Sekä tutkimusartikkeleista että mediasta voi saada sellaisen vaikutelman, että etenkin kliinisissä olosuhteissa tapahtuva psykedeelien käyttö on ainakin tarkkaan seulotuille koehenkilöille pitkälti turvallista ja riskitöntä. On kuitenkin arvioitu, että jopa 10 % psykedeelejä käyttäneistä kokee välittömien vaikutusten yli jatkuvia vaikeuksia, ja näitä ongelmia esiintyy myös tutkimusolosuhteissa tapahtuneen käytön seurauksena. 

Psykedeelien hyödyllisiä käyttösovelluksia kartoittavaa tutkimusta tehdään koko ajan enemmän, mutta riskeihin tai vaarallisiin puoliin ei 2000-luvulla käynnistyneessä psykedeelitutkimuksen uudessa aallossa ole kohdistettu vielä paljonkaan huomiota. Useat tutkimusten koehenkilöt ovat ilmaisseet tarvetta pidempiaikaiselle jälkituelle, ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn on perustettu esimerkiksi erilaisia integraatioryhmiä. Jotta psykedeelien moninaisista vaikutuksista saadaan selkeämpi kuva ja psykedeelien käyttöön liittyviä haasteita kohtaaville ihmisille voidaan tarjota parempaa tukea, psykedeelien pimeisiin puoliin kaivautuvaa tutkimusta tarvitaan huomattavasti lisää. 

Yksi näitä puolia koskevien julkisten ja tieteellisten keskustelujen keskeisimmistä edistäjistä on filosofi, historioitsija ja Challenging Psychedelic Experiences -projektin vetäjä Jules Evans. Hän esittelee työtään Psykedeelitutkimusyhdistyksen maanantaina 29. huhtikuuta klo 18:00 järjestämässä, maksuttomassa webinaarissa. Hänen puheenvuoronsa käsittelee psykedeelikokemuksiin liittyviä pidempiaikaisia vaikeuksia ja keskittyy erityisesti niistä tyypillisimpiin, joihin lukeutuvat ahdistuksen lisääntyminen, sosiaalinen eristäytyminen, derealisaatio ja eksistentiaalinen hämmennys. Tarkastelemme myös sitä, millaisista lähestymistavoista on tutkimusnäytön valossa hyötyä tällaisten vaikeuksien käsittelyssä. Yleisökysymysosiossa voimme lisäksi keskustella esimerkiksi niistä eettisistä kysymyksistä ja psykedeeleihin liittyvistä väärinkäytöksistä, joita Jules on käsitellyt muun muassa Ecstatic Integration -uutiskirjeessään (jonka tilaamista lämpimästi suosittelemme).

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Johtuen tämän aihepiirin tärkeydestä ja siitä, miten vähälle huomiolle se on toistaiseksi jäänyt, päätimme järjestää tapahtuman kaikille maksuttomana – saat rekisteröitymislinkin täyttämällä tämän lomakkeen. Jos haluat tukea tällaisten tapahtumien järjestämistä ja muuta psykedeelien laadukasta tieteellistä käsittelyä edistävää työtämme, voit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun tai, mikäli et ole vielä jäsen, liittyä sellaiseksi. Jäsenmaksutuotteemme löytyvät verkkokauppamme pääsivulta. 

Lisätietoa puhujasta: 

Jules Evansin johtama Challenging Psychedelic Experiences Project on voittoa tavoittelematon järjestö, joka kartoittaa psykedeelien käytöstä seuranneita haasteita ja sitä, mikä auttaa selviytymään niistä. Lisäksi hän päätoimittaa suosittua Ecstatic Integration -blogia, joka tutkii psykedeelisten ja ekstaattisten kokemusten integrointiin liittyviä kysymyksiä. Hän on myös Centre for the History of the Emotions -tutkimuskeskuksen kunniajäsenen Lontoon Queen Maryn yliopistossa. Hän on kirjoittanut (tai ollut yhtenä kirjoittajista) muun muassa kirjat Philosophy for Life and Other Dangerous Situations (2012), The Art of Losing Control (2017) ja Breaking Through: Finding a Way Through Spiritual Emergency (2020). Hänen kirjoituksiaan ja esiintymisiään ovat julkaisseet muun muassa The Times, Economist, Spectator, Financial Times, BBC Radio 4, Audible ja Aeon.

Psykedeelit mielenterveystyössä – koulutus soteammattilaisille

30.–31.5.2024 klo 9–17
Karjalatalon juhlasali (Käpylänkuja 1, Helsinki)

Liput saatavilla verkkokaupastamme.

Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämä Psykedeelit mielenterveystyössä – koulutus soteammattilaisille tarjoaa ajantasaista tietoa psykedeeliavusteisesta terapiasta sekä psykedeelien vaikutusten kohtaamisesta hoitokentällä. Kaksipäiväistä koulutusta luotsaavat aihepiirin kokeneimmat suomalaiset lääkärit ja psykologit. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa uusin tutkimustieto koskien psykedeelien potentiaalia mielenterveystyössä, psykedeeliterapeutiksi kouluttautuminen sekä psykedeelien hyödyntämiseen liittyvät eettiset haasteet ja riskit.

Osallistujat pääsevät kuulemaan myös työntekijöiden kokemuksia ensimmäisestä suomalaisesta alkoholismin hoitoa käsittelevästä psilosybiinitutkimuksesta sekä ammattilaisten kuvauksia psilosybiinin ja MDMA:n subjektiivisista vaikutuksista terapiakontekstissa. Lisäksi koulutus tarjoaa ammattilaisille käytännön tietoa siitä, miten kohdata psykedeelien käyttöä harkitseva tai niitä aiemmin käyttänyt asiakas, joka toivoo apua asian reflektointiin tai kokemustensa käsittelyyn. Näiden ohella käsitellään sitä, mitä ammattilaisen kannattaa huomioida psykedeelien akuutin vaikutuksen alaisena olevan henkilön kohtaamisessa.

Luentojen aiheita tuodaan eloon ja iholle pienryhmätyöskentelyn ja näyttelijän kanssa simuloitujen hoitotilanteiden avulla. Näiden puitteissa on mahdollisuus keskustella koulutuksessa käsitellyistä teemoista sekä nähdä ja pohtia yhdessä tilanteita, joita ammattilaiselle saattaa psykedeeleihin liittyen tulla vastaan.

Lisäksi tarjolla on tietenkin myös verkostoitumismahdollisuuksia aihepiiristä kiinnostuneiden kollegoiden kanssa. Kahvi- ja lounastaukojen lisäksi kummankin päivän loppuun (klo 17–18) on varattu aikaa vapaamuotoiselle vuorovaikutukselle.

Tapahtuman yhteistyökumppanina toimii Psykologiliitto, joka on lähettänyt jäsenilleen tapahtuma-alennukseen oikeuttavan alennuskoodin.

Myös Psykedeelitutkimusyhdistyksen jäsenille on lähetetty alennuskoodi. Jos et ole vielä jäsen tai vuoden 2024 jäsenmaksusi on vielä maksamatta, saat alennuksen suorittamalla jäsenmaksun verkkokaupassamme.

Lisätietoa tapahtumasta, ohjelmasta, puhujista ja luennoista löydät tapahtumasivulta.

Psykedeeleihin kohdistuu kasvavaa huomiota sekä kliinisen tutkimuksen että populaarikulttuurin alueilla. Ne tarjoavat uudenlaisen tavan tarttua vaikeahoitoisiin mielenterveyden häiriöihin, esimerkiksi traumaperäiseen stressihäiriöön ja masennukseen. Useat uraauurtavat kliiniset kokeet ovat vahvistaneet käsitystä psykedeelien terapeuttisesta potentiaalista. Näissä kokeissa on kuitenkin useita rajoitteita. Yksi niistä on, ettei kliinisten kokeiden tuloksia välttämättä voi yleistää tosielämän olosuhteisiin. Toinen on, että niihin on osallistunut vain vähän etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. 

Psykologian tutkija Grant Jones luennoi Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa 10.4.2024 klo 18:00. Luennon lähtökohtana on hänen tutkimustyönsä, joka pyrkii vastaamaan ylläkuvattuihin rajoitteisiin. Sessio tarjoaa yleiskatsauksen hänen tutkimustuloksiinsa, jotka koskevat naturalistisen (eli muun kuin kliinisen, nk. omaehtoisen) psykedeelien käytön ja terveyden suhdetta etnisten vähemmistöryhmien keskuudessa. Lisäksi esitys käsittelee tulevia askelia, joita tämä tutkimuslinja on inspiroinut.

Tapahtuma kestää tavanomaisesta poiketen vain tunnin, ja varsinainen luento-osuus on niinikään tavallista lyhyempi. Session juontajana toimiva psykologian professori Markus Jokela esittää Jonesin alustuksen jälkeen alustavia ajatuksiaan esityksestä ja johdattaa meidät sitten vapaaseen yleisökeskusteluun. 

Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Webinaari on maksuton yhdistyksen vuoden 2024 jäsenmaksun maksaneille, joille lähetämme rekisteröitymislinkin sähköpostitse. Jos haluat suorittaa jäsenmaksun tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos olet jo maksanut jäsenmaksusi, löydät koodin tapahtumaa koskevasta sähköpostistamme tai verkkokauppamme lähettämästä kuitista.

Lisätietoa puhujasta: 

Grant Jones on mietiskelijä, muusikko ja Harvardin yliopiston kliinisen psykologian tohtoriohjelman väitöskirjatutkija. Hänen tutkimuksensa kartuttaa ymmärrystä muuntuneiden tajunnantilojen vaikutuksesta ihmisten kukoistukseen erityisesti sellaisissa yhteisöissä, joissa pääsy terveydenhuoltoon ja muihin palveluihin toteutuu huonosti. Hänen tutkimustyönsä kolme tämänhetkistä ydinaluetta ovat meditaatio, musiikki ja psykoaktiiviset yhdisteet, ja siinä selvitetään näiden suhdetta erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien yksilöiden hyvinvointiin. Psykoaktiivien osalta hänen tutkimuksensa on keskittynyt selvittämään, onko psykedeelien naturalistisella käytöllä myönteistä suhdetta mielenterveyteen ja käyttäytymiseen. 

Hänen tutkimuksensa hyödyntää useita lähestymistapoja, joihin lukeutuvat epidemiologiset kyselytutkimukset ja interventiokokeet. Hänen tutkimustaan ovat rahoittaneet Harvard Culture Lab Innovation Fund, Source Research Foundation, Harvardin psykologian laitos, Mind & Life Institute ja National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine ja palkinneet muun muassa Ford Foundation, Society for Research in Psychopathology ja Association for Behavioral and Cognitive Therapies Addictive Behaviors Special Interest Group (SIG).

Lisätietoa juontajasta: 

Markus Jokela on mielenterveyden tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hänen koulutustaustansa on psykologiassa, sosiologiassa ja kansanterveystieteessä. Jokela on keskittynyt tutkimaan erityisesti yksilöpsykologisten tekijöiden yhteyksiä väestöllisiin ilmiöihin, kuten terveys- ja hyvinvointieroihin, valikoivaan muuttoliikkeeseen ja perheellistymiseen. Tutkimusten perustana ovat toimineet useista eri maista kerätyt pitkittäistutkimukset. Jokela pyrkii edistämään kattavaa ymmärrystä mielenterveydestä, joka huomioi diagnostisten näkökulmien lisäksi ihmisyyteen kuuluvat humanistiset, eksistentiaaliset ja eri viisausperinteiden teemat. Hän on myös Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n hallituksen jäsen kaudella 2024.

Monia psykedeeliterapiaa koskevia tutkimuksia on kritisoitu siitä, että hoidon näkökulmasta oleellisia osa-alueita on jätetty liian vähälle huomiolle. Näitä ovat muun muassa haittoja koskeva näyttö ja marginalisoitujen ryhmien tarinat sekä keskeiset terapeuttiset elementit kuten terapeutin ja potilaan välinen suhde, kehollisuus ja hengelliset kokemukset. Keskiviikkona 6. maaliskuuta 2024 klo 18.00 psykologi ja kliininen tutkija Alex Belser esittelee EMBARK-mallin, joka tarjoaa kattavan, eettisen ja inklusiivisen kehyksen, joka on suunniteltu vastaamaan aiempien mallien rajoituksiin.

Edellä mainittujen puutteiden lisäksi monissa psykedeeliterapiamalleissa on turhan rajoittuneet terapeuttiset viitekehykset, ja ne ovat pohjanneet liian voimakkaasti sellaisiin lähestymistapoihin, jotka on kehitetty ilman psykedeelejä toteutettavan terapian tarpeisiin. EMBARK-malli vastaa näihin puutteisiin tarjoamalla transdiagnostisen lähestymistavan, jota voidaan hyödyntää erilaisten yhdisteiden kanssa. Se perustuu neljään kulmakiveen: traumainformoituun, kulttuurillisesti huomioivaan, eettisesti kestävään ja yhteisölliseen hoitoon. Nämä heijastavat uskoa siihen, että tehokas hoito on myös eettistä hoitoa.

