähtävissä yksilöllinen, subjektiivinen orientaatio, jossa shamanistisille kokemuksille sallitaan useita tulkintoja ja hyvinvoinnin tuottamisessa korostuu yksilöllinen vastuu. Myös eroja yawanawojen kosmo-ontologiaan esiintyy erityisesti ei-inhimillisten olentojen toimijuuden suhteen. Kuitenkin voidaan todeta, ettei shamanismi ole haastateltaville pelkästään individualistinen hanke, vaan perehtyminen shamanismiin lisää tietoisuutta suhdeverkostoista sekä shamanismin toimintakentällä että sosiaalisissa suhteissa. Tämä näkyy myös tavoissa, joilla yawanawa-shamanismin elementtien parantava vaikutus nähdään ja koetaan subjektiivisten sekä intersubjektiivisien elementtien kokonaisuutena.
Tiivistelmä EN: In recent decades there has been a revival of customs and traditions among several indigenous Amazonian peoples, one feature of which is the strengthening of many shamanic practices repressed and partially abandoned under colonial rule. For the Yawanawa people of Acre, Brazil, annual cultural festivals have become a prominent symbol of cultural revitalization. Festivals enable an international audience to experience a live tradition in the form of song, dance, games, art and crafts as well as shamanic rituals and substances. In the context of shamanic ritual, the terms medicine and healing are some of the prominent discourses through which shamanic networks connect and alliances are created between visitors and the Yawanawa.

The present study looks at the understandings of health and wellbeing of non-indigenous persons participating in contemporary shamanic networks in Amazonia. The aim of the study is to describe how knowledge of Yawanawa shamanic practices affects understandings of health, sickness and healing. My research questions are: 1) What are the meanings assigned to health and illness in Amazonian sociophilosophies and those of the Yawanawa people? 2) How do Western people practicing Amazonian shamanism perceive health and illness, and how do their understandings relate to those present in Yawanawa shamanism? 3) What constitute the main elements of healing in Yawanawa shamanism? My primary research data consists of six thematic interviews with non-indigenous people practicing and studying Yawanawa shamanism. I will employ two theoretical approaches to frame the analysis. The study locates in medical anthropology which examines concepts around health, illness and healing and their cultural and social diversity. I will refer to the framework of subjective theories of health by Schmid (2010, 2011) to view individual health-related understandings as subjective meaning-making frameworks that resemble but are not reduced to scientific medical theories. Indigenous relational philosophies of health comprise the second theoretical framework, through which the Yawanawa medical system and shamanism will be understood as consisting of the creation and management of harmonious relationships with both human and nonhuman actors.

Literature review represents Amazonian shamanism as an interconnected world with a visible and invisible side. Health for indigenous peoples is based on a relational cosmovision where principles of right relationship and reciprocity are recreated at social, ecological and cosmological levels. Wellbeing is a co-created, shared resource as well as the result of successful negotiation with nonhuman beings with potentially conflicting interests. For the Yawanawa, health is defined through the balanced relations of bodies and souls that constitute a human person, as well as creating a distinct Yawanawa identity through embodied means. Traditional Yawanawa shamanism equally relies on the transformation of the body and its different capacities through removal and adding of substances. More recently, the changes occurring in Amazonian shamanic practices have been characterized by increased interconnectedness and exchange on a global level with an increase in shamanic tourism and neo-shamanic movements alongside the practice of indigenous shamanism. Non-local neo-shamanic activities, such as the ritual consumption of ayahuasca for self-healing, have been criticized as reflecting a western, individualistic worldview that does not recognize the relational, intersubjective dimensions of shamanism. Similarly, the elements of Amazonian shamanism undergo a translation that includes the medicalization and commercialization of ayahuasca as well as a tendency to psychologize shamanic experiences with nonhumans.

Analysis of the interview data shows that the understandings of health of shamanic practitioners reflect a relational worldview that shares several elements with indigenous socio-philosophies of health. For the study participants, shamanism offers an alternative worldview and framework for understanding wellbeing compared to that of biomedicine characterized by scientific reductionism. A central effect of maintaining relational conceptions of health can be seen in an expanded view of the determinants of health. Individual wellbeing is defined holistically as the balance between the physical, psychological, social and spiritual dimensions of a person. At the same time consideration of elements and actors affecting health is spread horizontally to include relations between individual and their social and intergenerational ties, as well as ecological ties to the nonhuman world which includes other species as well as invisible beings of the spirit world. There is an individualistic orientation present whereby individual responsibility and autonomy are considered as important determinants of wellbeing. Interviewees also recognize some differences between their views and those of the Yawanawa regarding the agency of nonhuman beings. However, the study concludes that practicing and studying shamanism is not merely an egoistic pursuit for the study participants, but increased understanding of the principles of Amazonian shamanism and worldviews shows in an expanded awareness of relational ties in both shamanic cosmology as well as in interpersonal ties with the Yawanawa and Amazonian peoples. This is also reflected in the way the elements of healing in shamanism are understood as containing both subjective and intersubjective elements.
Yhdiste:ayahuasca, tupakka
Aihe:Amazonian shamanismin opiskelijoiden käsitykset shamanistista parannusmenetelmistä
Menetelmät:teemahaastattelu, laadullinen sisällönanalyysi
Otoskoko:6
Muuta:
Tagit: alkuperäiskansat, Amazonia, parantaminen, shamanismi
URL: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316949
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki


Vertaileva sisällönanalyysi klassisten psykedeelien käyttökokemuskertomuksista (Anastasia Hartikainen, 2019)
Oppiaine:Folkloristiikka
Opinnäytetyön tyyppi:Kandidaatintutkielma
Laitos:Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Tiedekunta:Humanistinen tiedekunta
Korkeakoulu:Turun yliopisto
Tiivistelmä: Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten LSD:n ja psilosybiinisienten käyttökokemuskertomuksissa päihteiden vaikutusten kuvailu vertautuu toisiinsa. Haastattelin kolmea toisensa tuntevaa henkilöä, joista kahdella oli kokemuksia molemmista päihteistä, ja yhdellä vain psilosybiinisienistä. Yhteensä vertailin molemmista päihteistä neljää kertomusta. Jaoin päihteiden aiheuttamat aistimuutokset erilaisiin kokemuksellisiin ulottuvuuksiin: näkö, kuulo, tunto, maku, haju, tunteet ja ajatukset, sekä sosiaalisuus. Lähiluvun ja analyysin avulla kokemuksista löytyi eroja ja yhtäläisyyksiä sekä päihde- että yksilökohtaisesti. Yhtäläisyyksiä kuvailussa on huomattavasti, mutta aistimuutosten luonne ja yleinen olotila ovat perustavanlaatuisella tavalla erilaisia.
Tiivistelmä EN:
Yhdiste:LSD ja psilosybiinisienet
Aihe:
Menetelmät:Haastattelu, lähiluku, ja vertaileva sisällönanalyysi
Otoskoko:3
Muuta:
Tagit: kokemuskerronta, LSD, psilosybiinisienet, psykedeelit
URL:
PDF: Lataa
LinkkiSuora linkki