EMBARK-akronyymi viittaa kuuteen keskeiseen alueeseen, joita psykedeelikokemuksissa esiintyy: eksistentiaalis-spirituaalinen, läsnäolo (mindfulness), kehotietoisuus (body awareness), affektiivis-kognitiivinen, relationaalinen ja liikevoimaa ylläpitävä (keeping momentum). Masennuksen hoidon osalta puolestaan määritellään kaksitoista terapeuttisen muutoksen mekanismia.

EMBARK-lähestymistavan tehoa kartoitetaan parhaillaan kokeellisesti. Hiljattaisessa kliinisessä kokeessa 79 % osallistujista saavutti kolme viikkoa psilosybiinisession jälkeen täydellisen remission masennuksesta. EMBARK-malli on tarkoitus julkaista kliinisen yhteisön vapaaseen, open source -henkiseen käyttöön, jotta sitä voidaan kehittää ja tarvittaessa mukauttaa erilaisiin tarpeisiin. Näitä ovat esimerkiksi eri psykedeelit (esim. DMT, LSD, MDMA, ketamiini) erilaiset käyttökontekstit (esim. ryhmä- tai pariterapia), eri väestöryhmät (esim. LGBTQIA+-ihmiset) sekä psykedeeliavusteisten hoitojen koulutuksen kehittäminen.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Webinaari on maksuton yhdistyksen vuoden 2024 jäsenmaksun maksaneille, joille lähetämme rekisteröitymislinkin sähköpostitse. Jos haluat suorittaa jäsenmaksun tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. 

Alex Belser, PhD, on psykologi ja kliininen tutkija, joka selvittää psykedeeliavusteisten hoitojen tehoa kärsimyksen lievittämisessä. Hän on mukana Yalen yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitetään psilosybiinin tehoa pakko-oireisen häiriön hoidossa. Hänen tuleva kirjansa, EMBARK Psychedelic Therapy for Depression: A New Approach for the Whole Person (Oxford University Press), jonka hän on kirjoittanut yhdessä tri Bill Brennanin kanssa, on kliininen opas psykedeelien kanssa työskentelyyn. Hän nauttii kliinikoiden kouluttamisesta ja on opettanut kymmenessä psykedeelisessä koulutusohjelmassa psilosybiiniä, MDMA:ta, ketamiinia ja DMT:tä hyödyntäviä hoitomuotoja. Belser on ollut perustamassa useita psykedeeleihin liittyviä organisaatioita, joihin lukeutuvat esimerkiksi NYU:n tutkimusryhmä vuonna 2006 sekä Nautilus Sanctuary, joka on voittoa tavoittelematon keskus. Hän toimi myös Adelia Therapeuticsin ja Cybinin kliinisenä johtajana johtaen kliinisiä tiimejä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hänen viimeisin julkaistu kirjansa on Queering Psychedelics: From Oppression to Liberation in Psychedelic Medicine. Hänen työstään ovat kirjoittaneet muun muassa New York Times, Atlantic, The Guardian, Forbes, Rolling Stone, NPR, sekä Michael Pollan kirjassaan How to Change Your Mind. Hän on opiskellut Georgetownissa, Cambridgessa, Columbiassa, NYU:ssa ja Yalen yliopistossa. Belser toimii myös hatha- ja kundalinijoogan opettajana. Lisätietoja osoitteissa http://alexbelser.com ja https://www.centerforbreakthroughs.com

Viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet lisävaloa LSD:n ja psilosybiinin käyttöpotentiaaliin masennuksen hoidossa. Vaikka psykedeelit tunnetaan nopeista ja pitkäkestoisista masennuslääkevaikutuksistaan, niiden hallusinogeeniset ominaisuudet riskeineen saattavat rajoittaa niiden kliinistä käyttöä. Psykedeelien terapeuttisia hyötyjä saattaa kuitenkin olla mahdollista hyödyntää erillään niiden hallusinogeenisistä vaikutuksista. Biokemisti ja neurotieteilijä Rafael Moliner käsittelee muun muassa tätä teemaa koskevia tutkimuksiaan maanantaina 5. helmikuuta 2024 klo 18.00 webinaarissamme.

Käytännössä kaikki masennuslääkkeet, mukaan lukien fluoksetiini ja ketamiini, toimivat sitoutumalla TrkB:hen, joka on aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) reseptori. Molinerin taannoisessa, viime vuonna julkaistussa Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että LSD ja psilosiini sitoutuvat TrkB:hen muihin masennuslääkkeisiin verrattuna tuhatkertaisella vahvuudella. Tutkimus tarjoaa lisävahvistusta käsitykselle TrkB:n keskeisestä roolista masennuslääkkeiden vaikutuksissa. Uudet, psykedeelien pohjalta kehitetyt lääkkeet, jotka eivät aktivoi 5-HT2A-reseptoria, näyttäytyvät tämän myötä entistä kiinnostavampana tutkimussuuntana.

Tällaisten lääkkeiden kehittämiseen on useita hyviä syitä. Psykedeelit voivat joskus aiheuttaa HPPD:tä (hallusinogeenien käytöstä johtuvaa aistivääristymien jäännöstilaa) tai psykoottisia reaktioita niille alttiilla väestöryhmillä. Potilaat, joiden perheessä on esiintynyt kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsofreniaa, suljetaan tämän vuoksi johdonmukaisesti pois psykedeelisistä kliinisistä kokeista. Vaikka viime vuosina on alettu käydä kiivasta väittelyä siitä, missä määrin psykedeelien kokemusvaikutukset ovat terapeuttisen potentiaalisen kannalta välttämättömiä, on joka tapauksessa selvää, että tarvitaan matalamman kynnyksen hoitoja tarvitaan tilanteisiin, joihin intensiiviset kokemukset eivät sovellu.

Tapahtuman kesto: luento noin 45 minuuttia, yleisökysymykset noin 30 minuuttia. Tapahtuma on poikkeuksellisesti maksuton kaikille osallistujille – saat osallistumislinkin täytettyäsi tämän rekisteröitymislomakkeen.

Taustatietoa puhujasta: Rafael opiskeli biokemiaa Espanjan Autonomous University of Barcelonassa neurotieteitä Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt väitöskirjatutkimustaan Eero Castrénin laboratoriossa, jossa hän osallistui merkittävään löydökseen, jonka mukaan masennuslääkkeet tuottavat terapeuttiset vaikutuksensa BDNF-reseptori TrkB:n kautta. Taannoisessa tutkimuksessaan Rafaelilla oli johtava rooli monitieteisessä tutkimushankkeessa, joka paljasti terapeuttista potentiaalia omaavien psykedeelien sitoutuvan TrkB:hen huomattavasti masennuslääkkeitä vahvemmin, mikä saattaa selittää niiden poikkeuksellisen nopeita ja pitkäaikaisia vaikutuksia plastisuuteen ja masennuksen hoitoon. Hänen tutkimuksensa on osoittanut myös, että TrkB:n kautta välittyvät terapeuttiset vaikutukset ovat riippumattomia psykedeelien hallusinogeenisista ominaisuuksista, mikä avaa tietä sellaisten uudenlaisten, psykedeelejä turvallisempien terapeuttisten aineiden kehittämiselle, jotka tuottavat psykedeelien nopeat ja pitkäkestoiset masennuslääkevaikutukset ilman hallusinaatioita.

Psykedeelien kliininen tutkimus on kulkenut viime vuosisadan puolivälin alkuhämäristään pitkän matkan. Yksi psykedeelitutkimuksen uuden aallon keskeisistä henkilöistä on ollut psykiatri Charles S. Grob, joka on 1990-luvulta alkaen toteuttanut tärkeitä, muun muassa ayahuascaa ja psilosybiiniä koskevia tutkimuksia. Torstaina joulukuun 7. klo 18:00 Grob puhuu Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n webinaarissa psykedeelitutkimuksen historiasta ja nykyhetkestä sekä tutkimusprojektiensa vaikutuksista niin tuleville tutkimuksille kuin psykiatrian ja lääketieteen tulevaisuudellekin. 

Luennolla perehdytään psykedeelejä hyödyntävien ihmiskokeiden historiaan, etnobotaniikkaan ja farmakologiaan. Sekä 50- ja 60-lukujen tutkimuksia että niiden lopettamiseen 70-luvulla johtaneita sosiokulttuurisia tekijöitä tarkastellaan. Lisäksi luodaan yleiskatsaus modernin ajan psykedeelitutkimukseen ja tarkastellaan erityisesti viimeaikaisia tutkimuksia, joissa psilosybiiniä hyödynnetään eksistentiaalisen ahdistuksen ja demoralisaation hoidossa ihmisillä, jotka kärsivät pitkälle edenneestä, henkeä uhkaavasta sairaudesta. 

Näiden tutkimusten implikaatioita tarkastellaan luennolla erityisesti turvallisuuden ja eettisyyden näkökulmasta. Erityisesti keskitytään uuteen monikeskustutkimusprojektiin, jossa psykedeeliavusteista hoitoa sovelletaan palliatiivisen hoidon tukena. 

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Lääketieteen tohtori Charles S. Grob toimii UCLAn lääketieteellisen korkeakoulun psykiatrian ja lastentautiopin professorina sekä Harbor-UCLA:n lääketieteellisen keskuksen lasten ja nuorten psykiatrian osaston johtajana. Hän on työskennellyt opettajana myös Johns Hopkinsin lääketieteellisessä yliopistossa ja Kalifornian Irvinen yliopistossa. Hän on tehnyt kliinistä psykedeelitutkimusta 90-luvun alusta alkaen. Vuosina 2004–2008 hän veti tutkimusryhmää, jonka tutkimus ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin selvitti pitkälle edenneeseen syöpään liittyvän ahdistuksen psilosybiiniavusteista hoitoa. Hän tutkinut myös MDMA:n vaikutuksia sekä terveillä koehenkilöillä että voimakkaasta sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivillä aikuisilla autisteilla. Lisäksi hän on toteuttanut Brasiliassa sarjan ayahuascaa koskevia tutkimuksia. 

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana Grob on julkaissut useita psykedeelejä koskevia artikkeleita ja kirjojen kappaleita niin lääketieteen kuin psykiatrian kirjallisuuden alueilla, toimittanut kirjan Hallucinogens: A Reader (Putnam/Tarcher, 2002), Roger Walshin kanssa kirjan Higher Wisdom: Eminent Elders Explore the Continuing Impact of Psychedelics (SUNY Press, 2005) sekä hiljattain James Grigsbyn kanssa kirjan Handbook of Medical Hallucinogens (Guilford Press, 2021). Hän on Heffter-tutkimusinstituutin perustajajäsen.

Turun pääkirjastossa järjestetään marraskuun konferenssiamme edeltävällä viikolla, lauantaina 18.11. klo 14–16, kaikille avoin luentotapahtuma “Mikä on psykedeelistä? Psykedeelitutkimuksen näkymiä Suomessa”. Tiedote:

Psykedeeleihin liittyvä tutkimus on saanut jalansijaa myös Suomessa, sillä ensimmäinen kliininen tutkimus alkoholismin psilosybiiniavusteisesta hoidosta on jo käynnissä, ja useita muita tutkimushankkeita on käynnissä tai käynnistymässä. Lupaavat alustavat tulokset kliinisistä kokeista ovat saaneet merkittävää mediahuomiota, ja puhutaan jo jopa “psykedeelihypestä”. Kuitenkin monet psykedeeleihin ja psykedeelisiin kokemuksiin liittyvistä peruskysymyksistä ovat yhä vailla selkeitä vastauksia. Ei ole yksimielisyyttä siitä, mitkä aineet lasketaan “psykedeeleiksi” ja mitkä ovat psykedeelisten kokemusten määrittelevät ominaisuudet. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää monitieteistä lähestymistapaa.

Tilaisuudessa esiintyvät tutkijat:

Filosofi-psykologi, dosentti Jussi Jylkkä, Åbo Akademi
Lääkäri, väitöskirjatutkija Oskari Kantonen, Turun yliopisto
Kirjailija, FT Mika Pekkola, Åbo Akademi
Sosiologi, YTT Aleksi Hupli, Tampereen yliopisto
Kulttuurintutkija, FT Aila Mustamo, Turun yliopisto

Tilaisuuden juontaa Psykedeelitutkimusyhdistyksen yhteisökoordinaattori Tiina Juvonen.

Psykedeelien käyttö useiden alkuperäiskansojen rituaaleissa viittaa siihen, että ne tukevat sosiaalisten punosten muodostumista, kulttuurin omaksumista ja uskomusten välittämistä. Kun euro-amerikkalaisten yhteiskuntien kiinnostus psykedeeleihin on herännyt uudelleen, tämä psykedeelien ominaisuus on herättänyt kasvavaa mielenkiintoa, ja psykedeelien muihin terapeuttisiin ominaisuuksiin verrattuna sen on katsottu aiemmin jääneen turhan vähälle huomiolle. Näiden yhdisteiden globalisaation näkökulmasta kyseinen ominaisuus kuitenkin herättää myös monitahoisia eettisiä kysymyksiä. Kielteisessä valossa se on näyttäytynyt esimerkiksi, kun kulttien vastaiset liikkeet ja joidenkin Euroopan maiden viranomaiset ovat esittäneet, että psykedeelejä on mahdollista käyttää manipuloinnin välineinä.

Keskiviikkona lokakuun 25. klo 18:00 sosiaaliantropologi David Dupuis, joka toimii yliopistontutkijana Ranskan terveyden ja lääketieteellisen tutkimuksen instituutissa, tarttuu tähän aiheeseen Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämässä webinaarissa.

Vaikka ajatukseen psykedeeleistä mielen manipuloinnin välineinä on kohdistettu tieteellistä kritiikkiä, toistaiseksi ei juurikaan ole kartoitettu vaihtoehtoisia näkökulmia koskien sitä, miten psykedeelit mahdollisesti tukevat kulttuurin omaksumista ja sosiaalisten punosten muodostumista. Poliittisten kysymysten ohella “psykedeeliavusteisen aivopesun” käsitteen paluun voi tulkita liittyvän tähän teemaan. Aivopesun käsite on sekä tieteellisesti että poliittisesti kyseenalainen, mutta miten psykedeelien vaikutuksia uskomuksiin sitten kannattaisi käsitellä?

Dupuis pohtii näitä kysymyksiä Perun Amazonilla toimivassa shamanistisessa keskuksessa kerätyn etnografisen aineiston pohjalta. Hän esittää, että psykedeelien tuottama voimakas suggestioalttius on keskeinen tekijä siinä, miten ne tukevat uskomusten välittämistä eteenpäin, ja pohtii tähän liittyvien havaintojen eettistä merkitystä psykedeelien lääketieteellisen käytön kontekstissa.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia. Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Webinaari on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Tohtori David Dupuis toimii yliopistontutkijana Ranskan terveyden ja lääketieteellisen tutkimuksen instituutissa (IRIS/EHESS). Hän työskentelee psykedeelitutkimuksen, mielenterveyden antropologian ja kulttuurisen psykiatrian risteyskohdassa. Tutkijana hän on kiinnostunut ennen kaikkea psykedeelien ja hallusinatoristen kokemusten sosiaalisen aseman muutokseen liittyvistä kysymyksistä. Hän tutkii näiden ilmiöiden kulttuurisia, poliittisia, kliinisia ja eettisiä ulottuvuuksia euro-amerikkalaisissa yhteiskunnissa. Hänen työnsä perustuu Latinalaisessa Amerikassa (Perun Amazon, Meksiko) ja Euroopassa (Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska) vuodesta 2008 saakka toteutettuun etnografiseen kenttätyöhön.

Missä määrin psykedeeliterapia on vain psykoterapiaa? Miten psykedeeliterapia suhteutuu muihin psykoterapian muotoihin? Mitä psykoterapia oikeastaan on? Näihin kysymyksiin sukelletaan keskiviikkona lokakuun 4. klo 18:00 webinaariluennolla, jonka pitää psykiatri Sandeep Nayak, joka työskentelee apulaisprofessorina Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa. 

Luento käynnistyy tarkastelemalla todisteita ja erimielisyyksiä koskien ajatusta siitä, että psykedeeliterapian subjektiivisilla vaikutuksilla on merkittävä rooli niiden terapeuttisessa potentiaalissa. Sen jälkeen pohditaan sitä, mitä psykoterapia oikeastaan on, ja esitellään mekanismeja, jotka psykoterapiakirjallisuudessa on tunnistettu terapian tehon kannalta keskeisiksi. Vallitsevan ymmärryksen perusteella psykoterapioiden teho ei ole niinkään eri lähestymistapojen ainutlaatuisissa ominaisuuksissa vaan niiden yhteisissä tekijöissä. Tri Nayak argumentoi, että psykedeeliterapia, johon kaikki tällaiset tekijät sisältyvät ja joka voimistaa osaa niistä, on psykoterapian muoto siinä missä perinteisemmätkin psykoterapian suuntaukset. Luennon lopuksi käsitellään tätä aluetta kartoittavien tutkimusten metodologisia haasteita.

Tapahtuma sisältää luennon lisäksi myös yleisökysymysosion, ja sen kokonaiskesto on noin kaksi tuntia.

Lippuja on saatavilla verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Psykiatri Sandeep Nayak toimii apulaisprofessorina Johns Hopkins -tutkimusyliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskuksessa. Hän valmistui lääkäriksi Brownin yliopistossa ja suoritti psykiatrian harjoittelujaksonsa Johns Hopkinsilla. Hän on keskittynyt psykedeelien hyödyntämiseen psykiatristen ongelmien, erityisesti riippuvuuksien, hoidossa. 

Suurten psykedeeliannosten aiheuttamien intensiivisten kokemusten on tapana nostaa esiin suuria kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Millainen on todellisuuden luonne? Onko Jumalaa olemassa? Psytyn keskiviikkona 13.9. klo 18:00 järjestämässä webinaarissa Johns Hopkins -tutkimusyliopistolla työskentelevä tri Matthew W. Johnson johdattaa meidät pohtimaan vastuullisia lähestymistapoja tällaisten kokemusten ja kysymysten käsittelyyn terapeuttisessa viitekehyksessä.

Psykedeelien uskotaan lisäävän suggestioalttiutta ja tuottavan erittäin henkilökohtaisia ja merkityksellisiä kokemuksia. On vaarallista olettaa, että yleisesti hyväksytyistä kliinisistä ja eettisistä normeista voitaisiin psykedeeliterapian tapauksessa joustaa: Johnsonin mukaan psykedeelien voimakkuus päin vastoin edellyttää tavallistakin voimakkaampaa sitoutumista kliinisiin rajoituksiin ja normeihin.

Johnson painottaa, että potilaan on annettava itse määrittää kokemustensa metafyysisiä merkityksiä – sikäli kuin sellaisia ilmenee. Terapeutin tai tutkijan ei tule tuoda esiin saati sitten tuputtaa metafyysisiä uskomuksiaan – ei edes perenniaalisen filosofian kaltaisia, viattomaksi koettuja viitekehyksiä. Heidän on vältettävä gurun tai uskonnollisen johtajan rooleja ja esitettävä ainoastaan empiiriseen, ammatilliseen asiantuntemukseensa perustuvia näkemyksiä. 

Psykedeelien sanotaan usein “laajentavan tietoisuutta”, ja monet tutkijat puhuvat psykedeeleistä “tietoisuuden luonteen” ymmärtämisen apuvälineinä. Johnson kuitenkin peräänkuuluttaa tutkijoilta tarkkuutta “fenomenaalisen tietoisuuden”, “pääsytietoisuuden” ja “minäkuvan” kaltaisten käsitteiden käytössä, ja kehottaa välttämään liioittelua koskien sitä, millaista on tämänhetkinen tieteellinen ymmärrys psykedeelien ja näiden ilmiöiden suhteista. Hänen mukaansa tarvitaan selkeämpää erottelua psykedeelien katalysoimien, fenomenaalisen tietoisuuden luonnetta koskevien oivallusten ja aihepiiriä koskevan objektiivisen tiedon välillä.

Voit ostaa lipun verkkokaupastamme. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille – yhdistyksen jäsenille lähetetään maksuton rekisteröitymislinkki sähköpostitse. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi tai liittyä jäseneksi, voit tarkastella jäsenmaksutuotteitamme verkkokauppamme pääsivulta. Jos et ole varma oletko maksanut tämän vuoden jäsenmaksusi, ota rohkeasti yhteyttä!

Tri Matthew W. Johnson toimii Johns Hopkinsin tutkimusyliopistossa psykedeelien ja tietoisuustutkimuksen Susan Hill Ward -professorina. Hän on työskennellyt psykedeelien parissa vuodesta 2004 lähtien. Johnsonin tutkimusjulkaisut käsittelevät esimerkiksi psykedeelejä ja mystistä kokemusta, persoonallisuusmuutoksia, tupakoinnin lopettamista sekä syöpään liittyvän ahdistuksen ja masennuksen hoitoa. Vuonna 2021 hänen vetämänsä, tupakkariippuvuuden psilosybiiniavusteista hoitoa koskeva tutkimus sai apurahan, joka on ensimmäinen, jonka Yhdysvaltain hallinto on 50 vuoteen myöntänyt klassisen psykedeelin hoitokäyttöä koskevalle tutkimukselle. Johnson tunnetaan myös käyttäytymistaloustieteen, riippuvuuden, seksuaalisen riskikäyttäytymisen ja useiden huumausaineiden tutkimuksen asiantuntijana. Häntä on haastateltu muun muassa 60 Minutes -ohjelmassa, New York Timesissa, Washington Postissa, Wall Street Journalissa, CNN:llä, NPR:llä, Fox Newsilla, BBC:llä, Lex Fridmanin podcastissa sekä Michael Pollanin “How to Change Your Mind” -kirjassa (suom. “Tuntematon mieli”).